Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan purkujohdolla Liinojaan puhdistamon kohdalla.

1(24) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 79 YLO LOS-2003-Y-426-121 Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2004 ASIA Päätös Oripään kunnan ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee kunnan jätevedenpuhdistamon toimintaa. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. LUVAN HAKIJA Oripään kunta Koulutie 2, 32500 Oripää LAITOS JA SEN SIJAINTI Oripään kunnan jätevedenpuhdistamo sijaitsee kunnan keskustaajaman lounaispuolella, Tanskilan kylässä, Erkkilä nimisellä tilalla, Jauhijoen ja Liinojan itäpuolella. Osoite: Jouhijoentie 80, 32500 Oripää Kiinteistörekisteritunnus: 561-405-6-83 Jätevedenpuhdistamon sijaintipaikan koordinaatit yhtenäiskoordinaatistossa: Itä: 3265 420 Pohj: 6755 828 Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan purkujohdolla Liinojaan puhdistamon kohdalla. Purkupaikan koordinaatit yhtenäiskoordinaatistossa: Itä: 3265 386 Pohj: 6755 831 HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa 23.4.2003. Hakemus koskee Oripään kunnan keskustaajaman viemärilaitoksen jätevesien käsittelyä olemassa olevassa puhdistamossa ja käsiteltyjen jätevesien johtamista Liinojaan ja siitä edelleen Jauhijoen kautta Aurajokeen. Jätevedenpuhdistamossa ei käsitellä saostus- eikä umpikaivolietteitä. Luvan hakija pyytää ympäristölupaa jätevedenpuhdistamolle voimassaolevin ehdoin. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 a kohta Länsi-Suomen vesioikeuden päätös 30.8.1993 nro 49/1993/4 Postiosoite PL 47, 20801 Turku Puhelin (02) 525 3500 Telefax (02) 525 3509 Postadress PB 47, 20801 Åbo Telefon (02) 525 3500 Käyntiosoite Itsenäisyydenaukio 2, 20800 Turku kirjaamo.los@ymparisto.fi Besöksadress Självständighetsplan 2, 20800 Åbo www.vyh.fi/los

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA 2/24 Ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin 12 e kohta TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat Länsi-Suomen vesioikeus on 30.8.1993 antamallaan päätöksellä nro 49/1993/4 myöntänyt Oripään kunnalle luvan kunnan yleisestä viemärilaitoksesta tulevien jätevesien johtamiseen Jauhijokeen ja edelleen Aurajokeen nykyisessä purkupaikassa Oripään kunnassa. Toimenpidettä suoritettaessa on noudatettava vesilain säännöksiä ja päätöksessä määrättyjä lupaehtoja. Länsi-Suomen vesioikeus on 31.1.1997 antamallaan päätöksellä nro 3/1997/4 muuttanut Oripään kunnan hakemuksesta edellä mainitun päätöksensä lupaehdon 1 kuulumaan päätöksestä ilmenevällä tavalla ja hylännyt lupaehtojen 3 ja 8 muuttamista koskevan kunnan hakemuksen. Vesiylioikeus on päätöksellään 11.8.1997 nro 89/1997 muuttanut lupaehdot 3 ja 8 kuulumaan päätöksestä ilmenevällä tavalla. Lupaehdon 1 mukaan (vesioikeuden päätös 31.1.1997): "Jätevedet on käsiteltävä biologis-kemiallisesti tai saavutettavan puhdistustuloksen suhteen vähintään sitä vastaavalla tavalla siten, että vesistöön johdettavan jäteveden BHK 7 ATU arvo on enintään 20 mg O 2 /l ja fosforipitoisuus enintään 1,0 mg P/l. Jätevesien käsittelyssä on lisäksi pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen ammoniumtypen hapettamiseen. Mainitut arvot lasketaan vuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Jätevesien käsittelyä on tehostettava viemäriverkostoa kunnostamalla ja jätevedenpuhdistamoa tehostamalla siten, että 1.7.1998 alkaen puhdistusteho BHK 7 ATU arvon ja fosforin suhteen on vähintään 85 % vuosikeskiarvona laskettuna. Ammoniumtyppipitoisuus saa 1.7.1998 alkaen olla enintään 4 mg N/l ja puhdistamolla tulee saavuttaa ammoniumtypen osalta vähintään 85 %:n nitrifikaatioaste, joka lasketaan vuosikeskiarvona puhdistamolle tulevan kokonaistypen ja vesistöön johdettavan ammoniumtypen arvoista. Jätevesien käsittelyä on edelleen tehostettava viemäriverkostoa kunnostamalla tai muilla toimenpiteillä siten, että vuoden 2000 alusta alkaen puhdistusteho BHK 7 ATU arvon ja fosforin suhteen on vähintään 90 % edellä esitetyllä tavalla laskettuna. Lisäksi muiden edellä mainittujen vaatimusten ohella vesistöön johdettavan jäteveden fosforipitoisuuden tavoitearvona on vuoden 2000 alusta alkaen pidettävä enintään 0,5 mg P/l. Luvan saajan on myös huolehdittava siitä, että jätevesistä ei aiheudu terveydellistä haittaa." Lupaehdon 3 mukaan (vesiylioikeuden päätös 11.8.1997): "Luvan saajan on huolehdittava viemäriverkostonsa kehittämisestä ja kunnosta siten, että sade-, vuoto- ja kuivatusvesien joutuminen jätevesiviemäriin mahdollisuuksien mukaan estetään. Luvan saajan on tehtävä viemäriverkoston vuotovesitutkimus 31.5.1997 mennessä ja siihen perustuva yksityiskohtainen kunnostussuunnitelma kiinteistöiltä yleiseen viemäri-

verkostoon tulevat vuoto-, kuivatus-, hule- ja kattovedet huomioon ottaen 30.9.1997 mennessä. 3/24 Alueen kaavoitustilanne Kaikki viemäriverkostossa olevat ohitus- ja ylivuotokohdat on varustettava vähintään sellaisin laittein, jotka rekisteröivät ylivuodon tai ohijuoksutuksen kestoajan summaavasti." Lupaehdon 8 mukaan (vesiylioikeuden päätös 11.8.1997): "Jätevesien käsittelyssä syntyvä liete on käsiteltävä ja sijoitettava siten, että siitä ei aiheudu vesien pilaantumista. Suunnitellusta menettelystä on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. Lietteen sijoittamisesta on ilmoitettava ilmoituskuntien ympäristönsuojelulautakunnille. Luvan saajan on vuoden 1997 loppuun mennessä aloitettava jätevedenpuhdistamon ylijäämälietteen kuivaus ja sakokaivolietteiden vastaanotto ja käsittely joko yksinään tai yhdessä naapurikuntien kanssa. Tätä koskeva suunnitelma on esitettävä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 30.9.1997 mennessä." Lupaehdon 10 mukaan (vesioikeuden päätös 30.8.1993): "Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan on tehtävä vuoden 2003 huhtikuun loppuun mennessä uusi lupahakemus, joka on tehtävä vesiasetuksen mukaisesti ja siihen on liitettävä asianmukainen suunnitelma edellä olevien lupaehtojen tarkistamiseksi uhalla, että lupa muuten saattaa raueta." Puhdistamo sijaitsee asemakaavoittamattomalla alueella. Oripään keskustan osayleiskaavassa, joka on päivätty 5.6.1995, puhdistamoalue on merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). PUHDISTAMON SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Puhdistamon lähiympäristö Oripään kunnan jätevedenpuhdistamo sijaitsee kunnan keskustaajaman lounaispuolella, Tanskilan kylässä, Jauhijoen ja Liinojan itäpuolella. Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan purkujohdolla Liinojaan puhdistamon kohdalla. Puhdistamokiinteistöllä on jätevedenpuhdistamon lisäksi kunnan varasto ja hyötykäyttökelpoisten jätteiden sekä ongelmajätteiden vastaanottopaikka. Välittömästi puhdistamon itäpuolella on ollut turkistarha, jonka toiminta on loppunut ja jonka rakennukset on pääosin purettu. Oripään keskustan osayleiskaavassa puhdistamokiinteistön länsipuolinen alue on merkitty kyläkeskuksen alueeksi (AT). Muutoin puhdistamoa ympäröivät alueet ovat avointa maatalousaluetta (MT) tai maa- ja metsätalousaluetta (M). Lähimmät asemakaavoitetut alueet ovat keskustaajaman eteläosassa yli 500 metrin etäisyydellä puhdistamosta oleva erillispientalojen korttelialue (AO) ja yleisten rakennusten korttelialue (AO), jossa sijaitsee koulu ja kunnanvirasto. Lähimmät olemassa olevat asuinrakennukset ovat jätevedenpuhdistamon ja Jauhijoen länsipuolella, lähin asuinrakennus noin 150 metrin etäisyydellä puhdistamosta.

