Vahva Viitosväylä Itäisen Suomen menestyksen edellytys
Meillä on unelma: yhtenäinen Viitosväylä pääkaupunkiseudulta Saimaalle ja Lappiin Viitosväylä on itäisen Suomen elinvoiman ja menestymisen valtaväylä. Viitosväylän kaupunkikeskukset muodostavat helminauhan ja monikeskuksisen kehityskäytävän. Viitosväylä ja siihen tukeutuva liikenneverkko sitoo yhteen kaupunkikeskukset ja niiden työssäkäyntialueet etelästä pohjoiseen, pääkaupunkiseudulta Saimaalle ja Lappiin asti.
Viitosväylän kehittämishanke Kehittämishanke kokoaa yhteen väylävarren julkiset ja yksityiset toimijat. Hankesuunnitelma v. 2008 Jatkuu v. 2009 kehittämishankkeen 1. vaiheella: Tuotetaan materiaalia, joka tukee väylän kehittämisenedunvalvontaa. 1. vaihe: branding, tietopaketti, esite, seminaarit ja luennot 1. vaiheen aikataulu vuoden 2009 loppuun Tilaajana Viitostie Ry Ohjausryhmässä mukana Viitostie ry ja maakuntaliittojen edustajia Konsulttina WSP Finland Oy
Kehittämishankkeen tavoitteet Viitosväylä tarvitsee kokonaisvaltaista liikennejärjestelmien sekä sujuvan ja turvallisen arjen kehittämistä tien pätkäkehittämisen sijaan tavoitteena saada Viitosväylä investointikohteena Liikennepoliittiseen selontekoon vuoden 2011 lopussa Vahva Viitosväylä on Itäisen Suomen menestyksen edellytys tavoitteena esittää kehittämisen perusteet liikenteen, aluerakenteen ja elinkeinoelämän näkökulmasta siten, että väylän kehittämisen hyödyt avautuvat päättäjille Yhteistyö on voimaa tavoitteena lujittaa alueen toimijoiden yhteistyötä, jolloin koko kehitysvyöhykkeen painoarvo kasvaa Yhtenäinen brändi vahvistaa mielikuvaa yhtenäisestä Viitosväylästä tavoitteena kasvattaa Viitosväylän tunnettuutta
Tarkastelualue Viitosväylä on itäisen Suomen valtaväylä ja kehityskäytävä, joka kokoaa yhteen eri liikennemuodot, asutuksen ja elinkeinot. Viitostie juuriston runkona: Etelässä päätepisteinä pääkaupunkiseutu, Pietarin suunta ja vientisatamat Pohjoisessa Murmansk, Lappi ja Oulu Juuristo yhdistää kaupunkikeskukset Väyläkokonaisuudella on tärkeä rooli kolmella tasolla: Paikallisesti ja seudullisesti Itä-Suomessa ja kansallisesti Kansainvälisesti porttina EU:n ja Venäjän välissä
Liikenteellinen viitekehys Raideliikenteen osuus tulee vahvistumaan sekä henkilö- että tavaraliikenteessä. Tieliikenne pysyy siitä huolimatta tärkeimpänä liikennemuotona. Liikennejärjestelmiä sekä alue- ja yhdyskunta-rakennetta arvioidaan ja kehitetään yhä enemmän kokonaisuuksina. Tavaraliikenteen tarpeiden merkitys on noussut. Viitosväylän kehittäminen tulee kytkeä osaksi kaupunkiseutujen liikennejärjestelmää ja koko kehittämiskäytävää tulee tarkastella logistisena kokonaisuutena. Perusteluissa on tuotava esiin Itäisen Suomen kehityskäytävän mahdollisuudet ja potentiaalit. Lähde: LVM:n esitys TEN-verkon prioriteettiväyliksi Lähde: NSPA-hanke, Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden strategia
Tulevaisuuden trendit ja niihin vastaaminen I/II Ilmastonmuutos ja kestävän yhdyskunnan haasteet Helminauhamaisen aluerakenteen vahvistaminen, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen olevassa kehityskäytävässä ja kaikkien liikennemuotojen kehittäminen ja yhteistyö Ikääntyminen ja monikulttuuristuminen Ikääntyvän ja monikulttuurisen väestön huomioon ottaminen suunnitteluratkaisuissa, mm. keskusten vahvistaminen ja monipuolistaminen sekä täydennys-rakentaminen lähelle palveluita ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen Globalisaatio ja paikkojen välinen kilpailu Paikkojen imagon merkitys kasvaa, markkinointi ja yhteistyö tärkeää Seudun suurentaminen ja toimijoiden lisääntyminen Saavutettavuus merkittävä kilpailukyvyn perusta
Tulevaisuuden trendit ja niihin vastaaminen II/II Väestö ja työpaikat keskittyvät kaupunkiseuduille, liikkumistarpeen vähentäminen on oleellista Viitosväylän varren helminauhan vahvistaminen ja monipuolistaminen sekä kaikkien liikennemuotojen kehittäminen ja yhteistyö. Vapaa-ajan lisääntyminen Viitosväylän vahvuutena kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävien luonto- ja kulttuurikohteiden läheisyys sekä puhdas ja väljä elinympäristö. Työn ja elinkeinojen uudet muodot Viitosväylä edelläkävijänä kestävän teknologian, mm. sähköautojen ja bioenergian alalla Etätyön mahdollistaminen tukee mm. maaseudulla asumista
Viitosväylä - Itäisen Suomen kehityskäytävä Logistiikka ja saavutettavuus Kokonaisvaltaista kehittämistä kaikki liikennemuodot huomioiden Aluerakenne ja elinkeinot Viitosväylä yhdistää kaupunkikeskukset ja niiden työssäkäyntialueet Matkailu ja vapaa-aika Kansallisväylä Saimaalle ja Lappiin
Logistiikka ja saavutettavuus Viitosväylää kehitettävä kokonaisvaltaisesti kaikki liikennemuodot huomioiden Tavoitteena kauttaaltaan runkoverkkotasoinen yhteys: nopeustason varmistaminen koko matkalla tärkeää Hyvä saavutettavuus eri liikennemuodoilla: - Savonrata + radat Venäjälle ja Ruotsiin - Viitostie + yhdistyvät valtatiet - satamat (syväväylät) - lentokentät - logistiikkasolmut Kasvava trendi Viitostiellä: vapaa-ajan liikenne, kaivannaisteollisuuden kuljetukset, asiointi-liikenne, älykkään teknologian ratkaisut
Logistiikka ja saavutettavuus Viitosväylän asuin- ja työssäkäyntialueiden helminauhaan kannattaa investoida Vt5 ja sen varren keskukset muodostavat yhtenäisen helminauhan etelästä pohjoiseen Liikennemäärät ovat merkittävät (yli 5 000 ajon/vrk) aina Iisalmeen saakka! KVL 2008 Lähde: Tiehallinto
Logistiikka ja saavutettavuus Raskaan liikenteen valtaväylä Viitostie on tärkeä tavaraliikenteen, mm. yhdistelmäkuljetusten, valtaväylä halki Suomen, pääkaupunkiseudulta Itä- Suomen kautta Kajaaniin ja Lappiin saakka. Raskas liikenne KVL 2008 Kuorma-autoilla kuljetettavat suurimmat tavaravirrat läänien välillä 2008 Lähde: Tilastokeskus, Liikennetilastollinen vuosikirja 2009 Lähde: Tiehallinto
Logistiikka ja saavutettavuus Pätkäkehittämisestä kokonaisvaltaiseen kehittämiseen Koko väylän saavutettavuuden, yhdyskuntarakenteen ja taloudellisen kehityksen kannalta tärkeintä on poistaa pullonkaulat etelästä lähtien. Hankkeiden osalta tämä tarkoittaa ensin välin Mikkeli-Juva ja välin Leppävirta-Kuopio parantamista. Näiden lisäksi muita tulevia investointi-kohteita väylällä riittää Lappia myöten.
Logistiikka ja saavutettavuus Viitosväylä on metsä-, kaivannais-, matkailu- ja teknologiaelinkeinojen runkoväylä Tuotteiden kuljetusvalmiuksien parantaminen liikennelogistiikkaa parantamalla vahvistaa teollisuuden kilpailukykyä. Tulevaisuuden tavoitteena on uusien kestävien elinkeinoalojen kuten bioenergian vahvistaminen. Myös alempiasteinen tieverkko on tärkeä mm. teollisuuden puunsaannin kannalta.
Logistiikka ja saavutettavuus Metsä- ja puusepänteollisuuden tuotantolaitokset Suomessa Paperitehtaat Kartonkitehtaat Sellutehtaat Mekaanisten massojen ja puolisellun valmistajat Paperin ja kartongin jalostetehtaat Vaneri-, lastu- ja kuitulevytehtaat Sahat Puusepänteollisuus Kalusteteollisuus (sis. Keittiökalusteet, kotikalusteet, toimistokalusteet ja julkitilakalusteet, ulkokalusteet) Rakennuspuusepänteollisuus (sis. Ikkunat, ovet, parketit) Muu teollisuus (sis. Puulelut, puupakkaukset, kehykset) LÄHDE: Metsäteollisuus ry; *Puusepänteollisuus ry:n jäsenet 18.11.2009 LÄHDE: Metsäteollisuus ry 22.1.2010
Logistiikka ja saavutettavuus Viitosväylä puuklusterin runkoväylänä
Logistiikka ja saavutettavuus Tulevaisuuden vihreät rahtipotentiaalit Logistiikan näkökulmasta Savonrata, Viitostie, alueen keskukset, satamat, lentokentät ja muut logistiikan tärkeimmät elementit yhdistyvät Viitosväylän tikapuumaisessa kehityskäytävässä, joka tarjoaa logistisesti toimivan liikenneja maankäyttömallin myös tulevaisuudessa.
Logistiikka ja saavutettavuus Palvelut Viitosväylän vahvuutena Viitosväylän kehityskäytävän elävät keskukset tarjoavat monipuolisia palveluja aina Kuusamoon saakka. Palveluverkko on kattava tiheän keskusverkon ansiosta. Kattavat ja laadukkaat tienvarsipalvelut ovat tärkeä kilpailutekijä raskaan liikenteen, linja-autoliikenteen ja matkailuliikenteen kannalta. Myös vapaa-ajanliikenteelle palvelut ovat tärkeä laatutasotekijä.
Aluerakenne ja elinkeinot Viitosväylä yhdistää kaupunkikeskukset Viitosväylä on Itä-Suomen elinvoiman ja menestymisen kannalta tärkein valtaväylä ja kehityskäytävä. Viitosväylä kytkee kaupunkiseutujen työssäkäyntialueet ja keskukset toisiinsa ja muualle Suomeen, Eurooppaan ja Venäjään. Aluerakenteen trendinä on keskittyminen ja verkottuminen tähän vastattava keskusten vahvistamisella ja niiden välisten yhteyksien parantamisella. Yhdyskuntarakenteen trendinä ollut hajautuminen tähän vastattava eheyttämällä ja satsaamalla seudullisten liikennejärjestelmien sekä sujuvan ja turvallisen arjen kehittämiseen.
Aluerakenne ja elinkeinot Viitosväylä - monikeskuksinen helminauha Viitosväylä kokoaa yhteen keskusten ja työssäkäyntialueiden helminauhan Seutujen läheisyys tukee mm. joukkoliikenteen kehittämistä ja elinkeinoelämää Asukasmäärä Lahden ja Kajaanin välillä olevissa Viitostien kunnissa yhteensä: Vuonna 2008 468 000 Ennuste vuodelle 2030 485 000 Ennuste vuodelle 2040 487 000 Työpaikkamäärä kunnissa yhteensä Vuonna 2006 193 000 Lähde: Tiehallinto, tulevaisuuden näkymiä 4/2006 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 Väki_2008 Väki_ennuste_2030 Väki_ennuste_2040 Heinola Hirvensalmi Hollola Iisalmi Joroinen Juva Kajaani Kuopio Lahti Lapinlahti Leppävirta Mikkeli Mäntyharju Nastola Orimattila Paltamo Pertunmaa Siilinjävi Sonkajärvi Varkaus
Aluerakenne ja elinkeinot Saavutettava työ- ja palvelumarkkina-alue Tavoitteena on väylän parantamisen avulla suurentaa seutua ja sen painoarvoa Sujuva liikkuminen ja hyvä saavutettavuus kasvattavat kehityskäytävän työ- ja palvelumarkkina-aluetta ja tukevat näin elinvoimaisuutta ja eri toimijoiden synergiaa -> yhdistyneellä seudulla on enemmän painoarvoa ja toimijoilla enemmän pelikavereita Pendelöinti < 60 min vaikutusraja 100 km 160 00 as, 55 000 tp 80 km 115 000 as, 35 000 tp
Aluerakenne ja elinkeinot Sujuva ja turvallinen arki Sujuva ja turvallinen arki muodostuu joustavista työnteon ja asumisen ratkaisuista yhdistettynä kysyntä- ja ympäristölähtöisiin liikkumispalveluihin. Keskusten väliset lyhyet välimatkat mahdollistavat sujuvan ja saavutettavan arjen Viitosväylän kehityskäytävässä. Keskusten läheisyys tuo enemmän mahdollisuuksia sopivan työpaikan löytymiseen ja harrastamiseen. Joukkoliikenteen ja räätälöityjen liikenne- palveluiden kehittämismahdollisuudet ovat hyvät. Tulevaisuuden Viitostiellä liikkuminen on turvallista ja nopeaa arjen sujumisen näkökulmasta keskusten saavutettavuuteen kannattaa panostaa! Etelä-Savon keskusten saavutettavuusvyöhykkeet 5-30 min
Matkailu ja vapaa-aika Kansallisväylä Saimaalle ja Lappiin Metsineen, järvineen ja ympärivuotisine kulttuuritapahtumineen Viitosväylä on Suomen todellinen kansallisväylä Saimaalle ja Lappiin. Viitosväylä yhdistää merkittävät alueen luonto- ja kulttuurikohteet vahvaksi ja vetovoimaiseksi verkostoksi. Lähitiestön ja kohteiden sekä palveluiden hyvä opastus ja saavutettavuus on tärkeää. Viitostie on tärkeänä kehittämishankkeena TEM:n Suomen matkailustrategiassa (vuoteen 2020): Hyvä saavutettavuus on avainasemassa!
Matkailu ja vapaa-aika Viitosväylä, vapaa-ajan valtaväylä Tärkeä vapaa-ajan valtaväylä mökkikuntiin, viikonloppumatkan päässä pääkaupunkiseudulta ja Pietarista. Viitosväylän varren kunnissa on yhteensä noin 70 000 loma-asuntoa, joiden arvo on yhteensä useita miljardeja. Tämä on pääomaa, josta halutaan pitää hyvä huoli ja joka ei mene konkurssiin. Viitosväylä toimii välittäjänä pienten teiden hiussuonistoon, joka tarjoaa matkailijalle elämyksellisen löytöretken aitoihin suomalaisiin elämyksiin. Lähde: Tilastokeskus 2009
Matkailu ja vapaa-aika Viitosväylän matkailukohteet nousussa
Matkailu ja vapaa-aika Vaurastuva Venäjä tarjoaa kasvavia potentiaaleja Itä-Suomen matkailulle Lähde: MEK, Rajahaastattelututkimus 2009
Viitosväylä Suomen itäinen ulottuvuus Vuoksen vesistö ja historia kytkevät Itä-Suomen luontevasti itään. Itä-Suomen asema porttina EU:n ja Venäjän välissä korostuu tulevaisuudessa. Pietarin ja Venäjän potentiaalit ovat suuret sekä elinkeinoelämälle että matkailulle. Viitosväylä yhdistää Suomen etelään, Itämereen ja Pietariin sekä pohjoiseen, Pohjolan kaareen ja Murmanskiin. Viitostien ja Savonradan kehityskäytävä toimii liikennettä kokoavana väylänä Pietarin ja Luoteis-Venäjän kehittyville markkina-alueille.
Viitosväylä Suomen itäinen ulottuvuus Viitosväylän eteläiset osat sijoittuvat Helsingin metropolialueen kehälle ja ovat noin 5 tunnin päässä Pietarista. Pietarista katsottuna Viitostien kasvukeskukset sijoittuvat samalle kehälle pääkaupunkiseudun kanssa. Tulevaisuuden henkilöliikenneselvityksen mukaan Viitosväylä voi olla vuonna 2050 myös osa Pietarin metropolialueen työssäkäyntialuetta. (RHK 2009) Lähde: Tulevaisuuden henkilöliikenne- Lähde: Tulevaisuuden henkilöliikenneselvitys, RHK 1/2009
Matka jatkuu Joulukuun 2009 eduskuntaseminaarissa kiteytettiin yhteiset tavoitteet ja tahtotila Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolosen sanoin: "Viitostien merkitystä Itä-Suomen aluekehitykseen tulee korostaa voimakkaasti. Helminauha-ajattelu strategisena näkökulmana on tuotava vahvasti esiin. Juuriosuus eli eteläpää on saatava ensiksi kuntoon ja siihen tulee kaikkien sitoutua" Työ jatkuu kytkettynä Liikenneviraston, ELY-keskusten ja maakuntaliittojen strategiseen työskentelyyn Päämääränä on vuoden 2011 Liikennepoliittinen selonteko: Viitosväylä tunnustettuna investointikohteena Kiitos!
Lisätietoa hankkeesta Etelä-Savon kauppakamari: Markku Kakriainen, www.eskauppakamari.fi Pohjois-Savon liitto: Paula Qvick, www.pohjois-savo.fi Etelä-Savon maakuntaliitto: Jarmo Vauhkonen, www.esavo.fi Kainuun maakunta -kuntayhtymä: Hannu Heikkinen, www.kainuu.fi Viitosväylä -hankkeen aineisto on nähtävillä maakuntaliittojen ja kauppakamarin kotisivuilla.