ESIKAUPUNKIEN RENESSANSSI YLEISSUUNNITELMAN LUONNOS PAINOPISTEALUEET

Transkriptio

1 SKUPUNKN RNSSNSS YLSSUUNNTLMN LUONNOS PNOPSTLUT

2 sikaupunkien Renessanssi sikaupunkien Renessanssi on strategista maankäytön suunnittelua, jossa keskeisessä roolissa on edellytysten luominen täydennysrakentamiselle. Tavoitteena on etsiä ratkaisuja kaupungin kasvun haasteisiin. Täydennysrakentamisella ja kaupunkitilaa kehittämällä parannetaan esikaupunkialueiden asumistasoa ja viihtyisyyttä. KRTT 1 sikaupunkialueilla on havaittavissa muutoksia, jotka eivät kaikki ole toivottavia. Näitä ovat väestön väheneminen ja ikärakenteen yksipuolistuminen, jotka ovat johtaneet palvelujen vähenemiseen sekä rakennuskannan peruskorjaustarpeen kasvuun. otta esikaupungit säilyttäisivät houkuttelevuutensa, niiden myönteisiä vahvuuksia on tarpeen tukea sekä määrätietoisesti estää alueiden taantumista. Työ koostuu kahdesta toisiaan tukevasta kokonaisuudesta, yleissuunnitelmasta ja alueellisista kehittämissuunnitelmista. Koko esikaupunkialueen käsittävä yleissuunnitelma määrittelee maankäytön kehittämisen yleiset painopistealueet. Yleissuunnitelma kohdistuu ensi sijaisesti maankäytön kehityskuvassa (kslk 2/2008) osoitetuille esikaupunkien renessanssi-alueille. Kaikkia esikaupunkien renessanssialueita tullaan tarkastelemaan täydennysrakentamisen näkökulmasta. lueelliset kehittämissuunnitelmat tullaan laatimaan kaikille "renessanssia" tarvitseville alueille. KRTT 2 Yleissuunnitelman luonnos Yleissuunnitelman luonnoksessa esitetään tärkeimmät koko esikaupunkialuetta ohjaavat kehittämisen painopistealueet ja visio esikaupunkien kehittämiseksi. Painopisteet käsittävät fyysisiä, toiminnallisia, taloudellisia, sosiaalisia ja ekologisia näkökulmia. Luonnokseen sisältyy keskeisimmät toimintaperiaatteet ja toimenpiteet niiden edistämiseksi maankäytön suunnittelussa. Osa toimenpiteistä on toteutettavissa lyhyellä aikavälillä, osa on edellytysten luomista toteuttamiselle pidemmällä aikavälillä. Toimenpiteiden edistämiseksi yhteistyötä tehdään kaupungin muiden hallintokuntien kanssa. Painopistealueiden lisäksi sikaupunkien renessanssissa korostetaan palveluverkon tarkastelun tärkeyttä huomioimalla palveluverkon kehittämistyön tulokset jatkosuunnittelussa. Tärkeimmät esikaupunkialuetta ohjaavat kehittämisen painopistealueet: KRTT 3 sikaupunkien vetovoimaisuuden edistäminen asuntotarjontaa ja elinkeinoelämän edellytyksiä parantamalla Kaupunginosapuistojen kehittäminen 3. Viheralueiden kokonaistarkastelu 4. semanseutujen kehittäminen 5. Poikittaiset joukkoliikenneyhteydet (OKR / ) 6. Uuden joukkoliikennelinjaston tutkiminen 7. Pääteiden kehittäminen kaupunkibulevardeiksi 8. Kävely-, pyöräily- ja joukkoliikennekaupungin tukeminen 9. suntokannan monipuolistaminen 10. Tehokas ja taloudellinen maankäyttö KRTT 1 KRTT 2 KRTT 3

3 D SKUPUNKN RNSSNSS YLSSUUNNTLMN LUONNOS, KRTT sikaupunkien vetovoimaisuuden edistäminen asuntotarjontaa ja elinkeinoelämän edellytyksiä parantamalla sikaupungit ovat urbaania ja vetovoimaista kaupunkiympäristöä, jotka tarjoavat monipuolisesti erilaisia asumisvaihtoehtoja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella sekä laadukkaat ja riittävät palvelut alueen asukkaille. rilaiset, toiminnoiltaan ja identiteetiltään monipuoliset kaupunginosat mahdollistavat myös asumisuran jatkuvuuden. Tämän vision tavoittelemiseksi: Parannetaan esikaupunkien kaupunkiympäristön laatua - elävöittämällä katutilaa ja tarjoamalla parempia liikenneyhteyksiä - selkeyttämällä rakennetujen ja rakentamattomien alueiden välistä rajaa - kehittämällä kaupungin sisäisiä puistoja urbaanimmiksi - yhdistämällä kauppaa, toimitilaa ja asumista etenkin maantasokerroksissa Selvitetään mahdollisuus julkisen palveluverkon kokonaissuunnitteluun (erit.palvelukeskittymät) sekä huomiodaan palveluverkkojen kehittämistyön tulokset 3. uomioidaan toimitilojen sijoittumismahdollisuudet ja tutkitaan edellytykset toimitilatarjonnan lisäämiselle 1 km 4 km = Kannelmäki, Lassila, Pohjois-aaga, telä-aaga, Pajamäki, Munkkivuori, Talinranta, Pitäjänmäki, Reimarla, Konala, Malminkartano = Maunula, Oulunkylä, Patola = Malmi, Pukinmäki, Tapanila, Pihlajamäki, Pihlajisto D= Siltamäki = Tapulikaupunki = akomäki = täkeskus, Puotinharju, Puotila, Myllypuro, Kurkimäki, Kontula, Kivikko, Vesala, Mellunmäki = Länsi-erttoniemi, Roihuvuori = Laajasalo = Keski-Vuosaari sikaupunkien vetovoimaisuuden edistäminen asuntotarjontaa ja elinkeinoelämän edellytyksiä parantamalla (sikaupunkien renessanssialueet) lueellisen kehittämissuunnitelman pilottialue (vuonna 2009 käynnistyneet Kannelmäki-Lassila-Pohjois-aaga sekä Mellunkylän alue) 4. Sijoitetaan merkittävin täydennysrakentaminen toiminnallisesti keskeisten kaupunkitilojen ja parhaiten saavutettavien alueiden läheisyyteen, joita ovat - asemanseudut - pääraitit ja toiminnallisten akselien varret - keskukset: palvelukeskittymät ja ostarit - katettavat liikenneväylät 5. Selvitetään vetovoimaisen esikaupunkiasumisen edellytykset erityisesti perheiden ja ikäihmisten näkökulmasta - uusien, alueiden houkuttelevuutta lisäävien tekijöiden löytäminen - positiivisten alueellisten erityispiirteiden ja arvojen selvittäminen sekä niiden mahdollinen vahvistaminen 6. Laaditaan tarkemmat alueelliset kehittämissuunnitelmat, joissa selvitetään - pitkän aikavälin kehityssuunnat ja täydennysrakentamisen potentiaali - tuleva viheraluerakenne, liikenneratkaisut sekä toteuttamisen aikataulu - lisä- ja taydennysrakentamisen sovittamisen periaatteet rakennettussa ympäristössä - vuorovaikutuksen ja alueellisen tiedon keruun sekä paikkatietopohjaisten kyselyiden ja internetin käyttö suunnittelun apuna Kaupunginosapuistojen kehittäminen elsingin esikaupunkien puistot ovat keskeisiä kaupunkielämän näyttämöjä, joissa on erilaisia uusia ja urbaaneja puistotoimintoja kaupunginosan asukkaille ja puiston käyttäjille. Kaupunginosapuistot luovat ja vahvistavat alueellista identiteettiä. Puiston reunat ovat myös houkutteleva asuinpaikka. Toimintaperiaatteina: Kehitetään uusia urbaaneja puistotoimintoja ja - konsepteja Laaditaan kaupunginosapuistojen kehittämisen yleissuunnitelma Kaupunginosapuistojen kehittäminen Viheralueiden kokonaistarkastelu Viheralueiden kokonaistarkastelu sikaupunkialueiden viheralueverkosto on jäsentynyt ja pirstoutumaton kokonaisuus, jossa laatua korostetaan. Nykyisten vihersormien kehittämistä