Päätös. Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus Oripään kunnan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan määräysten tarkistamiseksi, Oripää

Transkriptio

1 Päätös Etelä-Suomi Nro 72/2012/1 Dnro ESAVI/635/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus Oripään kunnan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan määräysten tarkistamiseksi, Oripää HAKIJA Oripään kunta Koulutie Oripää LAITOS JA SEN SIJAINTI Oripään kunnan jätevedenpuhdistamo sijaitsee keskustaajaman lounaispuolella Tanskilan kylässä kunnan omistamalla kiinteistöllä Erkkilä (kiinteistötunnus ) osoitteessa Jouhijoentie 80. Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan purkujohdolla Liinojaan puhdistamon kohdalla. Purkupaikan koordinaatit yhtenäiskoordinaatistossa ovat N , E Liinoja laskee Jauhijokeen 80 metriä purkupaikan alapuolella. Jauhijoki laskee Aurajokeen noin 1,0 km Liinojan yhtymäkohdan alapuolella. HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Puhdistamo, joka on tarkoitettu asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen, on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 a kohdan perusteella. Lounais-Suomen ympäristökeskus on antamallaan ympäristölupapäätöksellä nro 79 YLO määrännyt lupamääräysten tarkistushakemuksen tekemisestä mennessä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on lupaviranomainen ympäristönsuojelulain 31 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 13 a kohdan perusteella. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Voimassa oleva ympäristölupa Lounais-Suomen ympäristökeskus on antamallaan päätöksellä nro 79 YLO myöntänyt Oripään kunnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Oripään kunnan jätevedenpuhdistamon toimintaan. Lupa on myönnetty hakemuksessa tarkoitettujen jätevesien käsittelyyn olemassa olevassa puhdistamossa ja käsiteltyjen jätevesien johtamiseen Liinojaan nykyisessä purkupaikassa ja siitä edelleen Jauhijoen kautta Aurajokeen noudattamalla tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. Lupamääräyksen 1) mukaan: "Jätevedet on käsiteltävä hakemuksen mukaisesti biologis-kemiallisesti tai vähintään vastaavalla tavalla siten, että jätevesi- ja muut päästöt ympäristöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Jäteveden käsittelyä on tehostettava viemäriverkostoa kunnostamalla ja puhdistamolla tehtävillä toimenpiteillä viimeistään mennessä siten, että lupamääräyksen 2 mukainen, alkaen vaadittava käsittelytulos saavutetaan. Viemäriverkoston kunnostamista ja jätevedenkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle viimeistään " Lupamääräyksen 2) mukaan: "Puhdistamolla ja sen piirissä olevasta viemäriverkosta tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä muut poikkeustilanteet mukaan lukien vuosikeskiarvoina laskettujen, vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuden ja puhdistamon käsittelytehon arvojen on saakka täytettävä seuraavat vaatimukset: Pitoisuus Käsittelyteho enintään vähintään BOD 7 ATU 20 mg O 2 /l 85 % COD Cr 125 mg O 2 /l 75 % Fosfori 1,0 mg P/l 85 % Kiintoaine 35 mg/l Ammoniumtyppi 4 mg N/l 85 % alkaen yllä mainitulla tavalla vuosikeskiarvona laskettuna käsittelytuloksen on täytettävä seuraavat vaatimukset: Pitoisuus Käsittelyteho enintään vähintään BOD 7 ATU 15 mg O 2 /l 90 % COD Cr 125 mg O 2 /l 75 % Fosfori 0,7 mg P/l 90 % Kiintoaine 35 mg/l Ammoniumtyppi 4 mg N/l 85 % Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin metalleja eikä muita terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita." Ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan oli viimeistään tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi.

3 3 Alueen kaavoitus ja maankäyttö Jätevedenpuhdistamo sijaitsee keskustaajaman lounaispuolella asemakaavoittamattomalla alueella. Oripään keskustan osayleiskaavassa, joka on päivätty , puhdistamoalue on merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). Puhdistamon ympäristön maankäyttö ei ole muuttunut ympäristöluvassa esitetystä. Puhdistamon naapurissa sijainneen turkistarhan toiminta on loppunut. JÄTEVEDEN PURKUVESISTÖ Yleiskuvaus purkuvesistöstä Oripään jätevedenpuhdistamon purkupaikka sijaitsee Aurajoen vesistöalueeseen (nro 28) kuuluvalla Aurajoen yläosan valuma-alueella (nro ), jonka pinta-ala on 84 km 2 ja järvisyys 0,01 %. Liinojassa olevan purkupaikan jälkeen jätevesi virtaa Jauhijoki -nimisessä Aurajoen sivu-uomassa noin kilometrin matkan. Aurajoessa vedet virtaavat noin 70 kilometriä ennen mereen päätymistään. Aurajoki virtaa Oripään, Pöytyän, Auran ja Liedon kuntien sekä Kaarinan ja Turun kaupunkien alueella ja laskee Saaristomereen Turun kaupungissa. Aurajoen hydrologiset tiedot Aurajoen virtaamia on mitattu säännöllisesti joen keskijuoksulla Hypöistenkoskella ja joen alajuoksulla Halistenkosken säännöstelypadolla. Paimionjoesta on johdettu vettä Savijokea pitkin Aurajokeen Turun vedenoton tarpeisiin lähinnä kesäkautena. Aurajoen yläjuoksun virtaamatiedot Oripään kunnan tasalla Jauhijoen liittymäkohdassa ovat laskennallisia arvioita ja perustuvat Aurajoen Hypöistenkosken virtaamatietoihin. Aurajoen laskennallinen keskivirtaama Jauhijoen liittymäkohdassa on vuosina vaihdellut välillä 0,11 0,51 m 3 /s ja alajuoksulla Halistenkoskella välillä 2,8 11 m 3 /s. Aurajoen ainevirtaamat ja kuormitus Aurajoen kiintoaine- ja ravinnevirtaamia on selvitetty tiheävälisen näytteenoton avulla. Virtaama-arvoina on käytetty Aurajoen koko valumaalueelle (F = 874 km 2 ) Halistenkosken (F = 730 km 2 ) valunta-arvojen perusteella laskettuja virtaama-arvoja. Pitoisuustietoina on käytetty havaintopaikan 54 (Turun ohikulkutien kohdalla) tuloksia. Aurajoen fosfori- ja typpivirtaama on vaihdellut vuosina välillä kg P/d ja kg N/d eli 0,05 0,39 kg P/d/km 2 ja 0,75 3,4 kg N/d/km 2. Vuosina fosforivirtaama on ollut keskimäärin 154 kg P/d ja typpivirtaama keskimäärin 1834 kg N/d eli 56 tonnia fosforia ja 669 tonnia typpeä vuodessa. Tulvajaksoina ravinnevirtaamat voivat hetkellisesti olla huomattavasti suurempia ja vastaavasti pienten virtaamien jaksoina ne jäävät todennäköisesti hyvin pieniksi. Oripään jätevesien lisäksi Aurajokeen johdetaan myös Pöytyän Riihikosken ja Auran jätevedenpuhdistamojen käsitellyt jätevedet. Puhdistamojen päästöissä ei ole viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia. Aurajo-

4 kea kuormittavat jokivarren taajamien asumajätevesien lisäksi maa- ja metsätalous sekä haja-asutus. Oripään jätevesien fosfori- ja typpikuormitus Aurajokeen on vuosina vaihdellut välillä 0,065-0,30 kg P/d ja 3,3-5,8 kg N/d sekä ollut keskimäärin 0,21 kg P/d ja 4,4 kg N/d (0,14 % Aurajoen keskimääräisestä fosforivirtaamasta ja 0,24 % typpivirtaamasta). Aurajoen veden laatu ja vesistön tila Aurajoen veden happitilanne on joen yläjuoksulla Oripäässä ollut vuosina vähintään tyydyttävä esimerkiksi kalojen viihtyvyyden kannalta; veden happipitoisuus on ollut tehdyissä velvoitetutkimuksissa alimmillaan noin 7 mg O 2 /l. Keskijuoksun havaintopaikassa 42 happipitoisuus on ollut kesäisin ajoittain yläjuoksua huonompi; happipitoisuus on ollut 2000-luvulla huonoimmillaan 4,3 mg/l kesällä Havaintopaikkojen vesi on useimmiten ollut lievästi emäksistä (ph > 7,0), eikä joillekin lähialueen jokivesistöille tyypillisiä sulfaattimaiden happamia valumavesiä ole havaittu. Veden hygieeninen tila on ollut molemmissa Oripään havaintopaikoissa kaikilla 2000-luvun tarkkailukerroilla välttävä tai huono. Ajoittain ulosteperäisiä bakteereita on havaittu erittäin runsaasti sekä puhdistamon ylä- että alapuolisessa havaintopaikassa. Suuria bakteerimääriä on todettu sekä kesän että talven tarkkailukerroilla ja eri virtaamaolosuhteissa; hajaasutuksesta ja karjataloudesta lähtöisin oleva hajakuormitus vaikuttaa jokiveden laatuun siltä osin merkittävästi. Keskijuoksulla hygieeninen tila on ollut yläosaa parempi ja keskimäärin välttävä. Ammoniumtypen pitoisuuksien ja biologisen hapenkulutuksen (BOD 7 ) osalta Aurajoen vesi on Oripään havaintopaikoissa pääosalla 2000-luvun tutkimuskerroista ollut luokiteltavissa lievästi likaantuneeksi jokivesistöjen tilaluokituksessa käytettyjen raja-arvojen perusteella. Keskijuoksun havaintopaikassa 42 vesi on biologisen hapenkulutusarvon osalta ollut puhdasta tai lievästi likaantunutta. Ammoniumtypen pitoisuudet ovat olleet keskijuoksulla pääosalla tutkimuskerroista puhtaille jokivesille ominaisia. Aurajoki on ekologiselta tilaltaan luokiteltu välttäväksi. Kalasto ja kalastus Aurajoessa Aurajoen yläjuoksun kalastoa on tutkittu viimeksi vuonna Tuolloin sähkökalastuksia tehtiin Jauhijoessa jätevesien purkupaikan alapuolella ja Aurajoessa lähellä Jauhijoen suuta. Aurajoen kalastoa on tutkittu lisäksi 1990-luvun alussa. Tehdyissä selvityksissä Jauhijoesta ja Aurajoen yläjuoksulta kaloja on löydetty niukasti; sähkökalastuksissa saatiin saaliiksi vain joitakin kivennuoliaisia ja pieniä haukia. Aurajoen alajuoksulla kalasto on monipuolisempi; koko jokialueella kalalajeja on tavattu noin 30 sekä lisäksi pikkunahkiaisia ja nahkiaisia. Aurajoessa on myös rapuja. Jokeen rakennetut padot estävät kalojen liikkumista, ja monipuolisin kalalajisto onkin joen alajuoksulla, jonne nousee mm. lohikaloja. Kalat pääsevät nousemaan Liedon Nautelankoskelle asti. Aurajoessa ei harjoiteta ammattimaista kalastusta. Vähäisten kalamäärien ja jokiuoman vähävetisyyden vuoksi Aurajoen yläjuoksulla Oripäässä virkistyskalastuksellakaan ei liene suurta merkitystä. Joen keskijuoksulla Pöytyällä ja Aurassa sekä etenkin joen alajuoksulla virkistyskalastajien määrä on kasvanut ja alueella toimii järjestäytyneitä kalastuskuntia. 4

5 5 Aurajoen vesistön ja rantojen käyttö Jauhijoki ja Aurajoen yläjuoksu ovat kapeita ja kuivina aikoina vähävetisiä ojia, mikä rajoittaa joen käyttömahdollisuuksia. Aurajoessa jätevesien purkualueen alapuolella ei sijaitse tiettävästi yhtään yleistä uimarantaa. Keskija alajuoksulla joessa on patoaltaiden muodostamia syvempiä kohtia, joita ranta-asukkaat käyttänevät myös uimiseen. Joen alajuoksun virkistyskäyttömahdollisuuksia on viime vuosina pyritty parantamaan. Aurajoki on toiminut Turun kaupungin raakavesilähteenä vuoteen 2012 saakka. Vesilaitos ja säännöstelypato sijaitsevat alajuoksulla Halistenkoskella. Joen alajuoksulle ja Paattistenjokeen on padottu varastoaltaita. Vähävetisinä aikoina Paimionjoen vettä on johdettu Savijoen kautta Aurajokeen vesilaitoksen raakavedeksi. Virttaankankaan tekopohjaveden käyttöönoton myötä Aurajoen merkitys raakavesilähteenä vähenee. Aurajoen keski- ja alajuoksun vettä käytetään kuivina aikoina mahdollisesti peltojen kasteluun. Jokivesi on pääosan vuotta sameaa ja ajoittain hygieenisesti niin huonolaatuista, ettei se sovellu talousvedeksi. Pellon osuus Aurajoen yläosan valuma-alueen pinta-alasta on 42 %. Aurajoen koko vesistöalueen pinta-alasta peltoa on 35 %. Pääosa pelloista sijaitsee savimailla. Havupuuvaltaiset kangasmaat muodostavat noin puolet vesistöalueen pinta-alasta. ALUEELLINEN VESIENHOITOSUUNNITELMA Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 Aurajoen yläosan alue on rajattu Paimionjoen-Aurajoen osa-alueeseen. Aurajoen yläosan ekologinen tila on välttävä. Aurajoen vesistöalueella vesistön hyvän tilatavoitteen saavuttaminen edellyttää toimenpideohjelman mukaan fosforikuormituksen vähentämistä 62 % nykytasosta (fosfori < 60 µg/l). Savimaiden jokityypeille ei ole määritetty typen osalta pitoisuustavoitetta. Paimionjoen-Aurajoen osa-alueella yhdyskuntien jätevesien nykyinen fosforikuormitus (0,7 t P/a) vesistöihin on 0,6 % vesistöjen nykyisestä kokonaiskuormituksesta (118 t P/a). Yhdyskuntien fosforikuormituksen vähentämistavoitteeksi vuoteen 2015 mennessä on toimenpideohjelmassa asetettu 0,35 t P/a eli 50 % nykyisestä kuormituksesta. Yhdyskuntien fosforikuormituksen vähentämiselle ei ole asetettu lisätavoitetta vuoteen 2027 mennessä. Paimionjoen-Aurajoen osa-alueella yhdyskuntien jätevesien nykyinen typpikuormitus (45,54 t N/a) vesistöihin on 2,6 % vesistöjen nykyisestä kokonaiskuormituksesta (1739 t N/a). Yhdyskuntien typpikuormituksen vähentämistavoitteeksi vuoteen 2015 mennessä on toimenpideohjelmassa asetettu 29,09 t N/a eli 64 % nykyisestä kuormituksesta. Yhdyskuntien typpikuormituksen vähentämiselle ei ole asetettu lisätavoitetta vuoteen 2027 mennessä.

