Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä 27.8.2010 Hallitussihteeri Anne Koskela
Terveydenhuoltolaki osa kokonaisuudistusta Terveydenhuoltolaki on sisältölaki. Terveydenhuollon järjestämistä koskevat säännökset säilyvät kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa. Seuraavassa vaiheessa on tarkoitus säätää sosiaalija terveydenhuollon järjestämisen rakenteista, valvonnasta ja kehittämisestä sekä rahoituksesta.
Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010 2011 2012 2013 2015 2020 2025 HE 2010 Terveydenhuoltolaki terveydenhuollon sisältöä koskevat säännökset mm. perusterveydenhuollon vahvistaminen, ensihoidon järjestäminen, potilaan valinnanvapaus, hoitotakuusäännökset sekä erityisvastuualueen tehtävät HE 2012 Sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistus sosiaalihuollon erityislainsäädännön rakenne ja sisältöä koskevat säännökset Puitelaki 2007-2012 Kokeilu HE syksy 2010Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja järjestämistä koskeva lainsäädäntö tarve laille vuoden 2013 alusta, kun puitelain voimassaolo päättyy sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen, kehittäminen ja valvonta Kainuun kokeilulaki 2005-2012
T E R VE Y D EN H U O L T O L A K I Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ja rahoitusta koskeva lainsäädäntö Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelma Terveydenedistämisen p.o. Valmisteilla KASTE -ohjelma Mieli 2009 -hanke Laki- ym. hankkeita: Potilaslaki ja asiakaslaki Vammaispalvelulaki Ikärajojen yhtenäistäminen nuorten mielenterveyspalveluissa Työnjaon selkeyttäminen erikoissairaanhoidossa Yksityinen th ja sh Päivähoitolaki -> varhaiskasvatuslaki Th.ammattihenkilölaki Palveluinnovaatiohanke Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin p.o. Sosiaalipalvelujen valvonta Palvelusetelilaki Asetus neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon Syövänhoidon strategia Vanhustenhuollon laatusuositus Tietoteknologiahankkeet EVO-uudistus MASTO-ohjelma S O SI A A LI H U O L L O N L A IT HE: kevät 2010 Voimaan: 2011 PARAS-hanke: Puitelaki voimassa 31.12.2012 asti Selonteko Eduskunnalle syksy 2009 SOTE-kysely: maaliskuu 2009 VOS-uudistus STVOL voimassa 2012 loppuun Kasteen osalta HE: 2012 Voimaan: 2013 ALKU-hanke 2010 THL 2009 Valvira 2009
Terveydenhuoltolain painotukset Asiakaskeskeisyys Laatu ja potilasturvallisuus Perusterveydenhuollon vahvistaminen Eri toimijoiden välinen yhteistyö Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Kustannusten kasvun hillitseminen
Terveydenhuoltolain kustannusvaikutukset Terveydenhuoltolaki antaa kunnille mahdollisuuden hillitä kustannusten kasvua - edellyttää lain toimeenpanoa. Aluksi tarvitaan jonkin verran lisäresursseja - tuottaa säästöjä pitkällä aikavälillä. Tulevina vuosina muun muassa laatuun ja potilasturvallisuuteen liittyvät ratkaisut, terveydenhuollon yhteistyö, ensihoidon kehittäminen ja terveyden edistäminen tuovat keinoja kustannusten kasvun hillitsemiseen.
Mahdollisuus valita hoitopaikkansa kiireettömässä sairaanhoidossa Vaihe 1 lain tullessa voimaan 1.5.2011 Perusterveydenhuolto Mahdollisuus valita oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen terveysasemista Erikoissairaanhoito Mahdollisuus valita oman kunnan mukaiselta erityisvastuualueelta Vaihe 2 vuonna 2014 Perusterveydenhuolto Mahdollisuus valita koko maan terveysasemista Erikoissairaanhoito Mahdollisuus valita koko maan kunnallisista erikoissairaanhoidon yksiköistä Toisella paikkakunnalla väliaikaisen asumisen aikana mahdollisuus käyttää hoitosuunnitelmansa mukaisen hoidon toteuttamiseen terveyskeskusta tai erikoissairaanhoidon yksikköä koko maassa.
Tarkennuksia valinnanmahdollisuuteen Perusterveydenhuolto Terveyskeskuksen valinnan voi uudistaa aikaisintaan vuoden kuluttua Vaihtamisesta on tehtävä ilmoitus Hoitovastuu siirtyy 3 viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta Valinta voi kohdistua vain yhteen terveysasemaan Kakkospaikkakunnan terveyspalveluja oikeus käyttää oman sairauden hoitosuunnitelman mukaisesti; kokonaishoitovastuu säilyy omassa terveyskeskuksessa Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä pitkäaikainen laitoshoito eivät kuulu valinnan mahdollisuuksiin Kunnalla ei ole velvollisuutta tuottaa kotisairaanhoidon palveluja alueensa ulkopuolelle. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon hoitopaikka valitaan yhdessä lähettävän lääkärin kanssa Valinta voi vaiheessa 1 kohdistua muuhunkin kuin kotikunnan mukaiseen erityisvastuualueeseen, jos se on tarpeen suomen-, ruotsin- tai saamenkielisen potilaan kielellisten oikeuksien turvaamiseksi. Korkeakoulun tai muun oppilaitoksen opiskelijalle annetaan tarvittavat erikoissairaanhoidon palvelut opiskelupaikan mukaisen erityisvastuualueen toimintayksikössä Sama koskee henkilöä, joka työnsä vuoksi joutuu oleskelemaan vieraalla paikkakunnalla tai kun muu seikka välttämättä vaatii sairaanhoidon antamista muun erityisvastuualueen sairaanhoitopiirissä.
Laatu ja potilasturvallisuus Terveydenhuollon toimintayksiköiden on laadittava suunnitelmat laadun hallinnasta ja potilasturvallisuudesta. Kunnan perusterveydenhuolto vastaisi potilaan hoidon kokonaisuuden yhteensovittamisesta. Sairauksien ehkäiseminen, parantaminen ja kärsimysten lievittäminen ovat kaikki osa laadukasta sairauden hoitoa.
Potilastietojen käsittely Sairaanhoitopiirin alueella on kunnallisten terveydenhuollon toimintayksiköiden välillä yhteinen potilastietorekisteri, jonka välityksellä alueen toisessa toimintayksikössä syntyneiden potilastietojen käyttö voidaan toteuttaa joustavasti potilaan hoidon turvaavalla tavalla. Potilaan tullessa ensimmäisen kerran vastaanotolle, hänelle on informoitava yhteisestä rekisteristä ja siitä, että tietoja voidaan luovuttaa ilman erillistä suostumusta toimintayksiköiden välillä. Potilaalla on oikeus kieltää toimintayksiköiden välinen tietojen luovutus. Kielto kattaa tällöin kaikki toisen toimintayksikön tiedot. Lisäksi tietojen luovutuksissa edellytetään hoitosuhteen varmentamista ja käytön seurantaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Kunnan strategisessa suunnittelussa asetettava paikalliset terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen otettava huomioon kunnassa eri sektoreilla tehtävissä päätöksissä esimerkiksi kaavoituksessa, rakentamisessa, asumisen suunnittelussa, koulutuksessa, liikennesuunnittelussa, jne.
Hoitotakuun täsmentäminen Erikoissairaanhoidossa tarvittavat lisätutkimukset ja poliklinikkakäynnit on toteutettava 3 kk:n kuluessa siitä, kun lähete on saapunut. Lasten ja nuorten hoitoon pääsy mielenterveyspalveluihin 3 kk:n enimmäisajassa 23 ikävuoteen saakka.
Ensihoitopalvelu Ensihoitopalvelu liitetään kiinteäksi osaksi terveydenhuollon palvelukokonaisuutta. Järjestämisvastuu on sairaanhoitopiirillä, samat toimijat kuin nykyisinkin tuottavat palvelut. Sairaanhoitopiiri tekee ensihoidon palvelutasopäätöksen. Siinä määritellään toiminnan järjestämistapa, palvelun tarkempi sisältö, henkilöstön koulutusvaatimukset, potilaan tavoittamisajat. Erityisvastuualue/ensihoitokeskus vastaa lääkäritasoisesta ensihoitopäivystyksestä, lääkärihelikopteritoiminnasta, suunniteltujen potilassiirtojen yhteensovittamisesta, VIRVE aluepääkäyttötoiminnoista, Hätäkeskuslaitokselle annettavien ohjeiden yhteensovittamisesta.
Perusterveydenhuollon vahvistaminen (1/3) Sairaanhoitopiirin alueen kunnat laativat terveydenhuollon järjestämissuunnitelman kuntien perusterveydenhuollon lähtökohdista sovitaan muun muassa kuntien yhteistyöstä, palvelujen järjestämisestä, päivystyksestä ensihoitoineen, kuvantamisesta, lääkinnällisestä kuntoutuksesta, yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa hyväksytään sairaanhoitopiirin päätöksenteossa
Perusterveydenhuollon vahvistaminen (2/3) Sairaanhoitopiiri sovittaa yhteen erikoissairaanhoidon palvelut väestön ja perusterveydenhuollon tarpeiden mukaisesti pth ja esh muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden shp tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluja perusterveydenhuollon yhteydessä (tarkoituksenmukaisuus huomioiden) shp vastaa pth lab ja rtg sekä kuntoutuksen kehittämisen ohjauksesta ja laadunvalvonnasta shp vastaa myös alueellaan tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta sekä tietojärjestelmien yhteensovittamisesta
Perusterveydenhuollon vahvistaminen (3/3) Moniammatillinen perusterveydenhuollon yksikkö sairaanhoitopiirissä tukee terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen T&K toimintaa, hoito- ja kuntoutusketjujen laadintaa, täydennyskoulutusta ja henkilöstötarpeen ennakointia alueellaan sovittaa yhteen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen palveluja Terveyskeskusten tutkimus, koulutus ja kehittäminen terveyskeskusten huolehtimisvelvoite yhteistyö shp perusterveydenhuollon yksikön ja muiden terveyskeskusten kanssa yhteistyö kansallisen perusterveydenhuollon kehittämisen verkostoihin
Lääkinnällinen kuntoutus (1/4) Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) kuntoutusneuvonta ja kuntoutusohjaus; 2) potilaan toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi; 3) kuntoutustutkimus, jonka avulla selvitetään potilaan kuntoutusmahdollisuuksia; 4) toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät terapiat sekä muut tarvittavat kuntoutumista edistävät toimenpiteet; 5) apuvälinepalvelut; 6) sopeutumisvalmennus; 7) 1-6 kohdassa tarpeellisista toimenpiteistä koostuvat kuntoutusjaksot laitos- tai avohoidossa. >#< 17.9.2010
Lääkinnällinen kuntoutus (2/4) Kunta vastaa potilaan lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelusta siten, että kuntoutus muodostaa tarpeenmukaisen hoidon kanssa toiminnallisen kokonaisuuden. Lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö on määriteltävä kirjallisessa yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa. Kunta vastaa lisäksi kuntoutuspalvelun ohjauksesta ja seurannasta sekä nimeää potilaalle tarvittaessa kuntoutuksen yhdyshenkilön. Kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää kuntoutusta, jos Kelalla on velvollisuus järjestää. Jos järjestämisvastuu on epäselvä, kunnan on järjestettävä kuntoutussuunnitelman mukainen lääkinnällinen kuntoutus. >#< 17.9.2010
Lääkinnällinen kuntoutus (3/4) Mitä on säädetty kunnan velvollisuudeksi lääkinnällisestä kuntoutuksesta, ei sovelleta apuvälineiden hankkimisesta, niiden käytön opetuksesta, huollosta ja uusimisesta aiheutuviin kustannuksiin, jos apuvälineen tarve perustuu tapaturmavakuutuslain maatalousyrittäjäin tapaturmavakuutuslain, sotilasvammalain liikennevakuutuslain tai näitä vastaavan aikaisemman lain mukaiseen vahinkoon tai ammattitautiin Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä apuvälineiden käyttöön luovutuksen perusteista.
Lääkinnällinen kuntoutus (4/4) Jos henkilö tarvitsee kuntoutusta, jota ei ole säädetty kunnan tehtäväksi tai jota ei ole tarkoituksenmukaista järjestää perusterveydenhuollossa, kunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että asianomaiselle annetaan tietoja muista kuntoutusmahdollisuuksista. Henkilö on ohjattava tarpeen mukaan sairaanhoitopiirin, sosiaali-, työhallinto- tai opetusviranomaisen taikka Kansaneläkelaitoksen tai muun palvelujen järjestäjän palvelujen piiriin yhteistyössä näitä palveluja järjestävien tahojen kanssa.
Yhteistyö erikoissairaanhoidossa Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit tekevät yhdessä Erikoissairaanhoidon työnjaosta sopiminen ja toiminnan yhteensovittaminen työnjaon on edistettävä terveydenhuollon laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. kilpavarustelun estäminen riittävät voimavarat ja osaaminen Uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista sopiminen Valtioneuvoston asetuksella tarkempia säännöksiä asioista, joista on sovittava erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa
Erikoissairaanhoidon keskittäminen Osa erityistason sairaanhoitoon kuuluvista toimenpiteistä ja hoidosta voidaan keskittää valtakunnallisesti joillekin erityisvastuualueille. VN:n asetuksella säädetään siitä, mitkä tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot kuuluvat erityistason sairaanhoitoon. VN:n asetuksella säädetään valtakunnallisesta ja alueellisesta erityistason sairaanhoidon keskittämisestä ja niistä kunnallisen terveydenhuollon toimintayksiköistä, joiden on vastattava keskitettävästä erityistason sairaanhoidosta. >#< 17.9.2010
Nykyinen STM:n asetus erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä (767/2006) Erityistason sairaanhoitoon kuuluvat tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot keskitetään joko alueellisesti viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan terveydenhuollon toimintayksikköön taikka valtakunnallisesti harvempaan kuin viiteen yliopistolliseen sairaalaan. Valtakunnallisesti keskitettävään erityistason sairaanhoitoon kuuluvat toiminnot, jotka ovat harvinaisia ja vaativat korkeatasoista lääketieteellistä osaamista tai välineistöä taikka erityisen vaativaa monialaista hoitoa ja hoitoon välittömästi liittyvää lääkinnällistä kuntoutusta. Muutettu viimeksi kesäkuussa 2010
Reuman hoidon keskittäminen (1/2) Helsingin yliopistollinen sairaala: aikuisten (yli 16-vuotiaiden) juveniilireumapotilaiden erityisen vaativa monialainen hoito, silloin kun hoitoon liittyy välittömästi erityisen vaativa lääkinnällinen kuntoutus, elinsiirtoharkintaa sisältävä reumasairauksien hoito, erityisen vaikeiden systeemisten reumasairauksien konsultaatiopalvelut. lasten vaativa reumaortopedinen hoito Tampereen yliopistollinen sairaala: aikuisten (yli 16-vuotiaiden) juveniilireumapotilaiden erityisen vaativa monialainen hoito, silloin kun hoitoon liittyy välittömästi erityisen vaativa lääkinnällinen kuntoutus. >#< 17.9.2010
Reuman hoidon keskittäminen (2/2) Turun yliopistollinen keskussairaala: lasten vaativa reumaortopedinen hoito. Helsingin, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistolliset sairaalat: aikuisten nivelreuman kyynärtekonivelten uusintaleikkaukset, rannetekonivelleikkaukset, PIP-tekonivelleikkaukset, aikuistuneen juveniilireumapotilaan erityisen vaikeat lonkan ja polven tekonivelleikkaukset. >#< 17.9.2010
Reuman hoidon kokonaisuus Väestön tarvitsemien palveluiden yhdenvertainen saatavuus, laatu ja potilasturvallisuus. Riittävät voimavarat ja henkilöstä sekä osaaminen terveyspalveluihin. Yhtenäiset hoidon perusteet ja lääkinnällinen kuntoutus Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon yhteistyö Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimus