ESIKAUPUNKIEN RENESSANSSI

ESIKAUPUNKIEN RENESSANSSI YLEISSUUNNITELMAN RUNKO LIITE 1. Esikaupunkien renessanssi, yleissuunnitelman runko

ESIKAUPUNKIEN RENESSANSSI Esikaupunkien renessanssin tavoitteena on Helsingin laajan esikaupunkivyöhykkeen elävyyden ja vetovoimaisuuden parantaminen. Täydennysrakentamisella, yhteyksiä parantamalla ja kaupunkitilaa jäsentämällä edistetään esikaupunkialueiden asumistasoa ja viihtyisyyttä. Hankkeessa luodaan myös mahdollisuuksia asuntorakentamiseen. Maankäytön ja asumisen toteutusohjelman tavoitteiden saavuttamiseen eivät riitä rakenteilla olevat uudet projektialueet, vaan myös vanhoilla alueilla tarvitaan merkittävästi uutta rakentamista. Muita laadullisia ja toiminnallisia tavoitteita ovat kaupunkiympäristön parantaminen erityisesti kävely- ja pyöräily-ympäristössä, kaupunginosapuistojen parantaminen, katutilojen elävöittäminen, uusien pysäköintiratkaisujen kehittäminen sekä joukkoliikennekaupungin toimintaedellytysten parantaminen tukemalla uusien raideyhteyksien toteuttamisedellytyksiä. Olennaista on myös elinkeinojen sijoittumismahdollisuuksien parantaminen koko esikaupunkialueella, erityisesti asemanseutujen läheisyydessä. Hanke toimii täydennysrakentamissuunnitelmien ja aluekehittämistyön "sateenvarjona". Strateginen suunnitteluprosessi kokoaa yhteen yleispiirteisen ja alueellisen täydennysrakentamisen suunnittelun sekä edistää eri hallintokuntien välistä yhteistyötä esikaupunkien kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä. Sen puitteissa asetetaan suuntaviivat täydennysrakentamisen kehittämiselle sekä ratkaisut ja keinot sen toteuttamiselle. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 25.2.2010 karttoihin A, B ja C liittyvät kymmenen maankäytön kehittämisen painopistealuetta (ks. alla). KARTTA A (Elinvoimaisuus) 1. Esikaupunkien vetovoimaisuuden edistäminen asuntotarjontaa ja elinkeinoelämän edellytyksiä parantamalla 2. Kaupunginosapuistojen kehittäminen 3. Viheralueiden kokonaistarkastelu KARTTA B (Liikkuminen) 4. Asemanseutujen kehittäminen 5. Poikittaiset joukkoliikenneyhteydet (JOKERI I/II) 6. Uuden joukkoliikennelinjaston tutkiminen 7. Pääteiden kehittäminen kaupunkibulevardeiksi KARTTA C (Kestävä kehitys) 8. Kävely-, pyöräily-, ja joukkoliikennekaupungin tukeminen 9. Asuntokannan monipuolistaminen 10. Tehokas ja taloudellinen maankäyttö (Keskeiset ja tarkentuvat painopistealueet merkitty sinisellä sekä myöhemmin tarkentuvat painopistealueet harmaalla värillä)

YLEISSUUNNITELMAN RUNKO JA TARKENTUVAT MAANKÄYTÖN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEALUEET Yleissuunnitelman runko esittää esikaupungin kaupunkirakenteen perustan sekä tarkentaa kaupunkisuunnittelulautakunnassa 25.2.2010 hyväksyttyjä maankäytön painopistealueiden sisältöjä. Yleissuunnitelman runko esitetään erillisillä karttakorteilla, jotka sisältävät asiakokonaisuuden kuvauksen ja vuosille 2011-2012 ajoittuvia toimenpiteitä esikaupunkien täydennysrakentamisen tueksi. Erityisesti on painotettu painopistealueita 1., 2., 4., 5. ja 8. Yleissuunnitelman rungon tärkeänä lähtökohtana on maankäytön ja liikenteen yhteisvaikutusten painottaminen. Raide-Jokerin ja Jokeri II-vyöhykkeiden sekä asemanseutujen maankäyttö ovat keskeisessä roolissa. Tavoitteena on tukea monikeskuksisen kaupunkirakenteen ja poikittaisyhteyksien parantamisen edellytyksiä. Vuosina 2011-2012 laadittava yleissuunnitelma rakentuu nyt esiteltävästä yleissuunnitelman rungosta, tarkentuneista maankäytön kehittämisen painopistealueista sekä täydennysrakentamisen lähivuosille osoitetusta toteuttamissuunnitelmasta. Nämä tavoitteet realisoituvat viraston vuosittaisessa toimintasuunnitelmassa. Yleissuunnitelman laatiminen on jatkuva prosessi, jonka suuntaviivat tarkentuvat muuttuvien tarpeiden ja muuttuvan toimintaympäristön sekä hallintokuntayhteistyön pohjalta. Yleissuunnitelma esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle vuosittain päätettävien toimien suuntaamiseksi.

MONIKESKUKSISEN ESIKAUPUNGIN ELEMENTIT ÖSTERSUNDOM MALMI PITÄJÄNMÄKI PASILA ITÄKESKUS SATAMA KANTAKAUPUNKI Asumisvaltainen kaupunginosa Monipuolinen kaupunginosa Uusi kaupunginosa Aluekeskus JOKERI-vyöhykkeet Tiederatikka KOHTI RAIDELIIKENTEEN VERKOSTOKAUPUNKIA Helsingin esikaupunkivyöhykkeen kaupunkirakenteen tarkastelu kokonaisuutena on tarpeellista. Helsingin maankäytön kehityskuvassa (2/2008) on todettu monikeskuksisen kaupunkirakenteen vahvistamisen merkitys. Verkostoituva kaupunkirakenne parantaa alueiden keskinäistä saavutettavuutta, luo puitteet kokonaisuuden optimoinnille ja heikosti saavutettavien alueiden kytkemiselle osaksi rakennetta. Helsingin esikaupungin osalta tärkeitä kysymyksiä ovat, mikä on sen suhde pääkaupunkiseutuun ja kantakaupunkiin sekä miten kaupunkirakennetta tulee verkostokaupungin näkökulmasta kehittää? Yleissuunnitelman rungon muodostamiseksi on tunnistettava nykyisten kaupunginosien ja keskusten väliset yhteystarpeet ja heikosti kokonaisuuteen kytkeytyvät alueet. Verkostomaisen esikaupungin kehittymistä tukevat poikittaisten joukkoliikenneyhteyksien parantaminen ja asemanseutujen maankäytön tehostaminen. TOIMENPITEET 2011-2012 Kaupunkirakenteen vahvistamiseksi laaditaan saavutettavuusanalyysiin perustuva esikaupungin kaupunkirakenteellinen tarkastelu Täydennysrakentamisen suuntaamiseksi ja joukkoliikennekaupungin rungon hahmottamiseksi tunnistetaan saavutettavuuden kannalta heikot ja vahvistuvat alueet