6 6 JÄTEVEDENPUHDISTAMON TOIMINTA Puhdistamolla käsiteltävät jätevedet ja lietteet Oripään kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman (päivätty ) mukaan kunnan viemäriverkoston pituus oli vuoden 2008 lopulla n. 17 km, josta betoniputkea oli n. 1,2 km, muoviputkea n. 14,4 km ja paineviemäriä n. 1,5 km. Hulevesiviemäriä on rakennettu uusille asuinalueille. Vuonna 2008 viemäriverkostoon liitetyissä kiinteistöissä asui 605 asukasta. Liittymisaste kunnalliseen viemäriverkostoon oli 43 %. Oripään viemäriverkosto kattaa asemakaava-alueen ja Varkaanvuoren ympäristön. Jätevesiviemäröinnille ei ole määritetty toiminta-aluetta vesihuoltolain edellyttämällä tavalla. Vuonna 2008 Oripään puhdistamolle johdettiin jätevesiä keskimäärin 315 m 3 /d (yhteensä m 3 ), joista liittyjiltä laskutettiin 91 m 3 /d (yhteensä m 3 ). Vuonna 2008 laskuttamattoman jäteveden osuus oli 71 %. Laskuttamattomat jätevedet muodostuvat vuoto-, hule- ja kuivatusvesistä. Vuodot muodostuvat pääosin vuotavista tonttijohdoista. Hule- ja kuivatusvesiä tulee lähinnä vanhoilta asuinalueilta, joille ei ole rakennettu hulevesiviemäriä. Viemäriverkostoon on liittynyt 43 % kunnan asukkaista. Liittymisprosentin ennustetaan kasvavan 57 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Viemäriverkoston piiriin tulee mitoitusvuoteen mennessä arviolta 335 uutta liittyjää. Viemäriverkoston liittyjämäärä- ja jätevesimääräennusteet vuoteen 2030: Kunnan väestömäärä, as Liittyjämäärä, as Liittymisaste Jätevesimäärä, m 3 /d Oripään jätevedenpuhdistamolla ei käsitellä haja-asutusalueelta kerättäviä sako- eikä umpikaivolietteitä. Puhdistamolla muodostuva liete on viety jatkokäsiteltäväksi Auran kunnan jätevedenpuhdistamoon. Oripään kunnanvaltuusto on päätöksellään (51 ) hyväksynyt Oripää-Riihikoski-Aura-Liedon asema siirtoviemärin hankesuunnitelman ja päättänyt, että Oripään kunta on mukana siirtoviemärin toteuttamisessa hankesuunnitelman mukaisesti. Hankkeen toteuduttua Auran, Pöytyän (Riihikosken alueen) ja Oripään kuntien jätevedet johdetaan Kakolanmäen jätevedenpuhdistamoon Turkuun. Hankkeen suunnitellun vaiheistuksen mukaan siirtoviemäriosuus Oripää Pöytyän kirkonkylä rakennetaan vuonna 2016, jolloin Oripään jätevesien johtaminen Kakolanmäen jätevedenpuhdistamoon tulee mahdolliseksi. Oripään kunnan osuus siirtoviemärin rahoituksesta vuosina on hankesuunnitelman mukaan yhteensä euroa. Puhdistamon prosessit ja mitoitus Oripään kunnan jätevedenpuhdistamo on vuonna 1985 käyttöön otettu yksilinjainen biologis-kemiallinen rengaskanavapuhdistamo, jossa fosfori saostetaan rinnakkaissaostuksena ferrisulfaatilla (PIX-105). Jätevedenkäsittelyprosessiin syötetään myös kalkkia (SL90T) nitrifikaation edistämiseksi. Toukokuun alussa 2009 puhdistamolla aloitettiin polymeerin automaattinen

7 syöttö jälkiselkeytykseen kiintoaineen karkaamisen estämiseksi. Puhdistamo on saneerattu vuonna Jäteveden käsittelyprosessissa on seuraavat yksikköoperaatiot: - tulopumppaamo (Jouhijoentien päässä Aurajoen rannassa) - tulovirtaaman mittaus (magneettiputki paineviemärissä) - porrasvälppä (välpepuristin, välpeastia 600 l) - näytteenotto tulevasta jätevedestä (1 osanäyte/pumppausjakso) - saostuskemikaalin syöttö (vakiosyöttö kalvopumpulla) - ilmastus rengaskanavassa (V = 280 m 3 ) - alkalointikemikaalin syöttö rengaskanavaan (kuivasyöttö ruuvilla) - polymeeriliuoksen syöttö jälkiselkeytykseen menevään veteen - jälkiselkeytys (A = 42 m 2 ) - näytteenotto käsitellystä jätevedestä Puhdistamolla ei käsitellä sako- eikä umpikaivolietteitä. Puhdistamolla muodostuva liete poistetaan palautuslietepumppaamosta ja johdetaan lietevarastoon, jossa lietettä tiivistetään ja josta dekantoitu rejektivesi palautetaan rengaskanavaan. Tiivistetty puhdistamoliete viedään Auran kunnan jätevedenpuhdistamolle kuivattavaksi ja kompostoitavaksi. Puhdistamolla on hydraulisessa ylikuormitustilanteessa ohitusmahdollisuus ohituskaivon kautta Liinojaan. Ohitusveden määrä mitataan V-mittapadolla. Puhdistamon mitoitusarvot ovat: - keskimääräinen vuorokausivirtaama, Q kesk 270 m 3 /d - enimmäisvirtaama, Q maks 400 m 3 /d - mitoitusvirtaama, q mit 22 m 3 /h - BOD 7 kuorma 40 kg O 2 /d - fosforikuorma 2,1 kg P/d - kokonaistyppikuorma 8,4 kg N/d - ammoniumtyppikuorma 2,8 kg N/d Puhdistamon tulokuormitus Oripään jätevedenpuhdistamon käyttö- ja päästötarkkailun tulosten mukaan keskimääräinen tulokuormitus puhdistamolle on vuosina ollut: 7 Vuosi Virtaama m 3 /d BOD 7 ATU kg O 2/d Kok. fosfori kg P/d Kok. typpi kg N/d ,88 4, ,93 5, ,90 5, ,1 6, ,2 5, ,1 5, ,5 8, ,4 6, ,8 8, ,1 6,0 Puhdistamon asukasvastineluku (AVL) on valtioneuvoston asetuksen (888/2006) mukaisesti vuosien keskimääräisen tulokuorman (BOD 7 ATU ) perusteella laskettuna 360.

8 8 Kemikaalien ja veden käyttö Oripään jätevedenpuhdistamolla käytetään saostuskemikaalina nestemäistä ferrisulfaattia (Kemwater PIX-105). Saostuskemikaalin kulutus on vuosina ollut 6,4-18,4 t/a eli keskimäärin g/m 3 jätevettä. Saostuskemikaali kuljetetaan puhdistamolle konteissa (2 konttia kerrallaan, V = 1 m 3 ) ja varastoidaan kemikaalivarastotilassa olevassa kontissa (V = 1 m 3 ). Puhdistamolla käytetään alkalointikemikaalina sammutettua kalkkia (Nordkalk SL90T) nitrifikaation edistämiseksi. Kalkin kulutus on vuosina ollut kg/a eli keskimäärin g/m 3 jätevettä. Kalkki kuljetetaan puhdistamolle ja varastoidaan kemikaalivarastotilassa säkeissä. Kemikaalivarastotilassa on kalkinsyöttöruuvi (kuivasyöttö). Polymeeriä on toukokuusta 2009 alkaen käytetty jälkiselkeytyksen tehostamiseen. Käytetty polymeerimäärä on vuosina ollut 150 kg/a eli keskimäärin 1,8-2,3 g/m 3 jätevettä. Puhdistamolla on aiemmin käytetty kunnan vesijohtoverkostosta otettua vettä lähinnä rumpusiivilän huuhteluvetenä. Rumpusiivilä on vuonna 2007 korvattu porrasvälpällä. Puhdasta vettä käytetään puhdistamolla myös pesu- ja talousvetenä. Energian käyttö ja energiatehokkuus Sähkön kulutus Oripään jätevedenpuhdistamolla on vuosina ollut 0,55-1,4 kwh/m 3 jätevettä. Vuonna 2010 sähköä käytettiin yhteensä kwh/a eli keskimäärin 1,4 kwh/m 3 jätevettä. PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN SEKÄ YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Jätevesien käsittelytulos Oripään jätevedenpuhdistamon ympäristöluvassa määrätyt jätevesien käsittelyvaatimukset (Liinojaan johdettavan jäteveden enimmäispitoisuudet ja puhdistuksen vähimmäistehot) sekä niiden toteutuminen vuosikeskiarvoina laskettuna ja ohitusvedet huomioon ottaen ovat vuosina olleet: Luparaja saakka BOD 7 ATU COD Cr Kiintoaine Kok. P Kok. N NH 4 N mg O 2/l % mg O 2/l % mg/l % mg P/l % mg N/l % mg N/l % , , , , , , , , ,65 98 Luparaja alkaen , , , , , ,5 97 0, , , , ,3 96 Liinojaan johdettujen jätevesien pitoisuusarvot ja käsittelytehot puhdistamolla ovat vuosikeskiarvoina laskettuna ja ohijuoksutukset huomioon ottaen täyttäneet asetetut puhdistusvaatimukset vuosina 2005 ja

