Seitsemän oikein. Ukkohalla 14.4.2015



Samankaltaiset tiedostot
Kuinka Kainuu tekee tulevaisuutensa? Vuokatti

Liite 3. Kuntalaiskyselyn keskeiset havainnot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen ja toimeenpano Kainuussa. Annikki Aitoaho Kainuun maakunta-kuntayhtymä

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Osaamisen kehittäminen Kainuussa

Kaivokset Kainuun kasvun kärjessä metsäklusterissa selkeää piristymistä

Asiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä

Henkilöstö valmisteluryhmän toiminta

KAINUUN PELASTUSLAITOS

Kainuun mallista Tiimalasiin

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Sivistystoimen yhteistyörakenne Kainuun maakunnassa. Kongressikeskus Fellmanni, Lahti. ke

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kainuun liitto

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Valtiovarainministeriö PL Valtioneuvosto Lausuntopyyntö VM/

SOTE-uudistus, ammattikorkeakoulutus ja opiskelijat innovatiivinen yhteistyö

Kuntaliitoskyselyn tuloksia (5)

Seutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen

Lyhyt kierros Kainuuseen

Opetushallitus - rahoitus- ja kustannustietopalvelut

Suurten toimijoiden kehitys näkyy Kainuun talousluvuissa - Kainuun maakunnan suhdannekehitys vuoden 2014 loppuun

Miten tästä eteenpäin?

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö

Paltamo. Kuntaraportti

Toimialojen liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuussa

TULOSKORTTI 2016 Lasten ja nuorten liikunta Suomessa

Kajaani. Kuntaraportti

Suomussalmi. Kuntaraportti

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

HENKILÖSTÖINFO / Jyrki Pursiainen / Henkilöstösuunnittelija

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

MUUTOSINFO PALTAMO

Kainuu tilastoina Kuva: Samu Puuronen

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

PALVELUJEN JA RAKENTEIDEN MUUTOS POHDINTAA ALUEHALLINNON NÄKÖKULMASTA

Sotiemme veteraanien/leskien palveluseteli

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN

Kokemuksia SJK-selvitystyöstä. Pori

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

Kainuun Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Kysely Kaikukortin haltijoille

Kuntaraportti Puolanka. Suomen Yrittäjät

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

Porin seudun kuntajako-selvitys

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

Asiakasosallisuus. Projektin käynnistäminen Kari Nuuttila

Kuntaraportti Paltamo. Suomen Yrittäjät

Asiakaslähtöinen lähipalveluiden kehittäminen Kainuussa

Kaupunkilehdessä olet keskellä asiakkaasi. arkea ja euroja.

KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 2/2016. Asia Otsikko Sivu

Tienpito- ja liikenneasiat maakuntauudistuksessa. Timo Mäkikyrö

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti

6 Kainuu. 6.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Aluejärjestöraportti Kainuun Yrittäjät. Suomen Yrittäjät

Siniset ajatukset Kainuun malliksi - tähän on tultu. Kaukametsä, Kajaani ke Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja

Kaupunkilehdessä olet keskellä asiakkaasi. arkea ja euroja.

Kysymykset saakka 1 (6)

Rahoitusmalli


Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille 2013

Valokuituverkon suunnitteluilta

KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/2018. HUOM! Aamukahvit klo 9.30 alkaen, keilaus klo ja lounas klo Asia Otsikko Sivu

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Valtuustoaloite: Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen

KUNTIEN KASVUNÄKYMÄT 2014

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Iisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Kainuun maakuntatilaisuus

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta

Kuntaliitoskyselyn tuloksia (5)

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2013

Talous- ja henkilöstötyöryhmä

Suhdannekatsaus-Kainuu

Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta

Juuret ja Siivet Kainuussa

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus

Sopimus pohjautuu osapuolten avoimuuteen ja luottamukseen.

Kuntakäyntien yhteenveto ja jatkoaikataulu. Selvitysryhmä Luhanka

Kuntarakenneselvityksistä

Sosiaalipalvelujen valvonta Kainuussa vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen. Eija Tolonen

Yhteistyöseminaari. Opetusalan täydennyskoulutuksen koordinointi Kainuussa Tuula Honkanen johtaja. Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut

Valtuustoseminaari

TYÖLLISYYSFOORUMI

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

SÄHKÖLIITTYMÄTARJOUS RISTIJÄRVEN IIJÄRVEN JUURIKKANIEMEEN

Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan?

KAHINA-hanke Kainuun ja Koillismaan kunnat hiilineutraaleiksi Pienemmät päästöt, isommat säästöt

Palvelupaketit osana tiedolla johtamista

Transkriptio:

Seitsemän oikein Ukkohalla 14.4.2015

Kevään tunnelmia Toisella kuntakierroksella oli hyvähenkistä ja suoranuottista keskustelua, jossa osattiin ystävällisessä hengessä keskustella eri vaihtoehdoista. Kevättä leimaa odottelu, sekä kansallisesti että selvityksen suhteen. Selvitys valmistuu hieman liian aikaisin ratkaisujen suhteen syksyllä tehdään todelliset liikkeet ja ratkaisut. Kainuun henki on muuttunut talven aikana pihisevämmäksi ja kyläpolitikointi oli paikoitellen vahvempaa kuin aiemmin. Avarakatseisuutta ja solidaarisuutta on ilmassa, mutta osin kohteliaisuuden vuoksi. Yhteistyöavaukset ovat varovaisia. Keskustelukierroksella erottuivat rakentavasti ne äänet, jotka ovat joutuneet tarkastelemaan luottamustoimissaan Kainuuta kokonaisuutena.

Kevään tunnelmia Realistisuus tilannekuvasta puskee läpi, kuntien taloustilanne ja toimintaympäristön haasteellisuus ymmärretään. Vuori on joillekin liian korkea yksin kiivettäväksi. Miten pitkälle tulevaisuuteen katsotaan tehdäänkö välivaiheen ratkaisuja? Pientä säätöä kuntarakenteelle on tehtävissä, niillä turvataan palveluja, mutta ei pelasteta Kainuuta. Yhteiset avaukset on rakennettava matkailussa, biotaloudessa sekä puu /metsäaloilla.

Kevään tunnelmia Yhteyksiä maakunnan ulkopuolelle on vahvistettava. Pohdinnassa on, mikä väline ja malli saisi kunnat ja Kainuun ulkopuoliset toimijat toimimaan koko Kainuun puolesta ( Kainuu sopimus tms.)? Alkukeväästä on tarkasteltu eri vaihtoehtojen plussia ja miinuksia. Kuntarakenteen tarkastelukehikkona seuraavassa vaiheessa on Kajaani Paltamo Ristijärvi, Suomussalmi Hyrynsalmi sekä Sotkamo ja Kuhmo omina kuntinaan.

Teoreettiset tiekarttavaihtoehdot Teoreettiset neljä tiekarttavaihtoa: Iso Kuntaliitos, käytännössä yhden kunnan Kainuu 2 taso malli, käytännössä Kainuun malli tyyppinen ratkaisu, jossa isot tehtävät ja työkalut ovat maakunnallisia, lähikunnat olisivat olemassa Sopimus malli, jossa sopimuksella haetaan sitovampaa yhteistyötä kuntien välillä, eli tehdään Kainuu sopimus Nykymalli, eli jatketaan nykyisellä kuntarakenteella tai joidenkin kuntien liitoksilla ja yhteistyöllä Lisäksi umpikujaskenaariot koko Kainuun kannalta: Eristäytyvät ja koteloituvat kunnat, yhteistyö hiipuu Pilkkoutuvat kunnat, jossa elinvoimaisten ja kurjistuvien alueiden kehitys erkaantuu yhä nopeammin toisistaan

