YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1(23) 68 YLO LOS-2005-Y Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1(23) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 68 YLO LOS-2005-Y Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös Tarvasjoen kunnan ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Tarvasjoen kunnan jätevedenpuhdistamon toimintaa. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. LUVAN HAKIJA Tarvasjoen kunta Hämeen Härkätie Tarvasjoki Yhteisötunnus: LAITOS JA SEN SIJAINTI Tarvasjoen kunnan jätevedenpuhdistamo sijaitsee kunnan keskustaajaman (asemakaavoitetun alueen) länsipuolella, Paimionjoen pohjoispuolella, kunnan omistamalla kiinteistöllä Leppäranta RN:o 4:150. Osoite: Autokeitaantie 5, Tarvasjoki Kiinteistörekisteritunnus: Jätevedenpuhdistamon sijaintipaikan koordinaatit yhtenäiskoordinaatistossa: Itä: Pohjoinen: Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan puhdistamon luoteispuolella olevaan ojaan (vesilain 1 luvun 2 :ssä tarkoitettu vesiuoma), joka laskee Paimionjokeen noin 300 metriä purkupaikan alapuolella. Purkupaikan koordinaatit yhtenäiskoordinaatistossa: Itä: Pohjoinen: LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 a kohta Lounais-Suomen ympäristökeskuksen antama päätös nro VPL 149 dnro 0295Y , jolla ympäristökeskus on velvoittanut Tarvasjoen kunnan hakemaan ympäristölupaa jätevedenpuhdistamon toiminnalle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus. Ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin 12 e kohta Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Puh. (02) Faksi (02) kirjaamo.los@ymparisto.fi Självständighetsplan 2 PB 47, FI Åbo, Finland Tfn Fax kirjaamo.los@ymparisto.fi Valtakatu 6, Pori Puh. (02) Faksi (02) kirjaamo.los@ymparisto.fi Valtakatu 6, FI Björneborg, Finland Tfn (02) Fax (02) kirjaamo.los@ymparisto.fi

2 HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO 2/23 Hakemus on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa Hakemus koskee Tarvasjoen kunnan keskustaajaman viemärilaitoksen jätevesien käsittelyä olemassa olevassa puhdistamossa ja käsiteltyjen jätevesien johtamista nykyiseen purkupaikkaan ojaan puhdistamon luoteispuolella ja siitä edelleen Paimionjokeen Tarvasjoen kunnassa. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat Vesihallitus on antanut Tarvasjoen kunnalle lausunnon kunnan tekemän, vesien suojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetussa asetuksessa (283/1962) tarkoitetun ilmoituksen johdosta koskien kunnan keskustan sekä Juvan alueen jätevesien käsittelyä ja johtamista puroa myöten Paimionjokeen. Vesihallitus on lausunnossaan katsonut, ettei jätevesien johtamisesta tule aiheutumaan vesilain 1 luvun 19 :ssä tarkoitettua vesistön pilaantumista, eikä johtamiselle tarvitse toistaiseksi hakea vesilain 10 luvun 24 :ssä tarkoitettua vesioikeuden lupaa, mikäli toteutetaan lausunnossa sanotut toimenpiteet. Jätevedet tulee käsitellä siten, että vesistöön johdettavan jäteveden BHK 7 arvo on alle 25 mg O 2 /l ja kokonaisfosforipitoisuus alle 1,5 mg/l puolivuosikeskiarvona laskien. Kaavoitustilanne Puhdistamo ei sijaitse asemakaavoitetulla alueella. Tarvasjoen kunnan keskustan osayleiskaavassa 2010 puhdistamoalue on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ET). LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Puhdistamon lähiympäristö Tarvasjoen kunnan jätevedenpuhdistamo sijaitsee kunnan keskustaajaman (asemakaavoitetun alueen) länsipuolella ja Paimionjoen pohjoispuolella, Paimionjoen, ojan ja Hämeen Härkätien rajaamalla peltoalueella. Puhdistamokiinteistöllä ei ole jäteveden käsittelyn lisäksi muuta toimintaa. Puhdistamon ympäristö on maatalousaluetta, pääosin avointa peltoa. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 70 metrin etäisyydellä puhdistamon eteläpuolella. Maaperän ja pohjaveden tila Suojeltavat kohteet Puhdistamo sijaitsee ojan, Paimionjoen ja Tarvasjoen alapään rajoittamalla alueella yli 20 metriä paksun kuivakuorisavikerroksen päällä noin 35 metrin etäisyydellä puhdistamon luoteispuolella virtaavan ojan rantatörmästä. Puhdistamo ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Puhdistamon lähettyvillä ei ole käytössä olevia talousvesikaivoja. Jätevedenpuhdistamon ja vesistöön johdettavien jätevesien vaikutusalueella ei ole luonnonsuojelukohteita. Turun vesilaitos ottaa raakavettä Paimionjoesta Savijoen kautta Aurajokeen ajankohtina, jolloin Aurajoen virtaama ei riitä vesilaitoksen raakaveden tarpeeksi. Vedenottamo Paimionjoessa on noin 3,2 km Tarvasjoen jätevedenpuhdistamon purkupaikan alapuolella.

3 3/23 Paimionlahden perukassa sijaitseva Natura-kohde (FI ) on sisällytetty Natura 2000 verkostoon lintudirektiivin perusteella. Natura-alue on noin 22 km jätevedenpuhdistamon purkupaikan alapuolella. VESISTÖ Vesistön yleiskuvaus Hydrologiset tiedot Paimionjoen vesistöalue alkaa Someron järvialueelta. Joen yläjuoksu muodostuu useiden järvien ketjusta, jonka tärkeimmät osat ovat Painion järvi, Hirsjärvi, Kirkkojärvi, Saarentaanjärvi, Pusulanjärvi ja Pitkäjärvi. Järvialueelta Paimionjoki virtaa Kosken, Marttilan ja Tarvasjoen kuntien halki noin 70 kilometrin matkan Paimioon. Tärkeimmät sivujoet ja ojat ovat Hirvasoja, Ihmistenoja, Tarvasjoki ja Vähäjoki. Paimionjoki laskee Saaristomeren Paimionlahteen, joka on noin 4 km pitkä ja metriä leveä, matala merenlahti. Paimionjoen vesistöalueen pinta-ala on 1088 km 2. Pellon osuus vesistöalueen pinta-alasta on 42 %. Pääosa pelloista sijaitsee savimailla. Havupuuvaltaiset kangasmaat muodostavat noin puolet alueen pinta-alasta. Vesistöalueen järvisyys on 1,58 %. Paimionjoen valuma-alueen pinta-ala Tarvasjoen jätevesien purkupaikalla on 924 km 2, keskivirtaama (MQ) vuosina noin 8,1 m 3 /s, jakson suurin virtaama (HQ) 158 m 3 /s, vuosimaksimien keskiarvo (MHQ) 71 m 3 /s ja vuosiminimien keskiarvo (MNQ) 0,0 m 3 /s. Vesistöön kohdistuva kuormitus Kosken, Marttilan ja Tarvasjoen kunnat johtavat Paimionjoen keskijuoksulle puhdistamoillaan käsittelemänsä jätevedet. Lisäksi Pöytyän kunta (aiemmin Karinaisten kunta) johtaa Paimionjoen sivujokeen, Tarvasjokeen biologis-kemiallisesti käsitellyt Kyrön taajaman jätevedet. Paimion kaupungin jätevedenpuhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan Paimionjoen alajuoksulle noin kolmen kilometrin päähän jokisuusta. Paimionjoen kiintoaine- ja ravinnevirtaamia on selvitetty viime vuosina tiheävälisen näytteenoton avulla havaintopaikan 44 pitoisuustietojen ja koko joelle lasketun virtaaman perusteella. Laskelman arvot sisältävät hajakuormituksen ja luonnonhuuhtouman, mutta myös jokivarren taajamien kuormituksen siltä osin, kuin se joen alajuoksulle päätyy. Vuosina Paimionjoen fosforivirtaama oli keskimäärin kg P/d ja typpivirtaama kg N/d. Kesä-elokuussa fosforivirtaama oli tuolloin kg P/d ja typpivirtaama kg N/d. Tulvajaksoina ravinnevirtaamat ovat olleet hetkellisesti huomattavasti suurempiakin ja vastaavasti vähävirtaamaisina jaksoina ne ovat jääneet hyvin pieniksi. Ainevirtaamatutkimuksissa ei ole selvitetty happea kuluttavan eloperäisen aineksen virtaamia. Paimionjokivarren ylä- ja keskijuoksun kuntien (Koski, Marttila, Tarvasjoki ja Karinainen) yhteenlaskettu jätevesikuormitus on vuosina ollut vuosikeskiarvona laskettuna fosforin osalta 0,33-1,0 kg P/d ja typen osalta kg N/d. Tarvasjoen kunnan jätevesikuormitus on vastaavasti vuosina ollut vuosikeskiarvona laskettuna fosforin osalta 0,06-0,12 kg P/d ja typen osalta 3,8-8,7 kg N/d.

