KARHUKUNTIEN OMISTAMIEN RAKENNUSTEN TEKNISTEN JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOJEN MÄÄRITYS V. 212 SEKÄ OMAISUUDEN TUNNUSLUKUJEN VERTAILU PORIN KAUPUNKI Harri Isoniemi 12.12.212
Sisällys 1. RAKENNUSTEN ARVOT JA KÄSITTEET... 3 2. KORJAUSVELKA, PERUSKORJAUS- JA PERUSPARANNUSTARVE... 3 3. KARHUKUNTIEN OMISTAMIEN RAKENNUSTEN ARVOJEN MÄÄRITYS... 6 4. OMAISUUDEN TUNNUSLUVUT KUNNITTAIN... 8 4.1 Pori... 8 4.2 Ulvila... 11 4.3 Huittinen... 14 4.4 Kokemäki... 17 4.5 Harjavalta... 2 4.6 Nakkila... 23 4.7 Luvia... 26 4.8 Merikarvia... 29 4.9 Pomarkku... 32 5. OMAISUUDEN TUNNUSLUKUJEN VERTAILU KUNNITTAIN... 35 5.1 Rakennusten määrä, pinta-ala, arvot ja kuntoluokat kunnittain... 35 5.2 Korjausvelka ja perusparannustarve kunnittain... 37 5.3 Karkea kuntoprofiili kunnittain... 39 6. KORJAUSVELKA KUNNITTAIN JA KÄYTTÖTARKOITUKSITTAIN... 4 6.1 Hallinto/toimistorakennukset... 4 6.2 Koulut... 41 6.3 Päiväkodit... 42 6.4 Sosiaali- ja terveyspalvelurakennukset... 43 6.5 Kulttuuri ja kokoontumisrakennukset... 44 6.6 Teollisuus-, huolto-, varasto- ja maatilarakennukset... 45 6.7 Muut rakennukset... 46 7. JOHTOPÄÄTÖS... 47 8. ARVIOT JA LASKELMAT LAATI... 51 9. LISÄTIETOJA... 51 1. LIITTEET... 51 2
1. RAKENNUSTEN ARVOT JA KÄSITTEET Trellum Consulting Oy on määritellyt Karhukuntien (Pori, Ulvila, Huittinen, Kokemäki, Nakkila, Harjavalta, Merikarvia, Luvia ja Pomarkku) omistuksessa olevien rakennusten arvot. Arvon määrityksen tavoitteena on tuottaa yhteismitallinen tieto kuntien omaisuuden arvosta, korjausvelasta sekä karkeista investointitarpeista sekä vertailla tuotettuja tunnuslukuja kuntien välillä. Rakennusten arvoja ja tässä tuotettuja omaisuuden tunnuslukuja voidaan käyttää omaisuuden hallinnan välineenä suunniteltaessa omaisuuteen kohdistuvia toimenpiteitä ja lisäksi määriteltyjä arvoja voidaan käyttää myös sisäisten pääomavuokrien määrityksen pohjana. Omaisuuden tunnusluvut lasketaan määriteltyjen arvojen pohjalta, jotka ovat jälleenhankinta-arvo arvo, joka kuvaa rakennuksen arviointihetken todennäköistä arvonlisäverotonta rakentamiskustannusta, mikäli rakennus rakennetaan samalla tontille samanlaisella varustuksella uudelleen ja tekninen arvo, puolestaan kuvaa rakennuksen todellista fyysisiin ominaisuuksia pohjautuvaa arvoa, kun jälleenhankinta-arvosta vähennetään iän, käytön ja käyttökelpoisuuden kulumisesta aiheutunut arvon alentuminen. Tekniseen arvoon vaikuttavat rakennukseen tehdyt investoinnit ja muut rakennuksen teknistä tasoa nostavat korjaukset. Tämän lisäksi tekniseen arvoon ja rakennuksen kulumiseen vaikuttaa rakennuksen kulumista ehkäisevä kiinteistönhoito ja rakennuksessa olevien tilojen käyttöaste. Teknisen ja jälleenhankinta-arvojen avulla voidaan laskea omaisuuden kuntoa kuvaavat tunnusluvut, jotka ovat korjausvelka, peruskorjaus- ja perusparannustarve. 2. KORJAUSVELKA, PERUSKORJAUS- JA PERUSPARANNUSTARVE Omaisuuden tunnusluvut eli korjausvelka, peruskorjaus- ja perusparannustarve lasketaan rakennuskohtaisesti määriteltyjen arvojen pohjalta nykykunnon ja määritellyn tavoitekunnon välisenä erotuksena. Teknisen ja jälleenhankinta-arvon välisenä suhteena saadaan rakennuksen kuntoluokka, joka kuvaa rakennuksen nykykuntoa suhteessa uuteen vastaavaan rakennukseen. Nykykunnon tarkastelun lisäksi tälle kuntoluokalle voidaan asettaa myös erilaisia tavoitteita halutusta lopputuloksesta riippuen. 3
Määritelmällisesti omaisuuden korjausvelka kuvaa sitä rahamäärää, joka rakennuksista on tingitty, jotta ne olisivat kohtuullisessa käyttökelpoisessa kunnossa. Korjausvelan laskennassa nykykunnon lähtö- ja tavoitetasona käytetään 75 % kuntoluokkaa. Kun rakennuksen kuntoluokka menee alle määritellyn tavoitetason (75 %), lasketaan kuinka paljon tekniseen arvoon ja nykykuntoon tulisi lisätä, jotta määritelty 75 % tavoitetaso saavutetaan. Tästä nykykunnon ja tavoitekunnon erotuksesta voidaan laskea ja määrittää yksittäisten rakennusten ja summaamalla rakennuskohtaiset korjausvelat yhteen saadaan laskettua koko omaisuuden korjausvelka. Peruskorjaus ja perusparannustarve lasketaan, kun rakennuksen nykykunto alittaa 6 % lähtötason. Tämän jälkeen lasketaan, kuinka paljon rahaa näihin rakennuksiin tulisi investoida, jotta rakennukset saataisiin alkuperäiseen (peruskorjaustarve) tai tämän päivän täysin uuden käyttötarkoitukseltaan vastaavan rakennuksen mukaiseen tavoitekuntoon (perusparannustarve). Peruskorjaustarve sisältää karkeasti fyysisen kulumisen johdosta tarvittavat investoinnit (tavoitekunto 9 %) ja perusparannustarve (tavoitekunto yleensä 12 %) fyysisen kulumisen lisäksi myös ajanmukaistamisen vaatimat investoinnit eli toiminnalliset muutokset, jolla rakennuksen taso nostetaan alkuperäistä tasoa korkeammaksi. Määriteltyjä tunnuslukuja voidaan tarkastella graafisesti, kun tarkastelulähtökohdaksi otetaan rakennuksen kuluminen sekä nykykunnon ja tavoitekunnon välinen suhde eli kuntoluokka. Kuva 1: Rakennuksen kuluminen ja kulumisen pohjalta määritellyt omaisuuden tunnusluvut 12 % Perusparannustarve Kuluminen = nykykunto Tekn./JHA = kuntoluokka 1 % 9 % 75 % 6 % 3 % Korjausvelka Peruskorjaustarve Peruskorjaus Korjausaste Kunnossapitotarve Peruskorjausikä ikä 13 23 4 vuodet 4
Rakennuksen ajallista kulumista voidaan tarkastella rakennuksen kuntoluokan eli nykykunnon kehittymisen kautta (tekninen/jälleenhankinta-arvo). Uuden rakennuksen kuntoluokka ja nykykunto ovat lähtötilanteessa 1 % ja välittömästi valmistumisensa jälkeen rakennus alkaa kulua jolloin kuntoluokka ja nykykunto laskevat vuosittain. Kuviossa rakennuksen oletuskuluminen on 1,75 %, vuodessa ja kun rakennus saavuttaa 4 vuoden iän, on rakennuksesta jäljellä enää perustus- ja runkorakenteet, rakennuksen pitkäikäisimmät osat, joiden oletuskuluminen on,5 % vuodessa. Tähän rakennuksen elinkaareen (nykykunnon kehitys) voidaan hahmottaa kaksi ajallista ja laskennallisesti merkittävää kohtaa. Ensimmäinen merkittävä kohta saavutetaan rakennuksen ollessa 13 vuotta vanha, jolloin rakennuksen nykykunto saavuttaa 75 % kuntoluokan. Tämän kuntoluokan jälkeen rakennukseen muodostuu korjausvelkaa eli nykykunto alittaa korjausvelan tavoitetason, joka fyysisesti tämä näkyy 13-23 vuotta vanhoissa rakennuksissa lisääntyneenä kunnossapitotarpeena. Toinen laskennallisesti merkittävä kohta saavutetaan 23 vuoden kohdalla, jolloin pelkkä kunnossapito ei rakennukseen enää riitä, vaan rakennus on peruskorjaus- /perusparannustarpeessa. Käytännössä peruskorjaus/perusparannusinvestointi toteutetaan noin 23 4 vuoden välillä, jolloin rakennuksen kuntoluokka on 3 6 %. Mitä myöhemmin investointi toteutetaan, sitä kalliimmaksi peruskorjaus/perusparannus yleensä tulee. Jos rakennus korjataan alkuperäistä tasoa vastaavaan kuntoon, voidaan puhua peruskorjaustarpeesta, jolloin peruskorjaustarve saadaan 6 % nykykunnon alittavista rakennuksista nostamalla ne 9 % tavoitetasoon. Perusparannuksessa rakennus puolestaan uudistetaan tämän päivän uuden vastaavan käyttötarkoituksen mukaisen rakennuksen kuntoon, jolloin toiminnallisten muutosten johdosta perusparannusinvestoinnin tavoitetaso (12 %) ylittää rakennuksen alkuperäisen rakentamiskustannustason. Perusparannustarve saadaan siis alle 6 % kuntoluokan rakennuksissa nykykunnon ja 12 % tavoitekunnon välisenä erotuksena. Investoinnin korjausaste saadaan, kun toteutunut investoinnin hinta suhteutetaan rakennusten jälleenhankinta-arvoon. Toiminnallisten muutosten johdosta korjausaste saattaa nousta huomattavan korkeaksikin, mutta silti investoinnin neliöhinta saattaa jäädä huomattavasti alle täysin uuden rakennuksen investointikustannusta. Jossain vaiheessa rakennus saattaa tulla niin huonoon kuntoon tai toiminnallisten muutosten tarve voi olla niin suuri, että vanhan korjaaminen ei kannata, jolloin vanha rakennus kannattaa purkaa ja uusi tarpeita vastaava rakennus rakentaa tilalle. 5
