Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Satakunnassa Päättymässä olevan hallituskauden keskeisiä kansallisia tavoitteita oli uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne säätämällä uusi laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Hallituksen lakiesitys raukesi tunnetulla tavalla. Palvelurakenteen uudistamista koskeva lainsäädäntö on myös tulevan hallituksen ohjelmassa ja sen valmistelu on myös tulevan hallituksen yksi keskeisimpiä tavoitteita. Lain aikataulu on auki ja riippuu vahvasti myös siitä yhdistetäänkö samaan tai rinnakkaiseen valmisteluun myös rahoitusta koskeva kokonaisuudistus. Myös tulevan järjestämislain hallintomalli jäi odottamaan uuden hallituksen linjausta. Vaikka sote-uudistus tässä vaiheessa kaatui eräisiin perustuslain kanssa ristiriidassa olleisiin kysymyksiin, on palvelujärjestelmän kokoamisesta ja palveluiden tasa-arvoisen saatavuuden parantamisesta laaja poliittinen ja toimijoiden keskeinen yhteisymmärrys. Julkisen talouden kestävyysvajeen pysäyttämisestä ja velkaantumiskehityksen katkaisemisesta on uutta lainsäädäntöä, jolla valtiovallan ohjauksella pyritään vaikuttamaan myös sote-palveluiden kustannuskehitykseen odottamatta tulevia sote-ratkaisuja. Eduskunnan käsittelyssä arvioitiin perustuslain kannalta mahdollisia tulevia hallintomalleja, ja tulevan lainsäädännön kannalta kelvolliseksi todettiin ainakin seuraavat; 1. aluehallintotyömalli, 2. yksitasoinen kuntayhtymä ja 3. tehtävien siirtäminen valtiolle tai muulle kansalliselle toimijalle. Annetuista vaihtoehtoesimerkeistä ainoastaan kuntayhtymä on kuntalähtöinen toimija. Se on myös ainoa vaihtoehto, joka on mahdollista toteuttaa nykyisellä lainsäädännöllä. Toimiva esimerkki tästä on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, EKSote. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kokoaminen on erittäin laaja ja vaativa hanke. Suurin työ liittyy palvelurakenteen kokoamiseen, toimintaprosessien uudistamiseen, talouden järjestelmien kokoamiseen ja henkilöstöä koskeviin kysymyksiin. Arvion mukaan tämä osuus työstä on kaikissa tulevista hallintovaihtoehdoissa ja rahoitusratkaisuissa samankaltainen tehtävä. Käynnistämällä valmistelu odottamatta uutta järjestämislakia, on mahdollista toteuttaa uudistus useita vuosia nopeammalla aikataululla. Satakunnan kuntien seminaarissa 18.3.2015 todettiin hyväksi etenemismalliksi, että Pori lähettää kaikille maakunnan kunnille kyselyn omaehtoisen maakunnallisen sote-kuntayhtymän valmistelun käynnistämisestä. Vastaukset arvioidaan kuntien edustajien uudessa tapaamisessa, joka pyritään ajoittamaan niin, että uusi hallitus ja sen ohjelma ovat tiedossa. Ohessa on kuntaliiton maaliskuussa 2015 kokoama tieto valmistelutilanteesta maakunnissa järjestämislain rauettua, sekä Aulis Laaksosen tiivistelmä sote-uudistuksen keskeisistä tavoitteista, keinoista ja integraatioista. Toivomme vastauksianne kysymyksiin 22.4.2015 mennessä. Toivomme myös, että vastaatte kaikkiin kysymyksiin ja esitettyihin perustelupyyntöihin. Kysely on alustava ja sen linjausten perusteella arvioidaan vielä yhdessä edellytykset käynnistää omaehtoinen sote-kuntayhtymän valmistelu Satakunnassa.
Sote-tuotantoalueiden valmistelun tilanne maakunni Arvio 13.3.2015 HUOM. Kaikilla alueilla valmistelu ei tapahdu kaikkien kuntei n osalta maakunnittain. Lapin maakunnassa on kaksi erillistä valmistelualuetta. Tuotanto käynnissä D Valmisteluryhmät nimetty,valmistelu liikkeellä D Valmisteluryhmät nimetty,valmistelu ei ole käynnistynyt D Valmistelutyöryhmiä ei ole asetettu Keskussairaalan sijaintipaikka Maakunnat ja väkiluku (31.12.2013) 1. Uusimaa 1585 473 as. 2. Varsinais-Suomi 470 880 as. 4. Satakunta 224 556 as. 5. Kanta-Häme 175 481as. 6. Pirkanmaa 500166 as. 7. Päijät-Häme 202 424 as. 8. Kymenlaakso 180 845 as. 9. Etelä-Karjala 132 252 as. 10.Etelä-Savo 152 518 as. 11. Pohjois-Sa vo 248 430 as. 12.Pohjois-Ka rjala 165 445 as. 13. Keski-Suomi 275 320 as. 14.Etelä-Pohjanmaa 193977 as. 15.Pohjanmaa 180 384 as. 16. Keski-Pohjanmaa 68677 as. 17.Pohjois-Pohjanmaa 403 287 as. 18. Kani uu 79 975 as. 19. Lappi 182 514 as. josta Länsi-Pohja 62 400 as. Y Kuntaliitto Kommunfbrbundet 1 (pvm] Etunimi Sukunmi i titteli 1 Tapahtuma Uusi sote pähkinänkuoressa Keskeiset tavoitteet Keni ot, Yhdenvertaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen koko maassa Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistam nen, tahipalveluiden varmistaminen,asiakkaiden ja potilaidenvalinnanmahdollisuuksien edistäminen ;. Ihmisten ja väestön terveyden,hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen J;> Hallinnon ja rakentedi en tulee varmistaa hyvin toimiva sosiaali- ja terveydenhuolto - palvelujen laaja mtegraatio - selkeä ja tehokas hallinto l ntegraatiot 0 Rakenteellinen integraatio:sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun organisoimista mahdollisimman laajastisamalle järjestäjätaholle,(kokoava ote) 0 Horlsontaallnen palvelulntegraatio: perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen integraatiota,peruspalveluiden kokoaminen 0 Vertikaallnen integraatio:erityistason ja perustason toimimista yhtenä saumattomana kokonaisuutena;palveluprosessien kokoaminen ja resurssien kohdentaminen 0 Hyvinvointi-Integraatio:sote-palveluiden ja peruskunnan muun toiminnan yhdessä muodostama kokonaisuus;hyvinvoinnin ja ennaltaehkäisevän toiminnan eheys,.. Osallisuuden kehittämni en,.. Kansallisen ohjauksen tiivistämni en 18.3.2015 Aulis Laaksonen 17
KYSYMYKSET: 1. Tulisiko Satakunnassa käynnistää oman sosiaali- ja terveyspalvelut järjestävän ja tuottavan uuden kuntayhtymän valmistelu nykyisen lainsäädännön pohjalta? (Ennen kuin palveluiden järjestämisestä on hyväksytty uusi laki.) Rakenteellisten muutosten tarve toiminnan tehostamisen edellytyksenä. 2. Tulisiko valmistelu käynnistää jos suurin osa maakunnan kunnista sitä kannattaa?, yksikin vastustava kunta riittää siirtämään hankkeen x Muu rajaus Kommentti rajaukseen: Yli 2/3 kuntien kannatus. 3. Milloin uuden kuntayhtymän tulisi aloittaa varsinainen palvelutuotanto o 2017 alussa o 1.7.2017 x 2018 alussa o 2019 alussa o Joku muu ajankohta, mikä? 4. Tulisiko palvelurakenteen uudistaminen valmistella omin voimin vai konsulttivetoisesti? x Maakunnan omalla asiantuntemuksella o Konsulttivetoisesti o Muulla tavalla; miten?
5. Omaehtoisen valmistelun käynnistäminen edellyttää riittävää ja selkeää maakunnan kuntien tahdonilmaisua. Onko aiesopimuksen tyyppinen sopimus mielestänne sopiva tapa kirjata valmistelun tavoitteet, organisointi ja resursointi? Kommentti ja mahdollinen ehdotus vaihtoehtoisesta menettelytavasta: 6. Tulisiko valmistelussa tavoitella ns. täyttä integraatiota? Integraation tavoitteena on tarjota yhdenmukaiset hyvät palvelut taloudellisesti kaikille maakunnan asukkaille. Tavoitteena on sen vuoksi, etteivät kunnat järjestä, tuota tai hanki täydentäviä tai kilpailevia sote-palveluita kunnassaan. Onko periaate hyväksyttävä? x Ei ( Intergraatiolla tarkoitetaan sitä, että maakunnan kaikki julkiset sote-palvelut kootaan saman kuntayhtymän järjestämis- ja tuottamisvastuun alaisuuteen kattaen kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut, sekä perus-, että erikoispalvelut. Poikkeuksena kuitenkin työterveydenhuollon julkiset palvelut tässä vaiheessa.) Jos ette kannata täyttä integraatiota, mitä palveluita rajattaisiin uudistuksen ulkopuolelle? Mitä muita palveluita mahdollisesti siirtäisitte uuden kuntayhtymän tehtäväksi? Pitää selvittää mitä sosiaalipalveluja on tarkoituksenmukaista jättää peruskuntien hoidettavaksi. 7. Sote-uudistuksen yksi kantavista tavoitteista on varmistaa palveluiden tasa-arvoinen ja kohtuullinen saavutettavuus. Palvelut pitää tuottaa pääsääntöisesti lähellä, paitsi jos keskittämiseen on tärkeä toiminnallinen tai taloudellinen peruste. Kattavan palvelujärjestelmän toteuttaminen edellyttää lähipalvelualueiden määrittämistä. Lähipalvelut tuotetaan ja niiden resurssit allokoidaan lähipalvelualueittain aluejakoon perustuen. Lähipalvelualueita tulisi olemaan selvästi vähemmän kuin nykyisiä kuntia. Palveluiden saatavuuteen panostetaan mm. palveluaikoja avartamalla ja toimintatapoja uudistamalla. Pidättekö esitettyä aluejakoon perustuvaa mallia tarkoituksenmukaisena? o Muu malli on parempi. Millainen?
8. On tarkoituksenmukaista keskittää kuntouttavaa sairaanhoitoa ja vaativaa erikoisasiantuntemusta edellyttävät palvelut muutamaan keskuspaikkaan, toiminnallisiin ja taloudellisiin syihin perustuen. Pidättekö esitettyä mallia tarkoituksenmukaisena? o Muu malli on parempi. Millainen? 9. Maakunnassa tulee olla vahvaa vaativan sairaanhoidon ja päivystyksen osaamista. Sen vuoksi vaativa elektiivinen sairaanhoito ja päivystysasetuksen mukainen päivystys tulisi olla kootusti Porissa viimeistään 1.7.2017 alkaen. Onko linjaus hyväksyttävä? o Muu linjaus parempi. Millainen? SOTE-JÄRJESTÄMISLAKI TÖRMÄSI EDUSKUNTAKÄSITTELYSSÄ PERUSTUSLAIN TULKINTAAN KUN- TIEN VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUKSISTA SOTE-JÄRJESTÄMISTASON PÄÄTÖKSENTEOSSA PALVE- LUISTA JA KUNNILLE AIHEITUVISTA KUSTANNUKSISTA PÄÄTETTÄESSÄ. KYSYMYKSET 10 JA 11 PYRKIVÄT ARVIOIMAAN TAVOITELTAVAA TOIMINTAMALLIA ERITYISESTI TÄSTÄ NÄKÖKULMASTA. 10. Kuntalaki mahdollistaa kuntayhtymän ylimmäksi päätöksentekotasoksi valtuuston tai yhtymäkokouksen. (Yhtymäkokous on kuntalain tuntema vaihtoehto yhtymävaltuustolle. Yhtymäkokouksen kaikki asiat käsitellään kaikissa kunnissa etukäteen ja kunnat antavat evästyksensä edustajilleen, jotka yhdessä käyttävät kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa. Valtuustomalli tarkoittaa esim. Satakunnan sairaanhoitopiirissä käytettävää mallia) Pitäisikö mielestänne valmistelussa tarkastella valtuustomallin lisäksi myös yhtymäkokousmenettelyä? Yhtymäkokousmenettely voisi toteuttaa paremmin peruskuntien (enemmistön) ohjausta.
11. Kaikissa hallituksen sote-uudistuksen sote-malleissa ja myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan mallissa, kustannusten jaon on edellytetty perustuvan väestömäärään ja palvelutarpeeseen liittyviin laskennallisiin perusteisiin. Tällä hetkellä maakunnallisissa ja alueellisissa palvelurakenteissa on kuitenkin käytössä myös erilaisia aiheuttamisperiaatteen sovelluksia. (Jollaiseksi myös tuotteistukseen perustuva kustannusten jako on luettava). Tämä järjestelmä on koettu hallinnollisesti raskaaksi ja ohjauksen kannalta hankalaksi. Pidättekö mahdollisena, että perustettavan kuntayhtymän kustannukset budjetoidaan ja jaetaan, kunnes kansalliset ratkaisut ovat käytettävissä, kuntakohtaisesti laskennallisesti perustuen, 2 3 vuoden toteutuneiden kustannusten mukaisiin suhteellisiin osuuksiin kokonaiskustannuksista? x Tässä vaiheessa ei ole tarpeellista ottaa kantaa. 12. Julkisen talouden kestävyysvajeen, talouden alijäämäkehityksen ja velkaantumiskehityksen katkaisemiseksi on uutta lainsäädäntöä, joka tulee vaikuttamaan kuntien ja sotepalvelujärjestelmien rahoitusasemaan jo ennen kuin uusi sote-järjestämismallia koskeva lainsäädäntö on vahvistunut. Julkisen talouden suunnitelma tulee sisältämään myös sotebudjettikehyksen. Tulisiko kuntien Satakunnassa yhdessä varautua uuteen kansalliseen ohjausjärjestelmään, vaikka kuntayhtymän valmistelu syystä tai toisesta siirtyisikin? x Ei Kommentti 13. Muut kommentit ja vapaa sana: