Näkökulmia sosiaaliseen kestävyyteen ja sosiaalisen kestävyyden arviointiin

Samankaltaiset tiedostot
Näkökulmia sosiaaliseen kestävyyteen

Näkökulmia sosiaaliseen kestävyyteen

Sosiaalisen kestävyyden arviointi KeHa-piloteissa

KESTÄVÄT HANKINNAT KeHa Perustelut sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta ja tietotarpeet sosiaalisten vaikutusten arvioimiseksi piloteissa

KeHa-hanke LCA-laskennan tilanne/naantali

Lähiruoan sosiaalinen vaikutus

Hyvinvoinnin edistäminen

MUISTIO. Pohjois-Karjalan aikuisopiston Linnunniemen osaamiskartano, Joensuu

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu Tervetuloa!

Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?

POLKUJA TYÖELÄMÄÄN. Sosiaalinen yritystoiminta Vihdin välityömarkkinoita täydentämään Kotona metsässä -hankesuunnitelma

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Millaisia tuloksia halutaan näkyville?

Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma

Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle Anu Arolaakso

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa OULU Tervetuloa!

TARKASTUSVALIOKUNTA Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni

Kansalaisuuden kynnykset

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen

Lastensuojelu hyvinvointiinvestointina. Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE III monitieteiset lastensuojelun tutkimus- ja kehittämispäivät 1.12.

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

MLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI

Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Tervetuloa!

Vastuullisuussuunnitelma 2018

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ?

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi

Elämää elinvoimaisella alueella

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät , Jyväskylä Päivi Haarala

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Talous ja työllisyys

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

edellä kuntakokeilussa

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle

Vaikuttavuuden johtaminen, case: henkilökohtainen budjetti & vaikuttavuuskehittämö. Jonna Heliskoski, johtava asiantuntija

HYVINVOIVAT KAINUULAISET Hyvinvoinnin asiantuntijatyöskentely Klo Scandic Hotel Kajanus

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012

Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä

Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi Saila Tykkyläinen

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä

Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE

Osattomuuden hinta mihin meillä on varaa?

Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä

Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk Mikkeli

Kuntaesimerkkinä Oulu

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

Janakkalan kunnan hankinnat ja työllistämisehto. Työllisyystoimikunta Työllisyyskoordinaattori Mervi Anttila

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Mikä lähiruoassa koukuttaa? Lyhyet läheiset ketjut lähiruoka ja sosiaalinen pääoma -selvityksen tuloksia ja jakamistalouden malleja

Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset

Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan?

Neuvottelu Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Lapin maakuntien välillä. Rovaniemi , Keuruu

Saimaan rannalla. Mikkelin valtuustostrategia Luonnos

Kansallisten vaikuttavuusmittareiden kehittäminen yleisille kirjastoille

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista

Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Innovatiivisuus kunnan käytäntönä

Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa

Sosiaalinen kuntoutus liikkeessä Jyväskylä

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu

Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Hyvinvointi investoinnit hyvinvointitalouden visiossa

Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Harri Vainio

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki

Arjen turvaa kunnissa

Alustus sosiaalisesti vastuullisiin hankintoihin Kestävien hankintojen vuosiseminaari

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030

Transkriptio:

Näkökulmia sosiaaliseen kestävyyteen ja sosiaalisen kestävyyden arviointiin KeHa 16.5.2014 Kemi-Tornio Helmi Risku-Norja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

KeHa-hankkessa yhtenä tavoitteena on kiinnittää huomiota julkiseen ateriaan ja sen hankintoihin liittyviin yhteiskunnallisiin asioihin. - Lähiruoan yhteiskunnalliset vaikutukset omalla alueella - Yhteiskunnalliset vaikutukset kilpailutuskriteereinä Pilotit ovat hyvin erilaisia => sosiaaliset vaikutukset ja niiden merkitys ovat tapauskohtaisia Ajatustenvaihto, toisilta oppiminen, keskustelun herättäminen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 19.5.2014 2