9 lukuun ottamatta ammoniumtypen pitoisuutta ja nitrifikaatioastetta vuonna Vuonna 2006 keskimääräinen puhdistusteho oli vaadittua huonompi ja fosforin sekä ammoniumtypen keskimääräiset pitoisuusarvot ylittivät raja-arvon. Kokonaistypen poiston tehokkuus on ollut laitostyypille ominaista. Jätevesien käsittelytulokset vuosina ovat kaikilta osin täyttäneet myös yhdyskuntajätevesistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (888/2006) edellytetyt käsittelyvaatimukset (BOD 7 ATU < 30 mg O 2 /l, teho > 70 %; COD Cr < 125 mg O 2 /l, teho > 75 %; kiintoaine < 35 mg/l, teho > 90 % ja kokonaisfosfori < 3 mg P/l, teho > 80 %). Asetuksella ei määrätä typen poiston vaatimuksia asukasvastineluvultaan alle avl:n laitoksille. Kyseisen asetuksen 4 :n mukaan typenpoiston tarve jätevesistä on selvitettävä ympäristölupahakemuksessa ja ratkaistava ympäristöluvassa. Jätevesipäästöt vesistöön (Liinojaan) Jätevesipäästöt Oripään jätevedenpuhdistamolta Liinojaan vuosina ovat vuosikeskiarvoina laskettuna olleet: 9 BOD 7 ATU kg O 2/d COD Cr kg O 2/d Kiintoaine kg/d Kok. fosfori kg P/d Kok. typpi kg N/d NH 4 -N kg N/d ,9 19 9,6 0,30 3,7 0, ,2 11 7,8 0,25 3,5 0, ,4 8,4 6,0 0,19 3,3 0, ,1 11 7,7 0,28 3,5 0, ,3 10 6,9 0,24 4,5 0, ,51 6,1 2,9 0,11 4,7 0, ,8 15 8,5 0,30 5,3 1, ,99 9,6 5,8 0,22 5,8 0, ,4 10 4,7 0,10 4,3 1, ,60 5,6 2,2 0,065 5,6 0, ,60 4,9 2,9 0,078 3,8 0,24 Jätevesipäästöjen ympäristövaikutukset purkuvesistöön ja sen käyttöön Aurajoen virtaaman suuruus vaikuttaa oleellisesti Oripään jätevesien laimenemiseen ja mahdollisiin vaikutuksiin jokiveden laadussa. Aurajoen yläosan keskivirtaamatilanteessa (0,31 m 3 /s) jokiveden kokonaistyppipitoisuus voi kasvaa laskennallisesti keskimäärin 160 µg/l, ammoniumtyppipitoisuus 23 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuus 8 µg/l Oripään jätevesien seurauksena (kuormituksena käytetty vuosien keskikuormitusarvoja). Vähävirtaamaisina aikoina jokiveden likaantuminen näkyy kuitenkin selvemmin jätevesien muodostaessa huomattavan osan joen vesimäärästä. Virtaaman ollessa esim. 0,01 m 3 /s jätevesien laskennalliset vaikutukset voivat olla selviä; kokonaistyppipitoisuus voi kasvaa noin µg/l, ammoniumtyppipitoisuus 720 µg/l ja fosforipitoisuus 240 µg/l. Käytännössä näin suuria pitoisuuden muutoksia ei ole havaittu tehdyissä vedenlaadun tutkimuksissa; enimmillään Aurajoen veden typpipitoisuus on kasvanut µg N/l ja fosforipitoisuus 152 µg P/l havaintopaikkojen 14 ja 15 välillä. Aurajoen keski- ja alajuoksulla Oripään jätevesistä aiheutuvat vedenlaadun muutokset jäävät laimenemisen vuoksi pienemmiksi kuin ylempänä joessa. Osa ravinteista laskeutuu tai sitoutuu matkalla alajuoksulle joen suvantopaikkojen pohjalietteeseen ja kasvillisuuteen luvun velvoitetarkkailujen tulosten perusteella Oripään puhdistamolta Aurajokeen johdettujen jätevesien vaikutus on saattanut näkyä etenkin ravinnepitoisuuksien ja enterokokkien kaltaisten bakteerien määrän kasvuna havaintopaikkojen 14 ja 15 välillä. Jokeen tulevan muun kuormituksen seu-

10 rauksena puhdistamon yläpuolisen havaintopaikan 14 vedenlaatu on ajoittain kuitenkin alapuolista paikkaa 15 heikompi, mikä vaikeuttaa tulosten tulkintaa. Kokonais- ja ammoniumtypen pitoisuudet sekä bakteerimäärät kasvoivat havaintopaikkojen 14 ja 15 välillä noin 50 %:lla 2000-luvun tutkimuskerroista, kun taas lopuilla kerroilla pitoisuudet ja bakteerimäärät pienenivät tai niissä ei ollut selvää muutosta. Ammoniumtypen ja biologisen hapenkulutuksen (BOD 7 -arvo) osalta Aurajoen likaantuneisuusluokitus pysyi havaintopaikoissa 14 ja 15 samana pääosassa (70 80 %) 2000-luvun tutkimuskerroista. Havaintopaikkojen välinen likaantuneisuusluokitus heikkeni ammoniumin ja hapenkulutuksen osalta noin 20 %:lla tutkimuskerroista. Enterokokkien kaltaisten bakteerien määrän perusteella Aurajoen yläosan hygieeninen tila on ollut välttävä tai huono kummassakin havaintopaikassa. Noin 45 %:ssa 2000-luvun tutkimuskerroista hygieenistä tilaa kuvaava luokitus heikkeni välttävästä huonoksi havaintopaikkojen välillä, kun taas noin 45 %:ssa tutkimuksista hygieenisen tilan luokitus ei muuttunut. Muutamalla tutkimuskerralla hygieeninen tila oli yläpuolisessa havaintopaikassa huono ja alapuolella välttävä. Lämpimän veden aikana veden ollessa emäksistä osa ammoniumtypestä esiintyy vedessä ammoniakkina, joka on vesieliöille myrkyllistä. Veden lämpötilan ollessa alle 20 ºC ja ph-arvon pysyessä pienempänä kuin 8, veteen ei synny haitallisia määriä ammoniakkia, jos jokiveden ammoniumtyppipitoisuus on pienempi kuin 2000 µg/l. Ammoniakki muuntuu lisäksi nopeasti ammoniumiksi ja ammonium edelleen nitraatiksi, joten ammoniakin mahdolliset haittavaikutukset eivät ulotu laajalle alueelle joessa. Aurajoen ammoniumtyppipitoisuus on viime vuosina tehdyissä tarkkailuissa ollut Oripään puhdistamon alapuolella talvella enimmillään 680 µg/l ( ) ja kesällä enimmillään 900 µg/l ( ). Ammoniumtyppipitoisuuksien pysyessä vastaavalla tasolla kuin Aurajoessa on aikaisemmin havaittu, ei ammoniakin haittavaikutuksia ilmenne. Oripään jätevesillä ei ole osoitettu olevan selvää vaikutusta Aurajoen happipitoisuuteen, joten siltä osin jätevesillä ei ole vaikutusta kalojen viihtyvyyteen joessa. Jäteveden ravinteet voivat kiihdyttää planktonlevien kasvua joen suvantopaikoissa etenkin kuivina jaksoina, jolloin veteen pääsee vähäisemmän savisameuden ansiosta enemmän valoa levien käyttöön. Aurajoen velvoitetarkkailu ei ole Oripään havaintopaikoissa sisältänyt a- klorofyllipitoisuuksien määrityksiä, joten planktonlevien määrästä ei ole saatavilla tietoa. Jauhijoki ja Aurajoen yläjuoksu ovat kapeita ja kuivina aikoina vähävetisiä ojia, mikä rajoittaa joen käyttömahdollisuuksia. Aurajoen yläosassa veden hygieeninen tila on ajoittain heikentynyt mahdollisesti Oripään puhdistamon jätevesistä johtuen. Vaikutukset veden hygieeniseen tilaan voivat ulottua joen keskijuoksulle asti. Hygieenisesti välttävä- tai usein jopa huonolaatuinen vesi ei sovellu uima- eikä talousvedeksi. Muuten päästöillä ei ole oleellista vaikutusta vesistön käyttöön. Päästöt ilmaan ja haju sekä niiden ympäristövaikutukset Puhdistamo saattaa aiheuttaa ajoittaisia lähinnä viihtyisyyttä vähentäviä hajuhaittoja lähiympäristöön. Hajuhaittaa voi esiintyä lietteen kuljetuksen yhteydessä. Hajuhaitat ovat kuitenkin vähäisiä, eikä niistä ole tullut valituksia. 10

11 Toiminnasta aiheutuu jonkin verran kuorma- ja loka-auto- sekä henkilöautoliikenteen pakokaasupäästöjä. Niiden vaikutukset ilmaan eivät poikkea oleellisesti maa- ja metsätaloudelle tavanomaisista koneiden pakokaasupäästöistä tai muun henkilöautoliikenteen pakokaasupäästöistä. Päästöt maaperään ja pohjaveteen sekä niiden ympäristövaikutukset Oripään jätevedenpuhdistamo ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Puhdistamon länsipuolella sijaitsee Tanskilankankaan pohjavesialue (nro , luokka II) ja itäpuolella Krapurannan pohjavesialue ( , luokka II). Oripään kunnan Pruukan vedenottamo sijaitsee Oripäänkankaan pohjavesialueella ( , luokka I). Viemäriverkostossa on 6 jätevedenpumppaamoa, joista käsittelemätöntä jätevettä voi päästä ympäristöön. Kangastien ja Paimenentien pumppaamot sijaitsevat Oripäänkankaan pohjavesialueella ja Tanskilan pumppaamo Tanskilankankaan pohjavesialueella. Ylivuotoja ei ole lähivuosina havaittu. Puhdistamolla on hydraulisessa ylikuormitustilanteessa ohitusmahdollisuus ohituskaivon kautta Liinojaan. Puhdistamo-ohitusta on havaittu viimeksi vuonna Maaperään kohdistuneilla jätevesipäästöillä voi olla mm. hygieenisesti pilaavaa vaikutusta maaperään, mutta vaikutukset ovat hyvin paikallisia. Vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaan Oripään viemäriverkostoa on tarkoitus laajentaa Tanskilankankaan ja Krapurannan pohjavesialueille, mikä tulee vähentämään Oripään kunnan haja-asutusalueiden puutteellisesta jätevedenkäsittelystä aiheutuvaa pohjavesien pilaantumisriskiä. Puhdistamolla muodostuu lietettä, joka viedään Auran jätevedenpuhdistamolle kuivattavaksi ja kompostoitavaksi. Melupäästöt ja tärinä sekä liikenne Toiminnasta aiheutuvan melun vaikutukset ovat paikallisia. Kaikki melua aiheuttavat toiminnot sijaitsevat puhdistamorakennuksen sisällä, eikä meluhaittaa ympäristöön ole havaittu. Tietoon ei ole tullut, että melusta aiheutuisi merkittävää haittaa naapurustossa. Henkilöautoliikennettä puhdistamolle on noin 30 ajoneuvoa/viikko ja raskasta liikennettä (loka- ja jäteauto) on noin 2 ajoneuvoa/viikko. Puhdistamoalueella sijaitsee Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n ongelmajätteen sekä sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanottopiste kotitalouksille. Muita jätteitä ei oteta vastaan. Vastaanottopiste on auki kerran viikossa keskiviikkoisin klo Jätevedenpuhdistamon vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Oripään jätevedenpuhdistamon vaikutusalueella ei sijaitse sellaisia luontokohteita, luonnonsuojelualueita tai Natura suojeluverkostoon kuuluvia alueita, joihin puhdistamolla tai sen vesistökuormituksella olisi merkittävää vaikutusta. Jätevedenpuhdistamon toiminnalla ei ole merkittäviä vaikutuksia rakennettuun ympäristöön. 11

12 12 Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Puhdistamoliete Oripään jätevedenpuhdistamolla ei käsitellä haja-asutusalueelta kerättäviä sako- eikä umpikaivolietteitä. Puhdistamolla muodostuva ylijäämäliete poistetaan jälkiselkeytyksestä (palautuslietepumppaamosta) lietevarastoon, jossa lietettä tiivistetään dekantoimalla. Tiivistetty liete kuljetetaan Auran jätevedenpuhdistamolle kuivattavaksi ja kompostoitavaksi. Lietteen määrä on vaihdellut vuosina välillä m 3 /a. Puhdistamolietteen laatua on tutkittu vuosittain vuodesta 2002 alkaen. Lietteen keskimääräinen kuiva-ainepitoisuus vuosina on ollut 5,8 %. Tutkittujen lietenäytteiden raskasmetallipitoisuudet ovat olleet lannoitevalmisteelle sallittuja enimmäispitoisuuksia pienempiä kaikilla tarkkailukerroilla (MMM, asetus lannoitevalmisteista 12/07). Auran kunta on saanut EVIRA:lta lannoitevalmistelain (539/2006) 14 :n mukaisen laitoshyväksynnän jätevedenpuhdistamolietteen kompostoinnille (hyväksyntänumero FIC /2007NA). Hyväksyntä on voimassa toistaiseksi. Kompostoidun lietteen lannoitevalmisteasetuksen (MMM 12/07) mukainen tyyppinimi on maanparannuskomposti. Välppäjäte Puhdistamolla muodostuu välppäjätettä alle 10 m 3 vuodessa. Välppäjäte haetaan puhdistamolta jäteautolla Loimi-Hämeen jäteaseman jätekuljetusten yhteydessä. Vanha rumpusiivilä poistettiin käytöstä huhtikuussa 2007, tilalle asennettiin uusi porrasvälppä ja välpepuristin. Sekajäte Puhdistamolla syntyvät sekajätteet varastoidaan astiaan ja toimitetaan Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n alueelliseen keräysastiaan, joka sijaitsee puhdistamon välittömässä läheisyydessä. Sekajätteen määrä on pieni, eikä sen määrää ole eritelty. Vaaralliset jätteet Jätevedenpuhdistamolla muodostuu hyvin pieniä määriä vaihteistojen jäteöljyä, rikkoutuneita lamppuja ym. vaarallisia jätteitä, jotka toimitetaan ao. keräykseen. Ympäristöriskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet Mahdolliset ympäristöriskit Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä ympäristöriskejä. Viemäriverkosto sijaitsee osittain pohjavesialueella. Puhdistamon huono toiminta ja siitä johtuva huono puhdistustulos voivat heikentää väliaikaisesti vedenlaatua Liinojassa ja Jauhijoessa. Jätevedenpuhdistamolla on ohitusmahdollisuus ohituskaivon kautta, ohitusmäärän mittaus tapahtuu V-mittapadolla. Puhdistamo-ohitusta on havaittu viimeksi vuonna 2006.

13 Mahdollinen ympäristöön kohdistuva riski on myös käsittelemättömän jäteveden kulkeutuminen maaperään esimerkiksi viemäriverkostossa hajonneen putken tai pumppaamon tms. verkostoylivuodon kautta. Viemäriverkostossa on 6 jätevedenpumppaamoa, joista käsittelemätöntä jätevettä voi päästä ympäristöön. Ylivuotoja ei ole lähivuosina havaittu. Ympäristöön kohdistuvien riskien vähentämistoimet Jos puhdistamolle tulee runsaasti vuotovesiä, puhdistamo voidaan ohittaa ohituskaivon kautta. Puhdistamo-ohituksella ehkäistään puhdistamon hydraulinen ylikuormittuminen, mikä vaikeuttaisi puhdistusprosessin toimintaa ja voisi aikaansaada muun muassa lietteen karkaamisen puhdistamolta. Puhdistamolle on nimetty vastuullinen puhdistamonhoitaja, joka hoitaa puhdistusprosessia ja vastaa puhdistamon käyttötarkkailusta. Päivittäisellä käyttötarkkailulla pyritään selvittämään puhdistamolle tulevan jäteveden ominaisuuksien haitallisia vaihteluita ja etsimään niiden aiheuttajat. Jos poikkeamia havaitaan, niiden syy ja alkuperä pyritään selvittämään välittömästi ja tarvittavat korjaukset ja muut toimenpiteet aloitetaan. Poikkeamat kirjataan puhdistamon käyttöpäiväkirjaan. Puhdistamo ei ole toistaiseksi kaukovalvonnassa. Puhdistamon kaukovalvonta on suunnitteilla. Puhdistamonhoitaja tai varahenkilöt päivystävät myös viikonloppuisin. Mahdollisia laiterikkoja ja niiden aiheuttamia riskejä puhdistamon toimivuudelle pyritään ehkäisemään suorittamalla puhdistamon määräaikaishuollot ja pitämällä puhdistusprosessia kunnossa. Puhdistamolla käytettävien kemikaalien säilytys ja kemikaaliliuosten valmistus hoidetaan asianmukaisesti ja turvallisuusmääräykset täyttäen. Sähkökatkos voi aiheuttaa puhdistamolla laiterikkoja laitteiden sähkönsaannin ja äkillisen pysähtymisen vuoksi. Puhdistamon automaatio käynnistää puhdistusprosessin kannalta tärkeät laitteet sähkökatkoksen loputtua. Viemäriverkoston jätevedenpumppaamot eivät ole toistaiseksi kaukovalvonnassa. Viemäriverkoston kaukovalvonta on suunnitteilla. Kunnan rakennusmestari tarkastaa pumppaamot kuukausittain. Pumppaamojen tarkastuskäyntien yhteydessä kirjataan mahdolliset häiriöt ja kaikki muu normaalista poikkeava, kuten merkit mahdollisista ylivuodoista. Pumppuhuollot merkitään päiväkirjaan. Valvonnan lisäksi viemäriverkostoa kunnostetaan, huolletaan ja saneerataan vuosittain tarpeen mukaan. Näillä toimenpiteillä pyritään takaamaan viemäriverkoston toimivuus, vähentämään laiterikkojen aiheuttamia riskejä verkoston toiminnalle sekä vähentämään puhdistamolle tulevien vuotovesien määriä. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Oripään jätevedenpuhdistamolla ei ole käytössä ympäristöasioiden hallintajärjestelmää. 13

14 14 PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) Puhdistamolla käytetään tekniikkaa, joka mahdollistaa asetettujen lupaehtojen saavuttamisen. Puhdistamolla on kapasiteettia käsitellä nykyisellään sinne johdettavat jätevedet. Prosessiin syötetään nitrifikaation parantamiseksi alkalointikemikaalia sekä kiintoaineen selkeytyksen tehostamiseksi polymeeriä. Polymeerisyötön aloittaminen jälkiselkeytykseen on pienentänyt vesistöön johdettavaa kuormitusta vuodesta 2009 alkaen. HAKEMUS JA HAKIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI Oripään kunta hakee lupaa jätevedenpuhdistamon toiminnan jatkamiseen voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti. Hakemus ei sisällä toiminnan muutoksia eikä laajennuksia. Kunta hakee lupamääräysten pysyttämistä voimassa olevien lupamääräysten mukaisina (Lounais-Suomen ympäristökeskuksen antama päätös nro 79 YLO). Oripään kunnanvaltuusto on päätöksellään (51 ) hyväksynyt Oripää-Riihikoski-Aura-Liedon asema siirtoviemärin hankesuunnitelman ja päättänyt, että Oripään kunta on mukana siirtoviemärin toteuttamisessa hankesuunnitelman mukaisesti. Hankkeen toteuduttua Auran, Pöytyän (Riihikosken alueen) ja Oripään kuntien jätevedet johdetaan Kakolanmäen jätevedenpuhdistamoon Turkuun. Hankkeen suunnitellun vaiheistuksen mukaan siirtoviemäriosuus Oripää Pöytyän kirkonkylä rakennetaan vuonna 2016, jolloin Oripään jätevesien johtaminen Kakolanmäen jätevedenpuhdistamoon tulee mahdolliseksi. Oripään kunnan osuus siirtoviemärin rahoituksesta vuosina on hankesuunnitelman mukaan yhteensä euroa. TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU Oripään jätevedenpuhdistamon toimintaa sekä Liinojaan johdettujen jätevesien laatua ja määrää on tarkkailtu päivätyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelma on hyväksytty puhdistamon ympäristölupapäätöksellä nro 79 YLO. Oripään kunnan jätevesien vaikutuksia Aurajoen vedenlaatuun on tarkkailtu Turun vesi- ja ympäristöpiirin antaman päätöksen nro 0292A494/121 edellyttämällä tavalla. Em. päätöksellä on tehty muutoksia aikaisemmin hyväksyttyyn (Turun vesipiirin vesitoimiston hyväksymiskirje ) tarkkailuohjelmaan ( ). Lounais-Suomen ympäristökeskuksen Oripään kunnan jätevedenpuhdistamolle myöntämässä ympäristölupapäätöksessä velvoitettiin jätevesien vaikutuksia vesistön tilaan ja veden laatuun tarkkailtavaksi vähintään hakemuksessa esitettyä vastaavalla tavalla. Hakemukseen on liitetty suunnitelma Oripään jätevedenpuhdistamon toiminnan ja vaikutusten uudeksi tarkkailuohjelmaksi. Puhdistamon käyttötarkkailu Päivittäiseen käyttötarkkailuun kuuluvat mm. seuraavat mittaukset ja havainnoinnit:

15 puhdistamolle tuleva jätevesimäärä (m 3 /d) puhdistamolla tapahtuneet ohitukset (m 3 /d) palautuslietteen määrä (m 3 /d) ja palautus -% prosessista poistetun ylijäämälietteen määrä (m 3 /d) ja sijoituspaikka lieteikä (d) jälkiselkeytyksen näkösyvyys (cm) kemikaalien kulutus: saostuskemikaali (kg/d tai g/m 3 ), alkalointikemikaali (kg/d tai g/m 3 ) ja polymeeri jäteveteen (kg/d tai g/m 3 ) säätila: sademäärä (mm/d) ja ulkoilman lämpötila ( C) Viikoittain tai tarpeen vaatiessa (esim. häiriötilanne ja tarkkailujen yhteydessä) tehdään seuraavat mittaukset ja/tai tarkistukset: prosessin lämpötilat: tuleva jätevesi ja rengaskanava ( C) happipitoisuus rengaskanavassa (mg/l) ja jälkiselkeytyksessä (mg/l) ph: tuleva jätevesi ja lähtevä jätevesi liukoinen fosfori: lähtevä jätevesi (mg/l) lietteen ½ tunnin laskeumat: ilmastusliete (ml/l) ja palautusliete (ml/l) kemikaalien laadun ja syöttömäärän tarkistus mahdolliset poikkeus- ja häiriötilanteet: ajankohta (pvm, kellonaika), kestoaika (h, d), aiheutunut päästö (laatu ja määrä), toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi, toimenpiteet tapahtuman toistumisen estämiseksi Kuukausittain tarkistetaan: käytetty energiamäärä (kwh/kk) Lisäksi seurataan muun muassa syntyvien jätteiden määrää, laatua, alkuperää ja loppusijoituspaikkaa sekä puhdistamoliikennettä, kuten ylijäämälietteen ja kemikaalien kuljetuksia. Käyttötarkkailulla pyritään myös selvittämään puhdistamolle tulevan jäteveden ominaisuuksien haitallisia vaihteluita ja etsimään näiden aiheuttajat. Lisäksi käyttötarkkailu käsittää puhdistamon käyttöön ja hoitoon käytettyjen työtuntien selvittämisen, puhdistamoon kuuluvien laitteiden käytön, huollon, kunnon ja toiminnan tarkkailun sekä muiden puhdistamon tilaan ja toimintaan sekä saavutettavaan tulokseen mahdollisesti liittyvien seikkojen, kuten sään, sähkökatkojen taikka jäteveden tavanomaisesta poikkeavan ulkonäön taikka hajun havainnoinnin. Puhdistamon päästötarkkailu Päästötarkkailu vesistöön (Liinojaan) Päästötarkkailu tehdään neljä kertaa vuodessa noin kolmen kuukauden välein. Päästötarkkailuun sisältyvät vuorokauden koontanäytteet puhdistamolle tulevasta ja puhdistamolta lähtevästä jätevedestä. Tulevan jäteveden näyte otetaan välittömästi välpän jälkeen ja lähtevän jäteveden näyte otetaan Liinojaan lähtevästä vedestä. Lisäksi otetaan kertanäytteet ilmastus- ja palautuslietteestä. Koontanäytteet kerätään automaattisilla näytteenottimilla yhden vuorokauden ajan. Jätevesinäytteistä tehdään seuraavat määritykset: Tulevasta ja lähtevästä jätevedestä määritetään alkaliteetti, ph, COD Cr, BOD 7 ATU, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine. 15

16 Lähtevästä jätevedestä määritetään em. lisäksi liukoinen fosfori, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa, liukoinen rauta/alumiini (saostuskemikaalista riippuen). Ilmastuslietteestä ja palautuslietteestä (kertanäytteestä) määritetään lietepitoisuus. Tarkkailua hoitavan valvovan viranomaisen hyväksymän vesitutkimuslaitoksen edustaja noutaa puhdistamolta koontanäytteet. Käynnin yhteydessä tehdään ne määritykset ja mittaukset, jotka edellä on esitetty tehtäväksi viikoittain. Käynnin yhteydessä voidaan suorittaa myös tarpeellisia mittaritarkistuksia ja mahdollisia kalibrointeja. Puhdistamokäynnin yhteydessä vesitutkimuslaitoksen edustaja täyttää päästö-tarkkailusta yhdessä puhdistamonhoitajan kanssa näytepäiväkirjan, joka liitetään päästötarkkailun kertaraporttiin. Näytepäiväkirjaan kirjataan edellä mainitut happipitoisuudet, lämpötilat, näkösyvyys, lietteiden laskeumat ja liukoisen fosforin arvo. Lisäksi näytepäiväkirjaan merkitään näytteenottoajankohta, näytteenottotapa, virtaamatiedot (käsitelty jätevesi, ohitus), arvioitu vuotovesimäärä, ylijäämä- ja palautuslietteiden määrät, prosessiin syötettyjen kaikkien kemikaalien määrät, tehdyt huollot, tarkastukset ja kalibroinnit sekä kaikki tavanomaisesta poikkeava. Koontanäytteet toimitetaan päästötarkkailua tekevälle FINASakkreditoidulle testauslaboratoriolle näytteiden hakupäivänä. Mikäli vaadittuja puhdistustuloksia ei saavuteta, pyritään syy huonoon tulokseen selvittämään tarkkailutulosten ja -käyntien perusteella. Tällöin voidaan myös tehdä ylimääräisiä tarkkailukäyntejä ja laboratoriotutkimuksia. Lisäksi näytteenottokertoja voidaan lisätä, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin on tarpeen. Menetelmät Näytteet analysoidaan FINAS-akkreditoidussa testauslaboratoriossa, joka täyttää standardin ISO/IEC vaatimukset. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analysoinnit suoritetaan valvontaviranomaisen hyväksymin standardimenetelmin ja valtioneuvoston asetuksen 888/2006 edellyttämien menetelmien mukaisesti. Valvontatutkimuksissa käytetään SFS-ENstandardien mukaisia määritysmenetelmiä tai niiden puuttuessa ISOstandardien mukaisia määritysmenetelmiä, taikka sellaisia menetelmiä, jotka määritystarkkuudeltaan ja luotettavuudeltaan vastaavat vähintään näitä menetelmiä. Jos käytetään muita kuin edellä mainittuja standardimenetelmiä, on tarkkailua suorittavan testauslaboratorion ilmoitettava siitä valvovalle viranomaiselle. Näytteenoton suorittaa valvovan viranomaisen hyväksymä sertifioitu ympäristönäytteenottaja tai vastaavan pätevyyden omaava henkilö. Puhdistamolietteen tarkkailu Puhdistamolta poistettavan lietteen laatua tutkitaan kerran vuodessa. Näyte otetaan kertanäytteenä päästötarkkailua suorittavan vesitutkimuslaitoksen näytteenottajan toimesta puhdistamokäynnin yhteydessä. 16

17 Lietteestä tehdään seuraavat määritykset: kuiva-aine, ph, fosfori, typpi, liukoinen typpi, kalsium, kalium, magnesium, rauta/alumiini (saostuskemikaalista riippuen), elohopea, kadmium, kromi, kupari, nikkeli, lyijy, sinkki ja arseeni. Lietteen soveltuvuus lannoitevalmisteen raaka-aineeksi voidaan tarvittaessa tutkia tekemällä myös muita MMM:n lannoitevalmisteasetuksen 12/2007 puhdistamolietettä sisältävän lannoitevalmisteen raaka-aineelle vaadittuja analyysejä. Tarvittavat analyysit määräytyvät tällöin lietteen loppusijoituksen, syntyvän lopputuotteen ja lopputuotteen käyttökohteen mukaisesti. Viemäriverkostossa ja puhdistamolla olevien ohitus- ja ylivuotokohtien tarkkailu Viemäriverkostossa on 6 jätevedenpumppaamoa, joista käsittelemätöntä jätevettä voi päästä ympäristöön. Puhdistamolla on hydraulisessa ylikuormitustilanteessa ohitusmahdollisuus ohituskaivon kautta. Ohitusvesimäärä puhdistamolla mitataan V-mittapadolla. Verkostoylivuodoille ei ole vielä automaattista mittausta, vaan ylivuotovesien määrät arvioidaan, jos niitä havaitaan. Pumppaamojen toimintaa valvotaan kuukausittaisilla tarkastuskäynneillä. Ohijuoksutetun jäteveden määrä merkitään jätevedenpuhdistamon käyttöpäiväkirjaan ja pumppaamokohtaiseen raporttiin. Viemäriverkostosta ei ole havaittu pääsevän käsittelemätöntä jätevettä ympäristöön. Viemärien saneeraustarve johtuu lähinnä siitä, että hule- ja vuotovesiä pääsee viemäriverkostoon ja puhdistamolle. Jätevesien vesistövaikutusten tarkkailu Havaintopaikat Oripään jätevedenpuhdistamon vaikutuksia tarkkaillaan aiempaan tapaan Aurajoessa purkupaikan ylä- ja alapuolisissa havaintopaikoissa 14 (Aura 14 Jauhijoe yp) ja 15 (Aura 15 Oripään raja). Näytteenottosuunnitelma ja tutkittavat suureet Vedenlaadun tutkimuksia tehdään tarkkailun havaintopaikoissa 14 ja 15 kaksi kertaa vuodessa alivirtaamakausina helmi maaliskuussa ja heinä elokuussa. Tutkimukset tehdään samoina ajankohtina kuin vastaavasti tehtävät Aurajoen yhteistarkkailun tutkimukset. Näytteistä määritetään seuraavat suureet: veden lämpötila, happipitoisuus, happikyllästys, sähkönjohtavuus, ph, COD Mn -arvo, BOD 7 -arvo, sameus, kiintoainepitoisuus, kokonaisfosforipitoisuus, PO 4 -fosforipitoisuus, kokonaistyppipitoisuus, NH 4 - typpipitoisuus ja lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit. Menetelmät Kalataloustarkkailu Vesinäytteenotossa sovelletaan viranomaisen hyväksymiä menetelmiä (Mäkelä ym. 1992: Vesitutkimusten näytteenottomenetelmät, Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja B 10). Aurajoen näytteet otetaan yhdestä syvyydestä, joka on noin puolet joen kokonaissyvyydestä. Oripään kunnan jätevedenpuhdistamon tarkkailuohjelman ( ) kohdassa 5 on esitetty vuonna 1995 toteutetun kalataloustarkkailun suun- 17

18 Tulosten käsittely nitelma. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen Oripään kunnan jätevedenpuhdistamolle myöntämässä ympäristölupapäätöksessä (nro 79 YLO) velvoitetaan jäteveden vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen tarkkailtavaksi Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailua ei ole toteutettu. Kalataloustarkkailu esitetään toteutettavaksi erikseen tehtävän kalataloustarkkailuohjelman mukaisesti. Puhdistamon päästötarkkailun tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunkin tarkkailukerran jälkeen tilaajan lisäksi puhdistamonhoitajalle sekä valvovalle ympäristöviranomaiselle. Raporteissa tarkastellaan saavutettua tulosta ja pyritään antamaan ohjeita mahdollisesti virheellisten ajotapojen korjaamiseksi. Päästötarkkailun tuloksista laaditaan valvontaviranomaisten ohjeiden mukainen vuosiyhteenveto, jossa puhdistustulosta verrataan lupaehtoihin. Yhteenvedossa huomioidaan myös mahdollisten viemäriverkostossa ja/tai puhdistamolla tapahtuvien ohijuoksutusten vaikutus puhdistustulokseen. Lisäksi yhteenvedossa selvitetään puhdistamolta poiskuljetetun lietteen määrä, poistamisajankohdat sekä lietteen käsittely- ja sijoituspaikat. Vuosiyhteenvetoon liitetään myös selvitys vuoden aikana tehdyistä puhdistamon ja viemäriverkoston kunnostustoimenpiteistä. Vuosiyhteenveto toimitetaan tilaajan lisäksi puhdistamonhoitajalle, kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, alueelliselle ympäristöterveydenhuoltoyksikölle sekä valvovalle ympäristöviranomaiselle. 18 VAHINKOARVIO Hakija katsoo, ettei Oripään jätevedenpuhdistamon toiminnasta ja puhdistamossa käsiteltyjen jätevesien johtamisesta Liinojaan sekä siitä edelleen Jauhijoen kautta Aurajokeen aiheudu korvattavaa vahinkoa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty Oripään jätevedenpuhdistamon tarkkailututkimusten vuosiyhteenvedolla Hakemuksessa esitettyjä tietoja on täydennetty ja täsmennetty laitoskäynnin yhteydessä esitetyillä tiedoilla. Laitoskäynnistä tehty muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla Etelä-Suomen aluehallintovirastossa ja Oripään kunnassa Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Auranmaan Viikkolehdessä Kuulutuksesta on annettu erikseen tieto asianosaisille luettelon dkoesavi mukaisesti. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana yleisesti nähtävillä Oripään kunnanvirastossa (Koulutie 2). Aluehallintovirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksesta lausunnon Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympä-

19 ristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta, Varsinais- Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, työvoima ja kulttuuri vastuualueelta (kalatalousviranomaiselta), Oripään kunnalta sekä kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta. 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue toteaa lausunnossaan muun muassa, että Oripään, Pöytyän ja Auran kuntien jätevedet on tarkoitus johtaa lähivuosina rakennettavalla siirtoviemärillä Turkuun Kakolan puhdistamolle. Oripään kunnanvaltuusto on tehnyt joulukuussa 2011 päätöksen osallistumisesta siirtoviemärihankkeeseen, ja nykyisen arvion mukaan Oripään jätevesien johtaminen voi alkaa viimeistään noin viiden vuoden kuluttua. ELY-keskus katsoo, että puhdistamolle voidaan myöntää lupa nykyisin ehdoin enintään vuoden 2016 loppuun saakka. Mikäli siirtoviemärihanke kuitenkin peruuntuu, tulee kunnan välittömästi asian ratkettua panna vireille hakemus puhdistamon lupamääräysten tarkistamisesta. 2) Oripään kunnan tekninen lautakunta (Oripään kunnan ympäristönsuojeluviranomainen) toteaa lausunnossaan , ettei sillä ole huomautettavaa hakemuksesta 3) Liedon kunnan ympäristöterveydenhuolto (Oripään kunnan terveydensuojeluviranomainen) toteaa lausunnossaan , että puhdistamon puhdistustehoja heikentää vuotovesien määrä. Pienikin vuotovesien määrä vaikeuttaa puhdistamon toimintaa näin pienessä puhdistamossa, siksi ympäristöterveydenhuollon mielestä puhdistamon tulee liittyä pikaisesti suurempaan yksikköön esim. Turun Kakolan puhdistamoon. Puhdistamon tulee kiinnittää huomiota myös lähtevän käsitellyn jäteveden hygieeniseen laatuun. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole esitetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan ilmoitus (hakemuksen täydennys) Oripään kunta on toimittanut aluehallintovirastolle tiedoksi kunnanvaltuuston päätöksen (Kvalt 51 ). Kunnanvaltuusto on hyväksynyt siirtoviemärin Oripää-Riihikoski-Aura-Liedon asema hankesuunnitelman ja päättänyt, että kunta on mukana siirtoviemärin toteuttamisessa hankesuunnitelman mukaisesti. 19 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Etelä-Suomen aluehallintovirasto tarkistaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen Oripään kunnan jätevedenpuhdistamon toiminnalle antaman ympäristöluvan (päätös nro 79 YLO) määräykset. Puhdistamossa saadaan käsitellä Oripään kunnan viemäriverkostoon johdettavat, hakemuksessa tarkoitetut yhdyskuntajätevedet. Puhdistamossa ei käsitellä sako- eikä umpikaivolietteitä. Puhdistamon mitoituksen mukainen asukasvastineluku on 570.