Kuntauudistus Luottamushenkilöiden perehdytysaineistoja 202
Kuntauudistus 20 2 /202
Kuntauudistuksen ytimessä on kolme isoa kysymystä. Kuinka suomalainen hyvinvointiyhteiskunta selviytyy 2020- ja 2030- luvusta? 2. Kuinka kuntaperusteinen järjestelmä kestää 2020- ja 2030-luvulla? 3. Kuinka paljon joudumme siirtämään ylimääräistä talouden taakkaa pienten ikäluokkien harteille 2020- ja 2030-luvulla? 3 /202 Lähde: Arto Koski, 4.9.20
Kuntauudistus hallitusohjelmassa Hallitus toteuttaa koko maassa kattavan vahvoihin peruskuntiin perustuvan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, jonka puitteissa hallinnon rakenteita sekä kuntien tuottavuutta ja vaikuttavuutta parannetaan. Kuntauudistuksella luodaan palvelurakenne, jossa valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta ovat yhdellä, riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla. Uudistusta ohjaavassa lainsäädännössä otetaan käyttöön kuntauudistusta edistäviä välineitä. Tavoitteena on mm. poistaa lainsäädännöstä sekä kuntatalouden rahoitusjärjestelmistä kuntaliitoksia vaikeuttavat tekijät. Hallituksen päämääränä on, että vahvojen peruskuntien ulkopuolisilla syrjäisillä alueilla palvelurakenne uudistetaan siten, että palvelut on koottu ohjatusti riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi tukeutuen vahvojen peruskuntien palvelurakenteeseen vastuukuntamallilla. 4 /202
Kuntauudistus hallitusohjelmassa Vahvan peruskunnan vaihtoehtona poikkeusmenettely, jossa kunnat voivat muodostaa riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmän kannustavuutta parannetaan. Aluehallinnon uudistaminen ja kehittäminen on tiiviissä yhteydessä kuntauudistuksen jatkon kanssa. Erityisen vaikeassa asemassa olevien kuntien arviointimenettelyä jatketaan tehostetusti niin, että valtioneuvostolle säädetään mahdollisuus päättää toimenpiteistä, mikäli arviointimenettely ei johda ratkaisuun kunnan peruspalveluiden ja niiden rahoituksen turvaamiseksi. Lisätään asukkaiden valinnanmahdollisuuksia hakeutua kunnallisiin palveluihin yli kuntarajojen. 5 /202
6. Uudistetaan kuntarakenteita suunnitelmallisesti ja alueita kokonaisuuksina tarkastellen 5. Vahvistetaan kuntien elinvoimaa sekä ehkäistään yhdyskuntarakenteen hajautumista erityisesti kaupunkiseuduilla. Turvataan kuntapalvelut ja kansalaisten yhdenvertaisuus koko maassa Miksi valtakunnallinen kuntauudistus vuosina 20 204? 4. Turvataan kuntapalveluiden rahoituspohjaa ja parannetaan julkisen talouden kestävyyttä 2. Kootaan kunta- ja palvelurakenteita yhteen ja varmistetaan niiden demokraattinen ohjaus 3. Luodaan pohja sosiaalija terveyspalveluiden ja muiden suurempaa väestöpohjaa edellyttävien palveluiden järjestämiselle 6 /202 Lähde: Arto Koski, 4.9.20
Kuntaliiton keskeisiä teemoja uudistuksessa ) Kunnilla tulee olla todellinen mahdollisuus tehdä alueelleen sopivimmat ratkaisut 2) Alueellinen erilaisuus tulee näkyä ratkaisuissa 3) Maaseutualueen vaihtoehdot vaativat lisäselvitystä 4) Kuntarakenne on luotava kansalaisten, ei sosiaali- ja terveyspalvelujen ehdoilla 5) Kuntaliitto edistää ja rohkaisee lähivaikuttamisen kehitystyötä 6) Ei lisätehtäviä kunnille arvio nykyisistä tarpeen 7) Toimintatapojen uudistaminen vaatii kokeiluja ja avoimuutta 8) Uudistuksen oltava selkeä jatko PARAS hankkeelle 9) Kuntien vahva rooli prosessissa on turvattava 7 /202
Rakennetyöryhmän selvitys 8 /202
Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän toimeksianto Rakennetyöryhmän tehtävänä oli laatia» hallitusohjelmassa tarkoitettu selvitys kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta» esitys kuntauudistuksen kriteereistä ja toteuttamistavasta, joiden pohjalta hallitus määrittelee uudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen valmistellaan kuntarakennelaki» esitys tuli laatia myös karttamuotoisena» esitys koskee myös Kainuun maakunnan sekä metropolialueen kunta- ja palvelurakennetta (tehtävänä ei kuitenkaan ollut arvioida metropolialueen hallinnon rakenteita koskevan erillisen lain tarvetta) 9 /202
Kuntauudistuksen selvityksen tarkastelunäkökulmat. Palvelutarpeiden kehitystarkastelu 200 2030 6. Erityisalueet (esim. kieliolosuhteet) ja kuntaliitosten edellytysten tarkastelu Uudet vahvat kunnat (~elinvoimaiset ja toimintakykyiset uudet kunnat) 2. Kuntatalouden kehitystarkastelu 200 2020 5. Palveluiden järjestämisalueet (esim. SOTE) 4. Työssäkäyntialueet ja asiointialueet 3. Asumisen ja yhdyskuntarakenteen kehitystarkastelu 200 2030 0 /202
Rakennetyöryhmän esitys 8.2.202 Kartan selitteet Esityksen mukainen uuden kunnan raja Jaettava tai vaihtoehtoisesti suuntautuva kunta Jaettava kunnan osa, esimerkiksi kylä Kartan ja aluejaon lähde: Karttakeskus Oy /202
Kuntien kuuleminen, kevät 202 Kuntien lausunnot valtiovarainministeriön rakennetyöryhmän selvityksestä ja kuntauudistuksesta 2 /202
Kuntien kannanotot kuntien lukumäärien ja asukasmäärien mukaisesti 4 23000 68 4 20 8 4 2 492 000 36800 267000 638000 306000 65 62 000 Kuntien lukumäärä Asukkaiden lukumäärä Ei kantaa/ei esitetty mihinkään selvitysalueeseen Myönteinen kanta esitettyyn selvitysalueeseen Myönteinen kanta esitettyyn 2. aluevaihtoehtoon Valmius selvitykseen laajentamalla esitettyä aluetta Valmius selvitykseen supistamalla esitettyä aluetta Valmius selvitykseen esityksestä poikkeavalla alueella Kokonaan tai ensisijaisesti kielteinen kanta yhdistymisselvitykseen Myönteisellä kannalla olevien kuntien lukumäärä yht. 5 23 /202 Tulokset tulkinnanvaraisia
Kuntien kannanotot maakunnittain Kymenlaakso 4 Etelä-Karjala 2 4 3 Keski-Suomi 4 2 7 Kainuu 2 3 Kanta-Häme 3 3 4 Satakunta 3 5 3 9 Pohjois-Karjala 6 6 Pohjois-Savo 4 6 9 Etelä-Savo 6 8 Etelä-Pohjanmaa 7 0 Uusimaa 5 3 6 Pohjois-Pohjanmaa 8 4 20 Varsinais-Suomi 4 2 4 7 Lappi 4 2 3 Pirkanmaa 3 4 4 Pohjanmaa 2 2 Päijät-Häme 2 8 Keski-Pohjanmaa 6 0 % 0 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 00 % Ei kantaa/ei esitetty mihinkään selvitysalueeseen Myönteinen kanta esitettyyn selvitysalueeseen Myönteinen kanta esitettyyn 2. aluevaihtoehtoon Valmius selvitykseen laajentamalla esitettyä aluetta Valmius selvitykseen supistamalla esitettyä aluetta Valmius selvitykseen esityksestä poikkeavalla alueella Kokonaan tai ensisijaisesti kielteinen kanta yhdistymisselvitykseen Tulokset tulkinnanvaraisia 24 /202
Kuntien kannanotot Kuntaliiton kuntatyypittelyn mukaisesti Suuret kaupungit ja maakuntakeskukset 4 2 Seutukaupungit 9 3 7 4 4 Pääkaupunkiseutu 2 Kaksi- ja ruotsinkieliset kunnat 7 3 2 8 Maaseutukunnat ja taajaan asutut maaseutumaiset kunnat 2 24 9 0 6 80 Pitkien etäisyyksien kunnat ja saaristokunnat 3 2 3 22 Kehyskunnat 7 9 47 0 % 0 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %00 % Ei kantaa/ei esitetty mihinkään selvitysalueeseen Myönteinen kanta esitettyyn selvitysalueeseen Myönteinen kanta esitettyyn 2. vaihtoehtoon Valmius selvitykseen laajentamalla esitettyä aluetta Valmius selvitykseen supistamalla esitettyä aluetta Valmius selvitykseen esityksestä poikkeavalla alueella Kokonaan tai ensisijaisesti kielteinen kanta yhdistymisselvitykseen 25 /202 Tulokset tulkinnanvaraisia
Kaksi- ja ruotsinkielisten kuntien kannanotot (N=33) Kaksikielinen kunta, enemmistön kieli suomi 4 2 8 Kaksikielinen kunta, enemmistön kieli ruotsi 2 8 Yksikielinen ruotsinkielinen kunta 2 0 % 0 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 00 % Ei kantaa/ei esitetty mihinkään selvitysalueeseen Myönteinen kanta esitettyyn selvitysalueeseen Myönteinen kanta esitettyyn 2. aluevaihtoehtoon Valmius selvitykseen laajentamalla esitettyä aluetta Valmius selvitykseen supistamalla esitettyä aluetta Valmius selvitykseen esityksestä poikkeavalla alueella Kokonaan tai ensisijaisesti kielteinen kanta yhdistymisselvitykseen 26 /202 Tulokset tulkinnanvaraisia
Kuntien kannanotot VM:n esittämiin selvitysalueisiin: koko maa Myönteinen kanta esitettyyn selvitysalueeseen, 68 kuntaa, 2 % kunnista Myönteinen kanta esitettyyn 2. aluevaihtoehtoon, 4 kuntaa, n. % kunnista Valmius selvitykseen supistamalla esitettyä aluetta, 8 kuntaa, n. 6 % kunnista Valmius selvitykseen esityksestä poikkeavalla alueella, 4 kuntaa, n. 3 % kunnista Valmius selvitykseen laajentamalla esityksen aluetta, 20 kuntaa, n. 6 % kunnista Kokonaan tai ensisijaisesti kielteinen kanta yhdistymisselvitykseen, 65 kuntaa, n. 52 % kunnista Kuntaa ei ole esitetty selvitysalueeseen, kunta Kunta ei ole vastannut kysymykseen, 3 kuntaa Ahvenanmaa 7 /202 Tulokset tulkinnanvaraisia
Lainsäädäntö 8 /202
Kuntauudistuksen lainsäädäntö Rakennelaki Ohjaa uudistuksen eteneminen ja toteuttamistapa Vahvan kunnan kriteerit Keinot Toimeenpanon aikataulu ja prosessi Kuntajakolaki Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Vahvat kunnat ja sote-alueet Rahoitus ja järjestämisvastuu Kehittäminen ja valvonta Kuntalaki Kunnan talouden ohjaus Johtaminen Luottamushenkilöt Lähivaikuttaminen, Kunta ja markkinat Valtionosuusjärjestelmä Kunnan tehtävät ja niiden rahoitus, mm. Kuntien ja valtion tehtävienjako Verotulorahoitus/valtionosuudet Kustannus- ja vaikutusarvioinnin kehittäminen
Kuntarakennelaki luonnos Kuntarakennelakiluonnos. Yleiset säännökset a. Kuntarakenneuudistuksen toteuttaminen 2. Kuntien yhdistymisen vireillepano ja valmistelu 3. Vireillepano ja valmistelu siirrettäessä kunnan osa toiseen kuntaan 4. Erityinen kuntajakoselvitys 5. Kuntajaon muuttamisesta päättäminen 6. Vaalien toimittaminen ja uuden kunnan hallinnon järjestäminen 7. Kuntajaon muutoksen erinäiset vaikutukset 8. Omaisuuden siirtyminen ja taloudellinen selvitys 9. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki 0. Kuntajaon ja kameraalisen jaotuksen suhde. Muutoksenhaku sekä oikaisunluonteiset korjaukset 2. Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset Kuntarakenneuudistuksen kannalta merkittävimmät muutokset a luku Kuntarakenneuudistuksen toteuttaminen Uudistuksen tavoite Selvitysvelvollisuus Kriteerit Selvitysalueesta poikkeaminen ja päätöksenteko poikkeamisesta Selvitysten määräaika ja seuranta Erityisen kuntajakoselvityksen määrääminen Henkilöstön asema 2 luku Kuntien yhdistymisen vireillepano ja valmistelu Yhdistymissopimus 4 luku Erityinen kuntajakoselvitys Erityisen kuntajakoselvityksen määrääminen Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevaa kuntaa koskeva selvitys 5 luku Kuntajaon muuttamisesta päättäminen Päätöksenteon edellytykset kuntien yhdistyessä 9 luku Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki Yhdistymisselvityksen kustannukset Yhdistymisavustus Yhdistymisavustuksen perusosa Yhdistymisavustuksen lisäosa Valtionosuuksien vähenemisen korvaaminen luku Muutoksenhaku sekä oikaisunluonteiset korjaukset Yhdistymisavustusten rahoitus Siirtymäsäännökset 20 /202
Kuntarakennelakiluonnoksen keskeiset säännökset Selvitysvelvollisuus ja -velvollisuuden sisältö Selvitysperusteet Selvitysten määräaika ja seuranta Poikkeusperusteet ja poikkeamista koskeva päätöksenteko Valtioneuvoston toimivalta päättää kuntien yhdistymisestä Kuntien yhdistymisselvitysten ja yhdistymisen taloudellinen tuki 2 /202
Rakennelakiluonnos selvitysvelvollisuudesta Kunnalla on selvitysvelvollisuus, jos se täyttää yhdenkin selvitysperusteen Kunnalla on selvitysvelvollisuus lisäksi, jos alueella ei muuten ole saavutettavissa toiminnallista kokonaisuutta Selvitysalueiden ulkopuolelle jäämässä oleva kunta voi valita selvityskumppanikseen naapurikunnan, jonka kanssa se muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden Selvitysvelvollisuuden lähtökohtana on, että selvitysalue täyttää kuntajaon muuttamisen edellytykset (ml. perustuslain reunaehdot) 22 /202
Rakennelakiluonnos selvitysvelvollisuuden sisällöstä Yhdistymisselvityksen tavoitteena on esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä yhdistymissopimus Selvityksen tulee aina sisältää vähintään (vaikka kunnat eivät päätyisi tekemään yhdistymisesitystä):» suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella» selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan» selvitys taloudellisesta tilanteesta» arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta» yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista» arvio kielellisten oikeuksien toteutumisesta 23 /202
Kuntarakenteen uudistamista ohjaavat kriteerit Yleiset edellytykset: Alueellisesti eheä kokonaisuus tai Muu toiminnallinen kokonaisuus Perustuslain reunaehdot: Kunnallinen itse hallinto Sos. ja sivistykselliset perusoikeudet Kielelliset oikeudet Saamelaisten kulttuuri-itsehallinto Kolme pääkriteeriä: Palvelu- ja väestöpohjakriteeri Työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteeri Talouskriteeri Kunnalla on selvitystarve, jos yksikin kolmesta pääkriteeristä osoittaa selvitystarvetta. Vaikka mikään pääkriteeri ei osoita selvitystarvetta, kunta ei voi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, jos alueen toiminnallinen kokonaisuus sitä edellyttää. Asukasluku on alle 20 000 Alle 50 lapsen Ikäluokat Pendelöinti keskuskuntaan väh. 25 %. Suurilla kaupunkiseuduilla väh. 35 % (Tpe, Tku, Oulu, Lahti, J:kylä ja Kuopio). Väestökriteeri 2.Työssäkäyntikriteeri 3.Yhdyskuntarakennekriteeri Kokoaa alueen, jolla yhteisen MAL -päätöksenteon tarve on suuri. Apuna Suomen Ymp.keskuksen tietorekisterit. 4. Työpaikkaomavaraisuuskriteeri Kunnan työpaikkaomavaraisuus on alle 80 %. 5. Talouskriteeri 6. Metropolikriteeri Kriisikunta tai kriisiytyvä kunta: esim. kertynyttä alijäämää väh. -500 /as. kahdessa viimeisessä tilinpäätöksessä. Merkittävä yhd. Rakenteen eheyttämistarve. Alueen kokonaisnäkökulma. Muodostettava toiminnallinen kokonaisuus. 24 /202
Rakennelakiluonnos selvitysten määräaika ja seuranta Kuntien tulee tehdä yhdistymisselvitys ja mahdollinen siihen perustuva yhdistymisesitys.4.204 mennessä Kunnan tulee ilmoittaa valtionvarainministeriölle 30..203 mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä Ministeriö voi määrätä erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta, jos kunta ei ole.4.204 mennessä tehnyt kuntien yhdistymisesitystä. 25 /202
Rakennelakiluonnos selvitysalueesta poikkeaminen ja päätöksenteko poikkeamisesta Poikkeaminen ei koske selvitysvelvollisuutta Edellytykset, jotta voi saada poikkeuksen selvitysalueesta:» kunnalla on edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä eikä» poikkeaminen estä toiminnallisten kokonaisuuksien muodostumista alueella Poikkeusperusteet:» selvitysperusteista poikkeava alue on säädetyt kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja säädetyt kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävä toiminnallinen kokonaisuus;» toiminnallisen kokonaisuuden muodostaminen ei erityisen harvan asutuksen vuoksi muutoin ole mahdollista;» poikkeaminen on tarpeen suomen- tai ruotsinkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien tai saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevien oikeuksien turvaamiseksi. Päätös poikkeamisesta voidaan tehdä kunnan tai kuntien yhteisen hakemuksen perusteella tai ministeriön aloitteesta.» Päätös voidaan tehdä ministeriön aloitteesta vain, jos kuntien hakemukset poikkeavat toisistaan, tai osa alueen kunnista on hakenut poikkeusta ja palveluperusteen täyttävän selvitysalueen muodostaminen edellyttäisi myös sellaisen kunnan mukana oloa, joka ei ole hakenut poikkeusta. Ministeriön tulee ennen päätöksen tekemistä neuvotella niiden kuntien kanssa, joita päätös koskisi Jos kunta hakee poikkeusta työssäkäynti- tai yhdyskuntaperusteen mukaisesta selvitysalueesta, ministeriö voi määrätä alueella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen, jonka perusteella selvitys voidaan tehdä työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperusteista poikkeavilla alueilla 26 /202
Kuntarakennelakiluonnos valtioneuvoston toimivalta päättää heikon talouden kuntien yhdistymisestä Valtioneuvosto voi päättää kuntaa koskevan selvityskuntajakoselvittäjän esityksestä erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevaa kuntaa koskevasta kunta-jaon muuttamisesta muutoksen kohteena olevan kunnan tai kuntien valtuustojen vastustuksesta huolimatta, jos muutos on tarpeen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan asukkaiden lainsäädännössä edellytettyjen palvelujen turvaamiseksi ja säädetyt kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttyvät. 27 /202
Kuntarakennelakiluonnos Kuntien yhdistymisselvitysten ja yhdistymisen taloudellinen tuki Kunnalle voidaan maksaa avustusta selvitysperusteiden osoittamalla, tai ministeriön päätöksen perusteella niistä poikkeavalla alueella toteutettavan yhdistymisselvityksen kustannuksiin Kunnalle voidaan maksaa avustusta uuden kunnan talouden tervehdyttämiskeinojen selvittämiseen, jos yhdistymisselvitykseen osallistuu talousperusteen täyttävä kunta Ministeriön määräämän erityisen kuntajakoselvityksen kustannukset maksetaan valtion varoista Yhdistymisavustuksen saamisen edellytyksenä on, että kuntien yhdistyminen koskee» Palveluperusteen tai työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperusteen täyttävää aluetta tai vähintään aluetta, johon sisältyy työssäkäyntialueen keskuskunta;» ministeriön päätöksen tai erityisen kuntajakoselvityksen perusteella edellä mainituista edellytyksistä poikkeavaa aluetta; tai» yhdistymisessä on mukana erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa oleva kunta Lisäksi edellytyksenä on, että kuntien yhdistyminen tulee voimaan viimeistään vuonna 207 ja kunnat ovat tehneet yhdistymisesityksen.4.204 mennessä Yhdistymisavustusten perusosa määräytyy yhdistyvien kuntien lukumäärän sekä asukasmäärän mukaan ja lisäosaa maksetaan kuntien yhdistymisessä, jossa on mukana talousperusteen täyttävä kunta tai kuntia Yhdistymisavustuksen käyttöä ohjataan, tulee käyttää» välttämättömiin kuntien yhdistymisen kustannuksiin» uuden kunnan palvelujärjestelmän kehittämiseen ja palvelujen tuottavuuden parantamiseen tai» uuden kunnan talouden vahvistamiseen Avustuksen käyttöä seurataan» Kunnan tulee toimittaa ministeriölle tilintarkastajan lausuman sisältävä selvitys yhdistymisavustuksen käytöstä 28 /202
Aikataulu ja eteneminen 29 /202
Kuntien II lausuntokierros. selvitysvelvollisuudesta, selvitys perusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä 2. esityksen sisältämistä määräajoista ja menettelyistä 5. sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevien linjausten mukaisesti Kuntien II lausuntokierroksen kysymykset 3. valtioneuvoston toimivallasta päättää kuntajaon muuttamisesta 4. yhdistymisavustuksien ehdoista ja määrästä 30 /202
202 203 Uudistusten aikataulut 204 205 206 Rakennelakityöryhmä Lakiluonnos ja HE eduskunnalle Kuntarakennelaki voimaan kesällä 203 / x.x.203 Kesäkuu kriteerit Aluekierros ja kuntien kuuleminen Metropoliselvitys 28.2.203 Kuntien toinen kuulemiskierros 7.3.203 Arvio uudistuksen etenemisestä Selvitysalueesta poikkeaminen Kuntien ilmoitus selvityskumppaneista 30..203 Kuntien yhdistymiset voimaan 205 207, kuitenkin viimeistään..207 Selvitysalueiden muodostaminen ja kuntien selvitykset Kuntien esitykset uusista kunnista.4.204 Tuki yhdistymiseen päättyy Mahdolliset valtion käynnistämät erityisselvitykset Kuntalain kokonaisuudistus Luonnos laista 5.4.204 mennessä HE + eduskuntakäsittely Uusi kuntalaki voimaan Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen selvityshenkilön esitys 203 loppuun mennessä HE + eduskuntakäsittely Uusi kuntien valtionosuusjärjestelmä voimaan Sote Palvelurakennetyöryhmä 3.2.202 Sote-selvityshenkilöt 28.2.203 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen HE + eduskuntakäsittely Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki voimaan 3 3 /202