4 4/23 Paimion kaupungin jätevesikuormitus joen alajuoksulle on vuosina ollut vuosikeskiarvona laskettuna fosforin osalta 0,46-1,5 kg P/d ja typen osalta kg N/d. Vedenlaatu ja vesistön tila Paimionjoessa Tarvasjoen kunnan jätevesien purkualueella Tarvasjoen tasalla Paimionjoen vedessä on ollut näytteenottoajankohtina useimmiten runsaasti happea; happipitoisuus oli vuosina alimmillaan 7,2 mg O 2 /l. Veden ph-arvo on vaihdellut suhteellisen vähän moneen muuhun jokivesistöön verrattuna (ph 6,7-7,7). Happaminta vesi on ollut keväällä ja suurimmat ph-arvot on mitattu kesällä otetuista näytteistä. Paimionjoen vedenlaatu vaihtelee huomattavasti virtaamatilanteen mukaan; tulvajaksoina vesi on yleensä erittäin sameaa ja runsasravinteista, kun taas pienten virtaamien aikana kesällä veden läpikuultavuus on ollut suurimmillaan ja fosforipitoisuus on voinut jäädä murto-osaan tulva-ajan pitoisuudesta. Rankkojen ukkoskuurojen jäljiltä jokiveden laatu on voinut saman päivän aikanakin vaihdella suuresti joen eri osissa, kun kovan sateen huuhtoma saviaines on virrannut ojia pitkin jokeen. Veden fosforipitoisuus on ollut havaintopaikoissa 32 (Tarvasjoen jätevesien purkupaikan yläpuolella) ja 36 (purkupaikan alapuolella) samaa suuruusluokkaa kuin erittäin rehevissä järvissä. Veden levämäärää kuvaava a-klorofyllipitoisuus on vaihdellut suuresti virtaamatilanteen ja veden sameuden mukaan; klorofyllipitoisuus on ollut Marttilan ja Tarvasjoen tasalla lievästi reheville tai reheville vesille ominainen. Veden hygieeninen tila on suurten virtaamien aikana ollut usein välttävä. Bakteerimäärät ovat yleensä olleet pieniä vähävirtaamaisina päivinä otetuissa näytteissä. Toisaalta joen hygieeninen tila on ollut joillain tutkimuskerroilla huono myös ajankohtina, jolloin joessa on virrannut vain vähän vettä: selvää säännönmukaisuutta ei siltä osin ole ollut havaittavissa. Paimionjoen vesi on viime vuosina ollut Tarvasjoen tasalla happitilanteen, ammoniumtyppipitoisuuden ja biologisen hapenkulutusarvon sekä enterokokkimäärän perusteella keskimäärin lievästi likaantunut (Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen käyttämä luokitus), eikä havaintopaikkojen 32 ja 36 välillä ole ollut siltä osin merkittäviä eroja. Veden laadullinen käyttökelpoisuus on valtakunnallisen yleisluokituksen mukaan ollut parhaimmillaan tyydyttävä, mutta yleisimmin välttävä. Vedenlaatu ja vesistön tila Paimionjoen alajuoksulla Kalasto ja kalastus Myös Paimionjoen alajuoksun veden happitilanne on lähes poikkeuksetta ollut viime vuosina hyvä esimerkiksi kalojen viihtyvyyden kannalta. Vesi on useimmiten ollut lievästi emäksistä, eikä joillekin lähialueen jokivesistöille tyypillisiä sulfaattimaiden happamia valumavesiä ole tulva-aikoinakaan havaittu. Paimion kaupungin jätevedenpuhdistamolta johdettavilla vesillä on ajoittain ollut selvä vaikutus joen alajuoksun veden laatuun. Jokivesi on alajuoksullakin ollut happitilanteen, biologisen hapenkulutusarvon ja ammoniumtyppipitoisuuden sekä useimmiten myös enterokokkimäärän perusteella keskimäärin lievästi likaantunutta. Vuonna 1995 tehdyn kalatalousselvityksen mukaan Paimionjoen kalalajit olivat lahna, ahven, särki ja hauki. Saaliissa oli lisäksi hieman lohia, taimenia, siikoja sekä kirjolohia. Joen alajuoksulle laskevasta Vähäjoen sivu-uomasta on löydetty lisäksi purotaimenkanta.

5 Paimionlahdella pyydyksiin on jäänyt Paimionjoessa tavattujen lajien lisäksi kuhia, mateita ja säynäviä. 5/23 Vesistön muu käyttö Tehdyn kyselyn mukaan vuonna 1995 vain kolme henkilöä ilmoitti kalastavansa Paimion puhdistamon ja Paimionlahden välisellä jokiosuudella. Askalankosken ja Paimionlahden välisellä jokiosuudella kalastavia ruokakuntia oli yhteensä 15. Kymmenen kyselyyn vastannutta, joista seitsemän ammattikalastajaa, ilmoitti kalastaneensa Paimionlahdella. Merkittävä osa ammattikalastajien saaliista kertyy kuitenkin kauempaa Paimionselältä ja Peimarilta. Paimionlahdella kalastus painottuu kevääseen ja alkukesään. Pyydyksinä käytetään erilaisia rysiä, verkkoja ja koukkupyydyksiä. Lounais-Suomen kalastusalueen vuosina tekemissä sähkökalastuksissa ja koeravustuksissa Paimionjokeen laskevasta Tarvasjoesta löydettiin jonkin verran rapuja. Juvankosken ja Askalan voimalaitoksen väliseltä jokiosuudelta ei rapuja juurikaan tuolloin löydetty. Turun vesilaitos on lähes vuosittain pumpannut Paimionjoen vettä Aurajokeen laskevaan Savijokeen. Vettä on otettu vesilaitoksen raakavedeksi lähinnä silloin, kun Aurajoen virtaama on ollut hyvin pieni. Paimionjoen keski- ja alajuoksun vettä käytetään kuivina aikoina peltojen kasteluun. Meriveden ajoittainen nousu jokeen rajoittaa veden käyttömahdollisuuksia alajuoksulla. Paimionjoen alajuoksulla jätevesien purkualueella ei sijaitse tiettävästi yhtään yleistä uimarantaa. Joessa on Paimion kaupungin venelaituri. Virkistyskäyttö rajoittunee keskijuoksulla kalastukseen. Alajuoksulla joki toimii myös veneväylänä. Paimionlahdella sijaitsee yksityinen venesatama ja maastokarttaan on merkitty uimaranta. Lahden suulla ja Paimionselän rannoilla on loma-asuntoja. Paimionlahden perukka on tunnettu lintujen pesintä- ja levähdysalue ja alueelle on rakennettu lintutorni. JÄTEVEDENPUHDISTAMON TOIMINTA Yleiskuvaus viemärilaitoksesta Tarvasjoen kunnan keskustaajaman (keskustan, Virolan, Hankaanmäen, Päivärinteen ja Meijerin asemakaava-alueiden) viemärilaitoksen jätevedet käsitellään vuonna 1979 rakennetussa ja vuonna 2002 saneeratussa kaksilinjaisessa biologis-kemiallisessa aktiivilietelaitoksessa, jossa fosfori poistetaan jätevedestä rinnakkaissaostuksella ferrosulfaattia käyttäen. Kunnan keskustaajaman jätevesiviemäriverkon pituus oli vuonna 2004 yhtensä 16,1 km. Hulevesiviemäröintiä on rakennettu keskustan alueelle sekä uusille kaava-alueille Päivärinteeseen ja Hakamäkeen. Jätevesiviemäriverkko on rakennettu pääosin muoviputkista, mutta siinä on betonirenkaista tehtyjä tarkastuskaivoja. Viemäriverkossa on yhteensä kolme jätevedenpumppaamoa, joista yksi (JVP1) on puhdistamon tulopumppaamo. Pumppaamot ovat ns. turvapumppaamoja. Jätevedenpumppaamoissa on ylivuotoputki, josta häiriötilanteessa voi ympäristöön päästä käsittelemätöntä jätevettä.

6 6/23 Viemäriverkkoon liitettyjen kiinteistöjen asukasmäärä oli vuoden 2004 lopussa 775 henkilöä (noin 40 % kunnan koko asukasmäärästä, mikä oli 1941 asukasta vuonna 2004). Viemärilaitoksen toiminta-alueella ei ole teollisuutta, jonka jätevesi poikkeaisi talousjätevedestä, eikä viemäriverkkoon ole liitetty runsaasti vettä käyttävää teollisuutta. Puhdistamossa ei käsitellä saostus- eikä umpisäiliölietteitä. Tarvasjoen kunnan alueelta kerättävät saostus- ja umpisäiliölietteet viedään käsiteltäviksi Auran kunnan jätevedenpuhdistamoon. Tarvasjoen kunnan puhdistamoliete sakeutetaan tiivistämössä ja viedään nestemäisenä jatkokäsiteltäväksi Auran kunnan puhdistamoon. Tarvasjoen kunnan jätevedenpuhdistamon lietteenkäsittely joudutaan järjestämään uudella tavalla, kun Auran kunnan jätevedenpuhdistamon toiminta lopetetaan ja jätevedet johdetaan Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen jätevedenpuhdistamoon. Vuonna 2001 tehdyn Auranmaan jätevesiyhteistyön kehittämissuunnitelman mukaan Tarvasjoen jätevedenpuhdistamon toiminta tullaan lopettamaan ja jätevedet johtamaan Kakolanmäen jätevedenpuhdistamoon viimeistään vuoteen 2025 mennessä. Tarvasjoen kunnan viemäriverkon laajennuksen tavoitteena on saattaa kaikki nykyisen viemäriverkon läheisyydessä olevat kiinteistöt viemäröinnin piiriin vuoteen 2012 mennessä. Tällöin viemäriverkostoa on tarkoitus laajentaa muun muassa kirkonkylän pohjoispuolelle Kyröntien varrelle, Euraan, Simolaan ja Tammenpäähän. Viemäriverkkoon liitettyjen kiinteistöjen asukasmäärän arvioidaan olevan vuonna 2015 yhteensä 900 asukasta. Jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot Jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot ovat: - keskimääräinen jätevesivirtaama vuorokaudessa (Q kesk ) 324 m 3 /d - mitoitusvirtaama (q mit ) 23 m 3 /h - enimmäisvirtaama (q maks ) 36 m 3 /h - BHK 7 -kuorma 63 kg/d - fosforikuorma 2,1 kg P/d - typpikuorma 10 kg N/d - asukasvastineluku (avl) 840 asukasta Jäteveden käsittelyprosessi Lietteenkäsittely Puhdistamo on kaksilinjainen biologis-kemiallinen aktiivilietelaitos, jossa fosfori poistetaan jätevedestä rinnakkaissaostuksella ferrosulfaattia käyttäen. Puhdistamossa on seuraavat jätevedenkäsittelyvaiheet ja yksiköt: - tulopumppaamo (ns. turvapumppaamo noin 100 metrin etäisyydellä puhdistamosta) - porrasvälppä - saostuskemikaalin (ferrosulfaatti) ja alkalointikemikaalin (kalsiumkarbonaatti) syöttö - ilmastus (tilavuus 2 x 37,5 m 3, tilakuorma mitoituskuormituksella 0,84 kg BHK 7 /m 3 d) - jälkiselkeytys (pinta-ala 2 x 16,8 m 2, tilavuus 2 x 30 m 3, pintakuorma mitoitusvirtaamalla 0,68 m/h) - virtaamanmittaus (kolmiopato) - desinfioinnin kontaktiallas (jätevettä ei ole desinfioitu viime vuosina) Puhdistamossa ei käsitellä saostus- eikä umpisäiliölietteitä. Puhdistamon ilmastusaltaista poistettava ylijäämäliete sakeutetaan tiivistämössä (pinta-ala 5,8 m 2 ja tilavuus 8,4 m 3 ), mistä sakeutettu liete pumpataan lietevarastoon (tilavuus 20 m 3 ). Sakeutettu liete kuljetetaan nestemäisenä Auran kunnan jätevedenpuhdistamolle jatkokäsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi yhdessä Auran kunnan puhdistamolietteiden kanssa (kuivaaminen suoto-

7 nauhapuristimella, aumakompostointi puunkuoren ja hakkeen kanssa, kompostimullan käyttö mm. puistojen ja tienluiskien nurmialustaksi). 7/23 Puhdistamolla käytettävät kemikaalit ja energian kulutus Puhdistamolla käytetään ferrosulfaattia fosforin saostamiseen jätevedestä. Ferrosulfaatti kuljetetaan puhdistamolle kuorma-autolla rakeisena irtotavarana ja varastoidaan puhdistamolla vesiliuoksena ferrosulfaattisäiliössä (pinnoitettu teräsbetonirakenteinen säiliö, jonka tilavuus on 30 m 3 ). Puhdistamolla on vuonna 2003 käytetty ferrosulfaattia kg/a eli keskimäärin 250 g/m 3 ja vuonna 2004 yhteensä kg/a eli keskimäärin 350 g/m 3. Puhdistamolla käytetään kalsiumkarbonaattia (nitrifikaatiofilleri, Nordkalk LF 40 SB) alkalointikemikaalina. Kalsiumkarbonaatti kuljetetaan puhdistamolle ja varastoidaan säkeissä sekä syötetään käsin jätevedenkäsittelyprosessiin. Vuonna 2003 kalsiumkarbonaattia käytettiin kg/a eli keskimäärin 72 g/m 3 ja vuonna 2004 yhteensä kg/a eli keskimäärin 107 g/m 3. Puhdistamolla käytetään vettä kunnan vesijohtoverkosta yhteensä noin 70 m 3 /a, josta noin 50 m 3 /a ferrosulfaattiliuoksen valmistukseen ja 20 m 3 /a laitoksen pesu- ja talousvetenä. Puhdistamon sähkönkulutus on vuosina ollut kwh/a eli käsiteltyä jätevesimäärää kohden 0,85-1,17 kwh/m 3. Pääosa sähköenergiasta kuluu aktiivilieteprosessin ilmastukseen. Sähkönkulutus sisältää myös puhdistamorakennuksen valvomotilan lämmityksen (prosessitila on lämmittämätön). Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Puhdistamolla käytetään tekniikkaa, joka mahdollistaa aiemmin asetettujen puhdistusvaatimusten saavuttamisen. Lisäksi puhdistamon mitoitus mahdollistaa nitrifikaation. Prosessiin syötetään myös kalsiumkarbonaattia (nitrifikaatiofilleriä) nitrifikaation tehostamiseksi. Vuotovedet ovat haitanneet nitrifikaatiota, aiheuttaneet laimean tuloveden, huonontaneet puhdistustehoja ja aiheuttaneet hydraulista ylikuormitusta ja edelleen kiintoaineen karkaamista puhdistamolta. Jos vuotovesien pääsy viemäriverkostoon ja edelleen puhdistamolle saadaan estettyä, paranee puhdistustuloskin. Viemäriverkostoa on saneerattu muuttamalla pumppaamot viimeksi kuluneiden 10 vuoden aikana ns. turvapumppaamoiksi. Lähitulevaisuuden saneeraustarpeet kohdistuvat erityisesti roudan vaurioittamien betonirakenteisten viemärikaivojen saneerauksiin. Saneeraustarve koskee arviolta tarkastuskaivoa. Verkoston kuntoa tullaan jatkossa seuraamaan aktiivisesti ja sen kuntoa ylläpidetään tarvittavin saneeraustoimenpitein. Vesihuollon toimintavarmuutta ja yhteistoimintaa sekä vesihuollon kehittämistarpeita on pohdittu vesihuollon kehittämissuunnitelmassa. Puhdistamo on varustettu kaukohälytysjärjestelmällä (hälytys puhdistamonhoitajan matkapuhelimeen).

8 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN 8/23 Jätevesien määrä ja koostumus Tarvasjoen kunnan jätevedenpuhdistamoon johdettujen jätevesien määrä on vuosina ollut: Vuosi Vuotuinen Vuorokautinen Vuorokautinen Ohitusvesijätevesimäärä jätevesivirtaama enimmäis- määrä m 3 /a keskimäärin virtaama vuodessa m 3 /d m 3 /d m 3 /a Puhdistamoon tulevan jäteveden keskimääräiset pitoisuusarvot ja puhdistamon tulokuormituksen keskimääräiset arvot ovat vuosina olleet: Vuosi BOD 7 ATU Fosfori Typpi Kiintoaine mg O 2 /l kg O 2 /d mg P/l kg P/d mg N/l kg N/d mg/l kg/d ,9 1,4 49 8, ,5 1, ,7 63 9, ,6 1,4 44 8, ,4 1,2 51 7, Jätevesien puhdistustulos Tarvasjoen kunnan jätevedenpuhdistamolta ojaan ja siitä edelleen Paimionjokeen johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuusarvot ja käsittelytehot puhdistamolla ovat ohitusvedet mukaan lukien vuosikeskiarvona laskettuna olleet: Vuosi BOD 7 ATU Fosfori Typpi NH 4 -N Kiintoaine mg O 2 /l % mg P/l % mg N/l % mg N/l %* mg/l % , , , ,2 96 0, ,1 97 0, , Käsittelyvaatimus < 17,5 < 1,5 * Nitrifikaatioaste

9 Päästöt vesistöön 9/23 Päästöt ilmaan Tarvasjoen kunnan jätevedenpuhdistamolta ojaan ja siitä edelleen Paimionjokeen johdettu kuormitus on ohitusvedet mukaan lukien vuosikeskiarvona laskettuna ollut: Vuosi BOD 7 ATU Fosfori Typpi NH 4 -N Kiintoaine kg O 2 /d kg P/d kg N/d kg N/d kg/d ,3 0,12 5,2 4,2 4, ,3 0,13 8,1 7,7 2, ,0 0,059 8,7 6,0 1, ,3 0,069 6,1 3,8 1, ,86 0,037 3,8 0,42 1,4 Puhdistamo saattaa aiheuttaa ajoittain vähäisiä hajuhaittoja lähiympäristöön. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Melu ja tärinä Puhdistamolta ja viemäriverkosta ei ole päästöjä maaperään. Viemäriverkosta ei ole havaittu pääsevän käsittelemätöntä jätevettä ympäristöön muualta kuin jätevedenpuhdistamolta ohitettuna. Puhdistamo ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, eikä sen vaikutusalueella ole käytössä olevia talousvesikaivoja. Puhdistamolla ei ole tehty melumittauksia. Kompressorihuone on äänieristetty laitoksen muusta osasta, joten laitos on sisätiloiltaankin melko meluton. Lähin asuinrakennus on noin 70 metrin päässä puhdistamosta. Puhdistamolle on henkilöautoliikennettä 1-2 kertaa arkipäivinä ja kerran viikonloppuisin. Loka-autolla kuljetetaan sakeutettu nestemäinen puhdistamoliete Auran kunnan jätevedenpuhdistamolle kerran viikossa ja jäteauto käy puhdistamolla pari kertaa vuodessa. Kemikaalikuljetuksia kuorma-autolla on keskimäärin kerran kuukaudessa. Puhdistamon autoliikenteellä ei ole suurta merkitystä alueen yleiseen melutasoon. Jätteet ja niiden käsittely sekä hyödyntäminen Tarvasjoen kunnan jätevedenpuhdistamossa ei käsitellä saostus- eikä umpisäiliölietteitä. Puhdistamon ilmastusaltaista poistettava ylijäämäliete sakeutetaan tiivistämössä, mistä sakeutettu liete pumpataan lietevarastoon. Sakeutettu liete kuljetetaan nestemäisenä Auran kunnan jätevedenpuhdistamolle jatkokäsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi yhdessä Auran kunnan puhdistamolietteiden kanssa (kuivaaminen suotonauhapuristimella, aumakompostointi puunkuoren ja hakkeen kanssa, kompostimullan käyttö mm. puistojen ja tienluiskien nurmialustaksi). Tarvasjoen jätevedenpuhdistamolta Auran jätevedenpuhdistamolle kuljetetun nestemäisen lietteen määrä on vaihdellut vuosina välillä m 3 vuodessa. Tarvasjoen jätevedenpuhdistamon lietteen laatua on tutkittu vuosina yhteensä 7 kertaa. Lietteen raskasmetallipitoisuudet ovat olleet viljelykäyttöön sallittuja enimmäispitoisuuksia pienemmät kaikilla tarkkailukerroilla.