KESTÄVÄ KEHITYS, KESTÄVYYS Kestävyys: ihmisen ja ympäristön hyvinvointia siten, että kansalaisten tasavertaiset mahdollisuudet kohtuulliseen elämään sekä yhteiskunnalliseen osallistumiseen on turvattu ekosysteemien kantokyvyn puitteissa. Ei pysyvä tila, vaan muotoutuu jatkuvasti olosuhteiden muuttuessa ja uuden tietämyksen myötä, dynaaminen tasapaino Kestävä kehitys on pyrkimystä tavoitteeseen so poliittista ohjausta ja käytännön toimia, joiden avulla yhteiskunta pyrkii kohti kestävyyttä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Kestävyys on ihmistoiminnan sopeuttamista luonnon asettamiin reunaehtoihin ja luonnon sopeutumista ihmistoimintaan, esim. luontokeskukset Kysymyksessä on ihmislajin tulevaisuus maapallolla Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 19.5.2014 4

KESTÄVYYDEN REUNAEHTO? Talous ikärakenteesta johtuva kestävyysvaje => talouden kasvu => kulutuksen kasvu => ympäristöongelmien kasvu Ympäristö Kestävyys on ihmiskeskeinen käsite, asioita katsotaan ihmisen aikakunnasta käsin ja ihminen tarvitsee nykyisenlaiset ekosysteemit. Miten ekosysteemien toimivuus turvataan? Yhteiskunta kestävyys on yhteiskunnan kykyä sopeutua muuttuviin oloihin => tarvitaan tietoa, oppimista, vuorovaikutusta, kulttuurista ymmärrystä & keskustelua Yhteiskunta luo edellytykset hyvinvointiin ja osallisuuteen turvaamalla ihmisten henkisen ja fyysisen terveyden (TSS- ja KP-oikeudet) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

KÄSITTEITÄ Sosiaalinen kestävyys: ei vakiintunutta määritelmää, vakaa yhteiskuntakehitys, fyysiset ja henkiset perustarpeet turvattu, osallisuus päätöksentekoon TSS- ja KP-oikeudet Sosiaalinen investointi = panostus hyvinvoinnin edistämiseen; - tavoitteena vähentää inhimillistä kärsimystä - investointi => lyhyellä aikavälillä kustannuksia - pitemmällä aikavälillä säästää verovaroja Investoinnin yhteiskunnallinen tuotto: inhimillisen ja sosiaalisen pääoman kasvu (aineeton pääoma) - taloudelliset säästöt kohentuneen hyvinvoinnin seurauksena - ilmenee pitkällä aikavälillä Inhimillinen pääoma: yksilön tiedot, taidot, pätevyydet ja ominaisuudet - henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistäminen Sosiaalinen pääoma: ihmisten tai ryhmien väliset suhteet, verkostot ja niissä syntyvä luottamus ja vastavuoroisuus - yhteisön hyvinvoinnin edistäminen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Yritykset yhteiskuntavastuu = yritysten velvoite toimia vastuullisesti omassa yhteiskunnassaan ja muualla maailmassa (vapaaehtoista) Sosiaalinen yritys - osatyökykyisten työllistäminen (tuet) Yhteiskunnallinen yritys. Voitto käytetään yhteisen hyvän edistämiseen Yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon yhtiö. Elinkeinotoimintaa harjoittava osakeyhtiö tai osuuskunta, työllistää työntekijöitä omaan tuotantoonsa, alihankintatöihin, työntekijöitä suoraan asiakasyritykseen, vuokraa työtä.. esim. http://www.kolmituote.fi/ Julkisen sektorin merkitys Sosiaalinen hyöty sekä työllistämisen että tuotettujen palvelujen merkityksen kautta Kumppanuus yhteiskunnallisten ja/tai sosiaalisten yritysten kanssa: Sosiaalisten kriteerien käyttö hankinnoissa on yksi tapa luoda kysyntää sosiaalisia tavoitteita edistävien yritysten tuottamille palveluille. Yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa lisää vuoropuhelua yhteiskunnassa Kansalaiset eivät pelkästään toimenpiteiden kohteina, vaan toimenpiteiden aktiivisina kehittäjinä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 19.5.2014 7