Omaisuuden tunnuslukujen laskennassa erittäin tärkeässä osassa ovat siis määritellyt rakennusten arvot, joista hintatietojen lisäksi saadaan siis tieto rakennuksen nykykunnosta, jolloin saadaan määriteltyä nykykunnon ja tavoitekunnon välinen ero, josta omaisuuden tunnusluvut lasketaan. Koko omaisuudessa rakennusten nykykuntojen perusteella voidaan muodostaa omaisuuden kuntoprofiili, jossa kuvataan rakennusten nykykunnon jakautumista eri kuntoluokkiin. Kuntoprofiilissa käytettäviä kuntoluokkia on viisi, joiden pohjalta nähdään, miten koko omaisuus on jakautunut erinomaisessa (>9 %), hyvässä (75 9 %), tyydyttävässä (6 75 %), välttävässä (5 6 %) ja huonossa kunnossa (< 5 %) oleviin rakennuksiin. 3. KARHUKUNTIEN OMISTAMIEN RAKENNUSTEN ARVOJEN MÄÄRITYS Kuntien omistamien rakennusten arvon määritys on suoritettu seuraavasti. Vanhemmissa rakennuksissa jälleenhankinta-arvojen laskennassa on käytetty osin Haahtela Talonrakennusten kustannustieto- kirjan käyttötarkoituskohtaisia jälleenhankinta-arvoja arvioituna rakennuskohtaisilla hanketekijöillä ja osin Trellum:ssa olevia tietoja uusien rakennusten investointi- ja rakentamiskustannuksista Suomen eri kaupungeissa. Uusimmassa investoinnissa jälleenhankinta-arvona käytettiin rakennuskustannusindeksillä korjattua investointikustannusta. Teknisen arvon laskennan lähtökohtana on rakennuksen kuluminen ja rakennuksen jakaminen kulumattomaan tai erittäin pitkäikäisiin rakennusosiin sekä kuluvaan osuuteen seuraavasti. =(3 % * JHA) + (7 % * (JHA/4)*(4-ikä)) Oletukset: 1) 3 % rakennuksesta arvosta on kulumatonta tai näiden rakennusosien pitoikä on huomattavan pitkä (noin 2 vuotta). Ns. kulumattomia rakennusosia ovat perustukset, runko ja vaippa. 2) 7 % rakennuksen arvosta on kuluvaa osuutta, jonka pitoikä on 4 vuotta, jolloin rakennuksen fyysinen kuluminen on 1,75 % vuodessa (muut rakenteet; oletus 1,75 % jha/vuosi) Teknisen arvon karkeana oletuksena käytetään siis 3 % kulumatonta ja 7 %, kuluvaa osuutta, jonka oletetaan kuluvan 4 vuodessa. Rakennuksen kuntoa nostavat investoinnit, joiden pitoiäksi yleensä oletetaan 2 tai 3 vuotta riippuen investoinnin laajuudesta. Oletusten avulla tuotettiin alustavat arvot, joita muutettiin rakennuksen 6
fyysisen katselmoinnin pohjalta. Kaikkiaan lähtötilanteessa rakennusten arvot muodostettiin kaikille Karhukuntien omistamille rakennuksille, mutta lopullisessa arvonmäärityksessä kaikkien rakennusten arvoja ei katselmoinnilla tarkistettu. Seuraavassa on taulukko kunnittain rakennusten alustavista arvoista sekä katselmoitujen rakennusten määristä kunnittain. Taulukko 1: Karhukuntien omaisuus sekä katselmoitujen rakennusten lukumäärä, pinta-ala, katselmointiajankohta sekä katselmointipäivien määrä Arvotiedot Katselmoitu Katselm. % as. lkm m2 lkm m2 % lkm %m2 Katselmointiajank. Katselm.päiviä 1 Pori 83 133 729 465 849 58 439 586 7 % 94 % 29.1-2.11. ja 8.11.212 6 2 Ulvila 13 554 52 52 872 47 5 557 9 % 96 % 7.11.212 1 3 Huittinen 1 638 8 61 495 8 61 495 1 % 1 % 8.1-9.1.212 2 4 Kokemäki 7 922 55 4 48 55 4 48 1 % 1 % 1.1.212 1 5 Harjavalta 7 54 45 39 678 45 39 678 1 % 1 % 18.1.212 1 6 Nakkila 5 78 26 22 241 26 22 241 1 % 1 % 11.1.212 1/2 7 Luvia 3 353 32 1 936 32 1 936 1 % 1 % 11.1.212 1/2 8 Merikarvia 3 34 87 45 68 87 45 68 1 % 1 % 15.1-16.1.212 2 9 Pomarkku 2 415 32 16 21 32 16 21 1 % 1 % 6.11.212 1 yhteensä 137 63 1 138 755 912 726 422 8 % 96 % 15 Rakennusten perustiedot saatiin kunnilta ja muilta osin rakennusten arvon määrityksen suoritti Trellum Consulting Oy. Aluksi rakennuksille määriteltiin siis jälleenhankinta-arvon huoneistoalakohtaiset neliöhinnat rakennuksen iän ja käyttötarkoituksen pohjalta ja tämän jälkeen saadun investointihistorian kautta määriteltiin rakennusten alustavat tekniset arvot, jotka tarkistettiin fyysisellä katselmoinnilla, joka suoritettiin loka-marraskuun aikana. Rakennusten arvot määriteltiin katselmointihetken hintatasoon, jolloin omaisuuden tunnusluvut kuvaavat tilannetta syksyllä 212. Raportissa on seuraavaksi kuvattu kunnittain yhteenveto rakennusten arvoista, korjausvelasta sekä peruskorjaus- ja perusparannustarpeesta sekä kuvattu omaisuuden kuntoprofiili eli rakennusten jakautuminen eri kuntoluokkiin sekä edelleen tunnusluvut on kuvattu käyttötarkoituksittain. Kuntakohtaisen tarkastelun jälkeen tuotettuja arvoja sekä tunnuslukuja on vertailtu kunnittain sekä kunnittain ja käyttötarkoituksittain. Lopussa on yhteenveto ja johtopäätökset kuntakohtaisesta vertailusta. Liitteissä on kuntakohtaiset arvot ja omaisuuden tunnusluvut. 7
4. OMAISUUDEN TUNNUSLUVUT KUNNITTAIN 4.1 Pori Taulukko 2: Porin kaupungin omistamien rakennusten arvotietojen yhteenveto Trellum: Arvotietojen yhteenveto 212 lukumäärä 729 pinta-ala 465 849 /m2 JHA 886 481 164 1 93 Tekn. arvo 651 156 718 1 398 Kuntoluokka 73,5 % Kuluminen, /m2/kk 15 513 42 2,78 Kuluminen %/jha 1,75 % Kvelka 75% 42 642 926 92 Peruskorjaustarve <6% talot Tavoite 9% 33 558 322 72 Perusparannustarve <6 % talot Tavoite 12 % 56 88 433 122 Taulukko 3: Rakennusten kuntoprofiili (lkm, m2, %) Trellum kuntoprofiili 212 Rakennuskannan kuntoprofiili 212 Kunto Tilojen lkm Pinta-ala keskim.m2 %/kpl %/m2 < 5 % 134 19 914 149 18,4 % 4,3 % 5 % - 6 % 88 26 836 35 12,1 % 5,8 % 6 % - 75 % 277 187 716 678 37,9 % 4,3 % 75 % - 9 % 196 212 872 1 86 26,8 % 45,7 % > 9% 35 18 511 529 4,8 % 4, % Yhteensä 73 465 849 638 1, % 1, % Kuva 2: Rakennusten kuntoprofiili pinta-aloittain (m2) 25 Pinta-ala 2 15 1 5 < 5 % 5 % - 6 % 6 % - 75 % 75 % - 9 % > 9% 8
Taulukko 4: Omaisuuden tunnusluvut käyttötarkoituksittain JHA TeknA Korjausvelka Perusparannustarve Käyttötarkoitus lkm m2 % m2 /m2 /m2 kla /m2 /m2 Toimisto 28 29 489 6,3 % 66 655 67 2 26 47 57 99 1 596 71 % 5 94 588 21 8 951 623 34 Koulu 71 99 453 21,3 % 21 85 284 2 22 149 893 66 1 57 75 % 7 396 79 74 3 383 356 34 Päiväkoti 35 15 327 3,3 % 32 627 36 2 129 24 919 313 1 626 76 % 849 976 55 55 29 33 Liikunta 33 5 65 1,9 % 91 65 8 1 798 69 422 311 1 371 76 % 4 21 549 83 7 326 8 145 Kulttuuri/kokoont. 49 36 386 7,8 % 83 738 19 2 31 64 59 816 1 761 77 % 1 651 36 45 1 744 914 48 Sote 4 53 349 11,5 % 114 568 57 2 148 84 9 365 1 576 73 % 5 337 188 1 2 49 22 45 Teol./var./huol/maatila 177 47 975 1,3 % 59 55 89 1 231 38 279 184 798 65 % 7 239 887 151 15 992 923 333 Asunnot 55 16 954 3,6 % 3 144 1 1 778 18 633 999 1 99 62 % 4 53 691 239 6 833 783 43 Liiketila 17 3 334,7 % 7 79 28 2 312 5 859 74 1 758 76 % 379 116 114 411 519 123 Leirintä/majoitus 72 5 67 1,1 % 7 718 49 1 523 4 844 963 956 63 % 1 64 478 21 2 78 845 535 Oppilaitokset 28 88 689 19, % 165 489 58 1 866 127 57 165 1 433 77 % 1 425 753 16 367 56 4 Muu 124 19 176 4,1 % 26 623 67 1 388 17 38 383 889 64 % 3 12 65 162 6 172 617 322 Yhteensä 729 465 849 1, % 886 481 164 1 93 651 156 718 1 398 73 % 42 642 926 92 56 88 433 122 Kuva 3: Rakennusten arvotietojen neliöhinnat käyttötarkoituksittain ( /m2) 2 5 Rakennusten arvot /m2 2 1 5 1 JHA TeknA 5 Kuva 4: Käyttötarkoituskohtaiset kuntoluokat 9 % Kuntoluokat % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % kla 2 % 1 % % 9
Kuva 5: Korjausvelka käyttötarkoituksittain ( /m2) 25 Korjausvelka /m2 2 15 1 /m2 5 - Tsto Koulu Pvk Liik. Kultt. Sote T/V As. Liiket. L/M Opp Muu /m2 21 74 55 83 45 1 151 239 114 21 16 162 milj. 5,94 7,4,85 4,2 1,65 5,34 7,24 4,5,38 1,6 1,43 3,1 m2 29 489 99 453 15 327 5 65 36 386 53 349 47 975 16 954 3 334 5 67 88 689 19 176 Kuva 6: Perusparannustarve käyttötarkoituksittain ( /m2) Perusparannustarve /m2 6 5 4 3 2 /m2 1 Tsto Koulu Pvk Liik. Kultt. Sote T/V As. Liiket. L/M Opp Muu /m2 34 34 33 145 48 45 333 43 123 535 4 322 milj. 8,95 3,38,51 7,33 1,74 2,41 15,99 6,83,41 2,71,37 6,17 m2 29 489 99 453 15 327 5 65 36 386 53 349 47 975 16 954 3 334 5 67 88 689 19 176 Kuva 7: Karkea kuntoprofiili käyttötarkoituksittain (KLA m2 %) 1
4.2 Ulvila Taulukko 5: Ulvilan kaupungin omistamien rakennusten arvotietojen yhteenveto Trellum: Arvotietojen yhteenveto 212 lukumäärä 52 pinta-ala 52 872 /m2 JHA 17 141 14 2 26 Tekn. arvo 87 99 12 1 647 Kuntoluokka 81,3 % Kuluminen, /m2/kk 1 874 97 2,96 Kuluminen %/jha 1,75 % Kvelka 75% 1 188 1 22 Peruskorjaustarve <6% talot Tavoite 9% 2 74 Perusparannustarve <6 % talot Tavoite 12 % 37 786 1 Taulukko 6: Rakennusten kuntoprofiili (lkm, m2, %) Trellum kuntoprofiili 212 Rakennuskannan kuntoprofiili 212 Kunto Tilojen lkm Pinta-ala keskim.m2 %/kpl %/m2 < 5 %, %, % 5 % - 6 % 1 72 72 1,9 %,1 % 6 % - 75 % 16 11 632 727 3,8 % 22, % 75 % - 9 % 31 31 125 1 4 59,6 % 58,9 % > 9% 4 1 43 2 511 7,7 % 19, % Yhteensä 52 52 872 1 17 1, % 1, % Kuva 8: Rakennusten kuntoprofiili pinta-aloittain (m2) 35 3 25 2 15 1 5 Pinta-ala < 5 % 5 % - 6 % 6 % - 75 % 75 % - 9 % > 9% 11
Taulukko 8: Omaisuuden tunnusluvut käyttötarkoituksittain JHA TeknA Korjausvelka Perusparannustarve Käyttötarkoitus lkm m2 % m2 /m2 /m2 kla /m2 /m2 Toimisto 3 5 45 9,5 % 1 289 95 2 4 8 46 97 1 666 82 % - Koulu 16 23 52 44,5 % 48 456 56 2 6 4 377 484 1 717 83 % 311 16 13 Päiväkoti 5 2 556 4,8 % 5 44 83 2 115 3 95 233 1 545 73 % 13 256 51 Liikunta 1 3 91 7,4 % 9 344 9 2 39 8 65 213 2 212 93 % - Kulttuuri/kokoont. 1 5 9 9,5 % 9 979 69 1 992 7 418 261 1 481 74 % 37 879 74 Sote 7 9 357 17,7 % 18 181 2 1 943 14 41 996 1 539 79 % 117 493 13 Teol./var./huol/maatila 4 2 321 4,4 % 3 611 13 1 556 2 497 156 1 76 69 % 211 192 91 37 786 16 Asunnot 2 676 1,3 % 1 181 38 1 748 871 535 1 289 74 % 29 655 44 Liiketila Leirintä/majoitus 3 186,4 % 253 5 1 363 214 274 1 152 85 % - Oppilaitokset Muu 1 292,6 % 438 1 5 31 98 1 65 71 % 17 52 6 Yhteensä 52 52 872 1, % 17 141 14 2 26 87 99 12 1 647 81 % 1 188 1 22 37 786 1 Kuva 9: Rakennusten arvotietojen neliöhinnat käyttötarkoituksittain ( /m2) 3 Rakennusten arvot /m2 2 5 2 1 5 JHA TeknA 1 5 Kuva 1: Käyttötarkoituskohtaiset kuntoluokat 1 % Kuntoluokat % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % kla 3 % 2 % 1 % % 12
Kuva 11: Korjausvelka käyttötarkoituksittain ( /m2) Korjausvelka /m2 1 9 8 7 6 5 4 /m2 3 2 1 - Tsto Koulu Pvk Liik. Kultt. Sote T/V As. Liiket. L/M Opp Muu /m2-13 51-74 13 91 44-6 milj. -,31,13 -,37,12,21,3 - - -,2 m2 5 45 23 52 2 556 3 91 5 9 9 357 2 321 676 186 292 Kuva 12: Perusparannustarve käyttötarkoituksittain ( /m2) Perusparannustarve /m2 1 9 8 7 6 5 4 /m2 3 2 1 Tsto Koulu Pvk Liik. Kultt. Sote T/V As. Liiket. L/M Opp Muu /m2 16 milj. - - - - - -,4 - - - - - m2 5 45 23 52 2 556 3 91 5 9 9 357 2 321 676 186 292 Kuva 13: Karkea kuntoprofiili käyttötarkoituksittain (KLA m2 %) 13
4.3 Huittinen Taulukko 9: Huittisten kaupungin rakennusten arvotietojen yhteenveto Trellum: Arvotietojen yhteenveto 212 lukumäärä 8 pinta-ala 61 494 /m2 JHA 121 757 232 1 98 Tekn. arvo 87 737 13 1 427 Kuntoluokka 72,1 % Kuluminen, /m2/kk 2 13 752 2,89 Kuluminen %/jha 1,75 % Kvelka 75% 7 87 265 128 Peruskorjaustarve <6% talot Tavoite 9% 5 976 884 97 Perusparannustarve <6 % talot Tavoite 12 % 1 437 8 17 Taulukko 1: Rakennusten kuntoprofiili (lkm, m2, %) Trellum kuntoprofiili 212 Rakennuskannan kuntoprofiili 212 Kunto Tilojen lkm Pinta-ala keskim.m2 %/kpl %/m2 < 5 % 17 4 626 272 21,3 % 7,5 % 5 % - 6 % 13 4 348 334 16,3 % 7,1 % 6 % - 75 % 31 31 142 1 5 38,8 % 5,6 % 75 % - 9 % 14 15 176 1 84 17,5 % 24,7 % > 9% 5 6 22 1 24 6,3 % 1,1 % Yhteensä 8 61 494 769 1, % 1, % Kuva 14: Rakennusten kuntoprofiili pinta-aloittain (m2) 35 3 25 2 15 1 5 Pinta-ala < 5 % 5 % - 6 % 6 % - 75 % 75 % - 9 % > 9% 14
Taulukko 11: Omaisuuden tunnusluvut käyttötarkoituksittain JHA TeknA Korjausvelka Perusparannustarve Käyttötarkoitus lkm m2 % m2 /m2 /m2 kla /m2 /m2 Toimisto 2 5 466 8,9 % 11 386 5 2 83 8 5 172 1 473 71 % 489 331 9 137 683 25 Koulu 11 15 842 25,8 % 31 111 56 1 964 25 157 91 1 588 81 % 951 468 6 Päiväkoti 3 1 36 2,1 % 2 671 975 2 47 2 66 796 1 583 77 % 36 832 28 Liikunta 1 1 687 2,7 % 2 918 943 1 73 1 955 691 1 159 67 % 233 515 138 Kulttuuri/kokoont. 8 8 957 14,6 % 19 727 429 2 22 14 689 22 1 64 74 % 469 217 52 832 32 93 Sote 12 15 627 25,4 % 33 459 863 2 141 24 28 53 1 538 72 % 2 95 69 134 571 285 37 Teol./var./huol/maatila 34 1 85 17,6 % 17 23 383 1 586 9 856 249 98 57 % 3 46 288 281 7 671 14 77 Asunnot 5 1 618 2,6 % 3 77 323 1 92 1 822 672 1 127 59 % 58 436 314 1 17 528 685 Liiketila Leirintä/majoitus Oppilaitokset Muu 4 143,2 % 2 753 1 46 11 457 774 55 % 4 18 281 117 123 82 Yhteensä 8 61 494 1, % 121 757 232 1 98 87 737 13 1 427 72 % 7 87 265 128 1 437 8 17 Kuva 15: Rakennusten arvotietojen neliöhinnat käyttötarkoituksittain ( /m2) 2 5 Rakennusten arvot /m2 2 1 5 1 JHA TeknA 5 Kuva 16: Käyttötarkoituskohtaiset kuntoluokat 9 % Kuntoluokat % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % kla 2 % 1 % % 15
Kuva 17: Korjausvelka käyttötarkoituksittain ( /m2) Korjausvelka /m2 3 25 2 15 1 /m2 5 - Tsto Koulu Pvk Liik. Kultt. Sote T/V As. Liiket. L/M Opp Muu /m2 9 6 28 138 52 134 281 314 281 milj.,49,95,4,23,47 2,1 3,5,51 - - -,4 m2 5 466 15 842 1 36 1 687 8 957 15 627 1 85 1 618 143 Kuva 18: Perusparannustarve käyttötarkoituksittain ( /m2) Perusparannustarve /m2 8 7 6 5 4 3 /m2 2 1 Tsto Koulu Pvk Liik. Kultt. Sote T/V As. Liiket. L/M Opp Muu /m2 25 93 37 77 685 82 milj.,14 - - -,83,57 7,67 1,11 - - -,12 m2 5 466 15 842 1 36 1 687 8 957 15 627 1 85 1 618 143 Kuva 19: Karkea kuntoprofiili käyttötarkoituksittain (KLA m2 %) 16
4.4 Kokemäki Taulukko 12: Kokemäen kaupungin rakennusten arvotietojen yhteenveto Trellum: Arvotietojen yhteenveto 212 lukumäärä 55 pinta-ala 4 48 /m2 JHA 71 71 54 1 791 Tekn. arvo 51 946 78 1 297 Kuntoluokka 72,4 % Kuluminen, /m2/kk 1 254 934 2,61 Kuluminen %/jha 1,75 % Kvelka 75% 4 16 41 14 Peruskorjaustarve <6% talot Tavoite 9% 3 574 92 89 Perusparannustarve <6 % talot Tavoite 12 % 6 789 6 17 Taulukko 13: Rakennusten kuntoprofiili (lkm, m2, %) Trellum kuntoprofiili 212 Rakennuskannan kuntoprofiili 212 Kunto Tilojen lkm Pinta-ala keskim.m2 %/kpl %/m2 < 5 % 3 346 5,5 %,9 % 5 % - 6 % 9 5 766 641 16,4 % 14,4 % 6 % - 75 % 24 12 773 532 43,6 % 31,9 % 75 % - 9 % 17 2 817 1 225 3,9 % 52, % > 9% 2 346 3,6 %,9 % Yhteensä 55 4 48 728 1, % 1, % Kuva 2: Rakennusten kuntoprofiili pinta-aloittain (m2) 25 Pinta-ala 2 15 1 5 < 5 % 5 % - 6 % 6 % - 75 % 75 % - 9 % > 9% 17
Taulukko 14: Omaisuuden tunnusluvut käyttötarkoituksittain JHA TeknA Korjausvelka Perusparannustarve Käyttötarkoitus lkm m2 % m2 /m2 /m2 kla /m2 /m2 Toimisto 3 4 487 11,2 % 8 393 21 1 871 6 379 963 1 422 76 % 66 145 15 Koulu 14 15 522 38,8 % 3 617 36 1 973 21 847 189 1 47 71 % 2 168 631 14 4 916 281 317 Päiväkoti 2 97 2,4 % 1 947 24 2 7 1 417 795 1 462 73 % 146 797 151 Liikunta 1 89 2, % 2 321 83 2 87 1 973 556 2 44 85 % - Kulttuuri/kokoont. 4 2 668 6,7 % 5 24 7 1 951 3 61 829 1 353 69 % 395 93 148 96 633 34 Sote 3 6 753 16,9 % 13 88 66 2 45 9 869 636 1 462 71 % 94 895 139 384 52 57 Teol./var./huol/maatila 18 7 692 19,2 % 7 529 75 979 5 516 143 717 73 % 289 13 38 381 3 5 Asunnot 4 479 1,2 % 85 98 1 777 511 94 1 69 6 % 126 295 264 21 164 42 Liiketila Leirintä/majoitus Oppilaitokset Muu 6 668 1,7 % 1 37 44 1 553 819 27 1 226 79 % 26 363 39 Yhteensä 55 4 48 1, % 71 71 54 1 791 51 946 78 1 297 72 % 4 16 41 14 6 789 6 17 Kuva 21: Rakennusten arvotietojen neliöhinnat käyttötarkoituksittain ( /m2) 3 5 Rakennusten arvot /m2 3 2 5 2 1 5 JHA TeknA 1 5 Kuva 22: Käyttötarkoituskohtaiset kuntoluokat 9 % Kuntoluokat % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % kla 2 % 1 % % 18
Kuva 23: Korjausvelka käyttötarkoituksittain ( /m2) Korjausvelka /m2 3 25 2 15 1 /m2 5 - Tsto Koulu Pvk Liik. Kultt. Sote T/V As. Liiket. L/M Opp Muu /m2 15 14 151-148 139 38 264 39 milj.,7 2,17,15 -,4,94,29,13 - - -,3 m2 4 487 15 522 97 89 2 668 6 753 7 692 479 668 Kuva 24: Perusparannustarve käyttötarkoituksittain ( /m2) Perusparannustarve /m2 45 4 35 3 25 2 /m2 15 1 5 Tsto Koulu Pvk Liik. Kultt. Sote T/V As. Liiket. L/M Opp Muu /m2 317 34 57 5 42 milj. - 4,92 - -,91,38,38,2 - - - - m2 4 487 15 522 97 89 2 668 6 753 7 692 479 668 Kuva 25: Karkea kuntoprofiili käyttötarkoituksittain (KLA m2 %) 19
4.5 Harjavalta Taulukko 15: Harjavallan kaupungin rakennusten arvotietojen yhteenveto Trellum: Arvotietojen yhteenveto 212 lukumäärä 45 pinta-ala 39 678 /m2 JHA 78 417 534 1 976 Tekn. arvo 57 657 258 1 453 Kuntoluokka 73,5 % Kuluminen, /m2/kk 1 372 37 2,88 Kuluminen %/jha 1,75 % Kvelka 75% 3 287 26 83 Peruskorjaustarve <6% talot Tavoite 9% 2 33 698 59 Perusparannustarve <6 % talot Tavoite 12 % 4 67 886 13 Taulukko 16: Rakennusten kuntoprofiili (lkm, m2, %) Trellum kuntoprofiili 212 Rakennuskannan kuntoprofiili 212 Kunto Tilojen lkm Pinta-ala keskim.m2 %/kpl %/m2 < 5 % 1 2 291 2,2 % 5,8 % 5 % - 6 % 2 1 26 513 4,4 % 2,6 % 6 % - 75 % 23 2 133 875 51,1 % 5,7 % 75 % - 9 % 11 15 95 1 45 24,4 % 4,2 % > 9% 8 279 35 17,8 %,7 % Yhteensä 45 39 678 882 1, % 1, % Kuva 26: Rakennusten kuntoprofiili pinta-aloittain (m2) 25 Pinta-ala 2 15 1 5 < 5 % 5 % - 6 % 6 % - 75 % 75 % - 9 % > 9% 2
Taulukko 17: Omaisuuden tunnusluvut käyttötarkoituksittain JHA TeknA Korjausvelka Perusparannustarve Käyttötarkoitus lkm m2 % m2 /m2 /m2 kla /m2 /m2 Toimisto 4 3 173 8, % 6 299 389 1 985 4 493 818 1 416 71 % 394 329 124 Koulu 8 19 262 48,5 % 38 54 731 2 1 28 474 381 1 478 74 % 1 78 18 92 3 1 759 161 Päiväkoti 2 1 333 3,4 % 2 773 264 2 8 1 954 139 1 466 7 % 125 89 94 Liikunta Kulttuuri/kokoont. 9 6 121 15,4 % 13 716 824 2 241 1 69 891 1 733 77 % 241 324 39 Sote 1 4 671 11,8 % 9 434 915 2 2 6 981 837 1 495 74 % 94 349 2 Teol./var./huol/maatila 9 4 68 1,3 % 5 816 49 1 43 3 787 932 931 65 % 574 435 141 91 78 224 Asunnot 1 493 1,2 % 926 84 1 88 667 325 1 354 72 % 27 85 56 Liiketila 1 128,3 % 267 75 2 1 184 748 1 449 69 % 16 65 126 Leirintä/majoitus 8 191,5 % 319 5 1 668 274 621 1 436 86 % 19 296 11 57 49 298 Oppilaitokset Muu 2 238,6 % 322 326 1 353 228 566 96 71 % 13 669 57 Yhteensä 45 39 678 1, % 78 417 534 1 976 57 657 258 1 453 74 % 3 287 26 83 4 67 886 13 Kuva 27: Rakennusten arvotietojen neliöhinnat käyttötarkoituksittain ( /m2) 2 5 Rakennusten arvot /m2 2 1 5 1 JHA TeknA 5 Kuva 28: Käyttötarkoituskohtaiset kuntoluokat 1 % Kuntoluokat % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % kla 3 % 2 % 1 % % 21
Kuva 29: Korjausvelka käyttötarkoituksittain ( /m2) Korjausvelka /m2 16 14 12 1 8 6 /m2 4 2 - Tsto Koulu Pvk Liik. Kultt. Sote T/V As. Liiket. L/M Opp Muu /m2 124 92 94 39 2 141 56 126 11 57 milj.,39 1,78,13 -,24,9,57,3,2,2 -,1 m2 3 173 19 262 1 333 6 121 4 671 4 68 493 128 191 238 Kuva 3: Perusparannustarve käyttötarkoituksittain ( /m2) Perusparannustarve /m2 3 25 2 15 1 /m2 5 Tsto Koulu Pvk Liik. Kultt. Sote T/V As. Liiket. L/M Opp Muu /m2 161 224 298 milj. - 3,1 - - - -,91 - -,6 - - m2 3 173 19 262 1 333 6 121 4 671 4 68 493 128 191 238 Kuva 31: Karkea kuntoprofiili käyttötarkoituksittain (KLA m2 %) 22
4.6 Nakkila Taulukko 18: Nakkilan kunnan rakennusten arvotietojen yhteenveto Trellum: Arvotietojen yhteenveto 212 lukumäärä 26 pinta-ala 22 241 /m2 JHA 42 57 277 1 891 Tekn. arvo 3 473 774 1 37 Kuntoluokka 72,5 % Kuluminen, /m2/kk 736 2 2,76 Kuluminen %/jha 1,75 % Kvelka 75% 1 394 868 63 Peruskorjaustarve <6% talot Tavoite 9% 385 547 17 Perusparannustarve <6 % talot Tavoite 12 % 699 719 31 Taulukko 19: Rakennusten kuntoprofiili (lkm, m2, %) Trellum kuntoprofiili 212 Rakennuskannan kuntoprofiili 212 Kunto Tilojen lkm Pinta-ala keskim.m2 %/kpl %/m2 < 5 %, %, % 5 % - 6 % 4 71 175 15,4 % 3,2 % 6 % - 75 % 14 1 168 726 53,8 % 45,7 % 75 % - 9 % 7 11 272 1 61 26,9 % 5,7 % > 9% 1 1 3,8 %,4 % Yhteensä 26 22 241 855 1, % 1, % Kuva 32: Rakennusten kuntoprofiili pinta-aloittain (m2) 12 Pinta-ala 1 8 6 4 2 < 5 % 5 % - 6 % 6 % - 75 % 75 % - 9 % > 9% 23
Taulukko 2: Omaisuuden tunnusluvut käyttötarkoituksittain JHA TeknA Korjausvelka Perusparannustarve Käyttötarkoitus lkm m2 % m2 /m2 /m2 kla /m2 /m2 Toimisto 2 1 212 5,4 % 2 327 78 1 921 1 672 56 1 38 72 % 73 779 61 Koulu 9 12 15 54,4 % 24 13 941 1 991 17 843 341 1 474 74 % 465 66 38 614 377 51 Päiväkoti 1 37 1,7 % 754 29 2 4 512 917 1 387 68 % 52 8 143 Liikunta 1 2 567 11,5 % 5 724 41 2 23 3 72 867 1 45 65 % 572 441 223 Kulttuuri/kokoont. Sote 3 2 621 11,8 % 5 182 144 1 977 3 765 948 1 437 73 % 12 66 46 Teol./var./huol/maatila 8 2 447 11, % 2 722 85 1 113 1 98 737 81 73 % 11 122 45 85 342 35 Asunnot 1 429 1,9 % 819 39 1 91 614 543 1 433 75 % - Liiketila Leirintä/majoitus Oppilaitokset Muu 1 491 2,2 % 422 518 86 363 365 74 86 % - Yhteensä 26 22 241 1, % 42 57 277 1 891 3 473 774 1 37 72 % 1 394 868 63 699 719 31 Kuva 33: Rakennusten arvotietojen neliöhinnat käyttötarkoituksittain ( /m2) 3 5 Rakennusten arvot /m2 3 2 5 2 1 5 JHA TeknA 1 5 Kuva 34: Käyttötarkoituskohtaiset kuntoluokat 9 % Kuntoluokat % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % kla 2 % 1 % % 24
Kuva 35: Korjausvelka käyttötarkoituksittain ( /m2) Korjausvelka /m2 25 225 2 175 15 125 1 /m2 75 5 25 - Tsto Koulu Pvk Liik. Kultt. Sote T/V As. Liiket. L/M Opp Muu /m2 61 38 143 223 46 45 - - milj.,7,47,5,57 -,12,11 - - - - - m2 1 212 12 15 37 2 567 2 621 2 447 429 491 Kuva 36: Perusparannustarve käyttötarkoituksittain ( /m2) Perusparannustarve /m2 1 8 6 4 /m2 2 Tsto Koulu Pvk Liik. Kultt. Sote T/V As. Liiket. L/M Opp Muu /m2 51 35 milj. -,61 - - - -,9 - - - - - m2 1 212 12 15 37 2 567 2 621 2 447 429 491 Kuva 37: Karkea kuntoprofiili käyttötarkoituksittain (KLA m2 %) 25
4.7 Luvia Taulukko 21: Luvian kunnan rakennusten arvotietojen yhteenveto Trellum: Arvotietojen yhteenveto 212 lukumäärä 32 pinta-ala 1 936 /m2 JHA 21 768 253 1 991 Tekn. arvo 16 811 517 1 537 Kuntoluokka 77,2 % Kuluminen, /m2/kk 38 944 2,9 Kuluminen %/jha 1,75 % Kvelka 75% 71 111 64 Peruskorjaustarve <6% talot Tavoite 9% 273 21 25 Perusparannustarve <6 % talot Tavoite 12 % 473 15 43 Taulukko 22: Rakennusten kuntoprofiili (lkm, m2, %) Trellum kuntoprofiili 212 Rakennuskannan kuntoprofiili 212 Kunto Tilojen lkm Pinta-ala keskim.m2 %/kpl %/m2 < 5 % 1 353 3,1 % 3,2 % 5 % - 6 %, %, % 6 % - 75 % 21 6 175 294 65,6 % 56,5 % 75 % - 9 % 6 2 53 422 18,8 % 23,1 % > 9% 4 1 878 47 12,5 % 17,2 % Yhteensä 32 1 936 342 1, % 1, % Kuva 38: Rakennusten kuntoprofiili pinta-aloittain (m2) 7 6 5 4 3 2 1 Pinta-ala < 5 % 5 % - 6 % 6 % - 75 % 75 % - 9 % > 9% 26
Taulukko 23: Omaisuuden tunnusluvut käyttötarkoituksittain JHA TeknA Korjausvelka Perusparannustarve Käyttötarkoitus lkm m2 % m2 /m2 /m2 kla /m2 /m2 Toimisto 1 913 8,3 % 1 761 897 1 93 1 33 84 1 428 74 % 17 619 19 Koulu 7 3 894 35,6 % 7 474 343 1 92 5 436 696 1 396 73 % 373 156 96 473 15 122 Päiväkoti 2 64 5,5 % 1 38 32 2 168 1 4 819 1 665 77 % 27 891 46 Liikunta Kulttuuri/kokoont. 3 98 8,3 % 1 892 55 2 84 1 595 475 1 757 84 % 62 874 69 Sote 4 2 46 22, % 5 598 16 2 327 4 71 45 1 958 84 % 93 82 39 Teol./var./huol/maatila 5 591 5,4 % 695 892 1 177 462 752 783 66 % 59 167 1 Asunnot 7 1 252 11,5 % 2 349 11 1 876 1 697 328 1 355 72 % 64 429 51 Liiketila Leirintä/majoitus Oppilaitokset Muu 3 368 3,4 % 688 135 1 87 6 239 1 631 87 % 2 155 6 Yhteensä 32 1 936 1, % 21 768 253 1 991 16 811 517 1 537 77 % 71 111 64 473 15 43 Kuva 39: Rakennusten arvotietojen neliöhinnat käyttötarkoituksittain ( /m2) 2 5 Rakennusten arvot /m2 2 1 5 1 JHA TeknA 5 Kuva 4: Käyttötarkoituskohtaiset kuntoluokat 1 % Kuntoluokat % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % kla 3 % 2 % 1 % % 27
Kuva 41: Korjausvelka käyttötarkoituksittain ( /m2) Korjausvelka /m2 1 9 8 7 6 5 4 /m2 3 2 1 - Tsto Koulu Pvk Liik. Kultt. Sote T/V As. Liiket. L/M Opp Muu /m2 19 96 46 69 39 1 51 6 milj.,2,37,3 -,6,9,6,6 - - -, m2 913 3 894 64 98 2 46 591 1 252 368 Kuva 42: Perusparannustarve käyttötarkoituksittain ( /m2) Perusparannustarve /m2 15 13 11 9 7 5 3 /m 2 1-1 Tsto Koulu Pvk Liik. Kultt. Sote T/V As. Liiket. L/M Opp Muu /m2 122 milj. -,47 - - - - - - - - - - m2 913 3 894 64 98 2 46 591 1 252 368 Kuva 43: Karkea kuntoprofiili käyttötarkoituksittain (KLA m2 %) 28
4.8 Merikarvia Taulukko 24: Merikarvian kunnan rakennusten arvotietojen yhteenveto Trellum: Arvotietojen yhteenveto 212 lukumäärä 87 pinta-ala 45 68 /m2 JHA 65 29 675 1 424 Tekn. arvo 47 84 48 1 47 Kuntoluokka 73,5 % Kuluminen, /m2/kk 1 138 19 2,8 Kuluminen %/jha 1,75 % Kvelka 75% 2 57 529 55 Peruskorjaustarve <6% talot Tavoite 9% 987 375 22 Perusparannustarve <6 % talot Tavoite 12 % 1 773 197 39 Taulukko 25: Rakennusten kuntoprofiili (lkm, m2, %) Trellum kuntoprofiili 212 Rakennuskannan kuntoprofiili 212 Kunto Tilojen lkm Pinta-ala keskim.m2 %/kpl %/m2 < 5 % 5 55 5,7 % 1,1 % 5 % - 6 % 11 2 275 27 12,6 % 5, % 6 % - 75 % 43 27 317 635 49,4 % 59,8 % 75 % - 9 % 26 14 68 562 29,9 % 32, % > 9% 2 976 488 2,3 % 2,1 % Yhteensä 87 45 68 525 1, % 1, % Kuva 44: Rakennusten kuntoprofiili pinta-aloittain (m2) 3 25 2 15 1 5 Pinta-ala < 5 % 5 % - 6 % 6 % - 75 % 75 % - 9 % > 9% 29
Taulukko 26: Omaisuuden tunnusluvut käyttötarkoituksittain JHA TeknA Korjausvelka Perusparannustarve Käyttötarkoitus lkm m2 % m2 /m2 /m2 kla /m2 /m2 Toimisto 2 2 518 5,5 % 5 14 941 1 992 3 819 257 1 517 76 % 72 597 29 Koulu 5 6 3 13,2 % 11 81 35 1 957 8 772 938 1 455 74 % 274 961 46 29 418 48 Päiväkoti 2 1 26 2,6 % 2 418 845 2 5 1 879 298 1 558 78 % - Liikunta 1 2 797 6,1 % 6 124 335 2 19 4 715 738 1 686 77 % - Kulttuuri/kokoont. 11 1 382 3, % 2 533 949 1 834 1 769 858 1 281 7 % 162 89 117 211 677 153 Sote 6 4 753 1,4 % 9 919 19 2 87 7 642 65 1 68 77 % 413 518 87 335 449 71 Teol./var./huol/maatila 31 25 18 54,8 % 23 832 647 953 16 532 131 661 69 % 1 547 879 62 91 65 36 Asunnot 1 1 13 2,4 % 2 74 24 1 88 1 659 363 1 54 8 % - Liiketila Leirintä/majoitus 23 716 1,6 % 1 19 168 1 661 938 27 1 39 79 % 2 616 29 7 397 1 Oppilaitokset Muu 5 157,3 % 12 444 765 75 734 481 63 % 15 869 11 26 651 169 Yhteensä 87 45 68 1, % 65 29 675 1 424 47 84 48 1 47 74 % 2 57 529 55 1 773 197 39 Kuva 45: Rakennusten arvotietojen neliöhinnat käyttötarkoituksittain ( /m2) 2 5 Rakennusten arvot /m2 2 1 5 1 JHA TeknA 5 Kuva 46: Käyttötarkoituskohtaiset kuntoluokat 9 % Kuntoluokat % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % kla 2 % 1 % % 3
Kuva 47: Korjausvelka käyttötarkoituksittain ( /m2) Korjausvelka /m2 12 1 8 6 4 /m2 2 - Tsto Koulu Pvk Liik. Kultt. Sote T/V As. Liiket. L/M Opp Muu /m2 29 46 - - 117 87 62-29 11 milj.,7,27 - -,16,41 1,55 - -,2 -,2 m2 2 518 6 3 1 26 2 797 1 382 4 753 25 18 1 13 716 157 Kuva 48: Perusparannustarve käyttötarkoituksittain ( /m2) Perusparannustarve /m2 2 18 16 14 12 1 8 /m2 6 4 2 Tsto Koulu Pvk Liik. Kultt. Sote T/V As. Liiket. L/M Opp Muu /m2 48 153 71 36 1 169 milj. -,29 - -,21,34,9 - -,1 -,3 m2 2 518 6 3 1 26 2 797 1 382 4 753 25 18 1 13 716 157 Kuva 49: Karkea kuntoprofiili käyttötarkoituksittain (KLA m2 %) 31
4.9 Pomarkku Taulukko 27: Pomarkun kunnan rakennusten arvotietojen yhteenveto Trellum: Arvotietojen yhteenveto 212 lukumäärä 32 pinta-ala 16 21 /m2 JHA 31 95 13 1 919 Tekn. arvo 23 247 32 1 435 Kuntoluokka 74,8 % Kuluminen, /m2/kk 544 165 2,8 Kuluminen %/jha 1,75 % Kvelka 75% 977 226 6 Peruskorjaustarve <6% talot Tavoite 9% 613 25 38 Perusparannustarve <6 % talot Tavoite 12 % 1 73 75 66 Taulukko 28: Rakennusten kuntoprofiili (lkm, m2, %) Trellum kuntoprofiili 212 Rakennuskannan kuntoprofiili 212 Kunto Tilojen lkm Pinta-ala keskim.m2 %/kpl %/m2 < 5 % 1 55 3,1 % 3,4 % 5 % - 6 % 3 428 143 9,4 % 2,6 % 6 % - 75 % 17 7 6 412 53,1 % 43,2 % 75 % - 9 % 1 7 833 783 31,3 % 48,3 % > 9% 1 385 385 3,1 % 2,4 % Yhteensä 32 16 21 56 1, % 1, % Kuva 5: Rakennusten kuntoprofiili pinta-aloittain (m2) Pinta-ala 9 8 7 6 5 4 3 2 1 < 5 % 5 % - 6 % 6 % - 75 % 75 % - 9 % > 9% 32
Taulukko 29: Omaisuuden tunnusluvut käyttötarkoituksittain JHA TeknA Korjausvelka Perusparannustarve Käyttötarkoitus lkm m2 % m2 /m2 /m2 kla /m2 /m2 Toimisto 1 1 845 11,4 % 3 836 56 2 8 2 915 786 1 581 76 % - Koulu 4 5 465 33,7 % 1 728 292 1 963 8 532 639 1 561 8 % 91 54 17 Päiväkoti 1 41 2,5 % 814 436 2 3 561 961 1 41 69 % 48 866 122 Liikunta Kulttuuri/kokoont. 3 772 4,8 % 1 555 75 2 15 1 14 72 1 431 71 % 65 59 84 Sote 3 2 936 18,1 % 6 244 73 2 127 4 767 895 1 624 76 % 74 786 25 Teol./var./huol/maatila 4 1 485 9,2 % 2 294 18 1 545 1 753 95 1 182 76 % 72 38 49 Asunnot 6 2 278 14,1 % 4 11 895 1 761 2 543 586 1 117 63 % 465 335 24 818 7 359 Liiketila 1 169 1, % 318 2 1 88 232 141 1 372 73 % 6 36 38 Leirintä/majoitus 6 584 3,6 % 99 56 1 558 614 899 1 53 68 % 77 491 133 38 675 66 Oppilaitokset Muu 3 267 1,6 % 382 5 1 433 219 725 823 57 % 75 48 283 217 5 813 Yhteensä 32 16 21 1, % 31 95 13 1 919 23 247 32 1 435 75 % 977 226 6 1 73 75 66 Kuva 51: Rakennusten arvotietojen neliöhinnat käyttötarkoituksittain ( /m2) 2 5 Rakennusten arvot /m2 2 1 5 1 JHA TeknA 5 Kuva 52: Käyttötarkoituskohtaiset kuntoluokat 9 % Kuntoluokat % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % kla 2 % 1 % % 33
Kuva 53: Korjausvelka käyttötarkoituksittain ( /m2) Korjausvelka /m2 3 25 2 15 1 /m2 5 - Tsto Koulu Pvk Liik. Kultt. Sote T/V As. Liiket. L/M Opp Muu /m2-17 122 84 25 49 24 38 133 283 milj. -,9,5 -,7,7,7,47,1,8 -,8 m2 1 845 5 465 41 772 2 936 1 485 2 278 169 584 267 Kuva 54: Perusparannustarve käyttötarkoituksittain ( /m2) Perusparannustarve /m2 9 8 7 6 5 4 /m2 3 2 1 Tsto Koulu Pvk Liik. Kultt. Sote T/V As. Liiket. L/M Opp Muu /m2 359 66 813 milj. - - - - - - -,82 -,4 -,22 m2 1 845 5 465 41 772 2 936 1 485 2 278 169 584 267 Kuva 55: Karkea kuntoprofiili käyttötarkoituksittain (KLA m2 %) 34
5. OMAISUUDEN TUNNUSLUKUJEN VERTAILU KUNNITTAIN 5.1 Rakennusten määrä, pinta-ala, arvot ja kuntoluokat kunnittain Taulukko 3: Omaisuuden määrä kunnittain Suhteelliset osuudet Kunta as. lkm m2 m2 / as as % lkm % m2 % Pori 83 133 729 465 849 5,6 6 % 64 % 62 % Ulvila 13 554 52 52 872 3,9 1 % 5 % 7 % Huittinen 1 638 8 61 494 5,78 8 % 7 % 8 % Kokemäki 7 922 55 4 48 5,6 6 % 5 % 5 % Harjavalta 7 54 45 39 678 5,29 5 % 4 % 5 % Nakkila 5 78 26 22 241 3,85 4 % 2 % 3 % Luvia 3 353 32 1 936 3,26 2 % 3 % 1 % Merikarvia 3 34 87 45 68 13,83 2 % 8 % 6 % Pomarkku 2 415 32 16 21 6,71 2 % 3 % 2 % yhteensä 137 63 1 138 754 999 5,49 1 % 1 % 1 % Kuva 56: Asukkaisiin suhteutetun omaisuuden määrän vertailu kunnittain 16, 14, 12, 1, 8, Omaisuuden määrä m2 / asukas 6, 4, m2 / as 2,, 35
Taulukko 31: Omaisuuden tunnusluvut kunnittain Kunta lkm m2 JHA /m2 JHA Kul. TeknA TeknA /m2 Kla 1 Pori 729 465 849 1 93 886 481 164 15 513 42 651 156 718 1 398 73 % 2 Ulvila 52 52 872 2 26 17 141 14 1 874 97 87 99 12 1 647 81 % 3 Huittinen 8 61 494 1 98 121 757 232 2 13 752 87 737 13 1 427 72 % 4 Kokemäki 55 4 48 1 791 71 71 54 1 254 934 51 946 78 1 297 72 % 5 Harjavalta 45 39 678 1 976 78 417 534 1 372 37 57 657 258 1 453 74 % 6 Nakkila 26 22 241 1 891 42 57 277 736 2 3 473 774 1 37 72 % 7 Luvia 32 1 936 1 991 21 768 253 38 944 16 811 517 1 537 77 % 8 Merikarvia 87 45 68 1 424 65 29 675 1 138 19 47 84 48 1 47 74 % 9 Pomarkku 32 16 21 1 919 31 95 13 544 165 23 247 32 1 435 75 % yhteensä 1 138 754 999 1 888 1 425 457 946 24 945 514 1 53 933 169 1 396 74 % Kuva 57: Rakennusten arvojen neliöhintojen vertailu kunnittain 2 5 Rakennusten arvot /m2 2 1 5 1 JHA TeknA 5 Kuva 58: Omaisuuden kuntoluokan vertailu kunnittain 82 % 8 % 78 % 76 % 74 % Kuntoluokat % 72 % Kla 7 % 68 % 66 % 36
5.2 Korjausvelka ja perusparannustarve kunnittain Taulukko 32: Omaisuuden korjausvelka ja perusparannustarve kunnittain Korjauvelka Perusparannustarve Kunta lkm m2 /m2 /m2 1 Pori 729 465 849 42 642 926 92 56 88 433 122 2 Ulvila 52 52 872 1 188 1 22 37 786 1 3 Huittinen 8 61 494 7 87 265 128 1 437 8 17 4 Kokemäki 55 4 48 4 16 41 14 6 789 6 17 5 Harjavalta 45 39 678 3 287 26 83 4 67 886 13 6 Nakkila 26 22 241 1 394 868 63 699 719 31 7 Luvia 32 1 936 71 111 64 473 15 43 8 Merikarvia 87 45 68 2 57 529 55 1 773 197 39 9 Pomarkku 32 16 21 977 226 6 1 73 75 66 yhteensä 1 138 754 999 64 729 326 86 82 16 554 19 Kuva 59: Korjausvelan vertailu kunnittain 14 12 1 8 Korjausvelka /m2 6 /m2 4 2 - Pori Ulvila Huittinen Kokemäki Harjavalta Nakkila Luvia Merikarvia Pomarkku /m2 92 22 128 14 83 63 64 55 6 milj. 42,64 1,19 7,87 4,16 3,29 1,39,7 2,51,98 m2 465 849 52 872 61 494 4 48 39 678 22 241 1 936 45 68 16 21 Kuva 6: Perusparannustarpeen vertailu kunnittain 18 16 14 12 1 Perusparannustarve /m2 8 6 /m2 4 2 - Pori Ulvila Huittinen Kokemäki Harjavalta Nakkila Luvia Merikarvia Pomarkku /m2 122 1 17 17 13 31 43 39 66 milj. 56,81,4 1,44 6,79 4,7,7,47 1,77 1,7 m2 465 849 52 872 61 494 4 48 39 678 22 241 1 936 45 68 16 21 37
Taulukko 33: Omaisuuden korjausvelka ja perusparannustarve suhteutettuna kunnan asukasmäärään Korjauvelka Perusparannustarve Kunta as. /as /as 1 Pori 83 133 42 642 926 513 56 88 433 683 2 Ulvila 13 554 1 188 1 88 37 786 3 3 Huittinen 1 638 7 87 265 74 1 437 8 981 4 Kokemäki 7 922 4 16 41 525 6 789 6 857 5 Harjavalta 7 54 3 287 26 438 4 67 886 542 6 Nakkila 5 78 1 394 868 241 699 719 121 7 Luvia 3 353 71 111 29 473 15 141 8 Merikarvia 3 34 2 57 529 759 1 773 197 537 9 Pomarkku 2 415 977 226 45 1 73 75 445 yhteensä 137 63 64 729 326 47 82 16 554 597 Kuva 61: Korjausvelka suhteessa asukaslukuun kunnittain 8 7 6 5 4 Korjausvelka /asukas 3 /as 2 1 - Pori Ulvila Huittinen Kokemäki Harjavalta Nakkila Luvia Merikarvia Pomarkku /as 513 88 74 525 438 241 29 759 45 milj. 42,64 1,19 7,87 4,16 3,29 1,39,7 2,51,98 as. 83 133 13 554 1 638 7 922 7 54 5 78 3 353 3 34 2 415 Kuva 62: Perusparannustarve suhteessa asukaslukuun kunnittain Perusparannustarve /asukas 1 9 8 7 6 5 4 /as 3 2 1 - Pori Ulvila Huittinen Kokemäki Harjavalta Nakkila Luvia Merikarvia Pomarkku /as 683 3 981 857 542 121 141 537 445 milj. 56,81,4 1,44 6,79 4,7,7,47 1,77 1,7 as. 83 133 13 554 1 638 7 922 7 54 5 78 3 353 3 34 2 415 38
5.3 Karkea kuntoprofiili kunnittain Taulukko 34: Omaisuuden karkeat kuntoprofiilit kunnittain Kuntoluokka rak.lkm Kuntoluokka m2 Kunta <6% 6-75% > 75% <6% 6-75% > 75% 1 Pori 222 277 231 46 75 187 716 231 383 2 Ulvila 1 16 35 72 11 632 41 168 3 Huittinen 3 31 19 8 974 31 142 21 378 4 Kokemäki 12 24 19 6 112 12 773 21 163 5 Harjavalta 3 23 19 3 317 2 133 16 228 6 Nakkila 4 14 8 71 1 168 11 372 7 Luvia 1 21 1 353 6 175 4 48 8 Merikarvia 16 43 28 2 78 27 317 15 583 9 Pomarkku 4 17 11 978 7 6 8 218 yhteensä 293 466 38 7 36 314 6 37 93 Kuva 63: Karkea kuntoprofiilin vertailu kunnittain (rak.lkm) Kuva 64: Karkea kuntoprofiilin vertailu kunnittain (m2) 39
6. KORJAUSVELKA KUNNITTAIN JA KÄYTTÖTARKOITUKSITTAIN 6.1 Hallinto/toimistorakennukset Taulukko 35: Toimistorakennusten tunnusluvut kunnittain Toimisto m2 JHA TeknA Korjausvelka Perusparannustarve Kuntoprofiili m2 % Kunta lkm m2 % /m2 /m2 kla /m2 /m2 <6% 6-75% >75% Pori 28 29 489 54 % 66 655 67 2 26 47 57 99 1 596 71 % 5 94 588 21 8 951 623 34 15 % 36 % 49 % Ulvila 3 5 45 9 % 1 289 95 2 4 8 46 97 1 666 82 % % % 1 % Huittinen 2 5 466 1 % 11 386 5 2 83 8 5 172 1 473 71 % 489 331 9 137 683 25 2 % 98 % % Kokemäki 3 4 487 8 % 8 393 21 1 871 6 379 963 1 422 76 % 66 145 15 % 11 % 89 % Harjavalta 4 3 173 6 % 6 299 389 1 985 4 493 818 1 416 71 % 394 329 124 % 74 % 26 % Nakkila 2 1 212 2 % 2 327 78 1 921 1 672 56 1 38 72 % 73 779 61 % 1 % % Luvia 1 913 2 % 1 761 897 1 93 1 33 84 1 428 74 % 17 619 19 % 1 % % Merikarvia 2 2 518 5 % 5 14 941 1 992 3 819 257 1 517 76 % 72 597 29 % 14 % 86 % Pomarkku 1 1 845 3 % 3 836 56 2 8 2 915 786 1 581 76 % % % 1 % Yhteensä 46 54 146 1 % 115 965 42 2 142 84 99 735 1 553 73 % 7 54 387 13 9 89 36 168 9 % 39 % 52 % Kuva 65: Toimistorakennusten kuntoluokat ja kuntoprofiilit kunnittain Kuva 66: Toimistorakennusten korjausvelka ja perusparannustarve kunnittain Korjausvelka /m2 Perusparannustarve /m2 2 175 3 25 15 2 125 1 75 /m2 15 1 /m2 5 25 Pori Ulvila Huittinen Kokemäki Harjavalta Nakkila Luvia Merikarvia Pomarkku /m2 21 9 15 124 61 19 29 Milj. 5,94 -,49,7,39,7,2,7-5 Pori Ulvila Huittinen Kokemäki Harjavalta Nakkila Luvia Merikarvia Pomarkku /m2 34 25 Milj. 8,95 -,14 - - - - - - 4
6.2 Koulut Taulukko 36: Koulurakennusten tunnusluvut kunnittain Koulu m2 JHA TeknA Korjausvelka Perusparannustarve Kuntoprofiili m2 % Kunta lkm m2 % /m2 /m2 kla /m2 /m2 <6% 6-75% >75% Pori 71 99 453 49 % 21 85 284 2 22 149 893 66 1 57 75 % 7 396 79 74 3 383 356 34 2 % 54 % 43 % Ulvila 16 23 52 12 % 48 456 56 2 6 4 377 484 1 717 83 % 311 16 13 % 17 % 83 % Huittinen 11 15 842 8 % 31 111 56 1 964 25 157 91 1 588 81 % 951 468 6 % 35 % 65 % Kokemäki 14 15 522 8 % 3 617 36 1 973 21 847 189 1 47 71 % 2 168 631 14 4 916 281 317 26 % 29 % 46 % Harjavalta 8 19 262 1 % 38 54 731 2 1 28 474 381 1 478 74 % 1 78 18 92 3 1 759 161 12 % 32 % 56 % Nakkila 9 12 15 6 % 24 13 941 1 991 17 843 341 1 474 74 % 465 66 38 614 377 51 4 % 66 % 3 % Luvia 7 3 894 2 % 7 474 343 1 92 5 436 696 1 396 73 % 373 156 96 473 15 122 9 % 64 % 27 % Merikarvia 5 6 3 3 % 11 81 35 1 957 8 772 938 1 455 74 % 274 961 46 29 418 48 4 % 57 % 39 % Pomarkku 4 5 465 3 % 1 728 292 1 963 8 532 639 1 561 8 % 91 54 17 % 17 % 83 % Yhteensä 145 21 93 1 % 43 919 14 2 9 36 336 174 1 523 76 % 13 812 896 69 12 778 295 64 5 % 44 % 51 % Kuva 67: Koulurakennusten kuntoluokat ja kuntoprofiilit kunnittain Kuva 68: Koulurakennusten korjausvelka ja perusparannustarve kunnittain 15 Korjausvelka /m2 35 Perusparannustarve /m2 125 3 1 25 2 75 5 /m2 15 1 /m2 25 5 Pori Ulvila Huittinen Kokemäki Harjavalta Nakkila Luvia Merikarvia Pomarkku /m2 74 13 6 14 92 38 96 46 17 Milj. 7,4,31,95 2,17 1,78,47,37,27,9 Pori Ulvila Huittinen Kokemäki Harjavalta Nakkila Luvia Merikarvia Pomarkku /m2 34 317 161 51 122 48 Milj. 3,38 - - 4,92 3,1,61,47,29-41
6.3 Päiväkodit Taulukko 37: Päiväkotirakennusten tunnusluvut kunnittain Päiväkoti m2 JHA TeknA Korjausvelka Perusparannustarve Kuntoprofiili m2 % Kunta lkm m2 % /m2 /m2 kla /m2 /m2 <6% 6-75% >75% Pori 35 15 327 64 % 32 627 36 2 129 24 919 313 1 626 76 % 849 976 55 55 29 33 2 % 56 % 42 % Ulvila 5 2 556 11 % 5 44 83 2 115 3 95 233 1 545 73 % 13 256 51 % 68 % 32 % Huittinen 3 1 36 5 % 2 671 975 2 47 2 66 796 1 583 77 % 36 832 28 % 7 % 3 % Kokemäki 2 97 4 % 1 947 24 2 7 1 417 795 1 462 73 % 146 797 151 % 69 % 31 % Harjavalta 2 1 333 6 % 2 773 264 2 8 1 954 139 1 466 7 % 125 89 94 % 1 % % Nakkila 1 37 2 % 754 29 2 4 512 917 1 387 68 % 52 8 143 % 1 % % Luvia 2 64 3 % 1 38 32 2 168 1 4 819 1 665 77 % 27 891 46 % 22 % 78 % Merikarvia 2 1 26 5 % 2 418 845 2 5 1 879 298 1 558 78 % % % 1 % Pomarkku 1 41 2 % 814 436 2 3 561 961 1 41 69 % 48 866 122 % 1 % % Yhteensä 53 24 73 1 % 5 72 56 2 17 38 267 272 1 59 75 % 1 419 227 59 55 29 21 2 % 59 % 4 % Kuva 69: Päiväkotirakennusten kuntoluokat ja kuntoprofiilit kunnittain Kuva 7: Päiväkotirakennusten korjausvelka ja perusparannustarve kunnittain Korjausvelka /m2 Perusparannustarve /m2 175 5 15 45 4 125 35 1 75 /m2 3 25 2 /m2 5 15 1 25 5 Pori Ulvila Huittinen Kokemäki Harjavalta Nakkila Luvia Merikarvia Pomarkku /m2 55 51 28 151 94 143 46 122 Milj.,85,13,4,15,13,5,3 -,5 Pori Ulvila Huittinen Kokemäki Harjavalta Nakkila Luvia Merikarvia Pomarkku /m2 33 Milj.,51 - - - - - - - - 42
6.4 Sosiaali- ja terveyspalvelurakennukset Taulukko 38: Sosiaali- ja terveysrakennusten tunnusluvut kunnittain Sote m2 JHA TeknA Korjausvelka Perusparannustarve Kuntoprofiili m2 % Kunta lkm m2 % /m2 /m2 kla /m2 /m2 <6% 6-75% >75% Pori 4 53 349 52 % 114 568 57 2 148 84 9 365 1 576 73 % 5 337 188 1 2 49 22 45 3 % 52 % 45 % Ulvila 7 9 357 9 % 18 181 2 1 943 14 41 996 1 539 79 % 117 493 13 % 2 % 8 % Huittinen 12 15 627 15 % 33 459 863 2 141 24 28 53 1 538 72 % 2 95 69 134 571 285 37 3 % 46 % 51 % Kokemäki 3 6 753 7 % 13 88 66 2 45 9 869 636 1 462 71 % 94 895 139 384 52 57 5 % 48 % 48 % Harjavalta 1 4 671 5 % 9 434 915 2 2 6 981 837 1 495 74 % 94 349 2 % 1 % % Nakkila 3 2 621 3 % 5 182 144 1 977 3 765 948 1 437 73 % 12 66 46 % 1 % % Luvia 4 2 46 2 % 5 598 16 2 327 4 71 45 1 958 84 % 93 82 39 % 22 % 78 % Merikarvia 6 4 753 5 % 9 919 19 2 87 7 642 65 1 68 77 % 413 518 87 335 449 71 5 % 51 % 44 % Pomarkku 3 2 936 3 % 6 244 73 2 127 4 767 895 1 624 76 % 74 786 25 % 61 % 39 % Yhteensä 79 12 473 1 % 216 397 269 2 112 16 258 2 1 564 74 % 9 287 778 91 3 7 456 36 3 % 51 % 47 % Kuva 71: Sosiaali- ja terveysrakennusten kuntoluokat ja kuntoprofiilit kunnittain Kuva 72: Sosiaali- ja terveysrakennusten korjausvelka ja perusparannustarve kunnittain 15 Korjausvelka /m2 8 Perusparannustarve /m2 125 7 6 1 /m2 5 75 5 4 3 2 /m2 25 1 Pori Ulvila Huittinen Kokemäki Harjavalta Nakkila Luvia Merikarvia Pomarkku /m2 1 13 134 139 2 46 39 87 25 Milj. 5,34,12 2,1,94,9,12,9,41,7 Pori Ulvila Huittinen Kokemäki Harjavalta Nakkila Luvia Merikarvia Pomarkku /m2 45 37 57 71 Milj. 2,41 -,57,38 - - -,34-43
6.5 Kulttuuri ja kokoontumisrakennukset Taulukko 39: Kulttuuri- ja kokoontumisrakennusten tunnusluvut kunnittain Kulttuuri m2 JHA TeknA Korjausvelka Perusparannustarve Kuntoprofiili m2 % Kunta lkm m2 % /m2 /m2 kla /m2 /m2 <6% 6-75% >75% Pori 49 36 386 58 % 83 738 19 2 31 64 59 816 1 761 77 % 1 651 36 45 1 744 914 48 5 % 28 % 67 % Ulvila 1 5 9 8 % 9 979 69 1 992 7 418 261 1 481 74 % 37 879 74 % 37 % 63 % Huittinen 8 8 957 14 % 19 727 429 2 22 14 689 22 1 64 74 % 469 217 52 832 32 93 6 % 69 % 25 % Kokemäki 4 2 668 4 % 5 24 7 1 951 3 61 829 1 353 69 % 395 93 148 96 633 34 28 % 33 % 39 % Harjavalta 9 6 121 1 % 13 716 824 2 241 1 69 891 1 733 77 % 241 324 39 % 3 % 7 % Nakkila Luvia 3 98 1 % 1 892 55 2 84 1 595 475 1 757 84 % 62 874 69 % 38 % 62 % Merikarvia 11 1 382 2 % 2 533 949 1 834 1 769 858 1 281 7 % 162 89 117 211 677 153 16 % 65 % 19 % Pomarkku 3 772 1 % 1 555 75 2 15 1 14 72 1 431 71 % 65 59 84 % 79 % 21 % Yhteensä 97 62 23 1 % 138 347 777 2 224 14 857 87 1 686 76 % 3 418 65 55 3 695 543 59 5 % 37 % 58 % Kuva 73: Kulttuuri- ja kokoontumisrakennusten kuntoluokat ja kuntoprofiilit kunnittain Kuva 74: Kulttuuri- ja kokoontumisrakennusten korjausvelka ja perusparannustarve kunnittain Korjausvelka /m2 Perusparannustarve /m2 15 35 125 3 1 75 /m2 25 2 15 /m2 5 1 25 5 Pori Ulvila Huittinen Kokemäki Harjavalta Nakkila Luvia Merikarvia Pomarkku /m2 45 74 52 148 39 69 117 84 Milj. 1,65,37,47,4,24 -,6,16,7 Pori Ulvila Huittinen Kokemäki Harjavalta Nakkila Luvia Merikarvia Pomarkku /m2 48 93 34 153 Milj. 1,74 -,83,91 - - -,21-44
6.6 Teollisuus-, huolto-, varasto- ja maatilarakennukset Taulukko 4: Tuotannollisten- ja varastorakennusten tunnusluvut kunnittain Tuotanto m2 JHA TeknA Korjausvelka Perusparannustarve Kuntoprofiili m2 % Kunta lkm m2 % /m2 /m2 kla /m2 /m2 <6% 6-75% >75% Pori 177 47 975 47 % 59 55 89 1 231 38 279 184 798 65 % 7 239 887 151 15 992 923 333 36 % 41 % 22 % Ulvila 4 2 321 2 % 3 611 13 1 556 2 497 156 1 76 69 % 211 192 91 37 786 16 3 % 97 % % Huittinen 34 1 85 11 % 17 23 383 1 586 9 856 249 98 57 % 3 46 288 281 7 671 14 77 64 % 36 % % Kokemäki 18 7 692 8 % 7 529 75 979 5 516 143 717 73 % 289 13 38 381 3 5 12 % 5 % 38 % Harjavalta 9 4 68 4 % 5 816 49 1 43 3 787 932 931 65 % 574 435 141 91 78 224 24 % 76 % % Nakkila 8 2 447 2 % 2 722 85 1 113 1 98 737 81 73 % 11 122 45 85 342 35 9 % 44 % 48 % Luvia 5 591 1 % 695 892 1 177 462 752 783 66 % 59 167 1 % 1 % % Merikarvia 31 25 18 24 % 23 832 647 953 16 532 131 661 69 % 1 547 879 62 91 65 36 8 % 8 % 12 % Pomarkku 4 1 485 1 % 2 294 18 1 545 1 753 95 1 182 76 % 72 38 49 % 71 % 29 % Yhteensä 29 12 445 1 % 122 762 94 1 198 8 666 234 787 66 % 13 15 292 128 25 979 878 254 28 % 54 % 18 % Kuva 75: Tuotannollisten ja varastorakennusten kuntoluokat ja kuntoprofiilit kunnittain Kuva 76: Tuotannollisten ja varastorakennusten korjausvelka ja perusparannustarve kunnittain 3 Korjausvelka /m2 Perusparannustarve /m2 7 25 6 2 15 1 /m2 5 4 3 2 /m2 5 1 Pori Ulvila Huittinen Kokemäki Harjavalta Nakkila Luvia Merikarvia Pomarkku /m2 151 91 281 38 141 45 1 62 49 Milj. 7,24,21 3,5,29,57,11,6 1,55,7 Pori Ulvila Huittinen Kokemäki Harjavalta Nakkila Luvia Merikarvia Pomarkku /m2 333 16 77 5 224 35 36 Milj. 15,99,4 7,67,38,91,9 -,9-45
6.7 Muut rakennukset Taulukko 41: Muiden rakennusten tunnusluvut kunnittain Muut m2 JHA TeknA Korjausvelka Perusparannustarve Kuntoprofiili m2 % Kunta lkm m2 % /m2 /m2 kla /m2 /m2 <6% 6-75% >75% Pori 329 183 87 88 % 328 75 2 1 788 242 856 525 1 321 74 % 14 227 192 77 23 821 124 13 1 % 43 % 47 % Ulvila 7 5 64 2 % 11 217 78 2 215 1 47 2 1 984 9 % 47 175 9 % 13 % 87 % Huittinen 1 3 448 2 % 6 197 19 1 797 3 888 82 1 128 63 % 782 6 227 1 224 651 355 26 % 62 % 12 % Kokemäki 11 1 956 1 % 4 21 25 2 152 3 34 523 1 689 78 % 152 658 78 21 164 13 9 % 26 % 65 % Harjavalta 12 1 5 1 % 1 835 921 1 749 1 355 259 1 291 74 % 76 835 73 57 49 54 4 % 78 % 18 % Nakkila 3 3 487 2 % 6 966 318 1 998 4 698 774 1 347 67 % 572 441 164 % 86 % 14 % Luvia 1 1 621 1 % 3 37 145 1 874 2 297 567 1 418 76 % 66 584 41 % 8 % 2 % Merikarvia 3 4 774 2 % 9 59 151 1 992 7 388 862 1 548 78 % 36 485 8 34 47 7 1 % 7 % 92 % Pomarkku 16 3 298 2 % 5 621 957 1 75 3 61 352 1 95 64 % 624 666 189 1 73 75 326 9 % 87 % 4 % Yhteensä 428 28 566 1 % 377 345 74 1 89 279 447 684 1 34 74 % 16 586 96 8 26 411 785 127 1 % 43 % 47 % Kuva 77: Muiden rakennusten kuntoluokat ja kuntoprofiilit kunnittain Kuva 78: Muiden rakennusten korjausvelka ja perusparannustarve kunnittain Korjausvelka /m2 25 225 2 175 15 /m2 125 1 75 5 25 Pori Ulvila Huittinen Kokemäki Harjavalta Nakkila Luvia Merikarvia Pomarkku /m2 77 9 227 78 73 164 41 8 189 Milj. 1,65,37,47,4,24 -,6,16,7 Perusparannustarve /m2 35 3 25 2 /m2 15 1 5 Pori Ulvila Huittinen Kokemäki Harjavalta Nakkila Luvia Merikarvia Pomarkku /m2 13 355 13 54 7 326 Milj. 23,82-1,22,2,6 - -,3 1,7 46
7. JOHTOPÄÄTÖS Trellum Consulting Oy on määritellyt Karhukuntien omistamien rakennusten arvot vuoden 212 hintatasoon ja arvonmäärityksen pohjaksi rakennukset katselmoitiin loka-marraskuussa 212. Kaikkiaan nyt tehdyssä tarkastelussa ja vertailussa oli yhdeksän kunnan 1 138 rakennusta, joiden pinta-ala oli yhteensä noin 755 m2. Näistä katselmoitiin 912 rakennusta joiden pinta-ala oli yhteensä noin 726 5 m2. Katselmoidut rakennukset edustavat noin 8 % rakennusten lukumäärästä ja 96 % pinta-alasta. Kaikkien yhdeksän kunnan omistamien rakennusten yhteenlaskettu jälleenhankinta-arvo on noin 1,425 miljardia euroa keskimääräisen neliöhinnan ollessa noin 1 888 /m2 ja tekninen arvo puolestaan on noin reilu miljardi euroa keskimääräinen neliöhinta noin 1 396 /m2. Kuntien yhteenlasketun omaisuuden keskimääräinen kuntoluokka on noin 74 %, mitä voidaan pitää kohtuullisen hyvänä. Yhteenlasketun korjausvelan absoluuttinen rahamäärä on noin 65 miljoonaa euroa keskimääräisen neliöhinnan ollessa 86 /m2 ja välitön perusparannustarve puolestaan on noin 82 miljoonaa euroa ja omaisuuteen suhteutettu neliöhinta on 19 /m2. Kunnittain tarkastellen omaisuuden korjausvelan neliöhinta vaihtelee Ulvilan 22 /m2 ja Huittisen 128 /m2 välillä ja perusparannustarve puolestaan Ulvilan yhden euron ja Huittisen sekä Kokemäen 17 /m2 välillä. Ulvilan alhaiseen korjausvelkaan ja perusparannustarpeeseen vaikuttaa korkea koko omaisuuden kuntoluokka, joka taas johtuu omaisuuden rakenteesta, jossa ainoastaan yksi pienehkö rakennus on perusparannustarpeessa (Kla < 6 %) ja tyydyttävässä kunnossa olevan omaisuuden pinta-alaosuus on 22 % koko omaisuuden pinta-alasta. Ulvilassa siis 78 % koko omaisuuden pinta-alasta on hyvässä tai erinomaisessa kunnossa, mikä omaisuuden rakenteena on varsin poikkeuksellista Suomessa. Huittisten ja Kokemäen koko omaisuudesta vastaavassa perusparannustarpeessa oleva pinta-alaosuus on 15 % koko omaisuuden pinta-alasta, mikä Huittisissa johtaa noin 1,5 miljoonan euron ja Kokemäellä noin 6, 8 miljoonaan euron välittämään perusparannustarpeeseen, kun molemmissa omaisuuteen suhteutettu perusparannustarve on 17 /m2. Kokemäen ja Huittisten erona on, se että Huittisten korjausvelan neliöhinta on vertailuryhmän korkein ollen 128 /m2, kun Kokemäellä se on toiseksi korkein ollen 14 /m2. Huittisissa tyydyttävässä kunnossa (Kla 6 75 %) olevan omaisuuden määrä on yli puolet koko omaisuudesta, kun taas Kokemäellä se on vajaa kolmannes. Kokemäen omaisuuden painopiste on hyväkuntoisissa rakennuksissa, kun taas Huittisissa se on tyydyttäväkuntoisissa rakennuksissa, mikä näkyy korjausvelan neliöhintaeroissa. 47
Suurin absoluuttinen korjausvelan määrä on Porissa, jonka osuus koko yhteenlasketusta omaisuuden pinta-alasta on suurin ollen 62 % pinta-alasta ja 64 % rakennusten lukumäärästä. Porin absoluuttinen korjausvelan määrä on 42,6 miljoonaa euroa neliöhinnan ollessa 92 /m2 ja perusparannustarve 58,81 miljoonaa euroa ja tämän neliöhinta on 122 /m2. Porin korjausvelan ja perusparannustarpeen neliöhinta on kolmanneksi korkein ja kuntoprofiililtaan perusparannustarpeessa olevan omaisuuden pinta-alamäärä on yhteensä 46 75 m2 eli enemmän kuin Kokemäellä on rakennuksia yhteensä. Huomattavaa myös on, että Porin kuten muiden kuntien huonokuntoiset rakennukset ovat kooltaan pienehköjä, kun lukumääräisesti keskimäärinkin alle 6 % kuntoluokan rakennusten määrä on reilu neljäsosa koko rakennusmäärästä, niin pinta-alasta vastaavasti ne edustavat noin 1 %:ia. Neljänneksi suurin omaisuuteen suhteutettu korjausvelka ja perusparannustarve on Harjavallassa (kvelka 83 /m2 ja pptarve 13 /m2) ja tämän jälkeen korjausvelan neliöhinnassa lähes tasoissa ovat Luvia (64 /m2), Nakkila (63 /m2) ja Pomarkku (6 /m2), joiden korjausvelan neliöhinta on siis haarukassa 6-65 /m2. Näiden jälkeen Merikarvian korjausvelan neliöhinta on 55 /m2. Merikarvian kunnan korjausvelan neliöhinta johtuu osittain siitä, että sillä on vertailuryhmän edullisimmat rakennukset, kun jälleenhankinta-arvon neliöhinta on hieman yli 1 4 /m2 ja teknisen arvon neliöhinta reilut 1 /m2. Keskimäärin koko vertailuryhmän jälleenhankinta-arvon neliöhinta on vajaat 1 9 /m2 ja teknisen arvon neliöhinta vajaat 1 4 /m2, jolloin Merikarvian vastaavat neliöhinnat ovat 4-5 euroa koko vertailuryhmää edullisemmat. Merikarvian omaisuuden edullisuuden selittää suurenko tuotannollisten rakennusten osuus koko omaisuuden pinta-alasta, joka on yli puolet. Nämä rakennukset ovat arvoltaan muita rakennuksia edullisempia ja näiden suurehko osuus laskee myös koko Merikarvian omaisuuden arvojen neliöhintoja. Oletuksena on, että edullisten rakennusten korjaaminen on edullisempaa kuin kalliimpien niin korjausvelkalaskelmien laskentasääntöjen johdosta myös korjausvelka ja perusparannustarve ovat näissä rakennuksissa suhteellisen alhaiset. Alhaisin korjausvelka on siis Ulvilassa 22 /m2, joka on myös koko valtakunnan mittakaavassa alhainen. Verrattaessa korjausvelkaa suhteessa asukkaisiin on Karhukuntien alueella asukaskohtaista korjausvelkaa noin 47 euroa asukas ja perusparannustarvetta hieman vajaat 6 /asukas. Suurin asukaskohtainen korjausvelan määrä on Merikarvialla ollen hieman alle 76 ja pienin Ulvilassa ollen 88 /asukas. Vaikka Merikarvian koko omaisuuden suhteutettu korjausvelka on vertailuryhmän toiseksi pienin, on Merikarvian asukkaisiin suhteutettu omaisuuden määrä kuitenkin korkein ollen 14 m2/asukas, kun keskimäärin vertailuryhmässä asukaskohtaisen omaisuuden määrä on noin 5,5 m2/asukas. Pienin omaisuuden määrä on Luvialla, jossa vastaava luku on 3,26 48
m2/asukas. Eli Merikarvialla on asukaskohtaista omaisuutta kolme kertaa enemmän kuin Luvialla, joka johtaa siihen, että vaikka korjausvelan määrä suhteessa omaisuuden neliöihin on alhainen, niin korjausvelka suhteessa kunnan asukasmäärään on verraten suuri. Toiseksi eniten asukasikohtaista korjausvelkaa on Huittisilla (74 /asukas) ja Huittisten asukaskohtainen perusparannustarpeen määrä on puolestaan vertailukunnista korkein ollen lähes 1 euroa. Muutoin asukaskohtaisen korjausvelan suuruusjärjestys noudattaa samaa kuin koko omaisuudenkin eli kolmanneksi korkein asukaskohtainen korjausvelka on Kokemäellä (525 /asukas), neljänneksi Porilla (513 /asukas), viidenneksi Harjavallalla (438 /asukas), kuudenneksi Pomarkulla (45 /asukas), seitsemänneksi Nakkilalla (241 /m2), kahdeksanneksi Luvialla (29 /asukas) ja alhaisin asukkaisiin suhteutettu korjausvelka on Ulvilassa (88 /asukas). Omaisuuden hyvä kunto ja alhainen korjausvelka sekä perusparannustarve ovat seurausta omaisuuden rakenteesta. Yhteenlasketusta omaisuudesta noin 9 % on perusparannusiässä (Kla < 6 %), kohtuullisessa kunnossa (Kla 6 % - 75 %) noin 42 % ja hyvässä tai erinomaisessa kunnossa (Kla > 75 %) puolestaan 49 % koko yhteenlasketusta omaisuudessa. Välittömässä investointitarpeessa (Kla< 6 %) olevan omaisuuden määrä vaihtelee vertailuryhmässä Ulvilan prosentin kymmenyksestä Huittisen ja Kokemäen 15 %:in. Nämä kuntoluokaltaan alle 6 % rakennukset ovat välittömän investointitarpeessa. Tyydyttävässä kunnossa olevat rakennukset tulevat perusparannustarpeeseen noin 3-1 vuoden tähtäimellä ja näissä rakennuksissa kuluneisuus jo näkyy kohonneina kunnossapitotarpeina ja siten niissä lasketaan olevan jo korjausvelkaa. Suurin tyydyttävässä kunnossa olevan omaisuuden määrä on Merikarvialla (6%), seuraavaksi Luvialla (56 %), mutta myös Huittisissa ja Harjavallassa yli puolet koko omaisuuden pinta-alasta on tyydyttävässä kunnossa, jolloin kunnossapitotarpeet ovat korkeahkot ja varautuminen tulevaisuuden investointeihin on edessä. Huomattava määrä hyväkuntoisia rakennuksia on Ulvilassa (78 %), Kokemäellä (53 %), Nakkilassa (51 %) ja Porilla (5 %) eli näiden rakennusten kuntoluokka on yli 75 % ja näissä rakennuksissa kuluneisuus on vähäistä ja hyvä kiinteistönhoito riittää pitämään rakennukset käyttökelpoisessa kunnossa. Vähiten hyväkuntoisia rakennuksia koko omaisuuden pinta-alasta on puolestaan Merikarvialla (34 %) ja Huittisissa (35 %). Verrattaessa rakennusten arvoja ja muita omaisuuden tunnuslukuja kunnittain ja käyttötarkoituksittain havaitaan, että heikkokuntoisimmat koulurakennukset ovat Kokemäellä, jossa koulurakennusten keskimääräinen kuntoluokka on 71 %, korjausvelka on 14 /m2 ja perusparannustarve 317 /m2. Parhaimmassa kunnossa koulurakennukset puolestaan ovat Ulvilassa (Kla 83 %, kvelka 13 /m2, Ppt /m2), Pomarkussa (Kla 8 %, kvelka 17 /m2 ja Ppt /m2) sekä edelleen vielä Huittisissa (Kla 49
81 %,, Kvelka 6 /m2, Ppt /m2). Muista käyttötarkoituksista hyväkuntoisimmat toimistorakennukset löytyvät Ulvilasta sekä Pomarkusta ja huonokuntoisimmat Porista. Hyväkuntoisimmat päiväkodit puolestaan löytyvät Merikarvialta ja heikkokuntoisimmat Nakkilasta sekä Kokemäeltä. Sote- rakennuksista hyväkuntoisimmat rakennukset ovat Ulvilassa, Pomarkussa sekä Luvialla ja heikkokuntoisimmat Kokemäellä, Huittisissa ja Porissa. Parhaat kulttuurirakennukset puolestaan löytyvät Harjavallasta sekä Porista ja heikoimmat Kokemäeltä ja Merikarvialta. Tuotantorakennusten osalta parhaat rakennukset löytyvät Pomarkusta, Kokemäeltä ja Nakkilasta ja tässä heikkokuntoisimmat taas Huittisista sekä Porista. Yleisesti nyt tehdyn jälleenhankinta-arvon määrityksen tarkkuus tavanomaisissa rakennuksissa on noin +- 5 %, kun puolestaan haastavimmissa rakennuksissa arvonmäärityksen tarkkuuden vaihteluväli voi olla huomattavasti suurempi (mm. suojelurakennukset). Pintapuolisen fyysiseen katselmointiin pohjautuvien kuntoluokkien arvioimisen tarkkuus puolestaan on noin +- 5 % yksikköä molempiin suuntiin. Nyt rakennuskohtaisesti lasketut investointitarveluvut ovat koko omaisuuden osalta suuntaa antavia ja antavat mahdollisuuden arvioida karkeita investointitarpeita koko omaisuuden tasolla. Yksittäisten rakennusten osalta ne voivat kuitenkin suurestikin poiketa todellisesta rakennusosien ja rakenteiden kautta laskettavasta investointitarpeesta. Nyt käytetty korjausvelan laskentamenetelmä ja sen arviointitarkkuus on puutteistaan huolimatta käytännössä lähes ainoa mahdollisuus tarkastella suurten rakennusomaisuuksien investointitarpeita järkevällä kustannustasolla ja aikapanostuksella. 5
8. ARVIOT JA LASKELMAT LAATI 12.12.212 TkL VTM Harri Isoniemi Huovuttajankuja 17 266 LITTOINEN 9. LISÄTIETOJA Tästä arviosta ja tehdyistä laskelmista lisätietoja antaa Harri Isoniemi gsm 4 52 199 1. LIITTEET Rakennusten arvot ja omaisuuden tunnusluvut (Liite 1) Käyttötarkoitusluokitus (Liite 2) 51