tuetaan ja niiden asema ja merkitys osana viheralueverkostoa turvataan. deaali esikaupunkiasumisesta muuttuu kohti urbaanimpaa kaupunkiasumista. Tämän vision tavoittelemiseksi:: Kartoitetaan nykyisten viheralueiden laatu, toiminnallisuus ja saavutettavuus Kartoitetaan mahdollisuuksia täydennysrakentamiseen - liikenteen suojaviheralueet - kompensoimalla mahdollisia häviäviä viheralueita nostamalla viheralueiden laatutasoa toisaalla - kunnostamalla maalinnoituslaitteita osaksi viheraluerakennetta tai täydennysrakentamisaluetta muinaismuistolain määrittelemissä rajoissa

4 SKUPUNKN RNSSNSS YLSSUUNNTLMN LUONNOS, KRTT L K semanseutujen kehittäminen semanseudut ovat sisääntuloportti ja käyntikortti esikaupunkialueelle. semanseuduille on sijoittunut merkittävästi uutta asumista ja toimitilaa parhaimpien joukkoliikenneyhteyksien läheisyydessä. semanseutujen kehittämisen toimintaperiaatteina: D U T S P N O Q R 6. M 7. 1 km Kehitetään asemanseutuja osana kaupunginosaa ja asumista Parannetaan kävelyn- ja pyöräilyn edellytyksiä distetään viihtyisyyden ja turvallisuuden tunnetta! lle i t i Kartoitetaan asemanseudun toimintaympäristö ja täydennysrakentaminen ra ää Mitoitetaan pysäköintiratkaisut joukkoliikenteen palvelutason mukaan p lut e v l Pa Korostetaan ja sovitetaan tärkeitä toimintoja yhteen, erityisesti pyöräkeskukset pääraitit ja niiden varrelle keskittyneet kadunvarsipalvelut/toimitilat toimivat liityntä- ja vuorottaispysäköinnin edellytykset Poistetaan isojen liikennejärjestelyiden (rata, metro) muodostamia estevaikutuksia Poikittaiset joukkoliikenneyhteydet (OKR / ) 4 km Täydennysrakentaminen tukeutuu hyviin joukkoliikenneyhteyksiin. tenkin nykyiset poikittaiset yhteydet ovat keskeisiä joukkoliikenteen ja asumisen painopistealueita. Toimenpiteinä: = Käpylä = Oulunkylä = Pukinmäki = Malmi K= Tapanila L= Puistola semanseutujen kehittäminen Poikittaiset joukkoliikenneyhteydet (merkittynä okeri ja alustava okeri :n linjaus) M= erttoniemi N= Siilitie O= täkeskus P= Puotila Q= Rastila R= Vuosaari S= Myllypuro T= Kontula U= Mellunmäki Metro-elsinki = Pitäjänmäki = Valimo = uopalahti D= Pohjois-aaga = Kannelmäki = Malminkartano Uuden joukkoliikennelinjaston tutkiminen sikaupunkialueet kehittyvät täyden palvelun kaupunginosiksi. Tärkeänä painopisteenä on edistää monipuolisen ja laadukkaan kaupunkitilan kehittymistä tutkimalla uutta esikaupunkialueiden joukkoliikennelinjastoa. Linjaston tulee olla pysyvä toiminto kaupunkitilassa, jolloin se generoi läheisyyteen täydennysrakentamista ja palveluita. Toimenpiteenä: Uuden joukkoliikennelinjaston tutkiminen Pääteiden kehittäminen kaupunkibulevardeiksi distetään täydennysrakentamista asemien ja joukkoliikennereittien lähettyvillä saavutettavuuden parantamiseksi Parannetaan liikkumisen ohjaus-palveluita (kuten matkustajien informaatiopalvelut ja vaihdot kulkumuodosta toiseen) Tarkastellaan uutta esikaupunkien runkolinjastoa, joka tukeutuu nykyisten asemien syöttölinjastoon Pääteiden kehittäminen kaupunkibulevardeiksi elsingin nykyiset pääväylät muuttuvat ilmeeltään ja liikennenopeuksiltaan katumaisiksi sekä luonteeltaan laadukkaaksi urbaaniksi katutilaksi. Yhteistyössä valtion väyläviranomaisten kanssa: 3. Tutkitaan moottoritiealueiden kehittämistä katutilaksi, yhtenä tavoitteena ajonopeuksien alentaminen Kartoitetaan väylien täydennysrakentamismahdollisuudet Tutkitaan mahdollisuuksia vähentää nykyisiä este- ja ympäristövaikutuksia

5 D SKUPUNKN RNSSNSS YLSSUUNNTLMN LUONNOS, KRTT 3. Kävely-, pyöräily- ja joukkoliikennekaupungin tukeminen elsingin esikaupunkialueet tarjoavat monipuolisesti vaihtoehtoja elää julkisen liikenteen varassa omistamatta omaa autoa. sikaupunkien laajat pysäköintialueet otetaan tehokkaampaan käyttöön. Ympäristöä eivät enää hallitse laajat pysäköintialueet ja - kentät. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi autottomuutta edistetään eri keinoin. Täydennysrakentamisen yhteydessä: Kehitetään autotonta asumismuotoa erityisesti asemakeskusten lähellä Tarkistetaan pysäköinnin laskentaohjeet - asemanseuduilla - hyvillä julkisen liikenteen palvelutasoalueilla 3. Tuetaan autottomuutta erilaisin joukkoliikenteen kannustein, esim - alennukset KL:n matkalippuihin - kiinteistöön kuuluva matkakortti - autojen osaomistus - ja vuokrauskäyttö 1 km 4 km 4. atketaan selvittämistä erottaa pysäköintipaikan hinta asunnon hinnasta 5. Kehitetään kadunvarsipysäköintiä 6. Kehitetään pyöräily- ja kävelyraitistoa ja siihen liittyvää opastusta/viitoitusta ja muita palveluita 7. Parannetaan polkupyörien pysäköinnin edellytyksiä = Kannelmäki, Lassila, Pohjois-aaga, telä-aaga, Pajamäki, Munkkivuori, Talinranta, Pitäjänmäki, Reimarla, Konala, Malminkartano = Maunula, Oulunkylä, Patola = Malmi, Pukinmäki, Tapanila, Pihlajamäki, Pihlajisto D= Siltamäki = Tapulikaupunki = akomäki = täkeskus, Puotinharju, Puotila, Myllypuro, Kurkimäki, Kontula, Kivikko, Vesala, Mellunmäki = Länsi-erttoniemi, Roihuvuori = Laajasalo = Keski-Vuosaari sikaupunkien vetovoimaisuuden edistäminen asuntotarjontaa ja elinkeinoelämän edellytyksia parantamalla (sikaupunkien renessanssialueet) Kävely-, pyöräily- ja joukkoliikennekaupungin tukeminen suntokannan monipuolistaminen elsingin esikaupunkialueet tarjoavat monipuolisesti erilaisia asumisvaihtoehtoja eri ikäryhmille. elsingin esikaupungeissa on nykyisin alueita, joissa asuntokanta on keskimäärin pieni kokoista. suntopoliittisten tavoitteiden, ja alueen tilanteen ja asuntotarpeen pohjalta: Painotetaan tarvittaessa isojen asuntojen rakentamista nalysoidaan rahoitus- ja hallintamuotojakauma alue- ja tapauskohtaisesti (erityisesti asemanseuduilla) 3. Kehitetään ennakkoluulottomasti asuntokantaa monipuolistavia asumisvaihtoehtoja - esikaupunkiin sopivat kaupunkipientalot - uudet kerrostaloratkaisut suntokannan monipuolistaminen Tehokas ja taloudellinen maankäyttö Tehokas ja taloudellinen maankäyttö Tärkeimpänä painopisteenä on olemassa olevien tonttien lisärakentamisen edistäminen. Laadukkaan ja alueen ominaispiirteet huomioivan lisärakentamisen tavoittelemiseksi: distetään kaupungin kiinteistöyhtiöiden lisärakentamisen mahdollisuuksia ktivoidaan yhteistyö asunto-osakeyhtiöiden kanssa 3. distetään täydennysrakentamisen toteutusmekanismeja täydennysrakentamiskorvausmenettelyiden päivittämiseksi 4. Laaditaan esimerkkikatsaus hyvin toteutetuista tonttien lisärakentamisratkaisuista