METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1
METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua VNP METSO II ohjelmasta (2008-2016) 27.3.2008 Rahoitus 2012 jälkeen auki Tavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi rahoituksen kolminkertaistamista Seurantaryhmä asetettu 29.8.2008 Ei saa vaarantaa vanhojen suojeluohjelmien toteuttamista 2
Tavoite Pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen Vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys vuoteen 2016 mennessä Toteutus: Ekologinen tehokkuus Vapaaehtoisuus Kustannusvaikuttavuus 3
METSO-ohjelma Toteutetaan pääasiassa ns. METSO-alueella P-P:n alueella Koillismaa ei kuulu alueeseen YM ja MMM Rahoitus n 180 milj. Seuranta vuosittain Väliarviot 2010 ja 2013 Loppuarvio 2016 Alueelliset yhteistyöryhmät 4
Keinot Suojelualueverkoston parantaminen Suojelualueet Ennallistaminen ja hoito Talousmetsien luonnonhoidon ylläpito ja kehittäminen Tietopohjan parantaminen toimenpiteiden arvioimista ja kehittämistä varten Metsä- ja ympäristöorganisaatioiden yhteistoiminta, metsäammattilaisten koulutus, metsänomistajien neuvonta, viestintä 5
Turvattavat elinympäristöt ja luonnontieteelliset valintaperusteet Luonnontieteelliset valintaperusteet Julkaisu Suomen ympäristö 26/2008 Merkittävät puustoiset elinympäristöt Lehdot Runsaslahopuustoiset kangasmetsät Pienvesien lähimetsät Puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat Metsäluhdat ja tulvametsät Harjujen paahdeympäristöt Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet Puustoiset perinnebiotoopit Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsäiset elinympäristöt Muut monimuotoisuudelle merkittävät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot Kolme tasoluokkaa 6
Monimuotoisuuden kannalta tärkeitä piirteitä Lahopuu Kookkaat ja vanhat lehtipuut Jalot lehtipuut Palanut, järeä puuaines Lehtoisuus, korpisuus, lähteisyys, tihkuisuus, luhtaisuus ja lettoisuus Pohjavesivaikutus, kalkkivaikutus, ravinteinen kallioperä Luonnontilainen tai ennallistamiskelpoinen vesitalous Puuston erirakenteisuus, latvusaukkoisuus Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.10.2011 7
Yksityismetsät: luonnonarvojen kauppa Yhteistyö ELY-keskus-metsäkeskus ELY: pysyvä suojelu, määräaikaiset sopimukset Minimitavoite 88 200 /7550 ha MK: ympäristötuki Minimitavoite 82000 ha Metsänhoitoyhdistykset, puuta ostavat yritykset Koulutukset Yhteistyösopimukset Tarjouskilpailut mahdollisia Maanomistajan tahto ratkaisee 8
Metsähallitus Metsähallituksen 10 000 ha:n projekti Monimuotoisuudelle merkittävien suojelualueiden laajennus Valtion talousmetsien luonnonhoidon periaatteet: Luonnonvarasuunnittelu (kytkeytyneisyys, ekosysteemipalvelut) Metsätalouden ympäristöopas Yhteistyö Metsähallituksen luontopalvelujen kanssa Ennallistaminen suojelualueilla (yksityiset ja valtionmaat) Tavoite 6600 ha Suojelualueiden hoito (yksityiset ja valtionmaat) Tavoite 16800 ha Luontotyyppien ja lajiston inventoinnit suojelualueilla Tutkimukset ja selvitykset 9
Muita METSO:n konsteja Luonnonhoitosuunnitelma Luonnonhoitohankkeet Yhteistoimintaverkostot Kuntien metsät Tutkimus Perustietoa tuottava tutkimus esim. Putte: Suomelle 1500 uutta lajia Soveltava tutkimus: seuranta, kehittäminen, vaikuttavuuus 10
METSO Pohjois-Pohjanmaalla METSO-yhteistyöryhmä toiminnassa Metsäammattilaiset koulutettu Yhteistyösopimukset tehty (MK, MHYt, yrityksiä) Suojeltu pysyvästi 108 kiinteistöä, 3015 ha (koko maa 830 kiinteistöä /11893 ha) Valtion maita (MH) suojeltu 1250 ha Kemera-tuella suojeltu 9070 ha, josta pelkkiä METSO-kohteita 1385 ha Luonnonhoitohankkeita niukasti (metsäkeskus) Luonnonsuojelualueita inventoitu, ennallistettu ja hoidettu (Metsähallitus) 11
Lahopuuta ja rämettä 12
Maankohoamisrannikon primäärisukkessiometsä 13
Kiitos! Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.10.2011 14