Haapaluoman koulun lakkauttaminen ja toiminnan siirtäminen osaksi Toivolanrannan koulua

Haapaluoman koulun lakkauttaminen ja toiminnan siirtäminen osaksi Toivolanrannan koulua Varhjakou 18.6.2013, 41 Varhjakou 27.3.2013, 20 Seinäjoella perusopetuksen oppilasmäärät ovat edelleen voimakkaassa kasvussa. Tällä hetkellä peruskoulussa olevien ja sitä nuorempien ikäluokkien koot ovat väestörekisteritietojen mukaan seuraavat: Syntymävuosi Ikäluokan koko 1997 666 9. lk 1998 654 8. lk 1999 669 7. lk 2000 703 6. lk 2001 714 5. lk 2002 659 4. lk 2003 700 3. lk 2004 725 2. lk 2005 719 1. lk 2006 719 2007 672 2008 768 2009 760 2010 773 2011 810 2012 807 Kuten taulukosta nähdään, yläkouluikäisten keskimääräinen ikäluokan koko on 663, alakouluikäisten 703 ja alle kouluikäisten 758. Kaikkein nuorimmat ikäluokat ovat selvästi kaikkein suurimmat. Kun melkein kaikki entisten Nurmon ja Seinäjoen alueiden koulut ovat jo nyt täynnä, lähivuosien aikana tarvitaan uusia kouluja, nykyisten koulujen laajentamisia ja myös lisää henkilökuntaa. Nykyisten oppilasmäärien ja väestörekisteritietojen pohjalta oppilasmäärät kehittyvät vuosiluokittain seuraavasti: Lukuvuodet 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Alakoulu 1 650 705 721 717 719 672 768 760 773 810 807 2 714 654 701 722 717 719 672 768 760 773 810 3 693 716 648 700 722 717 719 672 768 760 773 4 643 703 723 650 700 722 717 719 672 768 760 5 648 645 697 727 650 700 722 717 719 672 768 6 654 654 649 704 727 650 700 722 717 719 672 yht 4002 4077 4139 4220 4235 4180 4298 4358 4409 4502 4590 Yläkoulu 7 653 667 664 652 704 727 650 700 722 717 719 8 668 663 673 665 652 704 727 650 700 722 717 9 694 668 667 680 665 652 704 727 650 700 722 yht 2015 1998 2004 1997 2021 2083 2081 2077 2072 2139 2158 Yhteensä 6017 6075 6143 6217 6256 6263 6379 6435 6481 6641 6748 Kyse on siis jo kaupungissa asuvista. Jos muuttoliike jatkuu nykytasolla, oppilasmäärän kasvu on vielä huomattavasti voimakkaampaa. Seuraavassa

taulukossa on otettu mukaan myös muuttoliikkeen vaikutus. Ikäluokittain kehitys ei todennäköisesti etene näin tasaisesti, mutta kokonaisoppilasmäärien kasvusta taulukko antaa varsin hyvän kuvan. Lukuvuodet 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Alakoulu 1 650 705 721 717 721 676 774 768 783 822 821 2 714 654 701 722 721 725 680 778 772 787 826 3 693 716 648 700 726 725 729 684 782 776 791 4 643 703 723 650 704 730 729 733 688 786 780 5 648 645 697 727 654 708 734 733 737 692 790 6 654 654 649 704 731 658 712 738 737 741 696 yht 4002 4077 4139 4220 4257 4222 4358 4434 4499 4604 4704 Yläkoulu 7 653 667 664 652 708 735 662 716 742 741 745 8 668 663 673 665 656 712 739 666 720 746 745 9 694 668 667 680 669 660 716 743 670 724 751 yht 2015 1998 2004 1997 2033 2107 2117 2125 2132 2211 2241 Yhteensä 6017 6075 6143 6217 6290 6329 6475 6559 6631 6815 6945 Oppilasmäärät eivät kasva tasaisesti joka puolella kaupunkia, vaan kasvu painottuu erityisesti uusille asuinalueille. Alakoulujen osalta suurimmat paineet kohdistuvat lähivuosina Tanelinrannan, Pajuluoman, Kärjen ja Törnävän kouluihin. Yläkouluista Nurmon yläasteelle, Seinäjoen Lyseoon ja Seinäjoen yhteiskouluun ei voida sijoittaa juurikaan nykyistä enempää oppilaita. Näiltä osin tilannetta helpottavat kaupungin taloussuunnitelmassa vuosille 2014 2015 sijoitettu Tanelinrannan koulun laajennus ja Törnävällä sijaitsevan ammattikorkeakoulun entisen tekniikan alan yksikön peruskorjaus 2014 2016 koulukäyttöön. Rakennukseen on tarkoitus sijoittaa sekä ylä- että alakoulun opetustiloja. Näiden ohella lisää opetustiloja tarvitaan erityisesti Alakylän ja Toukolanpuiston kouluihin. Toukolanpuiston koulun laajennus ja peruskorjaus alkavat suunnitelmien mukaan kesäkuussa. Alakylän koulun tontille toteutetaan tilaelementtiratkaisuna lisärakennus ensi kesänä. Näin saatavat lisätilat ja oppilaiden sijoittelu Alakylän ja juuri peruskorjatun Joupin koulun kesken mahdollistavat Kultavuoren palvelutaloon sijoitetun kahden luokkatilan luovuttamisen syksystä 2014 Kultavuoren päiväkodin käyttöön. Tämän jälkeen päiväkotiin voidaan ottaa mahdollisesti jopa kaksi lisäryhmää, mikä helpottaa osaltaan päivähoidon yhä kasvavaan kysyntään vastaamisessa. Alakoulujen oppilasennuste ja tulevien 1. luokkien oppilasmäärät kouluittain on esitetty liitteissä A ja B. Taulukot perustuvat nykyisiin väestötietoihin, joten muuttoliikkeen vaikutusta ei ole huomioitu. Niiden pohjalta voidaan kuitenkin arvioida ainakin tulevien 5-7 vuoden oppilaskehitystä, kun myös voimakkaimman asuntorakentamisen alueet ovat tuolle aikavälille varsin hyvin tiedossa. Samaan aikaan, kun uusilla asuinalueilla on voimakasta kasvua, on kouluja, joiden oppilasmäärät näyttävät pysyvän ennallaan tai jopa alenevan. Taulukkoja laadittaessa koulujen oppilasalueita ei ole muutettu. Näin ollen lähtökohtana on, että oppilaat tulevat kouluihin samoilta alueilta kuin tällä hetkellä. Oppilasalueiden muuttamiselle pitää olla opetuksellisesti, resurssien käytön ja mahdollisten koulukuljetustenkin kannalta taloudellisesti ja toiminnallisesti hyvät perusteet. Koulujen oppilasmääriä taulukoista tarkasteltaessa on syytä huomioida, että Hyllykallion ja Tanelinrannan koulujen välillä tapahtuu oppilaiden uudelleensijoittelua sekä ensimmäiselle luokalle

tultaessa että 4. tai 5. luokan jälkeen. Ensimmäiselle luokalle tultaessa oppilaita joudutaan toisinaan sijoittamaan muillakin alueilla eri kouluihin kuin siihen, mihin vanhemmat ovat lapsen ilmoittaneet. Sekä Seinäjoen ja Peräseinäjoen että Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron kuntaliitosten yhteydessä sivistystoimen selvitysryhmät esittivät, että uuden Seinäjoen kouluverkko suunnitellaan opetuksellisista ja toiminnallisista syistä johtuen siten, että 3-opetusryhmäiset koulut olisivat pienimpiä yksiköitä. Myöhemmin kaupungin talouden selvästi kiristyessä myös pienten koulujen isompia selvästi korkeammat oppilaskohtaiset kustannukset ovat nousseet entistä enemmän esiin. Korkeammat kustannukset selittyvät erityisesti henkilöstö-, kiinteistö- ja tukipalvelukustannuksilla, kun pienelle oppilasmäärälle pyritään järjestämään mahdollisimman samantasoiset palvelut kuin isommissakin kouluissa. Vuoden 2012 talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuusto linjasi kouluverkon kehittämistä siten, että 2-opetusryhmäisistä kouluista luovutaan vuodesta 2014 alkaen. Myös valtuuston 18.3.2013 hyväksymässä talouden tasapainottamisohjelmassa vuosille 2013-2016 on yhtenä kohtana 2- opetusryhmäisten koulujen lakkauttaminen. Talouden tasapainottamisohjelman avulla pyritään ensisijaisesti kaupungin menojen vähentämiseen niin, että kaupungin vuosikate saataisiin ainakin poistojen tasolle ja tulos positiiviseksi. 3-opetusryhmäiselle koululle ei ole määritelty yksiselitteistä oppilasmäärän alarajaa. Lähtökohtana voidaan kuitenkin pitää, että koulu on pysyvästi 3- opetusryhmäinen, jos joka ikäluokassa on keskimäärin noin 7 oppilasta, jolloin kokonaisoppilasmäärä on yli 40. Tämän kokoista koulua voidaan pitää sekä opetuksellisesti että taloudellisesti tarkoituksenmukaisena, jos koulun tilat ovat terveelliset, toimivat ja tarkoituksenmukaiset ja koulun sijainti on oppilaiden asumiseen nähden sopiva. Tällä hetkellä Seinäjoella tämän oppilasmäärän alle jäävät Haapaluoman, Honkakylän, Kihniän, Kitinojan ja Kouran koulut. Isokylän koulussa oppilaita on nyt 42, mutta oppilasmäärä näyttää lähtevän varsin nopeasti laskuun vuosina 2014 2016. Pienen koulun lakkauttaminen merkitsee oppilaiden siirtymistä isompiin kouluihin. Näkökulmasta riippuen tässä nähdään etuja ja haittoja. Kiistattomia etuja ovat isompien koulujen paremmat opetukselliset ja toiminnalliset järjestelyt sekä opetuspalveluiden kokonaiskäyttömenojen aleneminen. Huonona puolena ovat ainakin useimpien koulumatkojen piteneminen, vaikka varsin merkittävä osa Seinäjoen pienimpien koulujen oppilaista asuu sen verran etäällä nykyisistäkin kouluistaan, että heille on järjestetty koulukuljetus. Jos oppilaat ovat jo koulukuljetusten piirissä, kuljetusmatkan pidentyminen ei kuitenkaan lisää kustannuksia samassa suhteessa, mitä matka pitenee. Hyvin toimiva pieni koulu nähdään usein myös isoa turvallisempana ja sosiaalisesti parempana. Näin yhteiskunnalle aiheutuvien kokonaiskustannusten vertailu on varsin vaikeaa. Tällä hetkellä kaupungin palveluissa joudutaan kuitenkin painottamaan vuosittaisten käyttömenojen merkitystä, jollei kyetä konkreettisesti ja aivan yksiselitteisesti osoittamaan, että lyhyellä aikavälillä kalliimpi ratkaisu tuo merkittäviä säästöjä myöhemmin. Vaikka kaupungin taloudella on kouluverkon suunnittelussa tällä hetkellä tavanomaista vielä huomattavasti suurempi merkitys, isommilla kouluyksiköillä on muitakin etuja. Opetuspalveluiden näkökulmasta oppilaiden laadukkaan opetuksen ja mahdollisesti tarvittavan tuen saaminen nähdään koulun kokoa ja kodin läheisyyttä tärkeämpänä. Isompiin kouluihin saadaan yleensä järjestettyä paremmat erikoisopetustilat sekä paremmat opetusvälineet ja oheislaitteet. Erityisopetus- ja muita tukipalveluita on paremmin tarjolla ja esim.

opetuksellisesti sopivia ryhmäjakoja tai vapaaehtoisen kielen ryhmiä saadaan helpommin muodostettua. Ensimmäisenä tarkasteluun otetaan kaupungin pienin koulu, Haapaluoman koulu, jonka oppilasmäärä on jäämässä jatkossakin kaikkein pienimmäksi. Haapaluoman koulun oppilaat voidaan parhaiten sijoittaa Toivolanrannan kouluun. Koska koulun lakkauttamisesta huolimatta yhteen Haapaluoman koulun kolmesta rakennuksesta on jäämässä päivähoitoa, tutkitaan myös mahdollisuuksia ns. varhaiskasvatuskeskuksen perustamiseksi koulun tiloihin. Varhaiskasvatuskeskuksessa olisi päivähoidon lisäksi yhdysluokkaopetuksena esiopetusta ja 1. ja 2. luokkien opetusta. Luokka voisi toimia Toivolanrannan koulun luokkana, jolloin oppilaat siirtyisivät vasta 3. luokalle varsinaisesti Toivolanrannan koulurakennukseen. Tällaisella ratkaisulla saataisiin selkeitä synergiaetuja sekä päivähoidon että alkuopetuksen kannalta. Samalla voitaisiin luopua 3. 6. vuosiluokan haasteellisesta yhdysluokasta. Mikäli henkilöstöjärjestelyt, koulukuljetukset ja oppilaiden ruokailu saadaan onnistumaan taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti, tämä vaihtoehto on todella selvittämisen arvoinen. Muiden pienten koulujen osalta tarkempia selvityksiä ryhdytään tekemään ensi syksystä alkaen. Tarkasteltavina ovat Haapaluoman ja Toivolanrannan koulujen jälkeen seuraavat kouluparit: Honkakylän ja Alaviitalan koulut Isokylän ja Kirja-Matin koulut Kihniän ja Toivolanrannan koulut Kitinojan ja Halkosaaren koulut Kouran ja Keski-Nurmon koulut Ne koulut, joiden alueilla on odotettavissa lähiaikoina mahdollisesti merkittävää uudisrakentamista ja sen johdosta oppilasmäärien huomattavaa kasvua, otetaan tarkasteluun muiden jälkeen. Tällaisia ovat Honkakylän, Kitinojan ja Kouran koulut. Talouden tasapainottamisohjelma on laadittu alkaneelle valtuustokaudelle, joten tämän valtuustokauden aikana näidenkin osalta ratkaisut on kuitenkin saatava tehdyiksi. Valmistelija: toimialajohtaja Heikki Vierula Toimialajohtajan ehdotus: Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää - merkitä tiedoksi peruskoulujen oppilaskehityksen ja oppilasennusteet, - käynnistää tarvittavat toimenpiteet Haapaluoman koulun lakkauttamiseksi 1.8.2014 alkaen ja - että Alakylän kouluun kuuluvista Kultavuoren palvelutalon luokkatiloista luovutaan lukuvuoden 2013 2014 päättyessä ja alueen oppilaat ohjataan Alakylän ja Joupin kouluihin. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. heikki.vierula@seinajoki.fi _ Varhjakou 18.6.2013, 41 Haapaluoman koulualueen asukkaita kutsuttiin sekä Jp-kunnallissanomissa julkaistulla virallisella ilmoituksella että koulun toimesta 14.5.2013 informaatioja keskustelutilaisuuteen koulun toiminnan tulevista järjestelyistä. Kaupunkia

tilaisuudessa edustivat varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan puheenjohtaja Mervi Mäenpää, toimialajohtaja Heikki Vierula, perusopetusjohtaja Jari Jaskari ja erityisopetuksen rehtori Ville Järvi. Paikalla oli nykyisten ja alueella asuvien tulevien koululaisten vanhempien lisäksi jonkin verran muuallakin Peräseinäjoen alueella asuvia. Tilaisuuden alussa todettiin, että Haapaluoman koulussa on tulevina vuosina ennusteiden mukaan oppilaita n. 20. Oppilasmäärän merkittävää kasvua ei ole näkyvissä. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että Haapaluoman kouluun ei muodostu jatkossakaan kolmea opetusryhmää, koska tämä edellyttäisi keskimäärin vähintään 7 oppilasta ikäluokkaa kohden. Tässä tilanteessa on edessä koulun lakkauttaminen, joka on suunniteltu toteutettavaksi 31.7.2014. Tällöin koulun oppilaat siirtyvät Toivolanrannan koulun oppilaiksi siten, että 3. 6. luokkien oppilaat siirtyvät fyysisesti Toivolanrannan kouluun ja 1. 2. luokan oppilaat jatkavat yhdessä esioppilaiden kanssa Toivolanrannan koulun opetusryhmänä Haapaluoman koulussa niin kauan, kuin mielekäs opetusryhmä esi- ja alkuopetuksen oppilaista muodostuu. Esi- ja alkuopetuksen ryhmän lisäksi Haapaluoman koulurakennuksessa jatkaa myös ryhmäperhepäiväkoti. Toiminta jatkuu täten ns. varhaiskasvatuskeskuksena, jolloin päivähoito, esiopetus ja alkuopetus voidaan järjestää mahdollisimman lähellä lasten koteja. Ko. mallilla voidaan tehostaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstön yhteiskäyttöä. Malli mahdollistaa todennäköisesti myös koululaisten iltapäivätoiminnan sitä tarvitseville. 3. luokalle, jolloin opetusjärjestelyt jossain määrin muuttuvat ja oppilaat ovat jo isompia, siirrytään Toivolanrannan kouluun. Esitetyllä järjestelyllä saavutetaan vuositasolla vähintään 100 000 :n säästöt. Suurimmat säästöt syntyvät opettajakustannusten vähenemisestä n. 60 %:lla, ruokahuolto- ja siivouskulujen pienenemisestä sekä tilakustannusten alenemisesta, kun yksi koulun kolmesta rakennuksesta voidaan ottaa kokonaan pois käytöstä. Lisäksi pienempiä säästöjä syntyy mm. tarvittavan välineistön, laitteiden ja kalusteiden pienemmästä määrästä sekä kiertävän opetushenkilöstön matkakorvauksista.. Kuljetuskustannuksiin saattaa tulla n. 5.000 :n lisäys, jos aivan kaikkia kuljetuksia ei saada hoidettua jo olemassa olevia reittejä hyödyntäen. Tilaisuudessa mukana olleet alueen asukkaat ymmärsivät koulun tilanteen varsin hyvin ja pitivät varhaiskasvatuskeskuksen perustamista oman koulun säilymisen jälkeen parhaana vaihtoehtona. Koulun liikuntasalirakennuksen pitäminen käytössä nähtiin tärkeänä koulun lisäksi myös kansalaisopiston toiminnan kannalta. Jos salin käyttö jatkuu riittävän aktiivisena, ko. rakennus aiotaan pitää jatkossakin käytössä kuitenkin siten, että käyttökustannukset pidetään eri toimin mahdollisimman alhaisina. Tilaisuudessa kävi ilmi, että kouluasioita enemmän alueen asukkaat olivat huolissaan yleensä Peräseinäjoen alueen palveluiden säilymisestä ja kehittymisestä. Toimialajohtaja oli myös Peräseinäjoen asukaslautakunnan kokouksessa 16.5.2013 selvittämässä Haapaluoman koulun oppilaskehitystä, suunnitelmia koulun lakkauttamiseksi ja alueen oppilaiden koulunkäynnin järjestämiseksi sekä ns. varhaiskasvatuskeskuksen toiminnan käynnistämiseksi. Asukaslautakunta on yksimielisesti hyväksynyt 16.5.2013, 8 asiasta seuraavan lausunnon: Seinäjoen kaupunginvaltuusto on vuoden 2012 talousarvion yhteydessä linjannut kouluverkon kehittämistä siten, että 2-opetusryhmäisistä kouluista luovutaan vuodesta 2014 alkaen. Haapaluoman koulu, jonka oppilasmäärä on tulevaisuudessa jäämässä kaikkein pienimmäksi, on tulossa ensimmäisenä

tämän päätöksen mukaiseen tarkasteluun. Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta on kokouksessaan 27.3.2013 päättänyt, että kaupunki käynnistää tarvittavat toimenpiteet Haapaluoman koulun lakkauttamiseksi 1.8.2014 alkaen. Lautakunnan valmistelussa on tuotu esiin mahdollisuus, että koulun lakkauttamisen jälkeen Haapaluoman koulun voisi toimia uudenlaisena varhaiskasvatuskeskuksena. Tämä ratkaisu mahdollistaisi 1. ja 2. luokkien opetuksen jatkumisen entisissä koulun tiloissa. Haapaluoman koulun entisissä tiloissa olisi edelleen myös esiopetusta ja päivähoitoa. Peräseinäjoen asukaslautakunta pitää erittäin myönteisenä sitä, että kaupungin sivistystoimi on aktiivisesti ja innovatiivisesti hakenut uusia ratkaisuja Haapaluoman kylän ja sen asukkaiden palveluiden turvaamiseen. Vaikka tehty linjaus merkitseekin koulun lakkauttamista itsenäisenä kouluna, mahdollistaa varhaiskasvatuskeskuksena toimiminen pienimpien lasten päivähoidon, esikoulun ja alkuopetuksen toteuttamisen turvallisesti omalla kylällä. Asukaslautakunta esittää, että Haapaluoman koulun lakkauttamisen yhteydessä tehtäisiin sitova linjaus varhaiskasvatuskeskuksen toiminnan aloittamisesta koulun entisissä tiloissa. Asukaslautakunta kantaa huolta koulukuljetusten järjestämisestä ja toivoo, että kuljetukset järjestetään niin, ettei oppilaiden koulupäivät kohtuuttomasti pitene. Asukaslautakunta tulee mahdollisuuksien mukaan tukemaan (asukaslautakunnan avustukset, kaupungin aluekehitysrahoitus) Haapaluoman koulun tilojen käyttämistä kylän yhteisissä tapahtumissa ja toiminnoissa. Valmistelija toimialajohtaja Heikki Vierula Toimialajohtajan ehdotus: Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Haapaluoman koulu lakkautetaan 31.7.2014 ja alueen oppilaiden opetus järjestetään Toivolanrannan koulun toimesta 1.8.2014 alkaen. Lisäksi varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää, että nykyisen Haapaluoman koulun oppilasalueen esi- ja alkuopetuksen (1. ja 2. luokan) oppilaiden opetus järjestetään toistaiseksi edelleen Haapaluoman koulurakennuksessa. Myös liikuntasali-rakennus pidetään käytössä toistaiseksi. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. heikki.vierula@seinajoki.fi _ Kh 1.7.2013, 267 Valmistelija: toimialajohtaja Heikki Vierula Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että Haapaluoman koulu lakkautetaan 31.7.2014 ja alueen oppilaiden opetus järjestetään Toivolanrannan koulun toimesta 1.8.2014 alkaen.

Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. heikki.vierula(at)seinajoki.fi - - - Valt 26.8.2013, 105 Kaupunginhallituksen ehdotus: Valtuusto päättää että Haapaluoman koulu lakkautetaan 31.7.2014 ja alueen oppilaiden opetus järjestetään Toivolanrannan koulun toimesta 1.8.2014 alkaen. Päätös: heikki.vierula(at)seinajoki.fi