Vaikutus toiminnan (intervention) seuraus tai tulos. Se voi olla odotettu/yllättävä määrällinen/laadullinen, myönteinen/kielteinen, subjektiivinen/objektiivinen, pitkä-/lyhytkestoinen Vaikuttavuus - vaikutusten ilmeneminen yhteisössä, niiden suhde yhteisön/yhteiskunnan pitemmän aikavälin tavoitteisiin; väestön terveydentila Esim. sosiaalinen investointi: kouluruoka Vaikutus yksilöiden paremmat ruokatottumukset Vaikuttavuus: => kohentunut hyvinvointi + turvallisuus => pienentyneet kansanterveyden kustannukset, Inhimillinen pääoma: jaksaminen, oppiminen, keskittymiskyky Sosiaalisen pääomaan: yhteisöllisyyden vahvistuminen, luottamus yhteisön huolenpitoon Näyttö? Millä aikavälillä? vrt. ilmastoateria Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Lähtökohta: Yhteiskunnallisten olojen kohentaminen => keskiössä yhteisö ja ihmisten hyvinvointi == yhteisön lisääntynyt sopeutumiskyky muuttuvaan toimintaympäristöön/muuttuviin oloihin Interventio: Lähituote mukaan ruokapalveluun Vaikutus yksilöihin: elämänlaatu, osaaminen, fyysinen ja henkinen hyvinvointi, perustarpeiden tyydyttäminen, onnellisuus, arvostus, tyytyväisyys, tarpeellisuus, osallisuus, vaikuttamismahdollisuudet, Ihmissuhteet, kansalaisaktiivisuus Vaikutus yhteisöön: Työvoimakysymykset, taloudellisen tuoton jakaminen, uudet toimintamallit, uudet tuoteinnovaatiot, sosiaalinen pääoma: toimijoiden verkottuminen, yhteistyö, kommunikointi, kumppanuus, luottamus. Vaikuttavuus Miten vaikutukset ovat edistäneet (kunnan) yhteiskunnallisia pidemmän aikavälin tavoitteita - ihmisen ja ympäristön hyvinvointi, sosiaalinen kestävyys, osallisuus) http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1557082 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Inhimillinen pääoma ja sosiaalinen pääoma Muna vai kana? Sosiaalinen pääoma vahvistaa ihmisten hyvinvointia Hyvinvoivat ihmiset kartuttavat sosiaalista pääomaa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 19.5.2014 10

KeHa-pilotti NIMI: Sosiaaliset vaikutukset Kunta: Tuote: Kohderyhmä: Koordinaattori: Muut paikalliset avainhenkilöt: Sisältö 1 Perustiedot pilotista ja sen toimintaympäristöstä... 3 2 Pilotin kuvailu... 3 3 Aluetaloudellinen merkitys... 3 4 Pilotin toimijaverkoston kuvailu... 3 5 Mitä sosiaalisia päämääriä pilotilla tavoitellaan ja miksi se on tärkeätä?... 5 5.1 Työllisyys ja työoloihin liittyvät kehittämiskysymykset... 6 5.2 Yhteistyö ja verkottuminen... 6 5.3 Uudet tuotteet/tuoteideat... 6 5.4 Asiakastyytyväisyys ja vuorovaikutteisuus... 6 5.5 Laatukysymykset... 6 5.6 Viljelykasvimonimuotoisuus ja ruokaturva... 6 5.7 Paikallinen ruokakulttuuri... 6 5.8 Ruokakasvatus... 6 5.9 Kansalaisaktiivisuus... 7 5.10 Yritystoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen... 7 6 Sosiaalisten vaikutusten todentaminen... 7 7 Yhteenveto: Pilotin perustelut sosiaalisen kestävyyden kannalta... 8 8 Johtopäätökset: pullonkaulat ja seuraavat askeleet... 9 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 19.5.2014 11

Selvitykset ja tietotarpeet sosiaalisten vaikutusten arvioimiseksi 1. Perustiedot pilotista ja sen toimintaympäristöstä Kunnan väestöpohja, väestörakenne, elinkeinorakenne, työll. Ruokahankintojen osuus budjetista, ruokapalvelun osuus (ml palkat, kiinteistökustannukset ym) budjetista? Ruoka kuntastrategiassa? 2. Pilotin kuvailu mitä, kenelle, missä, kuinka usein, paljonko (vko/kk/v)? 3. Aluetaloudellinen merkitys: Ruokapalvelun ostojen merkitys yritykselle: osuus myynnistä, tuotteen osuus yrityksen koko volyymista 4. Toimijaverkoston kuvailu Samat toimijat kuin (e-lca:ssa) Alkutuotanto, prosessointi, kuljetus, ruokapalvelu, asiakaskunta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 19.5.2014 12

Toimijaverkoston nimeäminen ja kuvailu Avainhenkilöiden nimeäminen Henkilölukumäärä Vahvuudet, odotukset, kehittämistarpeet kunkin osalta Keskustelutilaisuus/ryhmähaastattelu => toimijaverkoston yhteiset kehittämistarpeet esiin ja niiden muotoilu konkreettisina tavoitteina Kuntapäättäjien kuuleminen Alkutuotanto Jalostus Tukku Kuljetukset Markkinointi Vähittäiskauppa Kunnalliset ruokapalvelut Muut kunnalliset toimijat (esim. elinkeinoasiamies) Tutkimus ja neuvonta Avainhenkilöt Työntekijät Asiakkaat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 19.5.2014 13

Kunnan ruokapalvelun merkitys tuotantoketjussa Viljelijä Mylly Tutkimus/ neuvonta Kunnallinen ruokapalvleu Ruokapalvelun asiakkaat Viljelijä Leipomo Leipomo siivutus Asiakkaat Kriittinen kohta/ongelma ei toimivaa suhdetta Suoramyynti Vähittäiskauppa Asiakkaat jatkuva yhteydenpito henkilösuhde @ asiakaspalaute @ puhelin sopimus Tukku Paikallinen toimitusketju Yhteistyösuhde Kansallinen toimitusketju Kilpailutettu tuote Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 19.5.2014 14

5. Mitä sosiaalisia päämääriä pilotilla tavoitellaan ja miksi se on tärkeätä? Valitse pilotin kannalta oleelliset perustelut 1) Työllisyys ja työoloihin liittyvät kehittämiskysymykset Nuoret/Maahanmuuttajat/Vajaakuntoiset, muut vaikeasti työllistyvät Ulkomaalaisten marjanpoimijoiden tilanne Ruokaketjun toimijoiden työmotivaation kohentaminen Uusi yritysstrategia? sosiaalinen tms. yrittäjyys Konkreettinen tavoite, esim. oppisopimuskoulutus, sosiaalinen yritystoiminta, 2) Yhteistyö ja verkottuminen Toimijaverkoston kehittäminen; mihin suuntaan? vuorovaikutussuhteet, kommunikointi, luottamus Hankintasopimusten kesto, tilanne nyt? Mihin pyritään? Konkreettinen tavoite, esim. yritysyhteistyö tarjontaketjussa (minkälainen), 3) Uudet tuotteet/tuoteideat, co-production Vaihtoehtoisten tuotteiden kehittäminen julkista ruokapalvelua varten/ laajempaan markkinointiin; (voi palvella myös ruokakulttuuritavoitteita) Konkreettinen tavoite, esim. sämpylä, rouhe, helmi, pororouhe, kalamassatuote 4) Asiakastyytyväisyys ja vuorovaikutteisuus Ruokapalvelun kehittämien asiakkaiden tarpeista, onko tällaisia tarpeita esitetty? Konkreettinen tavoite, esim. tyytyväisten osuus kasvaa X% => Y% Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

5) Laatukysymykset maku, tuoreus, terveellisyys/ravitsemuslaatu, ulkonäkö, luomu Konkreettinen tavoite, esim. suolapitoisuus, pakkaustapa 6) Viljelykasvimonimuotoisuus ja ruokaturva Maatiaislajikkeiden merkitys (Jorma-ohra) Konkreettinen tavoite, esim. tutkimus- ja kehittämistyö 7) Paikallinen ruokakulttuuri tuotteen merkitys paikallisen identiteetin kannalta (laajennettavissa matkailuun ) uudet tuoteideat paikallisen ruokakulttuurin vahvistamiseksi Konkreettinen tavoite, esim. ruokakulttuuritapahtumat 8) Ruokakasvatus yhteistyötä koulujen kanssa oppimistavoitteiden puitteissa Konkreettinen tavoite, esim. maatilavierailut 9) Kansalaisaktiivisuus kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen, kuntastrategiaan vaikuttaminen; Konkreettinen tavoite, esim. valtuustoaloitteet, yleisötilaisuudet 10) Yritystoiminnan edellytykset, konkreettinen tavoite:tuotannon jatkuvuus Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 19.5.2014 16

6. Mahdollisia mittareita Työntekijät Lukumäärä ikäluokittain Vakituiset Nuoret Työllistetyt Vajaakuntoiset Maahanmuuttajat Naisten/miesten osuus Uudet tuotteet/tuoteideat Ehdotusten lukumäärä Toteutusten lukumäärä Paikallinen ruokakulttuuri Uudet paikalliset tuotteet Tuotteen tarinat Ruokaan liittyvät tapahtumat Työolosuhteet Laatukysymykset Työsuhteen pysyvyys Tuoreus Työterveyshuolto (lakisääteisen minimin yli) Ravitsemuslaadun kriteerit, esim. suolapit. Sairauspoissaolot Työntekijöiden kouluttautuminen Ruokakasvatus Osallistuminen yrityksen kehittämiseen vierailut puolin ja toisin Kausityöntekijöiden työolot yhteiset tilaisuudet Työtyytyväisyys Yhteistyökumppanit ja verkottuminen Yhteiset kehittämispalaverit Kommunikointi Ristiriitatilanteet Asiakaskunta Palautteen tiedustelu Tyytyväisyys Viljelykasvimonimuotoisuus ja ruokaturva Tutkimusyhteistyö Omavaraisuusaste Kansalaisaktiivisuus Valtuustoaloitteet Kirjoitukset paikallislehdissä Yritystoiminnan edellytykset Yritystuet Kaavoitus Tuotannon jatkuvuus Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 19.5.2014 17

7. Lähituotteen valinnan perustelut: yhtymäkohdat (seutu)kuntastrategian kehittämistavoitteisiin Tavoite: Hankintaosaamisen vahvistaminen; laatukriteerit, sosiaalisten vaikutusten huomioonottaminen Perustelut: Löytyykö perusteita nykyisestä kuntastrategiasta? esim. ruokaturva, asiakkaiden toiveet, yritystoiminta ja elinkeinoelämä. Joku tunnistettu ongelma? Esim. vaikeasti työllistyvien tilanne Poliittisten tavoitteiden ja -toimien kehittäminen Paikallisen ruokahuollon turvaaminen Paikallisen ruokakulttuurin säilyminen Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen Tuoreus, terveellisyys, maku Kokeilu ja vakiinnuttaminen Keskeiset kehittämiskohteet Seuraavat askeleet Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus