Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso 22-24.5.2013 Olli Äijälä
Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus 2
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus eli jatkuvakasvatus 3
Lyhyt katsaus metsänkäsittelyn lähihistoriaan 4
Harsintajulkilausumasta metsälain uudistamiseen 1948 Harsintajulkilausumassa tuomittiin jatkuva kasvatus ja poimintahakkuut metsänuudistamismenetelmänä. 1950 Metsämarssin myötä painotetaan metsänomistajille ja koko kansalle metsänhoitotyön tärkeyttä. 1963 Laki metsänviljelyn edistämisestä, Tuottamaton tuottavaksi -metsämarssi (1963 65) tähdentää metsänviljelyn merkitystä. 1964 MERA I-III ja muilla ohjelmilla pyritään turvaamaan raaka-aineen riittävyys kasvavalle metsäteollisuudelle. 1992 Rio de Janeiron ympäristö- ja kehityskonferenssin myötä mm. ilmastonmuutos, kestävä kehitys ja monimuotoisuus tulevat mukaan metsäpolitiikkaan. 1994 Tapiossa laaditaan Luonnonläheinen metsänhoito -suositukset, joissa otetaan huomioon metsien monikäyttö ja maisemanhoito. 1997 Uusi metsälaki koskee kaikkia Suomen metsiä ja sen tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä. 1999 FFCS-sertifiointi (PEFC) käynnistyy Suomessa. 2006 Tapion Hyvän metsänhoidon suositukset. 2010 työ metsälain uudistamiseksi alkaa. 5
Puuston kasvun ja poistuman kehitys 6
Metsänomistajien päämäärät metsänkasvatukselle Lähde: Kumela & Hänninen 2011. Metla 21.5.2013 7
Jatkuvan kasvatuksen soveltuminen Suomen olosuhteisiin (a) ja suhtautuminen siihen (b) Lähde: Kumela & Hänninen 2011. Metla 21.5.2013 8
Metsänomistajien näkemyksiä metsänkäsittelymenetelmien monipuolistamisesta Tulokset kertovat varsin selkeästi, että metsänkäsittelymenetelmien monipuolistamiselle on tarvetta. Metsien käsittelyyn tarvitaan lisää vaihtoehtoja ja joustavuutta, jotta useammalla metsänomistajalla olisi mahdollisuus valita omiin tavoitteisiinsa ja tarpeisiinsa nykyistä paremmin sopiva metsänkasvatus ja -hoitomenetelmä. Varsinkaan ne metsänomistajat, joilla on metsänsä suhteen muitakin kuin taloudellisia tavoitteita, eivät koe nykyisiä menetelmiä tarpeisiinsa sopiviksi. He toivovat nykytilanteesta poiketen vaihtelevampaa ja monimuotoisempaa metsänrakennetta sekä kevyempiä metsänhoitomenetelmiä. Vaihtoehtoisia metsänkäsittelymenetelmiä toivotaan kuitenkin nykyisten menetelmien rinnalle, ei korvaamaan niitä. Vaikka avohakkuu koetaan yhtenä hyväksyttävänä uudistushakkuutapana muiden joukossa, luontaisen uudistamisen katsotaan kuitenkin olevan sopivin metsänuudistamismenetelmä ja sen käytön toivottiin yleistyvän. Lähde: Kumela & Hänninen 2011. Metla 21.5.2013 9
Metsäalain uudistamisen tavoitteet Informaatio-ohjaus Lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla, kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Lähde: Matti Mäkelä, MMM 21.5.2013 10
Metsälakiluonnoksen keskeisimpiä muutosesityksiä Yläharvennukset, pienaukkohakkuut ja eriikäisrakenteinen metsänkasvatus mahdollistetaan normaalina toimenpiteenä. Uudistushakkuun puuston järeys- tai ikäkriteerit poistetaan. Uudistamisvelvoitteen täyttämiseksi käsittelyalueelle on saatava kasvatuskelpoinen taimikko alueen maantieteellisestä sijainnista riippuen 7 20 vuodessa. Uudistamisvelvoite ei koske puuntuotannollisesti vähätuottoisia ojitettuja turvemaita (kitu- ja joutomaat). 11
Metsänhoidon suositukset Tapio on laatinut yhdessä alan toimijoiden kanssa metsänhoitosuosituksia jo vuosikymmenten ajan. Suosituksilla on pyritty vastaamaan ajankohtaiseen tarpeeseen metsätaloudessa sekä näköpiirissä olevaan tulevaisuuteen. Suosituksilla on ollut ja on merkittävä toimintaa ohjaava vaikutus. Tehokkaat metsänhoidon menetelmät ovat osaltaan mahdollistaneet nykyisen 104 milj. m 3 vuotuisen kasvun. Suositusten vaikutukset kansan- ja yksityistalouteen ovat merkittävä. 12
Suositusten uudistamisen keskeiset muutostekijät metsänomistajakunnan tavoitteiden ja asenteiden muutos metsälain muutos puun ja muiden metsien hyötyjen käytön monipuolistuminen metsänomistajien ja kuluttajien muuttuvien tarpeiden mukaan ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen metsänhoidossa. 13
Metsänhoidon suositukset muuttuvat keskeisiä muutoksia Suuri muutos on ajattelu- ja lähestymistavan muutos => metsänomistajan tavoitteet ovat keskiössä. Metsätoimihenkilön tulee kyetä tarjoamaan metsänomistajalle perusteltuja ratkaisuja/vaihtoehtoja, joissa hyödyt ja riskit on otettu huomioon. Metsänkäsittelymenetelmien monipuolistuminen on eri-ikäisrakenteista metsänkasvatusta laajempi asia. Koneenkuljettajien tulee kyetä toteuttamaan yhä erilaisempia hakkuita. Merkittävin menetelmäpuolen muutos on eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen menetelmien kuvaaminen suosituksessa. 14
Kohde hakattu poiminta- ja pienaukkohakkuin.
Kohde hakattu poiminta- ja pienaukkohakkuin. 16
Suositusten jalkauttaminen on erittäin tärkeä osa metsänkäsittelymenetelmien monipuolistamista (Case metsänuudistamismenetelmän valinta) Lähde: Kumela & Hänninen 2011. Metla 21.5.2013 17
PEFC/02-44-12 Kiitos! Olli Äijälä olli.aijala@tapio.fi www.tapio.fi 18