Maaperän ja pohjaveden tila 4/24 Hakemuksessa ei ole selvitystä maaperän eikä pohjaveden tilasta puhdistamokiinteistöllä. Puhdistamo ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Puhdistamon länsipuolella on Jauhijokeen rajoittuva Tanskilankankaan pohjavesialue nro 02 561 01, joka on luokiteltu vedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi (luokka 2). Tanskilankankaan pohjavesialueen maa-aines on pääosin soraa varsinkin alueen koillisreunalla, jossa kerrospaksuudet ovat lähes 20 metriä. Lounaisreuna on huonommin lajittunutta ja tiivistä hiekkaa ja soraa. Karkeat kerrokset jatkuvat todennäköisesti myös savikon alle kohti Aurajokea. Pohjaveden pinta on alueella melko syvällä. Pohjavesi virtaa alueelta kohti Aurajokea. Vedenhankinnan kannalta alue on todettu hyväksi. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 0,55 km 2, pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala 0,24 km 2, imeytymiskerroin 0,30 ja antoisuus 120 m 3 /d. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia VESISTÖ Jätevedenpuhdistamon ja vesistöön johdettavien jätevesien vaikutusalueella ei ole luonnonsuojelukohteita. Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan purkujohdolla Liinojaan puhdistamon kohdalla. Liinoja laskee Jauhijokeen 80 metriä purkupaikan alapuolella ja Jauhijoki Aurajokeen noin 1,0 km Liinojan yhtymäkohdan alapuolella. Aurajoki virtaa Oripään, Pöytyän, Auran ja Liedon kuntien sekä Kaarinan kaupungin alueella ja laskee Saaristomereen Turun kaupungissa. Oripään kunnan jätevesien purkupaikka sijaitsee Aurajoen yläosan valuma-alueella nro 28.003, jonka pinta-ala on 84 km 2 ja järvisyys 0,01 %. Pellon osuus Aurajoen yläosan valuma-alueen pinta-alasta on 42 %. Aurajoen yläjuoksun virtaamatiedot Oripään kunnan tasalla Jauhijoen liittymäkohdassa ovat laskennallisia arvioita ja perustuvat Aurajoen Hypöistenkosken virtaamatietoihin. Aurajoen valuma-alueen pinta-ala Jauhijoen liittymäkohdassa on 36 km 2, keskivirtaama (MQ) 0,38 m 3 /s, keskiylivirtaama (MHQ) 4,2 m 3 /s ja keskialivirtaama (MNQ) 0,01 m 3 /s. Aurajoen valuma-alueen pinta-ala Halistenkosken kohdalla Turussa on 730 km 2, keskivirtaama (MQ) 7,6 m 3 /s, keskiylivirtaama (MHQ) 82,6 m 3 /s ja keskialivirtaama (MNQ) 0,19 m 3 /s. Aurajoen veden happitilanne on joen yläjuoksulla Oripäässä ollut vuosina 1990-2002 vähintään tyydyttävä kalojen viihtyvyyden kannalta, veden happipitoisuus on tehdyissä velvoitetarkkailututkimuksissa ollut alimmillaan 7 mg O 2 /l. Vesi on useimmiten ollut lievästi emäksistä (ph > 7,0), eikä joillekin lähialueen jokivesistöille tyypillisiä sulfaattimaiden happamia valumavesiä ole havaittu. Veden hygieeninen tila on ollut Jauhijoen liittymäkohdan ylä- ja alapuolella usein välttävä tai huono. Suuria bakteerimääriä on todettu sekä suurten että pienten virtaamien aikana. Haja-asutuksesta ja karjataloudesta lähtöisin oleva hajakuormitus vaikuttaa jokiveden laatuun siltä osin merkittävästi. Aurajoen alajuoksun hygieeninen tila on bakteerimäärän perusteella ollut yleensä selvästi parempi kuin yläjuoksulla eli joskus hyvä tai tyydyttävä, mutta ajoittain välttävä tai huono.

5/24 Aurajoen yläjuoksun vesi on viime vuosina ollut happitilanteen, biologisen hapenkulutusarvon ja ammoniumtyppipitoisuuden perusteella keskimäärin lievästi likaantunutta (Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen käyttämä luokitus). Enterokokkimäärän mukaan vesi on ollut likaantunutta, bakteerimäärä on ollut suurempi kuin 250 kpl/100 ml mutta pienempi kuin 2 500 kpl/100 ml. Veden fosforipitoisuus on ollut molemmissa yläjuoksun havaintopaikoissa samaa suuruusluokkaa kuin erittäin rehevissä järvissä. Keskijuoksulla sijaitsevissa havaintopaikoissa levämäärää kuvaava a- klorofyllipitoisuus on niin ikään ollut usein reheville järville ominainen, mutta joillakin näytteenottokerroilla vedessä on ollut hyvin vähän leviä. Aurajoen ylä- ja keskijuoksun veden laadullinen käyttökelpoisuus on valtakunnallisen yleisluokituksen mukaan ollut useimmiten välttävä ja ajoittain huono. Jauhijoen ylä- ja alapuolisten havaintopaikkojen välillä ei ole ollut merkittävää eroa. Tiedot kalastosta ja kalastuksesta Vesistön käyttö Tehdyissä selvityksissä Jauhijoesta ja Aurajoen yläjuoksulta on kaloja löydetty niukasti, sähkökalastuksissa saatiin saaliiksi vain joitakin kivennuoliaisia ja pieniä haukia. Aurajoen alajuoksulla kalasto on monipuolisempi, koko jokialueella kalalajeja on tavattu noin 30 sekä lisäksi pikkunahkiaisia ja nahkiaisia. Aurajoessa on myös rapuja. Jokeen rakennetut padot estävät kalojen liikkumista ja monipuolisin kalalajisto onkin joen alajuoksulla, jonne nousee muun muassa lohikaloja. Aurajoessa ei harjoiteta ammattikalastusta. Vähäisten kalamäärien ja jokiuoman vähävetisyyden vuoksi Aurajoen yläjuoksulla Oripäässä virkistyskalastuksellakaan ei liene suurta merkitystä. Joen keskijuoksulla Pöytyällä ja Aurassa sekä etenkin joen alajuoksulla virkistyskalastajien määrä on lisääntynyt ja alueella toimii järjestäytyneitä kalastuskuntia. Aurajoki on Turun kaupungin tärkein raakavesilähde toistaiseksi. Aurajoen keski- ja alajuoksun vettä käytetään kuivina aikoina myös peltojen kasteluun. Aurajoessa Oripään jätevesien purkupaikan lähistöllä ei sijaitse yhtään yleistä uimarantaa. Joen keski- ja alajuoksulla on patoaltaiden muodostamia syvempiä kohtia, joita ranta-asukkaat käyttänevät myös uimiseen. Joen alajuoksun virkistyskäyttömahdollisuuksia on viime vuosina pyritty parantamaan. Oripään kunnan jätevesien lisäksi Aurajokeen johdetaan Pöytyän ja Auran kuntien käsitellyt jätevedet. Auran kunta on tehnyt periaatepäätöksen jätevesiensä johtamisesta rakenteilla olevaan Kakolanmäen jätevedenpuhdistamoon Turkuun. JÄTEVEDENPUHDISTAMON TOIMINTA Yleiskuvaus viemärilaitoksesta Oripään kunnan keskustaajaman viemärilaitoksen jätevedet käsitellään vuonna 1985 rakennetussa ja vuonna 1999 tehostetussa yksilinjaisessa biologis-kemiallisessa rinnakkaissaostuslaitoksessa (rengaskanavapuhdistamo). Jätevesiviemäriverkoston pituus oli vuoden 2002 lopussa yhteensä 17,1 km, josta 14,4 km oli muoviputkesta rakennettua viettoviemäriä, 1,2 km betoniputkesta rakennettua viettoviemäriä ja 1,5 km paineviemäriä. Viemäriverkostossa on yhteensä neljä jätevedenpumppaamoa, joista yksi (Jouhijoentien päässä Aurajoen rannassa oleva) on jätevedenpuhdistamon tulopumppaamo, josta jäteve-