10 10/23 Puristettua välppäjätettä muodostuu puhdistamolla noin 1,5 m 3 vuodessa. Välppäjäte noudetaan jäteautolla puhdistamolta pari kertaa vuodessa ja toimitetaan Orikedon jätteenpolttolaitokselle Turkuun. Jätevedenpuhdistamolla syntyy pieni määrä sekajätettä. Sekajätteet toimitetaan välppäjätteen mukana Orikedon polttolaitokselle. Puhdistamolla muodostuu öljyjätettä kompressorista noin yksi litra vuodessa. Käytetty voiteluöljy toimitetaan kunnan ongelmajätekeräyspisteeseen. Poikkeuksellisten tilanteiden aikana syntyvät päästöt ja jätteet Puhdistamolla on hydraulisessa ylikuormitustilanteessa ohitusmahdollisuus välpätylle jätevedelle. Jätevedenpumppaamot ja jätevedenpuhdistamo on liitetty kaukovalvontajärjestelmään. Jätevedenpuhdistamon prosessi on kaksilinjainen mikä mahdollistaa laitoksen osittaiskäytön häiriötilanteissa. Jätevedenpumppaamoissa on ylivuotomahdollisuus. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Päästöjen vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Tarvasjoen jätevedenpuhdistamon päästöt vesistöön eivät useimpina päivinä vuodessa oleellisesti huononna veden laadullista käyttökelpoisuutta, jos sitä verrataan purkupaikan ylävirran puolella todettuun tilanteeseen ja jos joen virtaama vastaa aiempina vuosina havaittua. Johdettavat jätevedet vaikuttavat pienten virtaamien aikana selvimmin purkualueen lähistöllä todennäköisesti vesistön hygieeniseen tilaan ja sitä kautta veden uimakelpoisuuteen, joka voi ajoittain olla huonokin. Päästöt vesistöön voivat pienten virtaamien aikana kasvattaa jokiveden ammoniumpitoisuutta ja heikentää siten sen soveltuvuutta vesilaitoksen raakavedeksi. Toisaalta puhdistamon ammoniumtyppikuormitus on pienenemässä ja veden virratessa kymmenien kilometrien matkan ojissa ja vesistössä ammonium muuntuu etenkin kesäaikana merkittävältä osin nitraatiksi. Päästöillä ei ole vaikutusta veneilyyn joen alajuoksulla. Päästöjen vaikutukset Natura-kohteeseen Paimionjoen perukassa sijaitseva Natura-kohde (FI ) on sisällytetty Natura 2000 verkostoon lintudirektiivin perusteella. Tarvasjoen kunnan jätevedenpuhdistamolta Paimionjokeen johdettavat jätevedet virtaavat jokivesien mukana Paimionlahden perukkaan. Jätevedet sisältävät käsiteltyinäkin ravinteita ja happea kuluttavaa ainesta sekä pieniä määriä muita viemäriverkkoon laskettuja aineita ja yhdisteitä. Tarvasjoen jätevesien osuus alueelle tulevasta vuotuisesta fosfori- ja typpivirtaamasta on ollut hyvin pieni. Vaikka jätevesien ravinteet ovatkin levien ja muiden kasvien kannalta usein helpommin hyödynnettävässä muodossa kuin pelloilta ja metsistä huuhtoutuneet ravinteet, Paimionlahdelle ominainen vesialueen rehevyys ei todennäköisesti muuttuisi merkittävästi jätevesikuormituksen loppuessakaan. Alueelle tulevan muun kuormituksen suuren määrän ja vaihtelun huomioon ottaen jätevesien ravinteet eivät todennäköisesti uhkaa alueen luonnonarvoja.

11 11/23 Tarvasjoen kunnan viemäriverkkoon on liitetty mm. joitakin metallialan yrityksiä. Kyseisistä yrityksistä viemäriverkkoon johdettujen jätevesien laatua ei tarkemmin tunneta, mutta puhdistamolle kertyvän lietteen ominaisuuksia on tutkittu säännöllisesti. Tällöin ei ole havaittu viitteitä merkittävästä raskasmetallikuormituksesta. Liete on tutkittujen ominaisuuksiensa puolesta soveltunut esimerkiksi viljelysmaille levitettäväksi. Jätevesissä ei normaalioloissa säädöksiä noudatettaessa todennäköisesti kulkeudu Paimionlahden perukkaan sellaisia määriä haitta-aineita, että alueen luonnonarvot vaarantuisivat. Toiminnan muut vaikutukset ympäristöön Puhdistamo saattaa aiheuttaa ajoittain vähäisiä hajuhaittoja lähiympäristöön. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Hakemukseen on liitetty Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n tekemä, päivätty ehdotus Tarvasjoen kunnan jätevedenpuhdistamon tarkkailuohjelmaksi. Päivittäiseen käyttötarkkailuun kuuluu seuraavat mittaukset ja havainnoinnit: - virtaama - lähtevä jätevesimäärä (m 3 /d) - puhdistamolla tai viemäriverkostossa tapahtuneet ohitukset (m 3 /d) - arvio puhdistamolle tulevan vuotoveden määrästä (m 3 /d tai %) - kemikaalien kulutus - saostuskemikaali, ferrosulfaatti (kg/d tai g/m 3 ) - alkalointikemikaali, nitrifikaatiofilleri (kg/d tai g m 3 ) - mahdollinen polymeeri jäteveteen (kg/d tai g m 3 ) - muut mahdolliset kemikaalit (kg/d tai g/m 3 ) - käytetty energiamäärä (kwh/d) - puhdistamolta poiskuljetetun ylijäämälietteen määrä (m 3 /d) ja sijoituspaikka - prosessin lämpötilat - ilmastusaltaat linjakohtaisesti ( o C) - happipitoisuus - ilmastusaltaat linjakohtaisesti (mg/l) - jälkiselkeytysaltaat linjakohtaisesti - ph - ilmastusallas - liukoinen fosfori - lähtevä jätevesi (mg/l) - jälkiselkeytyksen näkösyvyys linjakohtaisesti (cm) Lisäksi tarpeen vaatiessa (esim. häiriötilanne) tai viikoittain tehdään seuraavat mittaukset: - puolen tunnin laskeuma ilmastus- ja palautuslietteistä - ph - tuleva jätevesi - lähtevä jätevesi - ammoniumtyppipitoisuus - biologisesta prosessista lähtevä jätevesi (mg/l) - lähtevä jätevesi (mg/l) - kaikki linjat erikseen

12 Kuukausittain tarkistetaan: - viemäriverkostossa tapahtuneet ohitukset 12/23 Käyttötarkkailulla pyritään myös selvittämään puhdistamolle tulevan jäteveden ominaisuuksien haitallisia vaihteluita ja etsimään näiden aiheuttajat. Lisäksi käyttötarkkailu käsittää puhdistamon käyttöön ja hoitoon käytettyjen työtuntien selvittämisen, puhdistamoon kuuluvien laitteiden käytön, huollon, kunnon ja toiminnan tarkkailun sekä muiden puhdistamon tilaan ja toimintaan sekä saavutettavaan tulokseen mahdollisesti liittyvien seikkojen, kuten sään, sähkökatkojen taikka jäteveden tavanomaisesta poikkeavan ulkonäön taikka hajun havainnoinnin. Käyttötarkkailuun kuuluu myös puhdistamolla syntyvien jätteiden määrän ja laadun, alkuperän, varastoinnin ja sijoituksen (toimituskohteet, kuljetusajankohdat ja kuljettajat mukaan lukien) kirjaaminen. Käyttötarkkailutulokset merkitään käyttöpäiväkirjaan, joka toimitetaan vuosittain velvoitetarkkailua suorittavalle vesitutkimuslaitokselle ja esitetään tarvittaessa valvontaviranomaiselle. Viemäriverkostossa olevien ohitus- ja ylivuotokohtien tarkkailu Viemäriverkossa on seuraavat ohitus- ja ylivuotokohdat, joista käsittelemätöntä jätevettä voi päästä ympäristöön: Paikka Puhdistamo (välpätty jätevesi) JVP1 (lähinnä puhdistamoa) JVP2 (kunnantalo) JVP3 (Saarinen) Mittauslaite v-patomittaus mittaus pumppujen käynnin mukaan mittaus pumppujen käynnin mukaan mittaus pumppujen käynnin mukaan Päästötarkkailu Viemäriverkosta ei ole havaittu pääsevän käsittelemätöntä jätevettä ympäristöön muualta kuin jätevedenpuhdistamolta hydraulisessa ylikuormitustilanteessa. Jätevedenpumppaamot ja puhdistamo on liitetty kaukovalvontajärjestelmään. Pumppaamoissa ei ole mittausjärjestelmää ylivuotojen rekisteröimiseksi. Ohijuoksutusten ja ylivuotojen kestoajat merkitään kuukausittain jätevedenpuhdistamon käyttöpäiväkirjaan ja ilmoitetaan raportointia tekevälle vesitutkimuslaitokselle. Tarvasjoen kunnan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailu tehdään neljä kertaa vuodessa. Puhdistamon kuormitustarkkailu käsittää näytteet puhdistamolle tulevasta ja puhdistamolta läheisen ojan kautta Paimionjokeen lähtevästä jätevedestä. Näytteet kerätään automaattisilla näytteenottimilla koko vuorokauden ajan aikaohjatusti. Tulevan jäteveden näyte otetaan tulopumppaamosta ja lähtevän jäteveden näyte otetaan mittauskaivosta.

13 Jätevesinäytteistä tehdään seuraavat määritykset: 13/23 Määritys Tuleva jätevesi Lähtevä jätevesi Alkaliteetti x x ph x x COD Cr x x BOD 7 ATU x x Kokonaisfosfori x x Liukoinen fosfori x Kokonaistyppi x x Ammoniumtyppi x Nitraatti- ja nitriittitypen summa x Kiintoaine x x Liukoinen rauta/alumiini x Enterokokit (fekaaliset streptokokit) x Ilmastus- ja palautuslietteistä määritetään lisäksi kuiva-ainepitoisuus. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotto ja analysoinnit suoritetaan standardimenetelmin. Valvontatutkimuksissa käytetään SFS-EN-standardien mukaisia määritysmenetelmiä tai niiden puuttuessa ISO-standardien mukaisia määritysmenetelmiä, taikka sellaisia menetelmiä, jotka määritystarkkuudeltaan ja luotettavuudeltaan vastaavat vähintään näitä menetelmiä. Jos käytetään muita kuin edellä mainittuja standardimenetelmiä, on tarkkailua suorittavan vesilaboratorion ilmoitettava siitä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. Tarkkailua hoitavan valvovan viranomaisen hyväksymän vesitutkimuslaitoksen edustaja noutaa puhdistamolta kokoomanäytteet. Käynnin yhteydessä tarkistetaan ilmastus- ja jälkiselkeytysaltaiden happipitoisuudet ja lämpötilat, jälkiselkeytysaltaiden näkösyvyydet, ilmastus- ja palautuslietteiden ½ tunnin laskeumat sekä lähtevän veden liukoisen fosforin arvot. Lisäksi suoritetaan tarpeellisia mittaritarkistuksia ja mahdollisia kalibrointeja. Puhdistamokäynnin yhteydessä vesitutkimuslaitoksen edustaja täyttää kuormitustarkkailusta yhdessä puhdistamonhoitajan kanssa näytepäiväkirjan, joka liitetään kuormitustarkkailun kertaraporttiin. Näytepäiväkirjaan kirjataan edellä mainitut happipitoisuudet, lämpötilat, näkösyvyydet, liukoisen fosforin arvo sekä lietteen laskeumat. Lisäksi näytepäiväkirjaan merkitään näytteenottoaika, näytteenottaja, virtaamatiedot (tuleva jätevesimäärä ja mahdolliset ohitusvesimäärät), arvioitu vuotovesimäärä, ylijäämä- ja palautuslietteiden määrät, prosessiin syötettyjen kemikaalien määrät sekä kaikki tavanomaisesta poikkeava. Mikäli vaadittuja puhdistustuloksia ei saavuteta, pyritään syy huonoon tulokseen selvittämään tarkkailutulosten ja -käyntien perusteella. Tällöin voidaan myös tehdä ylimääräisiä tarkkailukäyntejä ja suppeita laboratoriotutkimuksia. Tarkkailussa, näytteiden otossa, säilytyksessä ja analysoinnissa noudatetaan valvontaviranomaisten ohjeita. Ylijäämälietteen tarkkailu Auran jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi vietävän ylijäämälietteen laatua tutkitaan kerran vuodessa. Lietteestä määritetään: ph-arvo, kuiva-aine, fosfori, typpi, liukoinen typpi, kalsium, kalium, magnesium, rauta/alumiini, elohopea, kadmium, kromi, kupari, nikkeli, lyijy ja sinkki.

14 Tulosten käsittely 14/23 Puhdistamotarkkailun tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunkin tarkkailukerran jälkeen tilaajan lisäksi puhdistamonhoitajalle ja Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. Lietetutkimustodistus toimitetaan myös ylijäämälietteen käsittelijälle. Raporteissa tarkastellaan saavutettua tulosta ja pyritään antamaan ohjeita mahdollisesti virheellisten ajotapojen korjaamiseksi. Tuloksista laaditaan valvontaviranomaisten ohjeiden mukaiset vuosiyhteenvedot, joissa puhdistustulosta verrataan lupaehtoihin. Yhteenvedoissa huomioidaan myös mahdollisten ohijuoksutusten vaikutus puhdistustulokseen. Yhteenvedoissa selvitetään puhdistamolta poistetun lietteen määrä, poistamisajankohdat sekä lietteen sijoitus- tai käsittelypaikat. Vuosiyhteenvetoihin liitetään erillinen selvitys vuoden aikana tehdyistä viemäriverkoston kunnostustoimenpiteistä sekä niiden kustannuksista ja vaikutuksista jäteveden määrään ja laatuun. Vuosiyhteenveto toimitetaan tilaajan lisäksi puhdistamonhoitajalle, Härkätien kansanterveystyön ky:lle, Paimion kaupungin ympäristölautakunnalle sekä Lounais- Suomen ympäristökeskukselle. Tarkkailujen tulokset on myös pyydettäessä esitettävä sellaisille asianosaisille, joiden oikeus tai etu sitä vaatii. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Vesistövaikutusten tarkkailu Kalataloustarkkailu Raportointi Tarvasjoen jätevedenpuhdistamolta ojan kautta Paimionjokeen johdettavien jätevesien vaikutuksia Paimionjoessa tutkitaan yhteistarkkailuna (Kosken, Marttilan, Pöytyän kunnan Kyrön taajaman sekä Paimion kaupungin jätevedenpuhdistamojen vesistövaikutusten tarkkailu) Turun vesi- ja ympäristöpiirin hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Hakemus ei sisällä ehdotusta vesistövaikutusten tarkkailuohjelman tarkistamiseksi. Tarkkailuohjelmaa on tarpeen tarkistaa muun muassa sen takia, että Paimion kaupungin jätevedet tullaan johtamaan Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen jätevedenpuhdistamoon suunnitelman mukaan vuodesta 2009 alkaen. Tarvasjoen jätevedenpuhdistamolle ei ole määrätty kalataloustarkkailua. Hakemus ei sisällä ehdotusta kalataloustarkkailuksi. Puhdistamotarkkailun tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunkin tarkkailukerran jälkeen tilaajan lisäksi puhdistamonhoitajalle ja Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. Lietetutkimustodistus toimitetaan myös ylijäämälietteen käsittelijälle. Raporteissa tarkastellaan saavutettua tulosta ja pyritään antamaan ohjeita mahdollisesti virheellisten ajotapojen korjaamiseksi. Tuloksista laaditaan valvontaviranomaisten ohjeiden mukaiset vuosiyhteenvedot, joissa puhdistustulosta verrataan lupaehtoihin. Yhteenvedoissa huomioidaan myös mahdollisten ohijuoksutusten vaikutus puhdistustulokseen. Yhteenvedoissa selvitetään puhdistamolta poistetun lietteen määrä, poistamisajankohdat sekä lietteen sijoitus- tai käsittelypaikat. Vuosiyhteenvetoihin liitetään erillinen selvitys vuoden aikana tehdyistä viemäriverkoston kunnostustoimenpiteistä sekä niiden kustannuksista ja vaikutuksista jäteveden määrään ja laatuun. Vuosiyhteenveto toimitetaan tilaajan lisäksi puhdistamonhoitajalle, Härkätien

15 15/23 kansanterveystyön ky:lle, Paimion kaupungin ympäristölautakunnalle sekä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. Tarkkailujen tulokset on myös pyydettäessä esitettävä sellaisille asianosaisille, joiden oikeus tai etu sitä vaatii. TOIMENPIDE- JA KORVAUSESITYS Hakemus ei sisällä korvausesitystä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lounais-Suomen ympäristökeskus on tiedottanut lupahakemuksesta kuuluttamalla siitä ilmoitustaulullaan ja Tarvasjoen kunnan ilmoitustaululla Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Auranmaan Viikkolehdessä Kuulutuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Lausunnot Lounais-Suomen ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Tarvasjoen kunnanhallitukselta, Härkätien kansanterveystyön ympäristöterveydenhuollolta ja Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksiköltä. Tarvasjoen kunnanhallitus ilmoittaa lausunnossaan (305 ), ettei hanketta koskevia muistutuksia ole tullut. Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan, ettei luvan myöntämiselle ole estettä. Härkätien kuntayhtymän terveysvalvonta ilmoittaa lausunnossaan , että kuntayhtymälle on saapunut Turun vesilaitoksen kirje, jossa vesilaitos muistuttaa hakemuksen johdosta. Härkätien kuntayhtymän terveysvalvonta esittää lausuntonaan, että puhdistamolle tulevien vuotovesien vähentäminen tulee ottaa tavoitteeksi pikaisesti ja puhdistamon moitteettomaan toiminnan turvaamiseksi. Hakemuksen mukaisesti laitoksen toiminta ei tule aiheuttamaan terveydellistä haittaa ympäristölle, eikä sen asukkaille. Muistutukset ja mielipiteet Turun vesilaitos esittää muistutuksessaan , että Turun kaupungilla on vedenottolupa Paimionjoen vesistöstä, minkä vuoksi Turun vesilaitos säännöstelee Paimionjoen vesistöä Hovirinnankosken ja Karjakosken padoilla. Vesi täytyy pumpata vedenjakajan yli Aurajoen sivujokeen, Savijokeen. Pumppaamo sijaitsee Tarvasjoen kunnassa, Juvan ja Juntolan voimalaitosten välissä. Se on n. 2,5 km (3,2 km) Tarvasjoen kunnan jätevedenpuhdistamon alavirran puolella. Vedenottolupa on maksimissaan 1 m 3 /s. Kuivana vuonna 2003 lähes kaikki turkulaisten tarvitsema raakavesi oli puolen vuoden ajan peräisin Paimionjoesta. Sateisena vuonna 2004 Paimionjoesta oli tarve pumputa kesäkuussa kolmen viikon ajan. Paimionjoesta pumputtu vesi alkaa nostaa Aurajoen Halisten altaan pintaa noin kahden vuorokauden kuluttua mutta laadultaan vesi muuttuu Paimionjoesta pumputuksi 1-2 viikossa. Turun vesilaitos sijaitsee Halisten altaan alaosassa. Paimionjoesta pumputtu vesi altistaa kesäisin Halisten altaan veden sinileväkukinnoille. Turun vesilaitos esittää muistutuksenaan: - Turun vesilaitos ei näe Tarvasjoen jätevedenpuhdistamon aiheuttavan vesilaitoksen raakavedenotolle vaaraa silloin, kun puhdistamo toimii normaalisti eikä siellä ole ohituksia. - Puhdistamon ohitusten lopettamiseksi viemärikaivojen korjaaminen on otettava lähiajan investointiohjelmiin.

16 16/23 - Turun vesilaitoksen pumppaamo on n. 2,5 km:n (3,2 km) päässä Tarvasjoen jätevedenpuhdistamon purkupaikan alapuolella. Jos puhdistamolla on käyttöhäiriö, niin siitä pitäisi ilmoittaa Turun vesilaitoksen valvomoon puh. (02) , jotta mahdollisesti käynnissä oleva raakaveden pumppaus tiedetään lopettaa. Hakijan kuuleminen ja vastine Lounais-Suomen ympäristökeskus on varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen ympäristölupahakemuksen johdosta annetuista lausunnoista ja siitä tehdystä muistutuksesta. Hakija ei ole antanut vastinetta. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Tarvasjoen kunnan jätevedenpuhdistamolla tehdyn tarkastuksen muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Tarvasjoen kunnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan kunnan jätevedenpuhdistamon toimintaan. Lupa myönnetään hakemuksessa tarkoitettujen jätevesien käsittelyyn olemassa olevassa puhdistamossa ja käsiteltyjen jätevesien johtamiseen nykyiseen purkupaikkaan ojaan ja siitä edelleen Paimionjokeen Tarvasjoen kunnassa. Lupa myönnetään edellyttäen, että seuraavia lupamääräyksiä noudatetaan ja muilta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Ojaa (vesilain 1 luvun 2 :ssä tarkoitettu uoma) puhdistamon ja Paimionjoen välillä ei pidetä vesilain 10 luvun 2 :ssä tarkoitettuna viemärinä. Jäteveden johtamisesta ei aiheudu ennalta arvioitavissa olevaa korvattavaa haittaa, minkä vuoksi korvauksia ei määrätä. Lausunnoissa ja muistutuksessa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon annetuista määräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Jäteveden käsittely ja päästöt vesistöön 1) Jätevedet on käsiteltävä hakemuksen mukaisesti biologis-kemiallisesti tai vastaavalla tavalla siten, että jätevesipäästöt ojaan ja siitä edelleen vesistöön sekä muut päästöt ympäristöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. 2) Puhdistamolla ja sen piirissä olevasta viemäriverkosta tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä muut poikkeustilanteet mukaan lukien vuosikeskiarvoina laskettujen, ojaan johdetun jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on täytettävä seuraavat vaatimukset: Pitoisuus Käsittelyteho enintään vähintään Biologinen hapenkulutus (BHK 7 ATU ) 15 mg O 2 /l 90 % Kemiallinen hapenkulutus (KHK Cr ) 100 mg O 2 /l 80 % Fosfori 0,5 mg P/l 90 % Kiintoaine 20 mg/l 90 %

17 17/23 Jätevedenpuhdistamon käytön tavoitteena on lisäksi oltava mahdollisimman tehokas ammoniumtypen nitrifikaatio. Nitrifikaation tehostamiseksi puhdistamolla on tarvittaessa käytettävä alkalointikemikaalia siten, että jäteveden ph-arvon aleneminen ei rajoita nitrifikaatiota eikä vaikeuta fosforin saostamista. Selkeytystuloksen parantamiseksi puhdistamolla on tarvittaessa käytettävä polymeeriä. Ojaan johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin raskasmetalleja eikä muita terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita. Päästöt ilmaan 3) Toiminnassa on pyrittävä siihen, että haitallisia päästöjä ilmaan syntyy mahdollisimman vähän. Hajupäästöjä aiheuttavat työvaiheet, ennakoitavissa olevat huolto- ja korjaustyöt mukaan lukien, on pyrittävä ajoittamaan ja toteuttamaan siten, että niistä aiheutuva hajuhaitta on mahdollisimman pieni. Melu 4) Häiritsevän melun aiheuttamista on vältettävä. Melua aiheuttavat työvaiheet ja toimintaan liittyvä liikenne on pyrittävä keskittämään sellaisiin ajankohtiin, jolloin meluhaitat ovat vähäisimmät. Luvan saajan on tarvittaessa selvitettävä toiminnasta aiheutuva melu ja sen leviäminen. Puhdistamon toiminnasta aiheutuva melu ei saa ympäristön lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa ylittää päivällä klo ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeg ) eikä yöllä klo ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeg ). Viemärilaitoksen käyttö ja hoito 5) Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei toiminnasta aiheudu haittaa eikä vaaraa terveydelle. Puhdistamoa ja sen piirissä olevaa viemäriverkostoa kokonaisuudessaan on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja että toiminnasta aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Kaikki viemärilaitoksen toiminta-alueella muodostuvat jätevedet, joiden käsittely yhdyskuntajätevesien kanssa on tarkoituksenmukaista, on pyrittävä johtamaan puhdistamolle. Puhdistamolla on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vastuunalainen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle, Tarvasjoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Turun vesilaitokselle. Viemäriverkon kunnostus 6) Puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkkoa on kunnostettava siten, että hule- ja vuotovesien joutuminen jätevesiviemäreihin on mahdollisimman vähäistä. Luvan saajan on toimitettava vuosittain Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Tarvasjoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle selvitys vuoto- ja kuivatusvesien vähentämiseksi tehdyistä verkoston kunnostustoimenpiteistä ja niiden vaikutuksista. Kaikki puhdistamon piirissä olevan viemäriverkon ohitus- ja ylivuotokohdat on varustettava viimeistään vuoden 2008 loppuun mennessä vähintään sellaisin laittein, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti.

18 18/23 Poikkeavat jätevedet 7) Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkkoon ja puhdistamolle johdettavien teollisuusjätevesien ja muiden talousjätevedestä olennaisesti poikkeavien jätevesien haitallisuutta vähennetään asianmukaisten esikäsittely-, tasaus- tai muiden toimenpiteiden avulla ja asianomaisia sopimuksia ja määräyksiä noudattaen. Sellaiset laitokset, joista jätevesiin saattaa joutua öljyä tai muita puhdistamon tai viemäriverkon toiminnalle haitallisia aineita, on varustettava riittävillä varolaitteilla tällaisten aineiden viemäriverkkoon pääsemisen estämiseksi. Luvan saajan on oltava jatkuvasti selvillä poikkeavien jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelytoimenpiteistä. Tiedot näistä ja jäljennökset tehdyistä liittymissopimuksista on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Tarvasjoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle puhdistamon käyttö- ja päästötarkkailun yhteydessä tai muulla tavalla. Puhdistamoliete ja muut toiminnassa syntyvät jätteet 8) Puhdistamolla muodostuva sakeutettu nestemäinen liete on vietävä jatkokäsiteltäväksi Auran kunnan jätevedenpuhdistamoon tai muuhun laitokseen, jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisen lietteen käsittely on hyväksytty. Menettelystä on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Tarvasjoen, Auran sekä lietteen mahdollisen muun sijoituskunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden tarpeelliseksi katsomat tiedot. Luvan saajan on esitettävä vuoden 2008 loppuun mennessä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle selvitys puhdistamolietteen jatkokäsittelystä sen jälkeen, kun Auran kunnan jätevedenpuhdistamon toiminta lopetetaan. 9) Puhdistamoliete on kuljetettava siten, ettei kuljetuksesta aiheudu ympäristön likaantumista eikä hajuhaittaa. 10) Muut hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäviksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet, ellei niitä ole luokiteltava ongelmajätteiksi, voidaan toimittaa kaatopaikalle tai jätteenkäsittelylaitokseen, jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisten jätteiden vastaanotto on hyväksytty. 11) Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Varastointi 12) Kemikaalit, voiteluaineet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, maaperän taikka pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Häiriö- ja muut poikkeustilanteet 13) Jos ympäristöön on joutunut tai uhkaa joutua öljyä, myrkyllistä ainetta tai muuta laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavaa päästöä, luvan saajan on viipymättä ilmoitettava siitä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle, Tarvasjoen kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille sekä Turun vesilaitokselle. Luvan saajan on täl-

19 löin ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. 19/23 Tarkkailu- ja raportointimääräykset Käyttö- ja päästötarkkailu 14) Jäteveden käsittelyä koskeva toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyllä, mutta tämän päätöksen lupamääräykset huomioon ottaen tarkistetulla tavalla. Puhdistamolle tulevasta ja ojaan johdettavasta jätevedestä on otettava vähintään neljät kokoomanäytteet vuodessa kolmen kuukauden välein. Kokoomanäytteet on kerättävä automaattisilla näytteenottimilla yhden vuorokauden ajalta. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analysoinnit on suoritettava standardimenetelmien ja valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaisesti. Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa on tarkistettava, mikäli se on tarpeen luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin. Ympäristövaikutusten tarkkailu 15) Jäteveden vaikutuksia purkuvesistön tilaan, veden laatuun ja eliöstöön on tarkkailtava Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Vesistövaikutusten tarkkailua on jatkettava toistaiseksi aiemmin hyväksytyn yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Uusi vesistövaikutusten tarkkailusuunnitelma on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi vuoden 2008 loppuun mennessä. Kirjanpito 16) Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseistä on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. Samoin on pidettävä kirjaa muun muassa: - puhdistamon ja viemäriverkon käytöstä mukaan lukien energian ja kemikaalien kulutus - puhdistamon ja viemäriverkon huolto- ja korjaustoimista - puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja ympäristöpäästöihin vaikuttavista muista tekijöistä kuten viemärilaitokseen johdetuista poikkeavista jätevesistä - puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden määrästä, laadusta, luokituksesta, alkuperästä, varastoinnista, hyötykäytöstä, sijoituskohteista, kuljetusajankohdista ja kuljettajista sekä - mahdollisista poikkeus- ja häiriötilanteista, niiden ajankohdista, kestoajasta, niiden aiheuttamista päästöistä sekä toimista, joihin niiden johdosta on ryhdytty. Raportointi 17) Kaikkien tarkkailujen tulokset on raportoitava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Tarvasjoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristövaikutusten tarkkai-