3-4 2002 Tuloksia, joihin voit luottaa. QuikRead Bakteerin vai viruksen aiheuttama tulehdus? QuikRead CRP Proteiinia virtsassa? QuikRead U-ALB Vuoto suolistossa? QuikRead FOB QuikRead FOB ISO9001 CERTIFIED
19. vuosikerta 3-4 2002 KLIINISEN LABORATORIOALAN JULKAISU Suomen Kliinisen Kemian Yhdistyksen jäsenlehti Journal of The Finnish Society of Clinical Chemistry Elektroninen osoite: www.kliinlablehti.fi ISSN 0782-1549 Kansi: ORION DIAGNOSTICA. Luotettavan QuikRead-järjestelmän valikoimassa: CRP, U-ALB ja FOB. Lisätietoja: Katja Laitinen, puh. 010 429 2718, sähköposti katja.laitinen@oriondiagnostica.fi Päätoimittaja: Kari Pulkki HYKS-Laboratoriodiagnostiikka, Meilahden sairaala PL 340 00029 HUS Helsinki puh. (09) 471 61252, (09) 471 74308, gsm 050 356 1723 fax (09) 471 76675 e-mail: kari.pulkki@hus.fi Toimituskunta: Aimo Harmoinen (03) 247 6533 Veli Kairisto (02) 261 2899 Eino Puhakainen (017) 173151 Matti Puukka (08) 315 4460 Teddy Weber (09) 310 15088 Ilmoitukset: Aimo Harmoinen (03) 247 6533, fax (03) 247 5554, e-mail aimo.harmoinen@tays.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Jaana Ikonen-Toivanen (016) 243 643, fax (016) 243 657 Kongressikalenteri: Kari Savolainen (017) 173 176, fax (017) 173 179 e-mail kari.savolainen@kuh.fi Satujen saari Kari Pulkki s. 43 Mikroalbumiiniuria merkki kapillaarien toimintahäiriöstä Aimo Harmoinen s. 45 Glukoosin säilyvyys näytteenottoputkissa Sari Väisänen, Sakari Eskelinen ja Toivo Halonen s. 48 Sihteerin palsta s. 51 Tilaushinta: 150, Julkaisija: Suomen kliinisen kemian yhdistys r.y., Föreningen för klinisk kemi i Finland r.f. Kirjapaino: Tekstitaso Oy & Offset Puh: (03) 31400 900, Fax: (03) 31400 950 TMI LEHTIAPU/TEKSTITASO OY & OFFSET Tampere 2002 41
p ääkirjoitus Satujen saari Parillisina vuosina on tilaisuus osallistua pohjoismaiseen kokoukseen, joka siis kiertää 10 vuoden välein kussakin pohjoismaassa. Tänä vuonna, kuten useimmat tietävät, oli vuorossa Reykjavik, elokuun alussa. Kokousta oli terästetty myös pohjoismaisella hyytymiskokouksella, joka tietysti diagnostiikan osalta kuuluukin alaamme. Alallahan lisäksi tapahtuu paljon. Kokouksen toinen nimi Molecular Medicine 2002 viittasi järjestelytoimikunnan linjaukseen. Mukana oli molekyylitutkimuksen kansainvälisen tason huippuluennoitsijoita. Hyvän suunnittelun, ajoissa tapahtuneen markkinoinnin ja englannin kielen ansiosta kokouksessa oli kunnioitettava määrä osallistujia; noin 500 varsinaista osallistujaa, 120 teollisuuden edustajaa ja 60 seuralaista yli 20 eri maasta. Tämä oli selvästi enemmän kuin edellisessä, Bergenin kokouksessa. Aiheet käsittelivät perinteellisten aiheiden lisäksi juuri em. molekyylilääketieteen uutisia. Rajallisen ajan vuoksi osa perinteisistä aiheista jäikin pois, mikä tietysti eräitä suretti. Kokousta suosi myös paikallisesti mukava sää; sadetta tuli vain muutama ripaus. Sosiaalinen ohjelma oli myös hyvin järjestetty, ja siihen kuului myös pakollinen vierailu siniseen laguuniin. Aloitteestani kokouksen aikana keskusteltiin myös mahdollisuudesta liittää tämä pohjoismainen kokous alan eurooppalaisten alueellisten kokousten verkostoon. Tämän seurauksena FESCC (IFCC) voi tukea kokousta ja mainostaa sitä muiden kokoustensa yhteydessä. Sitä kautta on mahdollista saada enemmän osallistujia myös pohjoismaiden ulkopuolelta. Alun perin on ollut myös tarkoitus koordinoida alueellisia ja Euroopan kokousta, jotteivat ne sattuisi päällekkäin. Tämä ainakin tänä vuonna onnistui hyvin koska muita alan kokouksia ei Euroopassa ollut samaan aikaan. Hyvää syksyn jatkoa toivottaen toivottaa Kari Pulkki päätoimittaja 43
Anna uusien Hettich-tuulien puhaltaa näytteidenkäsittelyssä Hettichin uudessa Rotanta 460 -sentrifugissa on automaattisesti aukeava ja lukittuva kansi. Saatavana joko vakio-ohjausyksiköllä varustettu malli, jossa on kolme ohjelmamuistipaikkaa tai S-ohjausyksiköllinen versio, johon voit tallentaa jopa 89 ohjelmaa. Laaja käyttöalue. Jäähdyttävässä mallissa lämpötilan säätö -20 +40 C. Lisäksi runsas sovitevalikoima putkille, pulloille tai levyille. Valitse nyt luotettava ja tehokas sentrifugi Hettichin laajasta laatuvalikoimasta. Kysy lisätietoja, puh. 010 429 2519, martti.luoto@oriola.com O R I O L A O Y P R O L A B, P L 8, 0 2 1 0 1 E S P O O, P U H. 0 1 0 4 2 9 9 9, F A K S I 0 1 0 4 2 9 2 0 8 0, w w w. o r i o l a. f i t a i w w w. h e t t i c h l a b. c o m
Mikroalbumiiniuria merkki kapillaarien toimintahäiriöstä Aimo Harmoinen Parin viime vuosikymmenen aikana mikroalbumiiniurian määrittäminen on Suomessakin vakiinnuttanut asemansa diabetes-potilaiden hoidon seurannassa. Sen on todettu edeltävän kliinistä proteiiniuriaa ja munuaisen toiminnanvajausta ja mikä parasta, tehokkailla hoitotoimenpiteillä voidaan lievä albumiinin erityksen nousu korjata ja samalla ehkäistä tai ainakin siirtää pysyvän proteiiniurian ja munuaisvaurion alkamista. Sittemmin on havaittu, että mikroalbumiiniuria on sydän-verisuonitautien riskitekijä ja se liittyy myös moniin tulehdussairauksiin. Englantilainen kliininen biokemisti, tohtori Peter Gosling on julkaissut viime vuosina useita kirjoituksia mikroalbumiiniurian käytöstä eri kliinisissä tiloissa ja tämä katsausartikkeli perustuukin suurelta osin hänen kirjoituksiinsa ja mielipiteisiinsä. Määritelmä, yksiköt ja fysiologia Mikroalbumiiniurialla tarkoitetaan lievästi kohonnutta albumiinieritystä, mikä ei vielä näy kvalitatiivisilla liuskakokeilla, joiden herkkyys yleensä on 200 300 mg/l. Suositeltavin tapa on ilmaista albumiinin eritys µg/min:ssa ja määrittää albumiinipitoisuus tarkoin ajoitetusta, levonaikaisesta yövirtsasta. Virtsan keräämiseen liittyy eräitä ongelmia, minkä takia yhä enenevässä määrin on alettu suosia albumiinin määritystä kertavirtsasta ja korjata virtsamäärän vaihtelusta johtuvaa variaatiota määrittämällä samasta näytteestä myös kreatiniini ja ilmoittamalla tulos albumiini/kreatiniini-suhteena (Taulukko I ). Tällöin oletetaan, että potilaan kreatiniinieritys on vakio, mikä ei todellisuudessa välttämättä pidä paikkaansa (1). Voimakkaassa fyysisessä rasituksessa albumiinin eritys saattaa nousta moninkertaiseksi normaaliin verrattuna. Myös asento vaikuttaa eritykseen makuulla eritys on selvästi alhaisempi kuin pystyasennossa. Kohonnut verenpaine nostaa albumiinin eritystä, mutta mikäli verenpaine on normaali, erityksen ja verenpaineen välinen korrelaatio on melko olematon. Erään tutkimuksen mukaan tupakoitsijoilla on jonkin verran korkeampi albumiinin eritys kuin tupakoimattomilla (2). Mikroalbumiiniuria kroonisissa taudeissa Diabeteksen ohella mikroalbumiiniuriaa esiintyy myös muiden kroonisten tautien kuten sydämen vajaatoiminnan, hengitystiesairauksien, verenpainetaudin ja eräiden syöpätautien yhteydessä. Albumiinin eritys korreloi verenpaineen kohoamiseen ja eritys laskee onnistuneen verenpainelääkityksen seurauksena. Jo 1970-luvulla osoitettiin, että sekä diabetesettä verenpainepotilailla mikroalbumiiniuria on yhteydessä radioaktiivisen albumiinin vuotoon verisuonten seinämien läpi (3). Lisääntynyt verisuonen endoteelin läpäisevyys mahdollistaa LDL:n tunkeutumisen verisuonen seinämään, mitä pidetään keskeisenä vaiheena aterooman synnyssä. Tämä saattaa selittää, miksi mikroalbumiiniurian on havaittu olevan sydän-verisuonitautien riippumaton ennustetekijä sekä diabeetikoilla että ei-diabeettisillä potilailla. Taulukko I. Virtsan albumiinierityksen viitearvoja Näytteen laatu Albumiinin pitoisuus Albumiinin eritys Albumiini/kreatiniinisuhde mg/l (17) µg/min (1) g/mol (1) Ajoitettu yövirtsa 0.9 16.2 alle 6.8 (n) alle 1.3 (n) alle 8.0 (m) alle 0.6 (m) Päivävirtsa 0.9 29.6 alle 20.9 (n) alle 2.7 (n) alle 14.4 (m) alle 1.2 (m) n = naiset; m = miehet 45
Ei-diabeetikoilla, joiden albumiinieritys on >20 µg/min on nelikertainen riski sairastua perifeerisiin verisuonitauteihin ja kaksinkertainen riski saada sepelvaltimotauti (4). Laajassa tutkimuksessa Metcalf työtovereineen (5) osoitti, että mikroalbumiiniuria korreloi positiivisesti verenpaineen, painoindeksin, hypertriglyseridemian ja -kolesterolinemian sekä negatiivisesti HDL-pitoisuuden kanssa. Heidän mielestään mikroalbumiiniurian ennustearvo sydän-verisuonitauteihin ja niistä johtuvaan kuolleisuuteen on vähintään yhtä hyvä ellei parempi kuin hyperlipidemian tai verenpaineen perusteella tehty ennuste. Mikroalbumiiniuriaa onkin ehdotettu yhdeksi kriteeriksi seulottaessa sydän-verisuonitautien riskipotilaita (6). Sen arvoa seulontatutkimuksissa on myös epäilty, koska albumiinin erityksen lisääntyminen voi johtua monista eri syistä (7). Akuutit tilanteet Mikroalbumiiniuriaa esiintyy monien akuuttien tulehdusten yhteydessä (Taulukko II). Sydäninfarktia seuraava albumiinin erityksen lisääntyminen on suhteessa infarktin kokoon, samoin akuutin pankreatiitin, sepsiksen ja meningiitin yhteydessä erityksen nousu kuvastaa taudin vaikeusastetta (8-10). Suuriin leikkauksiin liittyy myös suurempi albumiinin eritys Taulukko II. Tiloja, joihin liittyy ohimenevä mikroalbumiiniuria Tila Palovamma Akuutti pankreatiitti Leikkaus Vamma Sydäninfarkti Raksitus-EKG Bakteerimeningiitti Tulehdukselliset suolistosairaudet Milloin albumiinin eritys kohonnut Alle tunnin kuluttua Sairaalaan tuotaessa Puolen tunnin kuluttua Alle tunnin kuluttua 1.5 24 tuntia Puolen tunnin kuluttua Sairaalaan tuotaessa Sairaalaan tuotaessa kuin pieniin leikkauksiin. Erityksen nousu on lyhytaikainen, ellei tapaukseen liity komplikaatioita (11). Havainto, että leikkauksen aiheuttama virtsan albumiinin erityksen lisääntyminen ja kapillaarien seinämien läpi tapahtuva albumiinikato (12) lisääntyivät samanaikaisesti, johti oletukseen, että munuaiskeräsen tyvikalvon läpi tapahtuva albumiinin eritys voisi kuvata muutoksia kaikkien verisuonien endoteelien permeabiliteetissa (13). Tätä hypoteesia tukevat monet kliiniset sekä kokeelliset tutkimukset. Permeabiliteetin muutos liittyy tulehdusvasteeseen, jota välittävät todennäköisesti lukuisat välittäjäaineet (11). Vaste on huomattavasti nopeampi kuin esimerkiksi CRP:n nousu, mikä esimerkiksi sydäninfarktin yhteydessä saavuttaa maksiminsa vasta kolmen vuorokauden kuluttua (14). Miksi mikroalbumiiniuria kuvaa niin herkästi verisuonten permeabiliteettimuutoksia? Kuvassa 1 on kuvattu teoreettista tilannetta, jossa permeabiliteetti on lisääntynyt yhden prosentin. Näin pienen muutoksen osoittaminen plasmasta on analyyttisesti vaikeaa, mutta lisääntynyt kapillaarivuoto voidaan helposti todeta virtsasta. Mikroalbumiiniurian mittaaminen Vaikka mikroalbumiiniuria onkin herkkä verisuonen endoteelin läpäisyn osoittaja, sen diagnostinen arvo on vaatimaton, sillä suonen seinämän läpäisevyys lisääntyy monissa eri tilanteissa. Sen sijaan määrittämällä albumiinin eritys virtsaan voidaan arvioida taudin vaikeusastetta ja seurata taudin etenemistä. Albumiinin ja veden vuotaminen kapillaarien seinämän läpi soluvälitilaan lisää kapillaarin ja solun välimatkaa vaikeuttaen mm. hapen kulkeutumista soluun. Esimerkiksi leikkauksissa, joihin ei liity komplikaatioita, tilanne on lyhytaikainen ja vaaraton. Interstitiaalinesteen määrä normalisoituu muutamassa tunnissa, kun verisuonen seinämän läpäisevyys palautuu ennalleen. Mikäli kapillaarien vuoto on runsasta ja/ tai se kestää kauan solujen hapensaanti vaikeutuu, mikä saattaa johtaa elinten vakaviin toimintahäiriöihin (15). Esimerkiksi elektiivisessä aorttakirurgiassa kohonnut virtsan albumiinineritys neljä tuntia leikkauksen jälkeen ennakoi keuhkojen vajaatoimintaa vuorokauden kuluttua (16). Kuva 1. a) Vuorokaudessa munuaisten läpi kulkee verimäärä, joka sisältää 60 kg albumiinia. Vain 0.01% tästä albumiinimäärästä läpäisee munuaiskeräsen tyvikalvon joutuen ns. primaarivirtsaan. Primaarivirtsan sisältämästä albumiinista reabsorboidaan tubuluksissa 99%. b) Koska tubulusten reabsorptio tapahtuu normaalistikin lähes maksimiteholla ei lisääntynyttä albumiinieritystä kyetä reabsorboimaan. Teoreettisesti 1%:n suodattumisen lisäys aiheuttaa albumiinin erityksen muuttumisen kymmenkertaiseksi eli saadaan tuhatkertainen vaste. 46
Yhteenveto Mikroalbumiiniurian määrittäminen on yksikertainen tapa selvittää verisuonten seinämien läpäisevyyttä. Paikallinen tai yleisempi tulehdusreaktio aiheuttaa nopean virtsan albumiinin erittymisen lisääntymisen. Vaste on huomattavasti nopeampi kuin monen yleisemmässä käytössä olevan tulehduksen merkkiaineen, mutta epäspesifisyys haittaa sen diagnostista käyttöä. Eniten sitä käytetään diabeteksen munuaiskomplikaatioiden seurannassa. Leikkauskomplikaatioiden seurannassa sen käyttö ei ole ainakaan vielä vakiintunut. Mikroalbumiiniurian on havaittu olevan sydänverisuonitautien riskitekijä, sen käyttö seulontatutkimuksena ei ole kuitenkaan jostain syystä yleistynyt, vaikka se on tuskin epäspesifisempi kuin ns. herkkä-crp, jonka käyttöä seulontatutkimuksena esitetään yleisesti. Kirjallisuus 1) Kouri T, Harmoinen A, Laurila K & al. Reference intervals for the markers of proteinuria with a standardised bed-rest collection of urine. Clin Chem Lab Med 2001; 39: 418-25. 2) Gosling P, Shearman CP, Beevers DG. Urinary albumin excretion in smokers and non-smokers. In: Bianchi C, Bocci V, Carone FA, Rabkin R, eds. Kidney, proteins and drugs. Contributions to Nephrology 1990; 83: 151-3. 3) Parving HH, Jensen H, Mogensen CE & al. Increased urinary albumin excretion rate in benign essential hypertension. Lancet 1974 i: 1190-2. 4) Yudkin JS, Forrest RD, Jackson JA. Microalbuminuria as a predictor of vascular disease in non-diabetic subjects. Lancet ii: 530-3. 5) Metcalf P, Baker J, Scott A et al. Albuminuria in people at least 40 years old: effect of obesity, hypertension and hyperlipidemia. Clin Chem 1992: 38: 1802-8. 6) Haffner SM, Stein MB, Gruber KK et al. Microalbuminuria: potential marker for increased cardiovascular risk factors in non-diabetic subjects? Arteriosclerosis 1990; 10: 727-31. 7) Hartland A, Gosling P. Microalbuminuria: yet another cardiovascular risk factor? Ann Clin Biochem 1999; 36: 700-3. 8) Gosling P, Hughes EA, Reynolds TM et al. Microalbuminuria is an early response following acute myocardial infarction. Eur Heart J 1991; 12: 508-13. 9) Shearman CP, Gosling P, Walker KJ. Is low level of proteinuria an early predictor of acute pancreatitis? J Clin Pathol 1989; 42: 1132-5. 10) Roine I. Microalbuminuria: an index of severity in childhood meningitis. Pediatr Infect Dis J 1993; 12: 584-8. 11) Gosling P. Microalbuminuria: a marker of systemic disease. Brit J Hosp Med 1995; 54: 285-90. 12) Fleck A, Raines G, Hawker F et al. Increased vascular permeability: a major cause of hypoalbuminemia in disease and injury. Lancet 1985; i: 781-3. 13) Gosling P, Shearman CP, Gwynn BR et al. Microproteinuria: response to operation. Br Med J 1988; 296: 3338-9. 14) Pietilä K, Harmoinen A, Pöyhönen L et al Intravenous steptokinase treatment and serum C-reactive protein in patients with acute myocardial infarction. Br Heart J 1987; 58: 225-9. 15) Zikria BA, Bascom JU. Mechanisms of multiple system organ failure. In Zikria BA, Oz MO, Carlson RW, eds. Reperfusion Injuries and capillary leak syndrome. Futura Publishing Company, New York. 1994; 443-92 16) Smith CT, Cosling P, Sanghera K et al. Microproteinuria predicts the severity of systemic effects of reperfusion injury following infrarenal aortic aneurysm surgery. Ann Vasc Surgery 1994; 8:1-5. 17) Watts GF, Morris RW, Khan K et al Urinary albumin excretion in healthy adult subjects: reference values and some factors affecting their interpretations. Clin Chim Acta 1988; 172: 191-8. 47
Glukoosin säilyvyys näytteenottoputkissa Sari Väisänen, Sakari Eskelinen, Toivo Halonen Tiivistelmä Glukoosipitoisuus laskee verinäytteessä lähinnä solujen glykolyysin vaikutuksesta. Tämä lyhentää merkittävästi näytteen säilyvyyttä ja näytteenotossa tulisikin käyttää säilöntäaineita, mikäli määritystä ei voida tehdä välittömästi näytteenoton jälkeen. Laboratoriossamme siirryttiin käyttämään glukoosin määrityksissä näytemuotona plasmaa kokoveren sijasta, ja sitä varten tutkimme glukoosin säilyvyyttä neljässä eri näytteenottoputkessa. Näytteenottoputket olivat: Greinerin Vacuette :n FE Glucose tube (NaF/EDTA K3), MJA Glucose tube (Li-hepariini/jodoasetaatti) ja FX Glucose tube (NaF/Koksalaatti) sekä Terumon Venoject FC-mixture putki (fluoridisitraatti). Verinäytteet otettiin viideltä vapaaehtoiselta henkilöltä. Näytteitä säilytettiin huoneenlämmössä ja analysoitiin heti näytteenoton jälkeen sekä 0.5, 1, 2, 6 ja 24 tunnin kuluttua näytteenotosta. Säilytysajat valittiin siten, että voitiin tutkia näytteenoton ja analyysien välisen viiveen vaikutusta glukoosipitoisuuksiin sekä sairaalassa, terveyskeskuksissa että hajautetun näytteenoton piirissä. Näytteen säilyvyyttä testattiin sekä plasmana (sentrifugoitu näyte säilytettynä alkuperäisessä näytteenottoputkessa) että kokoverenä (näyte sentrifugoitu juuri ennen analyysejä). Kokoverenä säilytetyissä näytteissä havaitsimme selvän eron FC-mixture putken ja muiden näytteenottoputkien välillä. FC-mixture putkessa glukoosipitoisuus säilyi vuorokauden muuttumattomana, kun taas muissa putkissa glukoosipitoisuus laski jo 30 minuutin kuluttua noin 5 % ja lasku oli 2 tunnin kohdalla noin 9 %. Sentrifugoiduissa näytteissä ei sitä vastoin ollut eroja näytteenottoputkien välillä. Plasmanäytteiden glukoosipitoisuudet olivat muuttuneet vuorokaudessa vain noin ± 1.5 %. Yhteenvetona voidaankin sanoa, että glykolyysi estyi nopeimmin FC-mixture putkessa ja glukoosi säilyi tässä putkessa hyvin sekä plasmana että kokoverenä. Johdanto Glukoosin määrityksessä on viime aikoina siirrytty kokoverestä plasmanäytteisiin. Näytemuodon vaihdon yhteydessä on noussut esille kaksi tärkeää kysymystä: näytteen säilyvyys ja viitearvojen muutokset. Solut käyttävät veressä olevaa glukoosia vielä näytteenoton jälkeenkin, joten glykolyysi täytyy estää säilöntäaineella, jotta mittaustulos vastaisi potilaan veren glukoosipitoisuutta näytteenottohetkellä. Käytettäessä kokoverta näytemateriaalina glykolyysi on estetty yleensä saostamalla solut välittömästi näytteenoton jälkeen trikloorietikkahapolla tai perkloorihapolla, joten varsinainen säilöntäaine ei ole ollut tarpeen. Normaaliveren glukoosipitoisuus laskee huoneenlämmössä glykolyysin vaikutuksesta 5-7% tunnissa. Leukosyytti- ja trombosyyttimäärät sekä punasolujen määrä ja ikä vaikuttavat glykolyysin nopeuteen. Vähenemistä tapahtuu myös seerumissa tai plasmassa. Jääkaappilämpötila hidastaa muutosta (1), mutta edes näytteen pakastaminen (-20 C) ei kokonaan lopeta glukoosin vähenemistä (2). Markkinoilla on useita säilöntäainetta sisältäviä näytteenottoputkia glukoosin määrittämistä varten. Säilöntäaineena voidaan käyttää mm. natriumfluoridia (NaF), natriumjodoasetaattia, kaliumoksalaattia, EDTA:ta tai erilaisia säilöntäaineiden yhdistelmiä. NaF on laajalti käytetty säilöntäaine, jonka glykolyysiä estävä vaikutus perustuu siihen, että se inhiboi enolaasia ja pyruvaattikinaasia. NaF ei ole kuitenkaan optimaalinen säilöntäaine, koska glykolyysi estyy kokonaan vasta 2-4 tunnin kuluttua näytteenotosta (1,3,4). Glukoosipitoisuus laskee ensimmäisen tunnin kuluessa jo 5-10 % (1), joten tarvitaan NaF:a parempi säilöntäaine veren tai plasman glukoosipitoisuuden luotettavaan analysointiin. Vuonna 1988 julkaistiin artikkeli tehokkaasta glykolyysin estäjästä (4). Menetelmä perustuu veren ph:n laskuun sitraatilla välille 5.3-5.9, jolloin heksokinaasi ja fosfofruktokinaasi eivät pysty enää toimimaan. Säilöntäaineseoksen muina ainesosina käytettiin natriumfluoridia ja EDTA:ta. Glykolyysi estyy nopeasti, ja näytteen glukoosipitoisuuden väitetään säilyvän muuttumattomana pitkiä aikoja jopa huoneenlämpötilassa. Laboratoriossamme tutkittiin glukoosin säilyvyyttä erilaisissa näytteenottoputkissa näytemuodon vaihdon yhteydessä. Säilytysajat valittiin siten, että voitiin tutkia näytteenoton ja analyysien välisen viiveen vaikutusta glukoosipitoisuuksiin sekä sairaalassa tai terveyskeskuksissa että hajautetun näytteenoton piirissä. Materiaalit ja menetelmät Verinäytteet otettiin viideltä vapaaehtoiselta henkilöltä neljään putkityyppiin, jotka sisälsivät erilaisia säilöntäaineita: Putki 1: Vacuette FE Glucose tube (Greiner Bio-One GmbH, Itävälta), jossa oli lisäaineena 1.5-3.0 mg natriumfluoridia ja 1.2-2.0 mg EDTA K3 / 1 ml verta. Putki 2: Vacuette MJA Glucose tube, jossa oli lisäaineena litiumhepariinia ja monojodoasetaattia. Putki 3: FX Glucose tube (Vacuette ), jossa oli lisäaineena 1.5-3.0 mg natriumfluoridia ja 1.0-3.0 mg kaliumoksalaattia / 1 ml verta. Putki 4: Fluoridi-sitraatti (FC-mixture, Venoject, Terumo Europe, Leuven, Belgia). Koejärjestelyt Verinäytteet (6 kpl kutakin testattavaa putkea) otettiin viideltä 48
vapaaehtoiselta henkilöltä aamulla klo 8. Työssä haluttiin tutkia glukoosin säilyvyyttä sekä kokoverenä että plasmana (näyte sentrifugoitu). Plasma eroteltiin sentrifugoimalla (Megafuge 3.0R, Heraeus Sepatech, Osterode, Saksa) 10 minuuttia kierrosnopeudella 3100 rpm. Vertailunäyte sentrifugoitiin ja analysoitiin välittömästi näytteenoton jälkeen ja loput näytteet sentrifugoitiin 30 minuutin, 1, 2, 6 ja 24 tunnin kuluttua näytteenotosta (glukoosin säilyvyyden tutkiminen kokoveressä eri inhibitioputkissa). Näytteiden glukoosipitoisuudet analysoitiin heti sentrifugoinnin jälkeen. Vertailunäytteen glukoosipitoisuus mitattiin myös aina samaan aikaan kuin 30 min, 1, 2, 6 ja 24 tunnin näytteiden pitoisuudet. Näytteitä säilytettiin huoneenlämmössä ja alkuperäisissä näytteenottoputkissa myös sentrifugoinnin jälkeen. Glukoosin määritys Plasman glukoosipitoisuudet analysoitiin Konelab 60i -laitteella (Konelab, Espoo, Suomi) heksokinaasimenetelmällä (Glucose, koodi 981304N, ThermoClinical Labsystems, Espoo, Suomi). Sarjan sisäinen variaatio oli 2.0% ja sarjojen välinen variaatio 1.7% analysoitaessa viitealueella olevia plasman glukoosipitoisuuksia. Tulokset Glukoosipitoisuudet eri näytteenottoputkissa on esitetty taulukoissa 1 (säilyvyys kokoverenä) ja 2 (säilyvyys plasmana). Glukoosipitoisuuksien prosentuaaliset muutokset eri näytteenottoputkissa on esitetty kuvissa 1 (säilytys kokoverenä) ja 2 (säilytys plasmana). Glukoosipitoisuus säilyi muuttumattomana kaikissa näytteenottoputkissa, kun näytettä säilytettiin plasmana. Glukoosipitoisuus säilyi muuttumattomana kokoveressä vain FC-mixture -putkessa. Muissa putkissa oli havaittavissa glukoosipitoisuuden laskua 6 tuntiin asti. Tämän jälkeen pitoisuuden lasku pysähtyi NaF/EDTA- ja NaF/kaliumoksalaatti -putkissa, mutta jatkui edelleen litiumhepariinia sisältävissä putkissa. Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset Glukoosin säilyvyydessä eri näytteenottoputkissa havaittiin eroja, kun näytteitä säilytettiin kokoverenä. Glukoosipitoisuudet pysyivät muuttumattomina FC mixture -putkessa koko 24 tunnin seurannan ajan. Muissa putkissa havaittiin noin 5 % pitoisuuden lasku jo puolen tunnin säilytyksen jälkeen ja kuuden tunnin kuluttua saatiin jo keskimäärin 9 % matalampia tuloksia lähtötasoon verrattuna. Sentrifugoiduissa näytteissä ei sen sijaan ollut eroja näyteputkien välillä, ja glukoosi säilyi plasmana hyvin kaikissa tutkituissa näytteenottoputkissa. Vaikka verinäytteet tätä tutkimusta varten otettiin vain viideltä vapaaehtoiselta henkilöltä, glukoosipitoisuuksien suhteelliset muutokset eri putkissa olivat hyvin samansuuruisia kaikilla koehenkilöillä. Vain yhden näytteen glukoosipitoisuus oli kohonnut, joten tuloksemme kuvastavat muutoksia lähinnä viitealueen sisällä. Laajemmalla pitoisuusalueella (B- Gluk 2.8-16.4 mmol/l) tehdyssä tutkimuksessa ei havaittu kliinisesti merkittäviä eroja 48 tunnin säilytyksen jälkeen huoneenlämmössä tai jääkaappilämpötilassa (ero ± 0.1 mmol/ l) (5). Meidän tutkimuksessamme näytteitä säilytettiin huoneenlämmössä, joten lämpötilan vaikutusta glukoosin säily- Taulukko 1. Glukoosipitoisuuden säilyvyys (keskiarvo + SD, mmol/l, n=5) eri näytteenottoputkissa kokoverenä. Aika Näytteenottoputki h Putki 1 Putki 2 Putki 3 Putki 4 0 5.49 + 1.64 5.42 + 1.71 5.50 + 1.77 5.45 + 1.64 0.5 5.2 + 1.62 5.16 + 1.64 5.25 + 1.72 5.42 + 1.64 1 5.14 + 1.62 5.08 + 1.60 5.10 + 1.63 5.43 + 1.69 2 5.06 + 1.59 4.97 + 1.55 5.03 + 1.58 5.44 + 1.62 6 5.00 + 1.61 4.95 + 1.56 5.04 + 1.64 5.46 + 1.61 24 5.00 + 1.54 4.74 + 1.50 5.06 + 1.57 5.42 + 1.58 Putki 1 = FE Sodium Fluoride/EDTA K3 Putki 2 = Lithium Heparin/Monoiodoacetate Putki 3 = FX Sodium Fluoride/Potassium Oxalate Putki 4 = Fluoridi-sitraatti (FC Mixture) Taulukko 2. Glukoosipitoisuuden säilyvyys (keskiarvo + SD, mmol/l, n=5) eri näytteenottoputkissa sentrifugoinnin jälkeen plasmana. Näytteenottoputkien selitykset on annettu taulukossa 1. Aika Näytteenottoputki h Putki 1 Putki 2 Putki 3 Putki 4 0 5.49 + 1.64 5.42 + 1.64 5.50 + 1.77 5.45 + 1.64 0.5 5.48 + 1.71 5.42 + 1.71 5.47 + 1.70 5.44 + 1.65 1 5.50 + 1.69 5.39 + 1.69 5.44 + 1.67 5.42 + 1.62 2 5.49 + 1.68 5.45 + 1.68 5.50 + 1.68 5.46 + 1.67 6 5.50 + 1.72 5.49 + 1.72 5.51 + 1.74 5.55 + 1.69 24 5.41 + 1.67 5.51 + 1.67 5.44 + 1.72 5.47 + 1.68 49
maan kliiniskemiallisia, hematologisia ja veriryhmäserologisia tutkimuksia laihanlaisin tuloksin (6). Näytteenottoputken lisäaineet aiheuttavat solujen hajoamista, ja hematologisista analyyseista vain punasolut, hemoglobiini ja MCH säilyivät jokseenkin muuttumattomina. Näytteen ph:n muutos vaikuttaa useisiin analyyseihin ja EDTA sitoo kalsiumia, joten näytemuodon soveltuvuus kliiniskemiallisiin määrityksiin on erittäin rajallinen ja kaikki määritysmenetelmät vaativat laboratorion oman testauksen. Kirjoittaja suositteleekin yhteenvedossaan, että sitraattifluoridiputkea käytettäisiin ensisijaisesti vain glukoosinäytteiden ottoon. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että FC mixture -putki soveltuu hyvin glukoosinäytteiden ottamiseen myös sellaisissa olosuhteissa, joissa näytteen sentrifugointi ja analyysi viivästyvät. Kiitokset Kuva 1. Glukoosipitoisuuden muutos kokoverenä säilytetyissä näytteissä. Muutokset on ilmoitettu prosentteina vertailunäytteeseen (0 h) verrattuna. Kiitämme kliinisen kemian osaston henkilökuntaa huolellisesti suoritetusta työstä säilyvyystutkimuksessa. Kirjallisuus Kuva 2. Glukoosipitoisuuden muutos plasmanäytteissä. Muutokset on ilmoitettu prosentteina vertailunäytteeseen (0 h) verrattuna. 1. Savolainen K, Viitala A, Puhakainen E, Väisänen M. Problems with the use of whole blood as a sample material in novel direct glucose analysers. Scand J Clin Lab Invest 1990; 50:221-223. 2. Clark ML, Humphreys SM, Frayn KN. Stability of plasma glucose during storage. Ann Clin Biochem 1990; 27: 373-377. 3. Chan AYW, Swaminathan R, Cockram CS. Effectiveness of sodium fluoride as a preservative of glucose in blood. Clin Chem 1989; 35: 315-317. 4. Uchida K, Matuse R, Toyota E, Okuda S, Tomita S. A new method of inhibiting glycolysis in blood samples. Clin Chim Acta 1988; 172: 101-108. 5. Mäkinen K. Kokemuksia uudesta glykolyysin estäjästä veren/plasman glukoosimäärityksessä. Kliin Lab 1992; 9: 85-88. 6. Mäkinen K. Sitraattifluoridi-inhibiittorinäytteen soveltuvuus muuhun kuin glukoosin määrittämiseen. Kliin Lab 1992; 9: 124-128. vyyteen ei testattu. Käyttökokemustemme perusteella näytteenotto ja käsittely on tehtävä huolellisesti käytettäessä FC-mixture -putkea. Näyteputki on otettava täyteen ja sekoitettava huolellisesti heti näytteenoton jälkeen hemolyysin välttämiseksi. Tutkimusten perusteella on selvää, että plasman glukoosin määritystä varten tarvitaan erillinen säilöntäainetta sisältävä näytteenottoputki. Näytteenottokustannusten hillitsemiseksi olisi houkuttelevaa käyttää esim. fluoridisitraattiputkea myös muiden analyyttien määrittämiseen. Kirsti Mäkinen on ansiokkaasti tutkinut fluorisitraattiplasman käyttökelpoisuutta laajaan valikoi- SARI VÄISÄNEN, SAKARI ESKELINEN, TOIVO HALONEN Kuopion yliopistollinen sairaala Kliinisen kemian osasto PL 1777 70211 Kuopio sari.vaisanen@uku.fi 50
Laivakokous SKKY:n perinteinen Laivakokous suuntautuu tänä vuonna 27-28.11. Tallinnaan. Aiheena on Onko DNA muutakin kuin operaattori (ohjelma liitteenä). Luennot ja yöpyminen aamiaisineen hotelli Radisson SAS:ssa. Matkan hinta 290 yhden hengen huoneessa, 260 kahden hengen huoneessa. Hintaan sisältyy lounaat molempina päivinä ja illallinen. Lisäksi kuljetukset Tallinnassa satamasta hotelliin ja takaisin. Matkalle voimassaoleva passi mukaan. Menomatka: Nordic Jet Line 27.11. 10:05 11:45 Paluumatka: Tallink Autoexpress 28.11 15:05 16:45 Matkalle ilmoittautuminen Marke Ruonakankaalle Kuopion matkatoimistoon (puh 017-5505 301, fax 017-5505 502 tai email marke.ruonakangas@smt.fi) 1.11.2002 mennessä. Ilmoittakaa erikoisruokavaliotoiveenne ja syntymäaikanne ilmoittautumisen yhteydessä. Sääntömääräinen syyskokous SKKY:n syyskokous pidetään keskiviikkona 27.11.2002 klo 8:30 Helsingissä Scandic Hotelli Grand Marinassa. Esityslista: 1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri 2. Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa 3. Hyväksytään johtokunnan laatima toimintasuunnitelma ja talousarvio 4. Päätetään jäsenmaksun suuruudesta 5. Valitaan johtokunnan puheenjohtaja ja muut jäsenet sekä määrätään valituista jäsenistä varapuheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja 6. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja yksi varatilintarkastaja 7. Käsitellään muut johtokunnan ja jäsenten esittämät asiat SJCLI Scandinavian Journal of Clinical Laboratory Investigation lehdestä peritään ensi vuoden alusta toimitusmaksua 20. Maksun on voinut/voi maksaa tämän vuoden jäsenmaksun yhteydessä. SKKY:n eläkkeellä olevat jäsenet, jotka ovat vapautettuja jäsenmaksusta, voivat maksaa 20 yhdistyksen tilille Sampo 800018-1273179, mikäli haluavat lehden edelleen kotiosoitteeseensa. Uusia jäseniä SKKY:n johtokunta on hyväksynyt yhdistyksen jäseneksi Leena Tervon, Britt- Marie Loon ja Maria Kunnarin. Syysterveisin sihteeri JAANA IKONEN-TOIVANEN KLIININEN KEMIAN ERIKOISLÄÄKÄRITENTTI 6.9.2002 1. Monet laboratoriot ovat siirtyneet käyttämään näytteinä pääsääntöisesti plasmaa seerumin asemesta. Miksi? Tarkastele asiaa sekä teoreettiselta kannalta että mainiten esimerkkejä eri laboratoriokokeista. Onko sellaisia määrityksiä, joiden analyyseissä täytyy käyttää joko seerumia tai plasmaa? 2. Onkoottinen paine 3. Anemiapotilaan laboratoriotutkimukset 4. Miten antikoagulanttihoitoa saavan potilaan laboratorioseuranta tulisi järjestää? Pohdi eri vaihtoehtoja potilaan, hoitavan lääkärin, hoitohenkilökunnan, laadunhallinnan ja kustannusten kannalta. 5. Huumausainemääritykset, keskeiset menetelmät ja niiden käyttökelpoisuus eri tarkoituksiin. 6. Mitä tarkoittaa se, että tietty laboratorio tai sen laboratoriokoe on akkreditoitu. Kaikkia menetelmiä ei voi kuitenkaan akkreditoida. Miksi? Mitä kliinistä haittaa aiheutuu siitä, että tietty laboratoriokoe ei ole akkreditoitu? Mitä laboratoriolta edellytetään, jos se haluaa sisällyttää näytteenoton akkreditoinnin piiriin? 51
SKKY:n syysristeily ja koulutuspäivät Tallinnassa 27-28.11.2002 Luennot Radisson SAS hotellissa Tallinnassa ALUSTAVA OHJELMA Keskiviikko 27. 11. 12.15 13.00 Lounas 13.00 13.10 Koulutuspäivien avaus, Päivi Laitinen Onko DNA muutakin kuin operaattori, pj. Arto Orpana 13.10 13.40 Geenitestit: Perusmenetelmät ja diagnostisten testien tulevaisuus, Arto Orpana 13.40 14.10 Mitä DNA-testit antavat kliinikolle. Esimerkkinä laktoosi-intoleranssi, Irma Järvelä 14.10 14.40 Tuumorissa tapahtuvat nukleiinihappomuutokset ja niiden merkitys, Outi Monni 14.40 15.30 Kahvitauko 15.30 16.00 Perinnölliset syöpäalttiudet, Kristiina Aittomäki 16.00 16.30 Current trends in Clinical Laboratories of Estonia, Mehis Bakhoff 16.30 17.00 Peptidit diagnostiikassa, Jari Leinonen 17.00 Firmojen tietoiskuja 20.00 Illallinen ja illanvietto Vanhassa kaupungissa Torstai 28. 11. Ajankohtaista kliinistä kemiaa, pj Kari Pulkki 9.00 9.30 Uutta hyytymistesteistä, Ulla Wartiovaara-Kautto 9.30 10.00 Hyytymishäiriöt - laboratoriotulosten bedsidetulkintaa, Riitta Lassila 10.00 10.30 Lapsen hypoglykemia ja sen merkitys, Liisa Rovamo 10.30 11.15 Kahvitauko 11.15 11.45 Suositus vieritesteistä, Teddy Weber 11.45 12.15 Rintakivun ja sydämenvajaatoiminnan uudet merkkiaineet, Kari Pulkki 12.15 12.45 Mitä DNA-testin tulos merkitsee? Esimerkkinä hemokromatoosi, Seppo Parkkila 12.45 12.50 Koulutuspäivien päätös, Päivi Laitinen 13.00 14.00 Lounas 52
-EUROMEDLAB Barcelona 2003-15 th IFCC-FESCC European Congress of Clinical Chemistry and Laboratory Medicine 22 nd National Congress of the Spanish Society of Clinical Biochemistry and Molecular Pathology Catalonia Palace of Congresses 1-5 June 2003 International Federation of Clinical Chemistry and Laboratory Medicine Forum of European Societies of Clinical Chemistry and Laboratory Medicine Spanish Society of Clinical Biochemistry and Molecular Pathology SCIENTIFIC SECRETARIAT: Dr. J.Queraltó - SEQC - Padilla 323-325 despacho 68, 08025 Barcelona Phone: +34 93 4462670 - Fax: +34 93 4462672 E-mail: scientific.committee@bcn2003.org ORGANISING SECRETARIAT EMMEZETA CONGRESSI: Via C.Farini 81 20159 Milano (Italy) Phone: +39 02 69006444 - Fax: +39 02 6686699 e-mail:euromedlab2003@mzcongressi.com www.bcn2003.org 53
Kuvat Leifur Franzsonin kansiosta ISLANNIN KONGRESSI Professori Gabor Kovacs sinisessä laguunissa. 54
ABBOTT MORE MORE MORE SPEED, INTELLIGENCE, FLEXIBILITY. AEROSET-kliinisen kemian analysaattori.
Kongressikalenteri Koulutus- ja kongressikalenterin ylläpidosta vastaa dosentti Kari Savolainen (Kuopion yliopistollinen sairaala, Kliinisen kemian osasto, FIN-70211 Kuopio, puh. 017-173176, fax 017-173179, e- mail: kari.savolainen@kuh.fi). Tiedot uusista kongresseista ja koulutustilaisuuksista ovat tervetulleita. Kongressitiedon yhteydessä on maininta, jos ryhmämatka on järjestetty. Kalenteriin viety uusi kongressitieto on varustettu päivämäärän jälkeen olevalla merkinnällä *. Kalenteri on saatavana myös elektronisessa muodossa www-dokumenttina osoitteessa: http://personal.inet.fi/private/ ilkka.penttila. 2002 12.11.-14.11. KEMIA 2002, Kliinisen kemian ohjelma: NÄYTTEENOTTO JA PREANALYTIIKKA, Helsinki; lisätietoja e-mail; skks@kemia. pp.fi, http://www.kemianseura.fi 20.11.-23.11. Medica 2002, Düsseldorf, Germany; http://mdna.iconvention.com/medica2002 27.11.-28.11. SKKY:n syyskoulutuspäivät: Onko DNA muutakin kuin operaattori - kliinisen biokemian perusteita, Tallinna; lisätietoja e-mail: jaana.toivanen@lpshp.fi 27.11.-29.11. Läkaresällskapets Riksstämma, Svenska Mässan, Göteborg, Sweden; information: Bodil Olander, fax: +46,753,0283, e-mail: bodil.olander@ks.se 6.12.-10.12. 44 th Annual Meeting of the American Society of Hematology, Philadelphia, PA, USA; fax: +1,202,8571164, e-mail: ash@dc.sba.com, http://www.hematology.org 2003 31.1. * Møde nr. 373 i Dansk Selskab for Klinisk Biokemi: Emne: Myelomatose: M-komponent og nye diagnostike og prognostike markører, Frederiksberg Hospital; e-mail: sorenl@biobase.dk 13.2.-15.2. * Laaduntarkkailupäivät ja Näyttely, Helsinki; tiedustelut Aino Siukola, tel: +358,9,8566 8242 17.3.-18.3. * Quality in the spotlight Conference at the Elzenveld in Antwerp with focus on 2a CE label for Medical Laboratory Services, Antwerp, Belgium; e-mail: jean-claude.libeer@iph.fgov.be, www.qualityspotlight.com 19.3.-22.3. Second International Symposium on PPARs: From Basic Science to Clinical Applications, Florence, Italy; e-mail: info@lorenzinifoundation.org 10.4.-13.4. 37 th Annual Meeting of the European Society for Clinical Investigation The Pathopysiology of Diseases: from bench to bedside, Verona, It aly; e-mail: g.ricevuti@smatteo.pv.it 26.4.-30.4. 6 th European Congress of Endocrinology, Lyon, France; e-mail: info@endocrinology2003.com, http://www.endocrinology2003.com 6.5.-8.5. * Vårmöte för SFKK, SSKF, SKKLF och IBL, Jönköping, Sweden; information: Håkan Ossowicki, tel: +46,36,321000 30.5.-31.5. * IFCC/Beckman Coulter European Conference: Biological and Cellular Applications of Proteins in Medical Laboratory, From Laboratory Testing to Clinical Outcome, Barcelona, Spain; e-mail: proteins@beckmancoulter.com 1.6.-5.6. EUROMEDLAB Barcelona 2003, Barcelona, Spain; e-mail: euromedlab2003@mzcongressi.com, http://www.bcn2003.org 5.6.-6.6. * XVII Helsinki University Congress of Drug Research, Helsinki, Finland; e- mail: petteri.piepponen@helsinki.fi, www.biocenter@helsinki.fi/drugres 10.6.-12.6. * Epidemiology and prognostic significance of asymptomatic atherosclerosis, The Men born 1914 study in retrospect, Univ. Of Lund, Malmö, Sweden; www.smi.mas.lu.se/1914 24.6.-27.6. * First World Congress on Information Technology in Environmental Engineering ITEE 2003, Technical Univ. of Gdansk, Poland; www.icsc-naiso.org/ conferences/itee2003/index.html 4.7.-8.7. Special FEBS 2003 Meeting on Signal Transduction, Brussels, Belgium; ICEO International Congress fax: +32,2,7795960, e-mail: febs@iceo.be, http://www.febs-signal.be 12.7.-18.7. 19th Congress of the International Society on Thrombosis and Haemostasis (ISTH) & 49th Annual Meeting of the Scientific and Standardization Committee, Birmingham, UK 20.7.-24.7. 55 th National Meeting of the American Association of Clinical Chemistry (AACC), Philadelphia, PA, USA; AACC Customer Service, fax: +1,202,8334576, e-mail: custserv@aacc.org, http://www.aacc.org 20.7.-24.7. XIX International Congress on Biochemistry and Molecular Biology, Toronto, Canada; e-mail: iubmb2003@nrc.ca, http://www.nrc.ca/confserv/iubmb2003 3.8.-8.8. * 12 th world Conference on Tobacco or Health Global Action for Tobacco Free Future, Helsinki, Finland; information: CongCreator Ltd., fax: +358,9,45421930, http://www.wctoh2003.org 24.8.-29.8. The 18 th International Diabetes Federation (IDF) Congress, Paris, France; e-mail: idfparis2003@congressworld. co.uk 28.9.-31.9. EUROTOX 2002 Congress, Florence, Italy; e-mail: marina.marinovich@ unimi.it, http://www.eurotox.com 28.9.-2.10. XIIIth International Symposium on Atherosclerosis, Kyoto, Japan; ; IAS, tel: +39,02,29061879, fax: +39,02,29063581, e-mail: isa@congre.co.jp 23.10.-25.10 * 6. Danske kongres i Klinisk Biokemi 2003, Holmen, Kobenhagen, Denmark; sorenl@biobase.dk 2004 1.9.-4.9. International Society of Endocrinology Congress 2004, Lisbon, Portugal; ISE, tel: +44,20,76064012, fax: +44,20,77964676 21.4.-24.4. 5 th International Symposium on Women s Health and Menopause New Strategies-Improved Quality of Life, Florence, Italy; e-mail: info@lorenzinifoundation.org 56
Tehokkaat Sysmex-analysaattorit Fluoresenssivirtaussytometriaa hematologiaan ja virtsanpartikkelilaskentaan XE-2100 hematologian analysaattori analysoi 150 näytettä tunnissa laskee tumalliset punasolut ja epäkypsät granulosyytit laskee retikulosyytit ja niiden kypsyysindeksit Kysy lisätietoja, puh. 010 429 2520, lauri.untamo@oriola.com tai puh. 010 428 6215, martti.kuusela@oriola.com Sysmex UF-50 ja UF-100 -virtsanpartikkelilaskimet UF-50 mittaa 50 näytettä tunnissa ja UF-100 mittaa 100 näytettä tunnissa laskevat valko- ja punasolut, lieriöt, epiteelit ja bakteerit O R I O L A O Y P R O L A B, P L 8, 0 2 1 0 1 E S P O O, P U H E L I N 0 1 0 4 2 9 9 9, F A K S I 0 1 0 4 2 9 2 0 8 0, w w w. o r i o l a. f i