PUUMALAN KUNTA ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.7.2016 Luonnos Kaavamuutos tullut vireille 13.2.2012
Puumalan itäosien yleiskaavan muutos Yleiskaavamuutoksen selostusosa, joka koskee 14. heinäkuuta 2016 päivättyä yleiskaavakarttaa. Sisällys 1. Perustiedot... 1 1.1 Sijainti... 1 1.2 Suunnittelutilanne... 1 1.3 Rakennusjärjestys... 7 1.4 Pohjakartta... 7 1.5 Muut suunnitelmat ja aineistot... 7 2. Lähtökohdat... 8 2.1 Väestö, koulut ja elinkeinorakenne... 8 2.2 Kulttuuriympäristö... 8 2.3 Luonnonympäristö... 8 2.3.1 Luontoselvitykset... 10 2.4 Muinaismuistokohteet... 10 2.5 Yhdyskuntatekniikka... 10 3. Tavoitteet ja mitoitusperusteet... 11 3.1 Kaavamuutoksen tavoitteet... 11 3.2 Rantayleiskaavan mitoitusperusteet... 11 4. Yleiskaavan kuvaus... 13 4.1 Aluevaraukset... 13 4.1.1 Asuminen ja loma-asuminen... 13 4.1.2 Virkistys ja veneily... 14 4.1.3 Liikenne... 14 4.1.4 Suojelualueet... 14 4.1.5 Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet... 14 4.1.6 Vesialueet... 14 5. Vaikutusten arviointi... 15 6.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen... 15 6.2 Yhdyskuntarakenne ja liikenne... 16 6.3 Ympäristö... 16 6.4 Sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset... 17 6. Yleiskaavan toteuttaminen... 18 7. Suunnitteluvaiheet... 19
Itäosien yleiskaavan muutos 1 1. Perustiedot 1.1 Sijainti Yleiskaavan muutosalue sijaitsee Etelä-Savossa, Puumalan kunnan itäosassa. Kaavan alueeseen kuuluvat Naistenveden, Ummistonveden, Katosselkä ja Jänisselän alueet Saimaalta. Aluerajaukseen sisältyy myös kaikki pienemmät vesistöt ja maa-alueet näiden alueiden läheisyydessä. Kaavan alue rajautuu pohjoisessa, idässä ja etelässä naapurikuntiin. Suunnittelualue muodostuu niistä ranta-alueista, joiden kohdalla on syytä tehdä muutoksia voimassa olevaan rantayleiskaavaan. Kohteet sijaitsevat eri puolilla kaava-aluetta. Kuva: Itäosien kaava-alueen rajaus on esitetty kuvassa punaisella. 1.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Etelä-Savon maakuntaliitto hyväksyi Etelä-Savon maakuntakaavan 29.5.2009. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 4.10.2010. Etelä-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavan 9.6.2014 ja ympäristöministeriö vahvisti kaavan 3.2.2016. Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavalla täydennetään voimassa olevaa maakuntakaavaa tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden osalta. Puumalan Itäosien alueelle on osoitettu tuulivoiman tuotantoon soveltuva alue Konnalamminmäki (tv 13.905). Merkinnän osoittamalla alueella ei sijaitse yleiskaavan muutoskohteita. Maakuntahallitus on käynnistänyt 20.8.2014 Etelä-Savon maakuntakaavan päivittämisprosessin (2. vaihemaakuntakaava). Keskeisin päivittämisen kohde on luonnonvarojen kestävä käyttö. Voimassa olevassa Etelä-Savon maakuntakaavassa on osoitettu Itäosien alueelle seuraavat merkinnät. Kohteiden numerointi viittaa maakuntakaavan kohdeluetteloon.
Itäosien yleiskaavan muutos 2 mav Kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävä alue Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen historiallisesti tai ympäristön kannalta arvokkaat rakennukset, rakennusryhmät, puistot tai maisema-alueet taikka muut niihin verrattavat erityisarvot. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on osoitettava määräykset maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön osatekijöiden, kokonaisuuden ja ominaislaadun säilyttämiseksi. Suositukset: Ympäristöön merkittävästi vaikuttavista toimenpiteistä tulee pyytää lausunto museoviranomaiselta ja alueelliselta ympäristökeskukselta. Muuramäen kylämaisema (550) Kukonharjun avokanava (553) ma Kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävä alue Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen historiallisesti tai ympäristön kannalta arvokkaat rakennukset, rakennusryhmät, puistot tai maisema-alueet taikka muut niihin verrattavat erityisarvot. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on osoitettava määräykset maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön osatekijöiden, kokonaisuuden ja ominaislaadun säilyttämiseksi. Suositukset: Ympäristöön merkittävästi vaikuttavista toimenpiteistä tulee pyytää lausunto museoviranomaiselta ja alueelliselta ympäristökeskukselta. Niinisaaren kylän saariasutus (551) Auvilan kylämaisema (555) Luukkola (560) ma-s Kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävä salpalinja Osa-alueen erityisominaisuuksia ilmaiseva merkintä, jolla osoitetaan kulttuurihistoriallisesti merkittäviä, valtakunnallisesti arvokkaita Salpalinjan eli Salpa-aseman linnoitteisiin kuuluvia puolustusvarustuksia. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa tulee huomioida puolustusvoimien oikeudet linnoitteiden käyttöön ja varustusten historialliset erityispiirteet. Suositus: Toimenpiteistä tulee pyytää lausunto Museovirastolta ja alueelliselta ympäristökeskukselta sekä kantalinnoitteiden osalta Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunnalta. Salpalinjan varustukset (562) ge Arvokas geologinen muodostuma Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita harjualueita. Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maisemakuvan, luonnonkauneuden, geologisten muodostumien sekä erikoisten luonnonolosuhteiden ja -esiintymien säilyminen. Suositus: Erityisesti on huomiota kiinnitettävä ehjien harjumuodostumien säilymiseen ja pohjaveden suojeluun. Hiekkoinniemi (493) Kataasaari (494) Hepoharju (499) Häimähousunniemi-Valkiatlammit-Pipulakangas (500) Kotkatharju (501) SM Muinaismuistokohde Merkinnällä osoitetaan muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Merkintään liittyy MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suojelumääräys: Alueella sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevista maankäyttöhankkeista on neuvoteltava Museoviraston kanssa.
Itäosien yleiskaavan muutos 3 Syrjäsalmi (752) Maksasaarenselkä (753) Riihonniemi (759) Vetotaipale (764) Delfin (772) Korvenlahti (777) Kortelahden hylky 2 (778) nat Natura 2000-verkostoon kuuluva kohde Katosselkä-Tolvanselkä (400) Puumalan Suurisuo (402) SL Luonnonsuojelualue Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suojelumääräys: Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Katosselkä (421) Jänisselkä (423) Puumalan Suurisuo (424) Laamionpuro (426) Haukkovuori (427) Linnasaari (428) Sarkalahti (430) Pytäränlahti (431) MU Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaustarvetta Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden pääkäyttömuoto on metsätalous ja joille suuntautuu seudullisesti tai maakunnallisesti merkittäviä ulkoilupaineita. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulisi kiinnittää huomiota alueen ympäristöarvoihin, ulkoilutoimintojen järjestämismahdollisuuksiin sekä alueen kytkeytymiseen seudun matkailupalveluihin sekä muihin virkistysalueisiin ja ulkoilureitteihin. Kokkolansalo (12.66) pv Pohjavesialue Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeät (I luokan) ja vedenhankintaan soveltuvat (II luokan) pohjavesialueet. Suunnittelumääräys: Alueelle ei tule sijoittaa pohjaveden laadulle vaaraa aiheuttavaa toimintaa. Maaainesten ottaminen tulee sallia vain maisemointialueille, mikäli se ei vaaranna pohjaveden laatua tai vähennä saatavan pohjaveden määrää. Suositus: Alueelle tulisi laatia suojelusuunnitelma. Kotkatsaari, l lk (270) Kataasaari, l lk (271) Hätinniemi, ll lk (276) lvs Syväväylä Merkinnällä osoitetaan kauppamerenkulun tai muun hyötyliikenteen käyttöön tarkoitettuja väyliä, joiden kulkusyvyys on vähintään 4,2 metriä. Merkintään liittyy MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Vesiliikenteen syväys- ja alikulkukorkeusvaatimusten turvaamiseksi tulee niitä risteävien johtojen ja siltojen suunnittelussa ottaa huomioon merenkulkulaitoksen suositukset. Liittokivenselkä-Lehmäinselkä syväväylä (13.200) Lappeenranta-Savonlinna syväväylä (17.200)
Itäosien yleiskaavan muutos 4 vv Veneväylä Merkinnällä osoitetaan veneilyn runkoväyliä sekä muita alueellisesti merkittäviä veneilyn pääväyliä. Merkintään liittyy MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Vesiliikenteen syväys- ja alikulkukorkeusvaatimusten turvaamiseksi tulee niitä risteävien johtojen ja siltojen suunnittelussa ottaa huomioon merenkulkulaitoksen suositukset. Leukoi-Lohilahti venereitit (203) Veneilyn yhteystarve Kukonharjun veneväylä (204) V Virkistysalue Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä virkistysalueita. Alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Rakentamismääräys: Alueella saa rakentaa vain yleistä virkistäytymistä ja maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia sekä suorittaa rakennusten peruskorjauksia. Suunnittelumääräys: Alueen maankäyttöä suunniteltaessa on kiinnitettävä huomiota alueen virkistyskäytön kehittämiseen ja ympäristö- arvojen säilyttämiseen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on luotava edellytykset alueen kehittämiselle osana seudullista virkistys- ja matkailualueverkostoa. Hirsisaari (60) Kotkatsaari (61) V1 Retkisatama Aidanpäänniemi (66) Kukonharju (74) Hiekkaniemi (75) Honkasaari (76) Ruunasaari (77) Varvinranta (78) mlr Melontareitti, ohjeellinen Lieviskänjoen melontareitti (82) Matkailutie Merkinnällä osoitetaan Vihreän kullan kulttuuritie. Kehittämissuositus: Matkailutiehen kytkeytyviä matkailupalveluja kehitetään siten, että huomioidaan maakuntakaavan kohdeluettelossa yksilöidyt valtakunnallisesti ja/tai maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristön kohteet ja alueet sekä muinaisjäännökset. Viljakansaari, 15169 (151) ls1 Uiton toimintapaikka Merkinnällä osoitetaan uiton toiminta- sekä raakapuun lastauspaikkoja. Merkintään liittyy MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Lammassaari (210) Riihonsalmi (223) Hätinvirran lastausalue (227) Viljakansaaren lastausalue (229) Rongonniemen lastausalue (230) EO Maa-ainesten ottoalue Muuramäki (312) Karkia (313) Hietaharju (314) Kortteenlahti (315)
Itäosien yleiskaavan muutos 5 EO1 Kallio- tai rakennuskiviainesten ottoalue Lieviskä (318) Kytövuori (321) Hilamäki (322) Kuva: Ote Etelä-Savon maakuntakaavasta. Kuva: Ote Etelä-Savon maakuntakaavasta, kulttuuriympäristöote.
Itäosien yleiskaavan muutos 6 Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Itäosien yleiskaava, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa 26.8.2002. Kaava on jaettu viiteen osa-alueeseen, joiden maankäyttö painottuu eri tavoin. Osa-alueet on nimetty seuraavasti: Naistenvesi, Ummistonvesi, Katosselkä, Jänisselkä ja Peukalojärvi. Kaava-alueen länsiosat (Naistenvesi, Ummistonvesi) ovat pääasiassa tavanomaista haja-asutusaluetta, jonka ranta-alueille on osoitettu rakentamista perusmitoituksen mukaisesti. Itäisemmissä osassa on paljon laajoja suojelualueita. Katosselän alue on kaavan laatimisen aikaan ollut Saimaan suurimpia rakentamattomia kokonaisuuksia. Painopiste suunnittelussa on ollut rantarakentamisessa, joka on laadittu oikeusvaikutteisena suoraan ohjaamaan rakennuslupien myöntämistä. Valtaosa sisämaasta on oikeusvaikutuksetonta maa- ja metsätalousaluetta. Ranta-alueille on merkinnällä M-1 osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, joille ei saa rakentaa lukuun ottamatta maatalouden, kalatalouden ja merenkulun kannalta välttämätöntä rakentamista ja yleiseen virkistyskäyttöön tarkoitettujen rakennelmien rakentamista. Yleiskaavaotteet ja kaavamuutosten alustavat rajaukset on esitetty erillisillä kartoilla. Kuva: Voimassa oleva itäosien yleiskaava. Itäosien yleiskaavamuutoksessa tutkitaan rakennuspaikkojen siirtoa Lietvesi-Suur-Saimaa osayleiskaavan alueelta. Kaava on hyväksytty Puumalan kunnanvaltuustossa 8.12.2014 31 ja 32. Rokansaaressa 6 kpl on osoitettu kaavassa merkinnällä: kaavassa osoittamaton rakennusoikeus. Kohdealue on osoitettu kaavassa merkinnällä SL. Luonnonsuojelualueet ovat luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita. Selostuksessa on mainittu kohteesta seuraavaa: Kaavassa on Rokansaareen osoitettu 6 kpl rakennuspaikkoina osoittamattomia rakennusoikeuksia. Nämä rakennusoikeudet voidaan tarvittaessa siirtää johonkin muuhun alueen rantayleiskaavaan tai ranta-asemakaavaan erillisellä kaavaprosessilla. Siirto vaatii myös tämän yleiskaavan muutoksen.
Itäosien yleiskaavan muutos 7 Kuva: Ote Lietvesi-Suur-Saimaa osayleiskaavasta Rokansaaren muutoksen osalta. Siirrettävät rakennuspaikat sijaitsevat luonnonsuojelualueella (SL). Ranta-asemakaavat Muutosalueilla on voimassa seuraavat ranta- ja ranta-asemakaavat. Riihonniemen rantakaava 20.2.1998 Himahuuhan rantakaava 22.11.2000 Kankaalan ranta-asemakaava 10.8.2000 Siikaniemen rantakaava 19.6.2000 34 1.3 Rakennusjärjestys Puumalan kunnanvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 2.3.2015. 1.4 Pohjakartta Kaavan pohjakarttana käytetään Maanmittauslaitoksen maastotietokantaa, peruskarttarastereita ja kiinteistörekisteriaineistoa. Lisäksi aineisto sisältää Maanmittauslaitoksen taustakarttarastereita (2015). 1.5 Muut suunnitelmat ja aineistot Kaavan laadinnassa hyödynnetään seuraavien aineistojen tietoja: - Luontoinventointi, Jouko Sipari tmi 2015 - Vapaa-ajan asumisen strategia, Puumalan kunta 2013 - Museovirasto, kulttuuriympäristö rekisteriportaali - Lähialueen kaavat - Opaskartta
Itäosien yleiskaavan muutos 8 2. Lähtökohdat Yleiskaavatyössä noudatetaan voimassa olevan Puumalan itäosien yleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteita. Itäosien yleiskaavan muutoksessa tutkitaan maanomistajien sekä viranomaisyhteistyön kautta esille tulleet muutostarpeet. 2.1 Väestö, koulut ja elinkeinorakenne Vuonna 2015 kunnan asukasluku oli 2272. Puumalan kunnan väkiluvun ennustetaan laskevan. Väestöennuste vuodelle 2020 on 2058 asukasta, vuodelle 2030 on 1812 asukasta ja 2040 on 1654 asukasta. Puumalan yhtenäiskoulu ja päiväkoti sijaitsevat kirkonkylällä. 2.2 Kulttuuriympäristö Voimassa olevan Itäosien yleiskaavan laadinnan yhteydessä kaikki alueen rannat on inventoitu tarkastellen myös mahdollisia kulttuuriarvoja. Sisämaan osalta rakennuskannan tai kulttuurimaisemien inventointeja ei ole tehty, vaan kaavassa on tukeuduttu aiemmin tehtyihin inventointeihin. Muutoskohteiden alueella ei sijaitse arvokkaita maisema-alueita tai kulttuuriympäristön kohteita/alueita. 2.3 Luonnonympäristö Itäosien yleiskaavassa on kaksi suurempaa suojelualuetta Katosselällä ja Jänisselällä sekä muutama pienempi alue. Kaavassa on jätetty erilaisten suojeluohjelmiin kuuluvien alueiden ulkopuolella laajoja alueita rakentamisen ulkopuolelle. Merkittävimpiä kokonaisuuksia ovat mm. Sarkalahti ympäristöineen, Katosselkän eteläreunan lahdet, lukuisat lammet ja pienet järvet erityisesti kaavaalueen itäosissa sekä Kuikanniemen ja Hakosaaren väliset lahdet Viljakansaaren keskiosissa. Nämä alueet on osoitettu kaavassa MY-1 ja SL merkinnöillä. Kaavamuutoskohteita ei sijaitse edellä mainituilla suojelualueilla. Natura 2000-alueet Puumalan itäosien kaava-alueella sijaitsee kaksi Natura 2000-aluetta: Katosselkä-Tolvanselkä ja Suurisuo. Lisäksi kaava-alueen länsireunaan ulottuu Lietveden Natura-alue. Nämä alueet on esitetty seuraavassa kuvassa. Punaisella on rajattu itäosien kaavan alue. Kaavamuutokset eivät kohdistu Lietveden ja Suurisuon Natura-alueille tai niiden läheisyyteen. Kuva: Natura 2000 -alueet Lietvesi, Katosselkä-Tolvanselkä ja Suurisuo on esitetty harmaina alueina. Itäosien kaava-alueen rajaus on esitetty kuvassa punaisena viivana.
Itäosien yleiskaavan muutos 9 Lietveden Natura-alue sijoittuu pääasiassa itäosien kaava-alueen ulkopuolelle. Natura-alue on lännessä Kotkatsaaren kohdalla kaava-alueen sisällä. Rokansaaresta siirrettävät rakennuspaikat sijaitsevat Natura-alueella. Lietvesi on avointen selkävesien ja laajan monipuolisen saariston muodostama kokonaisuus, johon kuuluu varsinaisen Lietveden lisäksi alueita Petraselältä ja Liittokivenselältä. Alue on tärkeä saimaannorpan elinalue ja myös geologisesti merkittävä. Puumalansalmen silta toimii rajana, jonka itäpuolelta alkaa Katosselkä-Tolvanselkä Natura 2000-alue. Alueen luontodirektiivin luontotyypit: - Kasvipeitteiset silikaattikalliot 0 % - Kallioiden pioneerikasvillisuus 2 % - Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit 1 % Alueen luontodirektiivin liitteen II lajit: - Saimaannorppa - Saukko Katosselkä-Tolvanselkä Natura-alue on tärkeä saimaannorpan elinalue. Alue on myös merkittävä melko luonnontilaisen järviluonnon suojelukohde. Korkeusvaihtelut alueella ovat suuria, ja avokalliot tekevät maisemasta melko jylhän. Selkävedet ovat pitkiä ja kapeita. Alueella ei ole paljoa asutusta, ja siksi se onkin ydinosiltaan melko erämainen. Alueen luontodirektiivin luontotyypit: - Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet 80 % - Kallioiden pioneerikasvillisuus 2 % - Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit 0 % Alueen luontodirektiivin liitteen II lajit: - Saimaannorppa Katosselkä kuuluu rantojensuojeluohjelmaan, jolla pyritään säilyttämään arvokasta meri- ja järviluontoa eri puolilla Suomea. Ohjelman tavoitteena on suojella rakentamattomia rantoja. Suojelu perustuu pääosin maankäyttö- ja rakennuslakiin. Suurisuo sijaitsee itäosien kaava-alueen lounaisosassa, ja koostuu lähes kymmenestä rämetyypistä ja muutamasta nevatyypistä. Suurisuo on pääosin luonnontilainen ja karu. Se edustaa tyypillistä Järvi- Suomen keidassuota. Itäosan ojitettu alue kuuluu saumattomasti suojelualueeseen. Metsäsaarekkeet antavat suolle oman monipuolisen maisema-arvon. Lajistossa ei esiinny mitään uhanalaisia tai harvinaisia kasveja, mutta kaikki suotyypeille kuuluvat lajit ovat edustettuina. Alueen luontodirektiivin luontotyypit: Keidassuot 95 %. Suurisuon Natura-alueen pinta-ala on 91 hehtaaria ja suurin osa alueesta kuuluu soidensuojeluohjelmaan. Lajisto Saimaa on lähes kokonaan saimaannorpan (Pusa hispida saimensis) elinaluetta. Saimaannorppa on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi (CR). Saimaannorppa kuuluu luonnonsuojelulain erityisesti suojeltaviin lajeihin (47 ) sekä rauhoitettuihin lajeihin (39 ). Saimaannorppa on määritelty EU:n luontodirektiivissä tiukkaa suojelua vaativaksi lajiksi (liitteet II ja IV). Luontodirektiivin IV-liitteen mukaisesti saimaannorpan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Useat tekijät ovat vaikuttaneet saimaannorpan kannan kehitykseen. Nykyään saimaannorpan suurimpia uhkia ovat verkkokuolemat, elinympäristön kaventuminen, pesintäaikainen häirintä ja ympäristömyrkyt. Rantarakentaminen ja erityisesti sen myötä lisääntyvä moottoroitu ja muu liikkuminen Saimaalla norpan pesintäaikaan muodostaa pitkällä aikavälillä kasvavan uhkatekijän. Kanta on myös haavoittuvainen ilmastonmuutoksen vaikutuksille, jolloin haitallisimmat vaikutukset näkyvät
Itäosien yleiskaavan muutos 10 lisääntyvänä kuuttien kuolemina pesintäolosuhteiden huonontuessa jää- ja lumitalvien heikkenemisen myötä. Keskeisimmän elin- ja lisääntymisalueen ulkopuolelle jää suunnittelualueella vain Naistenvesi. Pesä- ja makuupaikkatilanne kaavamuutos-alueiden läheisyydessä: Katos- ja Tolvanselän välisellä alueella sekä Ummistonvedellä on todettu saimaannorpan makuu- ja poikaspesiä, jotka sijaitsevat lyhyellä etäisyydellä rakentumattomista rantarakennuspaikoista. Nämä rantarakennuspaikat on otettu mukaan kaavamuutostarkasteluun norpan suojelun vuoksi. 2.3.1 Luontoselvitykset Itäosien kaavan alueella on suoritettu luontoinventointi kesän 2015 aikana. Inventointi kattaa sellaiset muutoskohteet, joissa tarkastellaan rakennuspaikan siirtoa alueelle joka ei voimassa olevassa kaavassa ole osoitettu rakentamiseen. Työssä inventoitiin suunnittelualueiden luonnonsuojelulain 29 mukaiset suojellut luontotyypit, metsälain 10 mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt, vesilain 15a ja 17a tarkoittamat pienvedet sekä muut arvokkaat kohteet. Suunnittelualueen eläin- ja kasvilajiston inventoinnissa arvioitiin uhanalaisten lajien (Luonnonsuojelulaki 46 ) ja erityistä suojelua tarvitsevien lajien (LSL 47 ) sekä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien esiintymisalueiksi sopivia kohteita. Muutoskohteiden inventoinnista laaditut raportit ovat erillisenä tiedostona. Inventoiduissa kohteissa ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä. Kohteissa ei todettu liito-oravaa, merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella tai liitooravalle soveliasta elinympäristöä. Suuressa osassa muutoskohteita ei todettu myöskään muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa. Maankäytön suunnittelussa erityisesti huomioitavat luontoarvot ja -tekijät on todettu luontoinventoinnissa seuraavasti: Syrjäsaaren suunnittelualueen luoteisrannassa on maisemallisesti merkittävä kallioniemen pohjoissivu, joka tulisi jättää nykytilaansa. 2.4 Muinaismuistokohteet Muutosalueilla ei sijaitse muinaismuistolain mukaisia kiinteitä muinaisjäännöksiä. 2.5 Yhdyskuntatekniikka Alueen merkittävimpiä pääväyliä ovat kantatie 62 Mikkeli-Imatra, seututie 438 Virmutjoki-Sulkava ja yhdystie 15169 Viljakansaari. Puumalan taajamien kunnallisena vesihuoltolaitoksena toimii Puumalan Vesiosuuskunta. Veden laatua valvotaan valvontaohjelman mukaisesti.
Itäosien yleiskaavan muutos 11 3. Tavoitteet ja mitoitusperusteet Yleiskaavan tehtävänä on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti ohjata yleispiirteisesti maankäyttöä ja toimia pohjana asemakaavoja laadittaessa. Yleiskaava laaditaan n. 20 vuoden aikajänteellä. Yleiskaavan muutoksen tarkoituksena on päivittää kaava yksittäisten kohteiden osalta ja tehdä mm. käyttötarkoituksen muutoksia, rakennuspaikkojen siirtoja ja laajennuksia. Maanomistajien muutostarpeet otetaan huomioon suunnittelussa. Kaavamuutos laaditaan voimassa olevan Puumalan itäosien yleiskaavan tavoitteiden sekä mitoitusperiaatteiden mukaisesti. Keskeisenä tavoitteena on sovittaa yhteen luonnonsuojelun ja maanomistajien tasapuolisen kohtelun tavoitteet sekä tukea maaseudun elinvoimaisuutta. 3.1 Kaavamuutoksen tavoitteet Maakuntakaavan sisältö on esitetty sivulta 2 alkaen. Määräykset ja merkinnät on huomioitu tavoitteita asetettaessa ja ne huomioidaan kaavaa laadittaessa. Puumalan vapaa-ajan asumisen strategiassa (KH 25.3.2013) on esitetty visio: Puumalan vapaa-ajan asukkaat viihtyvät paikkakunnalla ja yhä useampi muuttaa myös vakituiseksi asukkaaksi Puumalaan. Vapaa-ajan asukkaat otetaan laajasti huomioon kunnan päätöksenteossa ja he ovat tyytyväisiä kunnan tarjoamiin palveluihin. Tavoitteiden saavuttamiseksi mm. päivitetään rantayleiskaavoja aktiivisesti. Strategiassa on linjattu kunnan suopea suhtautuminen vakituiseen asumiseen vapaa-ajan asunnolla. Kaavamuutoksen ratkaisuissa otetaan huomioon Natura 2000-alueet, saimaannorpan elinympäristön suojelu ja luontoinventoinnissa todetut arvot. Saimaannorpan suojelun edistämisessä hyödynnetään pesäpaikkatietoja vuosilta 1987-2015. Kaavamuutos toteutetaan voimassa olevan kaavan tavoitteiden ja mitoitusperusteiden mukaisesti. 3.2 Rantayleiskaavan mitoitusperusteet Itäosien yleiskaavan mitoitusperusteet on hyväksytty Puumalan kunnanvaltuustossa vuoden 1998 syksyllä. Rantarakennusoikeus on mitoitettu voimassa olevassa kaavassa seuraavasti: perusmitoituksena käytetään viittä rakennuspaikkaa rakennusoikeutta mitoittavaa muunnettua rantaviivakilometriä kohden. Perusmitoituksen käyttäminen edellyttää rakennuspaikkojen melko voimakasta keskittämistä. Mikäli maanomistajan kanssa päädytään rakennuspaikkojen vähäisempään keskittämiseen, käytetään alempaa mitoitusta. Luonnoltaan tai maisemaltaan arvokkailla rannoilla käytetään alempaa mitoitusta. Valtakunnallisesti noteeratuissa kohteissa ja seutukaavan av-alueilla 3 kpl/km, muissa alueen arvosta riippuen 3-4 kpl/km. Natura-alueella mitoitus määritellään edellä olevilla perusteilla alueen luonnonarvojen mukaisesti. Pienissä saarissa käytetään perusmitoitusta alempaa mitoitusta seuraavasti: Saaren koko Rakennusoikeus alle 1 ha ei ole 1-3 ha 1 kpl /saari 3-6 ha 2 kpl /saari 6-9 ha 3 kpl /saari 9-12 ha 4 kpl /saari 12-16 ha 3 kpl /muunnettu ranta-km 16-18 ha 3,5 kpl /muunnettu ranta-km 18-20 ha 4 kpl /muunnettu ranta-km yli 20 ha perusmitoitus
Itäosien yleiskaavan muutos 12 Pienillä lammilla ja järvillä käytetään perusmitoitusta alempaa mitoitusta seuraavasti: Lammen koko Rakennusoikeus alle 1 ha ei ole 1-20 ha 3,5 kpl /muunnettu ranta-km yli 20 ha perusmitoitus Pienten jokien varsille ei lasketa rakennusoikeutta, eikä merkitä rakennuspaikkoja. Tästä voidaan poiketa, jos maanomistajalla ei ole mitään muuta rantaa, eikä ranta ole luonnoltaan erityisen arvokasta. Matkailupalveluihin osoitetuilla Saimaan mannerrannoilla voidaan käyttää perusmitoitusta korkeampaa mitoitusta, mikäli sillä voidaan tukea pysyvän asutuksen ja palvelujen säilymistä ja maanomistajan rannoille jää riittävästi vapaata rantaa, eikä kysymys ole luonnoltaan tai maisemaltaan arvokkaasta rannasta. Omarantaista lomarakentamista vastaava mitoitus voi olla korkeintaan kuusi kpl /km. Rakennusoikeuden käyttö katsotaan vuoden 1971 tilajaotuksen mukaisesti kuitenkin niin, että selvä tonttien myynti otetaan huomioon rakennuslain voimaantulosta 1.7.1959 lukien. Muunnettu rantaviiva lasketaan Etelä-Savon seutukaavaliiton laatiman menetelmän mukaisesti Edellä esitetyt voimassa olevan kaavan mitoitusperusteet on määritelty yleisellä tasolla ottamatta huomioon eri alueiden erityispiirteitä. Katosselän-Ummistonveden alueella on niin runsaasti mm. luonnonarvoista johtuvia erityispiirteitä, että mitoitustavoitteita on täsmennetty mitoitusvyöhykkeillä. Mitoitusvyöhykkeiden yhteydessä on otettu käyttöön myös rakentamiskelpoisuusvyöhykkeet, joilla helpotetaan rakentamiskelpoisuuden tutkintaan liittyviä ongelmia. Mitoitusvyöhykkeet on hyväksytty osana lainvoimaista kaavaa. Alueet on jaettu luontoarvojensa perusteella kolmeen luontoarvovyöhykkeeseen. Valtaosa kaavaalueesta jää alempien mitoitusten ulkopuolelle ja niissä käytetään perusmitoitusta. Vyöhykejakoon ovat vaikuttaneet mm. uhanalaisten lajien esiintyminen (erityisesti saimaannorppa), alueella tehty luontoinventointi, rantojen suojeluohjelman ja Natura 2000-ohjelman rajaus sekä seutukaavan rajaukset. Vyöhykejako, niillä käytetyt mitoitukset sekä jakoperusteiden kuvaukset ovat seuraavat: Mitoitus 3 kpl/km Mitoitus 3,7 kpl/km Mitoitus 4 kpl/km Kaikkein arvokkaimmat, yhtenäiset, lähes rakentamattomat alueet, jotka ovat norpan keskeisiä elinalueita. Melko yhtenäiset ja rakentamattomat alueet, joilla on todettu erilaisia luonto- ja maisema-arvoja. Alueet voivat kuulua myös norpan elinpiiriin ja alueella voi olla harvakseltaan makuupesiä ja joku yksittäinen poikaspesä. Muut luonnoltaan tai maisemaltaan tavanomaista arvokkaammat alueet. Alueella voi olla yksittäisiä norpan makuupesiä Natura-alue kokonaisuudessaan kuuluu tähän tai alempien mitoitusten vyöhykkeisiin.
Itäosien yleiskaavan muutos 13 4. Yleiskaavan kuvaus Rantayleiskaavan muutoksella esitetään muutoskohteet toteutuneen tilanteen mukaan ja tehdään pitkän ajanjakson suunnitelmia. Kaavamuutoksella tehdään käyttötarkoituksen muutoksia ja laajennetaan rakennuspaikkaa lohkomisen mukaisesti sekä tutkitaan saimaannorpan elinympäristön suojelun kannalta merkityksellisiä rakennuspaikkoja. Lisäksi kaavamuutoksella esitetään toteutunut tilanne mm. poikkeamispäätöksellä rakentuneiden kohteiden osalta. Itäosien yleiskaavan muutoksella tarkastellaan myös korvattavien rakennuspaikkojen siirtoa Lietvesi- Suur-Saimaan alueelta. Maanomistajalla on kiinteistöjä itäosien alueella, jonne kuusi rakennuspaikkaa voidaan siirtää. 4.1 Aluevaraukset Kaavassa aluevarausten sijainnit ja rajaukset on päivitetty vastaamaan toteutunutta tilannetta kiinteistönmuodostus, poikkeamisluvat ja rakentaminen huomioiden. Rakennuspaikkojen siirroissa on huomioitu maanomistajien toiveet. Perusteina siirroille ovat olleet mm. tieyhteyden vaikea toteuttaminen, heikot rannan virkistyskäyttömahdollisuudet sekä nykyisen rakennuspaikan rakennettavuus. Käyttötarkoituksen muutoksia vakituisen asumiseen on 16 kpl, joista suuri osa perustuu poikkeamislupaan. Rakennuspaikkojen siirrot ovat pääosin toteutuneet saman kiinteistön sisällä. Yksi rakennuspaikka Saimaan ranta-alueelle on muodostettu kahdesta sisäjärven rakennuspaikasta. Itäosien kaava-alueelle siirretään Lietvesi-Suur-Saimaan osayleiskaavan alueella kaavassa osoittamattomiksi rakennusoikeuksiksi merkityt kuusi rakennuspaikkaa. Seuraavassa kartassa on esitetty rakennuspaikkojen sijoituspaikat Itäosien yleiskaavan alueella. Kuva: Kuuden rakennuspaikan siirto Lietvesi-Suur-Saimaan osayleiskaava-alueelta esitettynä kartalla. Itäosien kaava-alueen raja on esitetty punaisena viivana. Numero viittaa muutoskohteen karttaotteeseen. 4.1.1 Asuminen ja loma-asuminen Kaavassa on osoitettu ympärivuotisen asumisen rakennuspaikat merkinnällä AO-1 omakotialue, joille saa sijoittaa myös loma-asuntoja sekä AM maatalouskeskuksen alue. Vakituisen asumisen sallivia merkintöjä on kaavamuutoksella osoitettu ensisijaisesti kulkuyhteyksien kannalta edullisimpiin
Itäosien yleiskaavan muutos 14 paikkoihin. Kunta puoltaa vapaa-ajan asumisen strategiassaan vakituisen asumisen mahdollistamista loma-asunnolla. Merkinnällä RA on osoitettu loma-asuntojen alueet. Monipuolisesti eri käyttötarkoituksiin soveltuvat rakennuspaikat on osoitettu kaavassa merkinnällä R loma- ja matkailualue. Merkintään on liitetty enimmäisrakennusoikeuden määrä yksittäisellä rakennuspaikalla. Ranta-alueella kantatilan rantasauna on kaavassa osoitettu merkinnällä RA-6. Alueelle saa rakentaa korkeintaan 25 neliömetrin suuruisen saunan. 4.1.2 Virkistys ja veneily Kaavamuutosalueella ei sijaitse veneilyreittejä tai merkittäviä virkistysalueita. Voimassa olevan kaavan mukaisesti retkeily- ja ulkoilualueet on kaavassa osoitettu merkinnällä VR tai VR/s. Virkistykseen ja ulkoiluun soveltuvia alueita on kaavassa osoitettu myös merkinnällä MU ja MY-1. Puumalansalmesta Savonlinnan suuntaan on mahdollista veneillä kolmea reittiä, joista kaksi sijaitsee itäosien kaavan alueella. Veneily-, kala-, retki- ja suojasatamat sekä tärkeimmät uiton toimintapaikat on osoitettu kaavassa omalla merkinnällään. 4.1.3 Liikenne Kaavamuutosalueilla ei sijaitse maanteitä tai vesiliikenteen väyliä. Venevalkamat on osoitettu kaavassa LV-2 merkinnällä. Lieviskäntien varrella sijaitsevat venevalkamat Tihiäniemessä ja Muuriniemessä on maanomistajan toivomuksesta poistettu kaavasta. Lieviskänlahdessa on kunnan omistamalle alueelle Muurirantaan osoitettu uusi venevalkama. Naistenvedellä muutosalueella sijaitseva venevalkama on siirretty kaavamuutoksella n. 50 m länteen ja osoitetaan edelleen kaavassa merkinnällä LV-2. 4.1.4 Suojelualueet Kaavamuutosalueella ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Inventoiduissa kohteissa ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä. Suunnittelussa on huomioitu saimaannorpan elinympäristön laadun säilyttäminen. Muutosalueiden läheisyydessä Natura 2000-alueet sijaitsevat pääosin vesialueella ja niiden arvot perustuvat tässä asiakirjassa esitettyihin luontodirektiivin luontotyyppeihin ja tyypin II lajeihin. Kaavamuutoksen kohteista kuusi rajoittuu Katosselkä-Tolvanselkä Natura-alueeseen, muut kohteet sijaitsevat Natura-alueiden ulkopuolella. 4.1.5 Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet on osoitettu voimassa olevan kaavan mukaisesti M, M-1, MU-1, MY-1 merkinnöillä. Valtaosa sisämaasta on oikeusvaikutuksetonta maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Merkinnän oikeusvaikutuksettomuudella on pyritty varmistamaan ennakoimattomien hankkeiden lupaharkinnan joustavuus. Ranta-alueet on yleisesti osoitettu M-1 merkinnällä, jolla sallitaan vain maaja metsätalouden ja kalastuksen kannalta välttämätön rakentaminen. Merkinnällä MY-1 kuvataan maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. MY-1 alueisiin sisältyvät luontoselvityksessä todetut kohteet sekä mm. maisemallisesti merkittäviä alueita. 4.1.6 Vesialueet Vesialueet on osoitettu omalla merkinnällään (W).
Itäosien yleiskaavan muutos 15 5. Vaikutusten arviointi Vaikutusten arviointi on laadittu siten, että kaikki kaavassa osoitetut alueet tulevat toteutumaan. Rakennuspaikkojen määrä Itäosien kaavan alueella kasvaa 6 lomarakennuspaikalla, kun tehdään korvattavien rakennuspaikkojen siirto Lietvesi-Suur-Saimaan kaavan alueelta. Kaavan vaikutukset voimassa olevaan kaavaan verrattuna eivät tule merkittävästi muuttumaan, koska tehtävät muutokset koskevat pääosin yksittäisiä rakennuspaikkoja. Kaavamuutoksen vaikutuksia arvioidaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisen ja seuraavien ominaisuuksien osalta: Ympäristövaikutukset (pintavedet, luonto, eläimistö, maisema ja Natura-alueet) Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen Sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset 6.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti huomioidaan olemassa olevien rakenteiden hyödyntäminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, poikkeuksellisten rankkasateiden ja myrskyjen aiheuttamat ongelmat, alueen soveltuminen rakentamiseen, arvokkaiden luontokohteiden säilyttäminen, kulttuuriperintö, virkistyskäyttö sekä pinta- ja pohjavesien laadun turvaaminen sekä Vuoksen vesistöalueen huomioiminen erityisen merkittävänä aluekokonaisuutena. Toimiva aluerakenne Kaavamuutoksella ei osoiteta uusia asuinrakennuspaikkoja suunnittelualueelle. Pääosin muutoskohteet ovat saavutettavissa olemassa olevien tieyhteyksien kautta. Kaavamuutoksella on pyritty parantamaan kohteiden saavutettavuutta mm. tekemällä rakennuspaikkojen siirtoja. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yleiskaavamuutoksella ei ole mainittavia yhdyskuntarakennetta hajauttavia vaikutuksia verrattuna voimassa olevaan yleiskaavaan. Rakentamisen määrä ja yleinen sijoittuminen yhdyskuntarakenteessa pysyvät entisen kaltaisina. Vakituisen asumisen mahdollistaminen on kirjattu kunnan strategiaan ja maanomistajien toiveesta lomarakennuspaikkoja on muutettu vakituiseen asumiseen ensisijaisesti hyvien kulkuyhteyksien varrella, olemassa olevan asutuksen yhteydessä. Kaavan ohella rakennusten sijoittelua maastossa ohjaa myös kunnan rakennusjärjestys. Näiden yhteinen ohjausvaikutus estää rakennuspaikkojen sijoittamisen liian lähelle keskivedenkorkeutta. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja luonnonperintökohteet sekä muinaismuistorekisterin kohteet/alueet on huomioitu kaavasuunnittelussa. Maanomistajien esittämät tarpeet matkailun aluevarausten suhteen on huomioitu kaavassa. Rakennuspaikat on siirretty ensisijaisesti olemassa olevien korttelialueiden yhteyteen. Siirroissa on huomioitu alueen viihtyisyystekijät sekä luontoinventoinnissa todetut luonto- ja maisema-arvot. Saimaannorppa on huomioitu kaavaratkaisussa jättämällä pesäalueiden lähialueet ensisijaisesti rakentamiselta vapaaksi. Pohjavesialueet on osoitettu voimassa olevan kaavan mukaisesti. Kaavamuutoskohteet eivät sijaitse pohjavesialueilla. Vuoksen vesistöalue Kaavamuutoksen laadinnassa on huomioitu Vuoksen vesistöalueen järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet. Maankäytön muutokset koskevat rakentamista ranta-alueella. Rantaalueen luonnonolot on otettu huomioon rakennuspaikkojen sijoittelussa ja rakentamisen alueet on ensisijaisesti osoitettu ryhminä, jotta jää enemmän yhtenäistä vapaata rantaviivaa. Kaavamuutoksella ei
Itäosien yleiskaavan muutos 16 osoiteta uusia matkailualueita eikä tehdä vesiliikenteeseen tai muuhun vesistöjen virkistyskäyttöön liittyviä muutoksia. 6.2 Yhdyskuntarakenne ja liikenne Rakennuspaikkojen siirroissa ja muuttamisessa vakituisen asumisen mahdollistavaksi on huomioitu saavutettavuus olemassa olevan tieverkon kautta ja sijoittuminen toteutuneiden rakentamisen alueiden läheisyyteen tai yhteyteen. Rakentamisen määrä ja yleinen sijoittuminen yhdyskuntarakenteessa pysyvät entisen kaltaisina. Nykyinen tieverkko palvelee muutosalueiden vakituisen ja loma-asumisen tarpeita. Uusia rakennuspaikkoja ei ole kaavamuutoksella osoitettu. Muutoksia yleiseen tieverkkoon ei ole tarvetta kaavan perusteella tehdä. 6.3 Ympäristö Maa- ja kallioperä Rakennuspaikkojen siirtokohteissa havaitut kallioalueet ja luontoinventoinnissa todetut maisemallisesti merkittävät kallioniemet on pyritty jättämään rakentamisen ulkopuolelle. Maa- ja kallioperään kohdistuvat muutokset aiheutuvat uusien rakennusten ja teiden rakentamisesta. Uusien pääsyteiden rakentamisen tarvetta on vähennetty siirtämällä rakennuspaikkoja ensisijaisesti jo toteutuneiden alueiden yhteyteen. Vesien laatu Suunnittelualueen veden laatuun merkittävimmin vaikuttaa yläpuolisen vesistön tilanne. Kunnan rakennusjärjestys ohjaa kiinteistöjen vesihuoltoa ja jätevesien käsittelyä, joten kaavamuutoksesta ei kohdistu veden laatuun merkittäviä vaikutuksia. Rakennettu ympäristö Kaavamuutosalueilla ei sijaitse kulttuuriperintökohteita. Luonnonympäristö, lajistot ja maisema Kaavamuutoskohteet sijaitsevat suojelualueiden ulkopuolella. Arvokkaat luontoinventoinnissa todetut kohteet/alueet on osoitettu MY-1 merkinnällä. Merkinnän määräyksessä kielletään alueelle rakentaminen ja maa-ainesten otto. Suunnittelualueella ei tunneta rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisille lajeille soveltuvia elinympäristöjä. Ympärivuotinen asuminen voi lisätä vesiliikennettä ja jäällä liikkumista. Erityisesti moottorikelkkailu saimaannorpan pesimäalueiden läheisyydessä voi aiheuttaa häiriötä pesinnälle. Kaavoituksella ei voida vaikuttaa rakennuspaikkojen käyttöön, mutta saimaannorppa on huomioitu rakennuspaikkojen sijoittelussa ja määrässä. Kaavatyössä on huomioitu viranomaisilta saatu tieto saimaannorpasta suunnittelualueella. Saimaannorppaan kohdistuvia haitallisia vaikutuksia on pyritty vähentämään siirtämällä toteutumattomia rakennuspaikkoja etäämmälle saimaannorpan pesimäalueiden läheisyydestä alueille, joilla rakentamisesta ja ihmisen toiminnasta on vähiten haittaa norpalle. Kaavan ratkaisuilla tuetaan lajin elinympäristön säilymisen edellytyksiä. Rakennuspaikkojen sijoittelussa on huomioitu luontoselvityksessä todetut maisemallisesti arvokkaat ja merkittävät alueet. Voimassa olevaan kaavaan verrattuna vaikutukset maisemaan eivät ole mainittavia. Rantarakentaminen on pyritty osoittamaan sellaisille alueille, joissa on puustoa ja muuta peitekasvillisuutta. Rakentamisen alueet on ensisijaisesti osoitettu yhtenäisinä, jotta vapaata rantaa jäisi mahdollisimman paljon. Paljaat kallioalueet ja kapeat niemet on jätetty rakentamisen alueiden ulkopuolelle. Varsinaiset kaavamuutosalueet eivät sisällä pieniä saaria tai luotoja.
Itäosien yleiskaavan muutos 17 Ilma ja ilmasto Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon ovat vaikutukseltaan kokonaisuudessaan vähäisiä. Natura-alueet Katosselkä-Tolvanselkä Natura-alue rajautuu vähäiseen osaan kaavamuutoksista. Kaavassa esitetyt muutokset eivät heikennä suojelutavoitteisiin kuuluvien luontotyyppien levinneisyyttä tai niiden suojeluarvoa. Alue on merkittävä melko luonnontilaisen järviluonnon suojelukohde. Vesistöön kohdistuva kuormitus ei mainittavasti lisäänny, koska kiinteistöjen jätevesien puhdistus tapahtuu rakennuspaikalla. Rakentamisen määrä alueella ei merkittävästi lisäänny kaavamuutoksen vaikutuksesta. Luontodirektiivin II laji saimaannorppa esiintyy suuressa osassa itäosien kaava-aluetta. Saimaannorppa on luonnonsuojeluasetuksen perusteella erityisesti suojeltava laji ja se on määritelty EU:n luontodirektiivissä tiukkaa suojelua vaativaksi lajiksi (liitteet II ja IV). Saimaannorpan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Kaavamuutoksella on huomioitu saimaannorpan pesintäpaikkojen läheisyydessä sijaitsevat toteutumattomat rakennuspaikat, jotka on mahdollisuuksien mukaan siirretty etäämmälle. Itäosien alueella vesillä liikkuminen ja talvisin moottorikelkkailu ja muu omatoimisen liikkumisen määrä voi lisääntyä. Muutokset kaavassa ovat saimaannorppaan kohdistuvien vaikutusten kannalta vähäisiä. Lietveden Natura-alueella sijainneet korvattavaksi osoitetut rakennuspaikat on siirretty Itäosien kaavan alueelle. Näin ollen Lietveden Natura-alueeseen ei kohdistu heikentäviä vaikutuksia muutoksen seurauksena. Suurisuon Natura-alueen vaikutusalueella ei sijaitse muutoskohteita, joten suojelun perusteena olevat luontoarvot eivät heikkene. 6.4 Sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset Kaavamuutoksessa tehdyillä rakennuspaikkojen siirroilla ja käyttötarkoituksen muutoksilla on vähäisiä vaikutuksia alueen rakenteen muutokseen. Kokonaisuutena muutokset ovat kaava-alueella merkitykseltään hyvin pieniä ja siksi alueen väestömäärään ei kohdistu mainittavaa vaikutusta. Kaavamuutos ei heikennä virkistyskäyttömahdollisuuksia kunnan itäosissa. Vaikutukset elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvat selkeimmin asumiseen, toiminnallisuuteen ja koettuun ympäristöön. Rakennuspaikkojen siirroilla ja käyttötarkoituksen muutoksilla edistetään asukkaiden viihtyvyyttä ja elinoloja. Muutoksessa ei ole osoitettu uusia rakennuspaikkoja, joten kaavan toteuttamiskustannukset eivät mainittavasti muutu verrattuna voimassa olevaan yleiskaavaan. Käyttötarkoituksen muutokset vakituiseen asumiseen voivat aiheuttaa kunnalle välillisiä kustannusvaikutuksia mm. palvelujen ja kuljetusten järjestämisestä.
Itäosien yleiskaavan muutos 18 6. Yleiskaavan toteuttaminen Yleiskaava on laadittu oikeusvaikutteisena. Rakennuspaikkojen tulee sijoittua kaavassa osoitettujen aluevarausten mukaisesti, mutta yleiskaavan yleispiirteisyydestä ja mittakaavasta johtuen rakennusten tarkempi sijainti tarkastellaan rakennuslupamenettelyssä. Rakentamista ohjaavat yleiskaavan määräykset. Alueella on voimassa myös rakennusjärjestyksen määräykset niiltä osin, kun ne eivät ole ristiriidassa yleiskaavan määräysten kanssa. Kaavassa ei ole varattu alueita asemakaavoitettavaksi. Olemassa olevat ranta-asemakaavat ovat voimassa yleiskaavan muutosalueilla. Kaavahierarkian järjestelmässä yleiskaavan asema on seuraava: 1. Lait ja asetukset 2. Detaljikaavat (ranta-asemakaavat, asemakaavat) 3. Oikeusvaikutteiset yleiskaavat 4. Maakuntakaava 5. Valtuuston hyväksymä oikeusvaikutukseton yleiskaava 6. Muut suunnitelmat
Itäosien yleiskaavan muutos 19 7. Suunnitteluvaiheet Kaavahanke kuulutettiin vireille 13.2.2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 16.4.2015-18.5.2015. Kaavaluonnos valmistui heinäkuussa 2016. Järvi-Saimaan Palvelut Oy Sulkavalla 14.7.2016 Simo Kaksonen DI, kaavoitusinsinööri Miia Blom kaavoitusinsinööri