POIKITTAISYHTEYKSIEN PARANTAMINEN Keskinen esikaupunki G A D F B C E Itäinen esikaupunki Läntinen esikaupunki A = Kaarela- Paloheinä B = Haaga- Oulunkylä C = Helsinkipuisto D = Malmi - Kivikko E = Viikki - Roihupelto F = Itäinen esikaupunki - Östersundom G= Östersundom - Aviapolis yhteystarve ESIKAUPUNKIRAKENTEEN POIKITTAISYHTEYDET Helsingin maankäytön kehityskuvassa tärkeäksi painopisteeksi on asetettu kaupunkirakenteen poikittaisuus. Poikittaisyhteyksien parantaminen tukee osaltaan seudullista rannikon suuntaista kehitystä. Helsingin esikaupunkirakenne koostuu kolmesta kokonaisuudesta: läntisestä, koillisesta ja itäisestä esikaupungista. Näitä erottavat seudulliset vihersormet, kuten Keskuspuisto, Helsinkinpuisto sekä Viikki- Kivikon vihersormi. Poikittaisyhteyksiä pyritään parantamaan liikennettä ja maankäyttöä yhteensovittamalla sekä kaupunkitilan jatkuvuutta korostamalla turvaamalla samalla viheryhteyksien jatkuvuus. Tärkeimpänä poikittaista saavutettavuutta tukevana tekijänä on Jokeri-runkolinjojen toteuttaminen raideyhteyksinä sekä mahdollisimman tehokas hyödyntäminen maankäytön kehityskäytävinä. Olennaista on myös jalankulku- ja pyöräliikenteen verkostojen parantaminen. TOIMENPITEET 2011-2012 Poikittaisyhteyksiä kehitetään ja tuetaan uudella maankäytöllä - tunnistamalla poikittaista saavutettavuutta eniten estävät alueet - parantamalla kaupunkirakenteen saavutettavuutta ottamalla huomioon nykyinen viherrakenteen sormimalli - kehittämällä kävelyn ja pyöräilyn verkostoja ja laatua - korostamalla maankäytön ja liikenteen yhteisvaikutusten tärkeyttä toistensa toteuttamisedellytyksinä

MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN YHTEENSOVITTAMINEN JOKERI-VYÖHYKKEILLÄ MALMI MAUNULA-PATOLA-OULUNKYLÄ PITÄJÄNMÄKI- ETELÄ-HAAGA VIIKKi-ITÄKESKUS KIVIKKO-KESKI-VUOSAARI Poikittaisten raideyhteyksien toteuttamissuunnittelu ja maankäytön intensiteetin kasvattaminen Tärkeä risteysasema Jokeri -vyöhykkeellä Tiederatikka JOKERI-VYÖHYKKEIDEN MAANKÄYTÖN TEHOSTAMINEN Maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen on ensiarvoisen tärkeää esikaupungin kaupunkirakennetta ja saavutettavuutta kehitettäessä. Helsingin esikaupunkirakenne voidaan jakaa kolmeen kokonaisuuteen: läntiseen, koilliseen ja itäiseen, joita nykyinen Jokeri I ja tuleva Jokeri II-linja yhdistävät. Jokeri-linjat mahdollistavat tulevaisuudessa maankäytön intensiteetin nostamisen kaikkein luontevimmin. Näiden seudullisten kehityskäytävien syntymistä on olennaista tukea kiinteiden raideratkaisujen avulla. Jokeri-linjat ovat yleissuunnitelman rungon muodostamisen kannalta tärkeimmät kokoavat elementit, joita tulee kehittää myös kaupunkirakenteen, elinkeinojen kuin taloudenkin kannattavuuden näkökulmista. Raideyhteyksien toteutettavuutta edistetään maankäytön intensiteettiä kasvattamalla. Jokeri-vyöhykkeiltä on tunnistettavissa liikenteellisesti tärkeitä painopistealueita, joiden toimintaedellytyksiä tulee vahvistaa. Näitä ovat muun muassa Pitäjänmäki - Etelä-Haagan, Maunula - Patola - Oulunkylän, Malmin, Viikki - Itäkeskuksen sekä Kivikko - Keski-Vuosaaren alueet. TOIMENPITEET 2011-2012 Maankäytön intensiteetin kasvattaminen Jokeri-vyöhykkeillä - ottamalla huomioon kaupunkirakenteellisesti tärkeät painopistealueet - tutkimalla täydennysrakentamisen mahdollisuuksia katujen varsilla - laatimalla täydennysrakentamisen toteuttamissuunnitelmat Kiinteiden joukkoliikenneratkaisuiden toteutettavuuden edistäminen - luomalla tietopohjaa maankäytön välillisistä taloudellisista hyödyistä - korostamalla raidehankkeiden kiinteistötaloudellista merkitystä Keskeisten vaihtoasemien tunnistaminen ja niiden edellytysten parantaminen maankäyttöä kehittämällä Kehityskäytävien merkityksen korostaminen ja tunnistettavuuden parantaminen joukkoliikenteen käyttäjien keskuudessa - markkinoimalla Jokeri-linjoja esikaupungin tärkeinä runkolinjoina - parantamalla Jokeri-linjojen välisiä vaihtomahdollisuuksia

ASEMANSEUTUJEN TOIMINTOJEN MÄÄRITTELY JA MAANKÄYTÖN TEHOSTAMINEN L K F J E I T U A B D C G H N S O P Q R M A= Pitäjänmäki B= Valimo C= Huopalahti D= Pohjois-Haaga E= Kannelmäki F= Malminkartano G= Käpylä H= Oulunkylä I= Pukinmäki J= Malmi K= Tapanila L= Puistola M= Herttoniemi N= Siilitie O= Itäkeskus P= Puotila Q= Rastila R= Vuosaari S= Myllypuro T= Kontula U= Mellunmäki Merkittävästi ( kehittyvät asemanseudut Kaupunkirakenteellisesti tärkeä risteysasema ja -asemanseutualue Yritysten sijoittumismahdollisuuksien edistäminen ASEMANSEUDUT OSANA ESIKAUPUNKIA Helsingin pääosin säteittäinen lähiliikenteen raideverkko koostuu nykyisin länsiradasta, Martinlaakson radasta, pääradasta ja itään suuntautuvista metrolinjoista. Kun poikittaisyhteydet toteutuvat, muodostuu raideverkko, jonka asemanseuduista osa on keskeisiä solmukohtia verkostokaupungissa. Tärkeää on tunnistaa ne alueet, joissa säteittäinen ja poikittainen raide leikkaavat toisensa. Näitä ovat muun muassa Pitäjänmäki, Huopalahti, Käpylä-Oulunkylä ja Pukinmäki-Malmi. Asemanseutuja maankäyttöä linjataan omana kokonaisuutenaan, mikä edellyttää asemien toimintaympäristön analysointia. Tavoitteena on kunkin asemanseudun profiilin ja täydennysrakentamispotentiaalin määrittely sekä toiminnallisuuden parantaminen muun muassa asemille johtavia pääraitteja kehittämällä. TOIMENPITEET 2011-2012 Laaditaan kullekin asemanseuduille suunnittelutavoitteisto (kortti), jossa määritellään: - asemanseutujen profiili ja identiteetti - pääasialliset toiminnot ja niiden välinen suhde huomioimalla erityisesti elinkeinojen edellytysten parantaminen - toiminnalliset vyöhykkeet, kuten pääraitit - arviot mahdollisesta täydennysrakentamisen määrästä eri reunaehdoin Tunnistetaan tulevat raideliikenteen solmukohdat ja saavutettavuuden kannalta parhaat asemanseudut Parannetaan asemanseutuja ympäröivien asuinalueiden yhteyksiä - parantamalla jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä asemille - parantamalla liityntä- ja vuoroittaispysäköinnin edellytyksiä - sijoittamalla polkupyöräkeskuksia mahdollisiin paikkoihin - kehittämällä polkupyörien liityntäjärjestelmiä

KÄVELY-, PYÖRÄILY- JA JOUKKOLIIKENNEKAUPUNGIN TUKEMINEN ESIKAUPUNKI II KANTAKAUPUNKI I Projektialueet Asemanseudut Aluekeskukset Jokerivyöhyke Alueelliset renessanssit PYSÄKÖINTIPERIAATTEIDEN TARKISTAMINEN Pysäköintiperiaatteiden uudistaminen yhdessä henkilöautoille vaihtoehtoisten kulkutapojen kehittämisen kanssa toimii lähtökohtana kävely-, pyöräily ja joukkoliikennekaupungin tukemiselle ja on usein välttämätöntä myös täydennysrakentamisen toteuttamiselle. Pysäköinnin uudelleenjärjestely täydennysrakentamishankkeiden yhteydessä on haastavaa. Autopaikat vievät merkittävästi tilaa ja ovat taloudellisesti vaikea yhtälö. Autopaikkajärjestelyt ovat kuitenkin merkittävä tekijä kaupunkiympäristön muotoutumisen kannalta. Kuten kantakaupungissa, myös esikaupunkien kaupunkitilan parantamiseksi on tärkeää korostaa pysäköintiperiaatteiden tarkistamisen tarvetta vyöhykejärjestelmää uudistamalla. Laskentaohjeiden uudistaminen sekä ei-autoriippuvaisten kulkutapojen edistäminen on luontevaa erityisesti joukkoliikenteen laatukäytävien vaikutusalueilla. Täydennysrakentamistakohteissa myös autottomien asumisvaihtoehtojen toteuttamisen tulee olla mukana pysäköintipaikkojen tarvetta arvioitaessa. Vaihtoehtoisia ratkaisuja voidaan tukea asukasvalintojen ja kohdistetun markkinoinnin avulla. Näille alueille tulee laatia uudet pysäköinnin laskentaohjeet nykyisen kantakaupungin (I) sekä esikaupungin (II) välialueiden rinnalla. Laskentaohjeiden lisäksi on tärkeää kehittää erilaisia pysäköinnin konsepteja. TOIMENPITEET 2011-2012 Tarkistetaan pysäköinnin laskentaohjeet ja vyöhykejakoa joukkoliikenteen laatukäytävien vaikutusalueilla Korostetaan pysäköinnin kokonaistarkastelun merkitystä esikaupunkien renessanssialueilla Kehitetään uusia pysäköintikonsepteja, joita voivat olla: - keskitetyt- ja kerrosratkaisut - pitkäaikaiseen pysäköintiin tarkoitetut ratkaisut - pysäköintikadut - polkupyöräpysäköinnin uudet toteutusmuodot ja mitoitusperiaatteet Hyödynnetään nykyisten pilottihankkeiden kokemuksia

UUSIEN ALUEELLISTEN RENESSANSSIEN KÄYNNISTÄMINEN (MAUNULA - PATOLA) - OULUNKYLÄ KESKI-VUOSAARI LAAJASALO ELINVOIMAINEN ESIKAUPUNKI TOIMENPITEET 2011-2012 uusi alueellisen kehittämissuunnitelman kohdealue Helsingin maankäytön kehityskuvassa (2/2008) hyväksyttyjen esikaupunkien renessanssialueiden kehittämistä jatketaan vuonna 2011 uusilla kohdealueilla. Helsingin esikaupunkivyöhykkeeltä on tunnistettu kiirellisintä kehittämistä tarvitsevia alueita, joissa muun muassa väestömäärän väheneminen, asuntokannan ja ikärakenteen yksipuolistuminen, kaupunkiympäristön laadun, palveluiden sekä rakennuskannan kunnon heikkeneminen perustelevat. Päämääränä on katkaista ajoissa heikentävien kehityssuuntien eteneminen. Alueelliset kehittämissuunnitelmat laaditaan seuraavaksi (Maunula-Patola)-Oulunkylän, Keski-Vuosaaren sekä Laajasalon alueille. Näiden alueiden kaupunkirakenteellinen asema osana kokonaisuutta on paranemassa ympäristössä tapahtuvien merkittävien maankäytöllisten muutosten seurauksena. Niissä on selkeästi potentiaalia myös täydennysrakentamiselle. Laaditaan alueelliset kehittämissuunnitelmat liitteen 2. mukaisesti, jotka sisältävät: - analyysin alueen nykytilasta - suunnitteluperiaatteet - alueellisen kehittämissuunnitelman Käynnistetään uudet alueelliset kehittämissuunnitelmat Oulunkylän ja Laajasalon alueille Jatketaan kaupunginosapuistojen suunnittelua ja kehitetään uusia viherrakentamisen toteutusmalleja - laatimalla tärkeimmille kaupunginosapuistoille pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma yhteistyössä hallintokuntien kanssa Kehitetään uusia toimintamalleja alueellisten kehittämissuunnitelmien rinnalle