det johdetaan paineviemärillä puhdistamoon. Jätevedenpumppaamoissa on ylivuotoputki, josta häiriötilanteessa voi vesistöön päästä käsittelemätöntä jätevettä. 6/24 Viemäriverkostoon liitettyjen kiinteistöjen asukasmäärä oli vuoden 2002 lopussa 560 asukasta, kunnan koko asukasmäärä oli 1 326 ja viemäriverkostoon liittymisprosentti 42 %. Viemärilaitoksen toiminta-alueella ei ole sellaista teollisuutta, jonka jätevesi poikkeaisi tavanomaisesta asumisjätevedestä. Puhdistamossa ei käsitellä saostus- eikä umpikaivolietteitä. Oripään kunnan haja-asutusalueelta kertyvät saostus- ja umpikaivolietteet viedään käsiteltäviksi Auran kunnan jätevedenpuhdistamolle. Myös Oripään jätevedenpuhdistamolla muodostuva liete kuljetetaan varastoaltaasta nestemäisenä Auran jätevedenpuhdistamolle. Oripään kunta on ollut mukana tekemässä Auranmaan jätevesiyhteistyön kehittämissuunnitelmaa, jossa suunnittelualueena on Aura, Karinainen, Lieto, Marttila, Oripää, Pöytyä ja Tarvasjoki (suunnitelma valmistui vuonna 2001). Oripään kunta on ollut mukana tekemässä myös Huittisten-Loimaan alueen vesihuollon kehittämissuunnitelmaa, jossa suunnittelualueena on Alastaro, Huittinen, Loimaan kaupunki, Loimaan kunta, Mellilä, Oripää, Punkalaidun, Vampula ja Yläne (suunnitelma valmistui vuonna 2003). Huittisten-Loimaan alueen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on teknis-taloudellisen, toiminnallisen ja ympäristövaikutusten vertailun perusteella päädytty jätevedenkäsittelyn osalta esittämään ratkaisua, jossa jätevesien käsittely keskitetään alueellisesti Loimaalle ja Huittisiin. Loimaan jätevedenpuhdistamoa tultaisiin suunnitelman mukaan laajentamaan ja tehostamaan siten, että siinä voitaisiin käsitellä Loimaan ja Mellilän jätevesien lisäksi Oripään ja Alastaron jätevedet. Oripää-Alastaro siirtoviemärin pituus olisi noin 25 km. Siihen liitettäisiin Oripäässä Myllykylän alue sekä Alastarolla muun muassa Virttaan kylä ja moottorirata-alue. Siirtoviemäriosuuden Alastaro-Loimaa pituus olisi noin 16 km. Päätöksiä jätevesiyhteistyön toteuttamisesta ei ole vielä tehty. Jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot Oripään jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot ovat: - keskimääräinen vuorokausivirtaama (Q kesk ) 270 m 3 /d - vuorokautinen enimmäisvirtaama (Q maks ) 400 m 3 /d - mitoitusvirtaama (q mit ) 22 m 3 /h - BHK 7 -kuorma 40 kg/d - fosforikuorma 2,1 kg P/d - typpikuorma 8,4 kg N/d - asukasvastineluku (AVL) 600 asukasta Jätevedenkäsittelyn prosessit Puhdistamo on yksilinjainen biologis-kemiallinen aktiivilietelaitos (rengaskanavapuhdistamo), jossa fosfori poistetaan rinnakkaissaostuksena. Puhdistamossa on seuraavat jätevedenkäsittelyvaiheet ja yksiköt: - jätevedet johdetaan puhdistamoon paineviemärillä Jouhijoentien päässä Aurajoen rannassa olevalta pumppaamolta, - tulovirtaaman mittaus, - näytteenotto tulevasta jätevedestä (rumpusiivilän tulolaatikosta), - rumpusiivilä, - saostuskemikaalin syöttö, - ilmastus rengaskanavassa (tilavuus 280 m 3, tilakuorma mitoituskuormituksella 0,14 kg BHK 7 /m 3 d), - alkalointikemikaalin syöttö rengaskanavaan (tarpeen mukaan), - selkeytys (selkeyttimen pinta-ala 42 m 2, pintakuorma mitoitusvirtaamalla 0,52 m/h).

Lietteenkäsittely 7/24 Puhdistamossa ei käsitellä saostus- eikä umpikaivolietteitä. Puhdistamolla muodostuva liete poistetaan palautuslietepumppaamosta ja johdetaan lietevarastoon, josta ylite johdetaan takaisin rengaskanavaan. Lietevarastosta nestemäinen liete kuljetetaan Auran kunnan jätevedenpuhdistamolle kuivattavaksi ja kompostoitavaksi yhdessä Auran puhdistamolietteiden kanssa. Jäteveden käsittelyssä käytettävät kemikaalit ja energiankulutus Puhdistamolla fosforin saostamiseen käytetyn ferrisulfaatin (PIX-105) ja alkalointikemikaalina käytetyn kalkin sekä sähköenergian määrät ovat olleet: Vuosi Ferrisulfaatti Kalkki jäteveteen Sähkö kg/a g/m 3 kg/a g/m 3 kwh/a kwh/m 3 2000 6 110 65 200 2,1 52 445 0,56 2001 5 845 74 80 1,0 55 902 0,71 2002 7 225 108 160 2,4 52 459 0,78 2003 7 325 114 650 10,2 57 120 0,89 Paras käyttökelpoinen tekniikka Puhdistamolla käytetään tekniikkaa, joka periaatteessa mahdollistaa asetettujen lupaehtojen saavuttamisen. Vuotovesistä johtuva laimea tulovesi ja virtaamanvaihtelut ovat osaltaan aiheuttaneet heikot puhdistustulokset. Puhdistamolla ei ole kaukovalvontaa. YMPÄRISTÖPÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Jätevesien määrä ja koostumus Oripään kunnan jätevedenpuhdistamolle johdettujen jätevesien määrä on vuosina 1998-2003 ollut: Vuosi Vuorokautinen Vuorokautinen Ohitusvesijätevesimäärä enimmäis- määrä keskimäärin virtaama vuodessa m 3 /d m 3 /d m 3 /a 1998 301 1 105 800 1999 267 1 249 1 900 2000 255 1 016 3 700 2001 216 815 1 220 2002 184 581 1 040 2003 175 965 100 Puhdistamolle tulevan jäteveden keskimääräiset pitoisuusarvot ja puhdistamon keskimääräiset tulokuormituksen arvot ovat vuosina 1998-2003 olleet:

Vuosi BHK 7 ATU Fosfori Typpi mg O 2 /l kg O 2 /d mg P/l kg P/d mg N/l kg N/d 8/24 1998 52 16 2,8 0,86 18 5,6 1999 53 15 3,1 0,84 20 5,5 2000 49 13 2,7 0,72 18 4,7 2001 73 16 4,0 0,88 22 4,9 2002 110 20 5,0 0,93 27 5,0 2003 130 22 5,1 0,90 29 5,1 Jätevesien puhdistustulos Päästöt vesistöön Päästöt ilmaan Puhdistamolta Liinojaan johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuusarvot ja käsittelytehot puhdistamolla ovat ohitusvedet mukaan lukien vuosikeskiarvoina laskettuna olleet: Vuosi BHK 7 ATU Fosfori Typpi NH 4 -N Kiintoaine mg O 2 /l % mg P/l % mg N/l % mg N/l %* mg/l % 1998 3,5 93 0,46 84 19 0 0,94 95 12 74 1999 6,4 88 0,72 76 14 31 4,8 76 25 71 2000 7,2 85 1,1 59 14 21 1,2 93 36 44 2001 5,7 92 1,1 72 16 28 0,5 98 36 65 2002 13 88 1,0 80 18 33 2,3 91 32 79 2003 12 90 1,6 69 20 31 4,1 86 44 70 Käsittelyvaatimus <20 <1,0 1.7.1998 <20 >85 <1,0 >85 <4,0 >85 1.1.2000 <20 >90 <1,0 >90 <4,0 >85 Tavoite <0,5 * Nitrifikaatioaste Puhdistamolta Liinojaan johdettu jätevesikuormitus on ohitusvedet mukaan lukien vuosikeskiarvona laskettuna ollut: Vuosi BHK 7 ATU Fosfori Typpi NH 4 -N Kiintoaine kg O 2 /d kg P/d kg N/d kg N/d kg/d 1998 1,0 0,14 5,9 0,28 3,9 1999 1,8 0,20 3,8 1,3 7,0 2000 1,9 0,30 3,7 0,32 9,6 2001 1,2 0,25 3,5 0,11 7,8 2002 2,4 0,19 3,3 0,44 6,0 2003 2,1 0,28 3,5 0,73 7,7 Jätevedenpuhdistamolta tapahtuvat päästöt ilmaan ovat pääasiassa hajupäästöjä, joita muodostuu eniten jätevesien esikäsittelyssä (rumpusiivilöinti) ja lietteenkäsittelyssä (lietteen varastointi ja kuljetus Auran jätevedenpuhdistamolle). Jätevedenkäsittelyn prosessi-

häiriöt voivat myös aiheuttaa hajuhaittoja. Puhdistamon hajuhaitoista ei ole tehty valituksia. 9/24 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Melu ja tärinä Jätevedenpuhdistamon altaat ovat vesitiiviitä eikä niistä tapahdu päästöjä maaperään. Puhdistamo ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Tanskilankankaan pohjavesialue rajoittuu Jauhijokeen, jota pitkin puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan Aurajokeen. Puhdistamolla ei ole tehty melumittauksia. Laitos on melko meluton. Lähin vakituisessa asumiskäytössä oleva rakennus on noin 200 metrin etäisyydellä puhdistamosta ja lomaasuntona oleva entisen maatilan päärakennus on noin 150 metrin etäisyydellä puhdistamosta. Henkilöautoliikennettä puhdistamolle on noin 30 ajoneuvoa/viikko ja raskasta liikennettä (loka- ja jäteauto) noin 2 ajoneuvoa/viikko. Puhdistamolle tapahtuvalla liikennöinnillä ei ole merkitystä alueen melutasoon, mikä riippuu ennen muuta kantatie 41:n liikenteestä (puhdistamon etäisyys kantatie 41:stä on noin 250 m). Jätteet ja niiden käsittely sekä hyödyntäminen Oripään jätevedenpuhdistamossa ei käsitellä saostus- eikä umpikaivolietteitä. Puhdistamolla muodostuva liete kuljetetaan varastoaltaasta loka-autolla Auran jätevedenpuhdistamolle, jossa liete kuivataan koneellisesti suotonauhapuristimella ja aumakompostoidaan yhdessä Auran puhdistamolietteiden kanssa. Kompostoitu puhdistamoliete käytetään viherrakentamiseen. Oripään jätevedenpuhdistamolta Auran puhdistamolle kuljetetut lietemäärät ovat vuosina 1997-2001 olleet: 110-165 m 3 /a, vuonna 2002 yhteensä 283 m 3 /a ja vuonna 2003 yhteensä 184 m 3 /a. Tehtyjen tutkimusten mukaan Oripään puhdistamolietteen metallipitoisuudet ovat alittaneet maanviljelyksessä käytettävän lietteen suurimmat sallitut pitoisuusarvot (valtioneuvoston päätös 282/1994). Rumpusiivilällä jätevedestä erotettava jäte (välpe) siirretään ruuvikuljettimella jäteastiaan, jossa on vedenerotus. Jäteastia tyhjennetään puhdistamon pihalla olevaan 600 litran jäteastian. Välpe kuljetetaan pakkaavalla jäteautolla Loimi-Hämeen jäteasemalle Forssaan. Välpettä muodostuu noin 3 m 3 vuodessa. Poikkeuksellisten tilanteiden aikana syntyvät päästöt ja jätteet Poikkeuksellisia tilanteita voivat olla muun muassa jätevedenpumppaamoilla tai puhdistamolla tapahtuvat ylivuodot ja ohijuoksutukset. Viemäriverkostossa on yhteensä neljä jätevedenpumppaamoa, joissa on ylivuotomahdollisuus. Puhdistamon tulopumppaamossa on ylivuodon kestoajan rekisteröivä laite. Muissa pumppaamoissa edellä mainittua laitetta ei ole. Puhdistamolla ei ole kaukovalvontaa eikä ohitusveden määrän mittausta. Ohitusta voi puhdistamolla tapahtua muun muassa rumpusiivilän tukkeutumisen seurauksena.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN 10/24 Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Vesistön (Aurajoen) virtaaman ollessa yli 0,5 m 3 /s (keskimäärin viidennes vuoden päivistä) Oripään jätevedenpuhdistamolta johdettavan kuormituksen vaikutukset Aurajoen yläjuoksun vedenlaatuun jäävät laimenemisesta johtuen laskennallisesti arvioiden vähäisiksi. Muutosten pitäisi näkyä selvimmin typpipitoisuuden kasvuna. Tarkkailututkimusten näytteenottopäivinä virtaama on jäänyt selvästi pienemmäksi kuin 0,5 m 3 /s. Pienten virtaamien aikana jokiveden BHK 7 arvon ja typpi- sekä fosforipitoisuuden pitäisi laskennallisesti arvioiden kasvaa huomattavasti suhteessa yläjuoksun lähtötilanteeseen, typpipitoisuuden pitäisi laskelman mukaan moninkertaistua. Käytännössä suuria pitoisuuden muutoksia ei ole havaittu tehdyissä vedenlaadun tutkimuksissa, enimmillään Aurajoen veden typpipitoisuus on kasvanut 1300 µg N/l havaintopaikkojen 14 ja 15 välillä. Veden ammoniumtyppipitoisuus on ollut Aurajoen yläjuoksulla Jauhijoen liittymän jälkeen enimmillään noin 1000 µg N/l. Suuria pitoisuuksia on havaittu talvella ja kesällä otetuissa näytteissä. Lämpimän veden aikana veden ollessa emäksistä osa ammoniumtypestä esiintyy vedessä ammoniakkina, joka on vesieliöille myrkyllistä. Veden lämpötilan ollessa alle 20 o C ja ph-arvon pysyessä pienempänä kuin 8, veteen ei synny haitallisia määriä ammoniakkia, jos jokiveden ammoniumtyppipitoisuus on pienempi kuin 2000 µg N/l. Ammoniakki muuntuu nopeasti ammoniumiksi ja ammonium edelleen nitraatiksi, joten ammoniakin mahdolliset haittavaikutukset eivät ulotu laajalle alueelle joessa. Aurajoen keski- ja alajuoksulla vedenlaadun muutokset jäävät laimenemisen vuoksi pienemmiksi kuin Aurajoen yläjuoksulla. Osa ravinteista laskeutuu tai sitoutuu matkalla alajuoksulle joen suvantopaikkojen pohjalietteeseen ja kasvillisuuteen. Ammoniumtyppi muuntunee ainakin lämpimän veden aikana pääosin nitraatiksi ennen joen alajuoksua. Jauhijoki ja Aurajoen yläjuoksu ovat kapeita ja kuivina aikoina vähävetisiä ojia, mikä rajoittaa joen käyttömahdollisuuksia. Oripään jätevedenpuhdistamolta johdettava kuormitus vaikuttaa osaltaan veden hygieeniseen tilaan ja vaikutukset veden uintikelpoisuuteen voivat ulottua joen keskijuoksulle asti. Muuten päästöillä ei ole oleellista vaikutusta vesistön käyttöön. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Oripään kunnan jätevedenpuhdistamoa tarkkaillaan (käyttö- ja päästötarkkailu) Lounais- Suomen vesiensuojeluyhdistys r.y:n 24.11.1993 tekemän ja Turun vesi- ja ympäristöpiirin 19.1.1994 hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaan. Tarkkailua on ajan kuluessa hieman muutettu valvontaviranomaisen kanssa sovitulla tavalla. Jätevesien vaikutuksia purkuvesistössä tarkkaillaan Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys r.y:n 12.12.1985 tekemän ja Turun vesi- ja ympäristöpiirin 22.1.1986 hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaan. Myös vesistötarkkailua on ajan kuluessa muutettu valvontaviranomaisen kanssa sovitulla tavalla. Kalataloustarkkailun osalta Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys r.y. on kesällä 1994 tehnyt Oripään kunnan jätevedenpuhdistamon vaikutuksia selvittävän kalataloustarkkailun Turun maaseutuelinkeinopiirin kalatalousyksikön hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti.

Käyttötarkkailu 11/24 Päästötarkkailu Puhdistamon päivittäiseen käyttötarkkailuun kuuluu seuraavat mittaukset ja havainnoinnit: - virtaama - puhdistamolle tuleva jätevesimäärä - puhdistamolla tapahtuvat ohitukset (puhdistamolla ei ole ohitusvesien virtaamanmittausta) - palautuslietteen määrä - jälkiselkeytyksen näkösyvyys - puhdistamolta viedyn ylijäämälietteen määrä ja sijoituspaikka. Tarpeen vaatiessa (esim. häiriötilanne) ja vähintään viikoittain tehdään seuraavat mittaukset: - kemikaalien kulutus - saostuskemikaali - mahdollinen alkalointikemikaali - mahdollinen polymeeri - prosessin lämpötila - tuleva jätevesi - rengaskanava - happipitoisuus - rengaskanava - liukoinen fosfori käsitellystä jätevedestä - ph arvo - tuleva jätevesi - käsitelty jätevesi. Kuukausittain tarkistetaan viemäriverkostossa tapahtuneet ohitukset. Käyttötarkkailulla pyritään myös selvittämään puhdistamolle tulevan jäteveden ominaisuuksien haitallisia vaihteluja ja etsimään niiden aiheuttajat. Lisäksi käyttötarkkailu käsittää puhdistamon käyttöön ja hoitoon käytettyjen työtuntien selvittämisen, puhdistamoon kuuluvien laitteiden käytön, huollon, kunnon ja toiminnan tarkkailun sekä muiden puhdistamon tilaan ja toimintaan sekä saavutettavaan tulokseen mahdollisesti liittyvien seikkojen, kuten sään, sähkökatkojen taikka jäteveden tavanomaisesta poikkeavan ulkonäön taikka hajun havainnoinnin. Käyttötarkkailutulokset merkitään käyttöpäiväkirjan, joka toimitetaan vuosittain velvoitetarkkailua suorittavalle vesitutkimuslaitokselle ja esitetään tarvittaessa valvontaviranomaiselle. Päästötarkkailututkimus tehdään neljä kertaa vuodessa. Kokoomanäytteet puhdistamolle tulevasta ja käsitellystä jätevedestä kerätään automaattisilla näytteenottimilla koko vuorokauden ajalta jätevesivirtaaman suhteessa. Tulevan jäteveden näyte otetaan rumpusiivilän tulolaatikosta ja käsitellyn jäteveden näyte jälkiselkeyttämön poistokourusta. Kokoomanäytteistä määritetään: - alkaliteetti - ph-arvo - kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ) - biologinen hapenkulutus (BOD 7 ATU ) - kokonaisfosfori

- kokonaistyppi - kiintoaine. 12/24 Käsitellyn jäteveden kokoomanäytteestä määritetään lisäksi: - liukoinen fosfori - ammoniumtyppi - nitriitti- ja nitraattitypen summa - liukoinen rauta/alumiini (saostuskemikaalista riippuen). Ilmastusaltaan aktiivilietenäytteestä ja palautuslietenäytteestä määritetään kiintoainepitoisuus. Tarkkailututkimuksissa käytetään SFS-EN-standardien mukaisia määritysmenetelmiä tai niiden puuttuessa ISO-standardien mukaisia määritysmenetelmiä, taikka sellaisia määritysmenetelmiä, jotka määritystarkkuudeltaan vastaavat vähintään näitä menetelmiä. Tarkkailua hoitavan julkisen valvonnan alaisen vesitutkimuslaitoksen edustaja noutaa kokoomanäytteet puhdistamolta. Käynnin yhteydessä määritetään ilmastus- ja selkeytysaltaiden happipitoisuudet ja lämpötilat, näkösyvyys jälkiselkeytysaltaasta sekä käsitellyn jäteveden liukoisen fosforin pitoisuus. Lisäksi tehdään lietteen laskeumamittaukset aktiivi- ja palautuslietteelle. Mikäli vaadittuja puhdistustuloksia ei saavuteta, pyritään syy huonon tulokseen selvittämään tarkkailutulosten ja käyntien perusteella. Tällöin voidaan myös tehdä ylimääräisiä tarkkailukäyntejä ja suppeita laboratoriotutkimuksia. Tarkkailussa, näytteiden otossa, säilytyksessä ja analysoinnissa noudatetaan valvontaviranomaisen ohjeita. Puhdistamolietteen laadun tarkkailu Vesistötarkkailu Kalataloustarkkailu Raportointi Puhdistamolta poistettavan lietteen laatu tutkitaan joka toinen vuosi. Lietenäytteestä määritetään: ph-arvo, kuiva-aine, fosfori, typpi, liukoinen typpi, kalsium, magnesium, rauta/alumiini (saostuskemikaalista riippuen), elohopea, kadmium, kromi, kupari, nikkeli, lyijy ja sinkki. Vesistötarkkailua esitetään jatkettavaksi nykyisen käytännön mukaisesti Aurajoen yhteistarkkailuna. Hakemuksessa ei ole esitetty tehtäväksi kalataloustarkkailua. Päästötarkkailun tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunkin tarkkailukerran jälkeen tilaajan lisäksi puhdistamonhoitajalle ja Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. Lietetutkimustodistus toimitetaan myös puhdistamolietteen käsittelijälle. Raporteissa tarkastellaan saavutettua tulosta ja pyritään antamaan ohjeita mahdollisesti virheellisten ajotapojen korjaamiseksi. Tuloksista laaditaan valvontaviranomaisen ohjeiden mukainen vuosiyhteenveto, jossa puhdistustulosta verrataan lupaehtoihin. Yhteenvedossa otetaan huomioon myös viemä-

13/24 riverkostossa ja/tai puhdistamolla tapahtuneiden ohijuoksutusten vaikutus puhdistustulokseen. Vuosiyhteenvedossa selvitetään puhdistamolta poistetun lietteen määrä, poistamisajankohdat sekä lietteen sijoitus- tai käsittelypaikat. Vuosiyhteenvetoihin liitetään myös selvitys vuoden aikana tehdyistä viemäriverkoston kunnostustoimenpiteistä sekä niiden kustannuksista ja vaikutuksista jäteveden määrään ja laatuun. Vuosiyhteenveto toimitetaan tilaajan lisäksi puhdistamonhoitajalle, Oripään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, Loimaan seudun kansanterveystyön kuntayhtymälle ja Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Suurin ympäristöriski jätevedenpuhdistamolla on käsittelemättömän tai puutteellisesti käsitellyn jäteveden pääsy vesistöön prosessihäiriön, laiterikon, korjaustoimenpiteen tai ylivuodon seurauksena. Käsittelemätöntä jätevettä voi päästä vesistöön myös jätevedenpumppaamoilta ohijuoksutus- tai ylivuototilanteessa. TOIMENPIDE- JA KORVAUSESITYS Hakemus ei sisällä korvausesitystä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristökeskus on tiedottanut asian vireille tulosta kuuluttamalla lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan 28.10.-27.11.2003, Oripään kunnan ilmoitustaululla 3.11.-3.12.2003, Pöytyän kunnan ilmoitustaululla 4.11.-4.12.2003 ja Auran kunnan ilmoitustaululla 3.11.- 3.12.2003 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Auranmaan Viikkolehdessä 4.11.2003. Hakemuksesta on annettu 28.10.2003 erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutusajan nähtävillä Oripään, Pöytyän ja Auran kunnissa sekä Lounais- Suomen ympäristökeskuksessa. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Jätevedenpuhdistamolla on tehty tarkastus 9.9.2004. Tarkastusmuistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Ympäristökeskus on pyytänyt lupahakemuksesta lausunnon Oripään kunnanhallitukselta, Oripään kunnan ympäristönsuojelulautakunnalta, Pöytyän kunnanhallitukselta, Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöjaostolta, Auran kunnanhallitukselta sekä Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksiköltä. Oripään kunnanhallitus ilmoittaa kirjeessään 15.1.2004 hankkineensa lausunnon Loimaan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollolta ja toteaa, ettei kunnanhallitus anna lausuntoa omasta lupahakemuksestaan. Loimaan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöterveydenhuolto toteaa 2.12.2003 antamassaan lausunnossa, että Aurajoki on Turun kaupungin raakavesilähde ja että ympäristöluvan käsittelyssä tulee kiinnittää erityistä huomiota hakemuksessa esitettyjen jätevedenpuhdistamon epäkohtien (vuotovedet, ohitusvedet, hydraulinen ylikuormittuminen, kiintoaineen karkaaminen, ph arvon liiallinen alentuminen nitrifikaa-

tion seurauksena, liuotinpäästöt viemäriverkostoon ja puhdistamolle) korjaamiseksi ja poistamiseksi. 14/24 Oripään kunnan ympäristölautakunta toteaa 29.1.2004 (5 ) antamassaan lausunnossa, että Oripään kunnan jätevedenpuhdistamolla käsitellään kunnan viemäröintialueen jätevedet, eikä alueella ole teollisuutta, jonka jätevesi poikkeaisi tavanomaisesta asumajätevedestä. Jätevedet käsitellään vuonna 1985 valmistuneessa ja vuonna 1999 saneeratussa biologis-kemiallisessa rengaskanavapuhdistamossa. Puhdistamolle tullut jätevesi on ollut sade- ja vuotovesistä johtuen laimeaa verrattuna keskimääräiseen asumajäteveteen. Laimea jätevesi on pääosin aiheuttanut puutteet puhdistustuloksissa. Vesistöön johdettava kuormitus ei ole oleellisesti muuttunut viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana. Vuodesta 1998 nitrifikaatio on vaihdellut melko voimakkaasta erittäin voimakkaaseen. Laitos on kohteena melko meluton. Puhdistamolla saattaa olla vähäisiä ajoittaisia hajupäästöjä lähiympäristöön. Lähin asuinkäytössä oleva rakennus sijaitsee noin 200 metrin päässä laitoksesta. Noin 600 asukkaan jätevesien puhdistamokäsittelyn jälkeinen kuormitus vesistöön on vaikutuksiltaan vähäinen. Oripään kunnan jätevedenpuhdistamon puhdistetuilla jätevesillä ei ole vaikutusta Turun vesilaitoksen raakaveden laatuun. Jauhijoki ja Aurajoen yläjuoksu ovat kapeita ja kuivina aikoina vähävetisiä ojia, joten niillä ei ole kalataloudellista eikä virkistyskäytöllistä merkitystä. Puhdistusvaatimusten koventamisella ei saavuteta oleellista parannusta Aurajoen vesistöalueen tilan. Ympäristölautakunta katsoo, että puhdistustulosten parantamiseksi Oripään kunnan tulisi keskittyä viemäriverkoston saneeraukseen. Pöytyän kunnanhallitus toteaa lausunnossaan 17.12.2003, että ympäristölupa voidaan myöntää edellyttäen, että lupaehdoissa noudatetaan Aurajokivarren jätevedenpuhdistamoille vahvistettujen uusien lupien yleistä linjaa. Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöjaosto esittää 10.12.2003 (88 ) antamassaan lausunnossa, ettei Oripään jätevedenpuhdistamo ole saavuttanut sille asetettuja vuoden 2000 jälkeisiä puhdistustavoitteita BOD 7 ATU -arvon ja fosforin tavoitearvon osalta. Puhdistamon tulee huolehtia siitä, että tavoitearvot saavutetaan. Puhdistamon puhdistustehoja heikentää runsas vuotovesien määrä. Puhdistamon tulee kunnostaa ja tiivistää viemäriverkkoaan siten, että vuotovesien pääsy puhdistamolle saadaan estetyksi ja puhdistusprosessi paremmin hallituksi. Puhdistamon tulee kiinnittää huomiota myös lähtevän puhdistetun jäteveden hygieeniseen laatuun. Ympäristöjaostolla on Hämeen Ammattikorkeakoulun insinöörityönä tehty selvitys: Haja-asutuksen ja kotieläintalouden vesiensuojelun vyöhykesuunnitelma. Koska em. suunnitelmassa Oripään jätevedenpuhdistamo sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella on puhdistamon rakenteellisiin seikkoihin kiinnitettävä erityistä huomiota. Auran kunnanhallitus esittää lausunnossaan 15.12.2003, että lupaehdot tulee asettaa noudattaen mahdollisimman yhtenevästi Aurajokivarren muiden kuntien jätevesien käsittelyn lupaehtoja ja puhdistustehoja.

Muistutukset ja mielipiteet 15/24 Turun vesilaitos toteaa 26.11.2003 tekemässään muistutuksessa, että Oripään jätevedenpuhdistamo on kärsinyt alusta asti laimeista jätevesistä, johtuen sade- ja vuotovesistä. Turun vesilaitos katsoo, että viemäriverkoston saneeraamista tulee jatkaa ja hulevesien pääsyä viemäriverkostoon olennaisesti vähentää. Lietteen karkaamisessa ja ohituksissa bakteerit ja vaillinaisesti käsitelty jätevesi pääsevät jokeen ja prosessin toiminta kärsii. Tämä heikentää jokiveden laatua ja sen käyttökelpoisuutta juomaveden valmistuksen raakavetenä. Laitoksella tulisi pyrkiä täydelliseen nitrifikaatioon ja tilanteen hallitsemiseksi nykyistä tiheämpään ammoniakin ym. käyttötarkkailuun pitäisi panostaa. Ammoniakki säilyy jääpeitteisenä aikana joessa ja kulkeutuu alavirtaan. Lumien sulamisen aikoihin se aiheuttaa hajuhaittoja raakavedessä. Jätevedenpuhdistamon länsipuolella olevan kiinteistön omistaja ilmoittaa 3.11.2003 tekemässään muistutuksessa vastustavansa jätevedenpuhdistamon jätevesien laskemista Jauhijokeen. Kiinteistön kaivo on tontilla aivan Jauhijoen rannassa. Kaivosta otetaan sekä juoma- että talousvesi. Veden laatu on tällä hetkellä kiitettävän hyvä. Mikäli Oripään kunnan suunnitelmat toteutuvat, ei kaivoa voi enää käyttää. Muistuttaja ilmoittaa suostuvansa suunnitelmiin, mikäli Oripään kunta vetää tontille vesijohdon kunnan verkosta kunnan toimeksiantona ilman, että kiinteistön omistajalle tulee liittymismaksua tai muita kustannuksia. Hakijan kuuleminen ja vastine Oripään kunnanhallitus toteaa lausunnoista ja muistutuksista 23.3.2003 (62 ) antamassaan vastineessa seuraavaa: Turun vesi- ja ympäristöpiirin vuonna 1992 laatiman selvityksen "Oripään kunnan pohjavesialueet" mukaan jätevedenpuhdistamo ei sijaitse pohjaveden muodostumisalueella. Tanskilankankaan 0,22 km 2 :n alueen reunaan on matkaa noin 300 metriä ja Oripäänkankaan alueen reunaan yli 3 km. Tontilla RN:o 1:34 olevan kaivon veden laatu ei todennäköisesti tule muuttumaan uuden ympäristöluvan myötä. Puhdistamo on laskenut puhdistetut vetensä Jauhijokeen vuodesta 1985 lähtien. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Oripään kunnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Oripään kunnan jätevedenpuhdistamon toimintaan. Lupa myönnetään hakemuksessa tarkoitettujen jätevesien käsittelyyn olemassa olevassa puhdistamossa ja käsiteltyjen jätevesien johtamiseen Liinojaan nykyisessä purkupaikassa ja siitä edelleen Jauhijoen kautta Aurajokeen. Toiminta ja tarkkailu on toteutettava lupahakemuksen mukaisesti ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Ympäristökeskus katsoo, ettei toiminnasta aiheudu sellaista ennalta arvioitavissa olevaa, vesistön pilaantumiseen liittyvää vahinkoa, josta nyt olisi määrättävä korvauksia.

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 16/24 Jäteveden käsittely ja päästöt vesistöön 1) Jätevedet on käsiteltävä hakemuksen mukaisesti biologis-kemiallisesti tai vähintään vastaavalla tavalla siten, että jätevesi- ja muut päästöt ympäristöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Jäteveden käsittelyä on tehostettava viemäriverkostoa kunnostamalla ja puhdistamolla tehtävillä toimenpiteillä viimeistään 31.12.2007 mennessä siten, että lupamääräyksen 2 mukainen, 1.1.2008 alkaen vaadittava käsittelytulos saavutetaan. Viemäriverkoston kunnostamista ja jätevedenkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle viimeistään 31.12.2005. 2) Puhdistamolla ja sen piirissä olevasta viemäriverkosta tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä muut poikkeustilanteet mukaan lukien vuosikeskiarvoina laskettujen, vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuden ja puhdistamon käsittelytehon arvojen on 31.12.2007 saakka täytettävä seuraavat vaatimukset: Pitoisuus enintään Käsittelyteho vähintään BOD 7 ATU 20 mg O 2 /l 85 % COD Cr 125 mg O 2 /l 75 % Fosfori 1,0 mg P/l 85 % Kiintoaine 35 mg/l Ammoniumtyppi 4 mg N/l 85 % 1.1.2008 lukien yllä mainitulla tavalla vuosikeskiarvona lasketun käsittelytuloksen on täytettävä seuraavat vaatimukset: Pitoisuus enintään Käsittelyteho vähintään Päästöt ilmaan BOD 7 ATU 15 mg O 2 /l 90 % COD Cr 125 mg O 2 /l 75 % Fosfori 0,7 mg P/l 90 % Kiintoaine 35 mg/l Ammoniumtyppi 4 mg N/l 90 % Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin metalleja eikä muita terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita. 3) Toiminnassa on pyrittävä siihen, että haitallisia päästöjä ilmaan syntyy mahdollisimman vähän. Hajuhaitan välttämiseksi hajupäästöjä aiheuttavat työvaiheet ulkona on mahdollisuuksien mukaan tehtävä sellaisina ajankohtina, jolloin asutukselle aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen.

Melu 17/24 4) Häiritsevän melun aiheuttamista on vältettävä. Melua aiheuttavat työvaiheet ja toimintaan liittyvä liikenne on pyrittävä keskittämään sellaisiin ajankohtiin, jolloin meluhaitat ovat vähäisimmät. Puhdistamon toiminnasta aiheutuva melu lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa ei saa ylittää päivällä klo 07-22 ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeg ) eikä yöllä klo 22-07 ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeg ). Viemäriverkon ja puhdistamon käyttö ja hoito 5) Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei toiminnasta jäteveden viemäröinti mukaan lukien aiheudu terveydellistä haittaa. Viemäriverkon kunnostus Puhdistamoa ja sen piirissä olevaa viemärilaitosta kokonaisuudessaan on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja että jätevesistä ja puhdistamotoiminnasta aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Kaikki puhdistamon piirissä olevan viemärilaitoksen toiminta-alueella muodostuvat jätevedet, joiden käsittely yhdessä yhdyskuntajätevesien kanssa on tarkoituksenmukaista, on pyrittävä johtamaan puhdistamolle. Jätevedenpuhdistamolla tapahtuva ohijuoksutus ja ylivuoto on varustettava summaavalla virtaamanmittauksella viimeistään 31.12.2005 mennessä. Puhdistamolla on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vastuunalainen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Oripään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 6) Puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkostoa on kehitettävä ja kunnostettava siten, että hule- ja vuotovesien joutuminen jätevesiviemäreihin mahdollisimman tehokkaasti estetään. Luvan saajan on toimitettava vuosittain Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Oripään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle selvitys vuoto- ja kuivatusvesien vähentämiseksi tehdyistä toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista. Poikkeavat jätevedet Kaikki puhdistamon piirissä olevan viemäriverkoston ohitus- ja ylivuotokohdat on varustettava viimeistään 31.12.2005 mennessä vähintään sellaisin laittein, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti. 7) Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkkoon johdettavien teollisuus- ja muiden talousjätevedestä olennaisesti poikkeavien jätevesien haitallisuutta vähennetään riittävästi asianmukaisten esikäsittely-, tasaus- tai muiden toimenpiteiden avulla ja asianomaisia sopimuksia ja määräyksiä noudattaen. Sellaiset laitokset, joista jätevesiin saattaa joutua öljyä tai muita puhdistamon tai viemäriverkon toiminnalle haitallisia aineita, on varustettava riittävillä varotoimilla tällaisten aineiden viemäriverkkoon pääsemisen estämiseksi. Luvan saajan on oltava selvillä edellä tarkoitettujen poikkeavien jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelytoimenpiteistä. Tiedot näistä on toimitettava Lounais-Suomen

18/24 ympäristökeskukselle ja Oripään kunnan ympäristönsuojeluvianomaiselle puhdistamon käyttö- ja päästötarkkailun tulosten raportoinnin yhteydessä tai muulla, asianomaisten viranomaisten kanssa sovittavalla tavalla. Teollisuusjätevesien johtamista puhdistamon piirissä olevaan viemärilaitokseen koskevien sopimusten tulee täyttää valtioneuvoston päätöksen 365/1994 7 :n määräykset. Talousjätevedestä poikkeavien jätevesien johtamisessa on lisäksi otettava huomioon valtioneuvoston päätöksen 363/1994 määräykset. Puhdistamolietteen ja muiden jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 8) Puhdistamolietteen jatkokäsittely on suoritettava laitoksessa, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisen lietteen käsittely on hyväksytty. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että puhdistamoliete mahdollisuuksien mukaan toimitetaan hyötykäyttöön. Menettelystä on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle sekä Oripään kunnan ja mahdollisen muun lietteen sijoituskunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden tarpeelliseksi katsomat tiedot. 9) Muut hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäviksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet, mikäli niitä ei ole luokiteltava ongelmajätteiksi, voidaan toimittaa kaatopaikalle, joka täyttää kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen vaatimukset. 10) Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Varastointi 11) Kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa eikä maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Häiriö- ja muut poikkeustilanteet 12) Jos ympäristöön on joutunut tai uhkaa joutua öljyä, myrkyllistä ainetta tai muita laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on ilmoitettava siitä viivytyksettä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle, Oripään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Turun vesilaitokselle sekä ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Riskinhallinta 13) Luvan saajan on laadittava puhdistamotoimintaa ja viemäröintiä koskeva riskinhallintasuunnitelma. Riskinhallintasuunnitelma on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Oripään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 31.12.2005 mennessä. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla. Tarkkailu- ja raportointimääräykset Käyttö- ja päästötarkkailu 14) Toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyllä, lupamääräysten mukaisesti tarkistetulla tavalla.

Puhdistamolle ja vesistöön johdettavasta jätevedestä on otettava vähintään neljät kokoomanäytteet vuodessa kolmen kuukauden välein. 19/24 Puhdistamolta poistettavan, jatkokäsittelyyn vietävän lietteen laatu on tutkittava puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä annetun valtioneuvoston päätöksen 282/1994 edellyttämällä tavalla vähintään kerran vuodessa. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analysoinnit on suoritettava standardimenetelmin ja valtioneuvoston päätösten 365/1994 (muutettu 757/1998) ja 282/1994 edellyttämien menetelmien mukaisesti. Päästötarkkailun näytteenottokertoja on lisättävä, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin on tarpeen. Tämän päätöksen lupamääräykset huomioon ottaen tarkistetut käyttö- ja päästötarkkailujen ohjelmat on toimitettava tiedoksi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Oripään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmia voidaan tarkentaa ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eikä tarkkailun kattavuutta. Ympäristövaikutusten tarkkailu 15) Jäteveden vaikutuksia vesistön tilaan ja veden laatuun on tarkkailtava vähintään hakemuksessa esitettyä vastaavalla, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja jäteveden vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava Varsinais- Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan toteuttaa yhteistarkkailuina muiden kuormittajien kanssa. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analysoinnit on suoritettava standardimenetelmien mukaisesti. Kirjanpito Kalastoon ja kalastukseen kohdistuvien vaikutusten tarkkailusuunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 16) Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseistä on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. Samoin on pidettävä kirjaa muun muassa: - puhdistamon ja viemärilaitoksen käytöstä puhdistamon energian ja kemikaalien kulutukset mukaan lukien sekä huoltotoimista, - puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja ympäristöpäästöihin vaikuttavista muista tekijöistä viemärilaitokseen johdettavat poikkeavat jätevedet ja niiden esikäsittely mukaan lukien, - puhdistamolietteen määristä, käsittelystä, ominaisuuksista, varastoinnista ja sijoituksesta, - muiden jätteiden määristä ja laadusta, alkuperästä, varastoinnista ja sijoituksesta toimituskohteet, kuljetusajankohdat ja kuljettajat mukaan lukien sekä - mahdollisista poikkeus- ja häiriötilanteista, niiden ajankohdista, kestoajasta, niiden aiheuttamista päästöistä ja toimista, joihin niiden johdosta on ryhdytty.

Raportointi 20/24 17) Kaikkien tarkkailujen tulokset on raportoitava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Oripään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesistöön kohdistuvien vaikutusten tarkkailutulokset on raportoitava lisäksi Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle. Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiraportti on toimitettava asianomaisille valvontaviranomaisille seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ja vaikutustarkkailujen vuosiraportit seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä, ellei viranomaisten kanssa toisin sovita. Vuosiraportteihin on soveltuvin osin liitettävä kirjanpito tai sitä koskeva yhteenveto ja muut lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi ja tarkkailutulosten edustavuuden ja luotettavuuden arvioimiseksi tarvittavat selvitykset. Muilta osin tarkkailutulokset on toimitettava ja raportoitava edellä mainituille viranomaisille niiden kanssa sovittavalla ja lupamääräysten edellyttämällä tavalla. Tarkkailujen tulokset on pyydettäessä esitettävä sellaisille asianosaisille, joiden oikeus tai etu sitä vaatii. Ennakoimattomat vahingot Vesistön pilaantumista koskevista vahingoista on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lounais-Suomen ympäristökeskus katsoo, että tämän päätöksen tarkoittama, lupamääräysten mukainen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toiminnasta ei, lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu kaavan vastaisesti. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 :ään mukaan lukien siihen liittyvä vaatimus parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä päästöjen ehkäisemisessä ja rajoittamisessa, ympäristönsuojeluasetuksen 19 :ään ja määräyskohtaisissa perusteluissa erikseen mainittuihin säännöksiin. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Jäteveden käsittelyä ja vesistöpäästöjä koskevissa lupamääräyksissä 1 ja 2 on otettu huomioon valtioneuvoston periaatepäätös 19.3.1998 vesiensuojelun tavoitteista vuoteen