Vastaajat Kunta, jonka Vastaajat % näkökulmasta vastaa Hyrynsalmi 49 5,8 Kajaani 326 38,9 Kuhmo 84 10,0 Paltamo 59 7,0 Ristijärvi 41 4,9 Sotkamo 111 13,2 Suomussalmi 137 16,3 jokin muu 32 3,8 Kaikki yhteensä 839 100 Ikä Vastaajat % alle 18 v. 2 0,2 18 29 v. 43 5,1 30 39 v. 100 12,0 40 49 v. 139 16,6 50 59 v. 300 35,9 60 v. tai yli 251 30,1 Kaikki yhteensä 835 100,0 Pääasiallinen toiminta Vastaajat % työntekijä 437 53,0 eläkeläinen 165 20,0 yrittäjä 150 18,2 työtön 33 4,0 koululainen/opiskelija 20 2,4 varusmies/ siviilipalvelusmies 3 0,4 jokin muu, mikä? 16 1,9 Kaikki yhteensä 824 100 Sukupuoli Vastaajat % mies 473 58,7 nainen 333 41,3 Kaikki yhteensä 806 100,0

Kuntavaihtoehtojen vertailu A. Yhden kunnan Kainuu on kuntani kannalta (N=807) 24,4 23,8 11,3 16,6 21,3 2,6 B. 4 5 kunnan Kainuu (Kajaani+Paltamo+Ristijärvi, Suomussalmi+Hyrynsalmi, Sotkamo, Kuhmo sekä Puolanka) on kuntani kannalta (N=759) 10,7 16,1 16,7 36,1 18,1 2,4 C. 7 8 kunnan Kainuu (ei liitoksia) on kuntani kannalta (N=739) 33,6 24,1 16,1 11,9 10,1 4,2 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % erittäin huono ratkaisu huono ratkaisu ei hyvä eikä huono ratkaisu hyvä ratkaisu erittäin hyvä ratkaisu en osaa sanoa

Yhden kunnan Kainuu

Avointen vastausten antia, 1 kunta Yhden kunnan plussat Vaikuttavampi kokonaisuus (markkinointi, kehittäminen, edunvalvonta) Tehokkuus hallinnossa, byrokratian väheneminen Monipuolisemmat palvelut Digitalisaatio mahdollistaisi tasapuolisuuden palveluissa Talouden tehokkuus ja säästöt, tasaveroinen (siis tasainen veroaste) Yhden kunnan miinukset Pitkät etäisyydet, palvelut ja päätöksenteko etäämmäksi Maakunnan menettäminen, identiteetin heikentyminen Kehittämisen keskittyminen keskuksiin, reunojen repaloituminen Johtamisen rakenteiden jäykistyminen Varakkaat kunnat maksumiehinä

4 5 kunnan Kainuu

Avointen vastausten antia, 4 5 kuntaa 4 5 kunnan plussat Turvaa palvelut ja päätöksenteon lähellä Vahvempi taloudellinen perusta, hieman taloudellista tehokkuutta Huomioi alueelliset erityispiirteet ja reuna alueet Mahdollistaa yhteistyön Hyvä välivaiheen ratkaisu 4 5 kunnan miinukset Liittyvissä kunnissa oman äänen ja identiteetin häviäminen Kustannukset kasautuvat varakkaammille kunnille Ei edellytyksiä elinkelpoisuuden vahvistamiselle ja kasvulle, saattohoitoa Edelleen raskas byrokratia, yhdistymisen vaiva suurempi kuin hyöty Vain väliaskel kohti suurempaa liitosta

7 8 kunnan Kainuu

Avointen vastausten antia, 7 8 kuntaa 7 8 kunnan plussat Muodollinen itsenäisyys, tuttu ja turvallinen, kaikki säilyy ennallaan Palvelut ja päätöksenteko lähellä Jokainen vastaa omista taloudellisista sotkuistaan Mahdollistaa positiivisella tavalla kyläpolitikoinnin 7 8 kunnan miinukset Ei taloudellisia mahdollisuuksia selvitä, velkaantuminen ja köyhtyminen Kehittäminen kitukasvuista ja kotikutoista Liian raskas hallinto ja palvelurakenne väkilukuun nähden, pakko karsia Valtio tulee puuttumaan kuntarakenteeseen pakolla

mdi.fi

Kuntarakennekeskustelut RYHMÄT Kajaani Paltamo Ristijärvi Suomussalmi Hyrynsalmi Sotkamo ja Kuhmo (ohittavat keskustelut kuntarakenteesta, eli kolme ensimmäistä kysymystä ja siirtyvät suoraan tehtävään 2.)

Kuntarakennekeskustelut TEHTÄVÄ 1: KESKUSTELUT KUNTARAKENTEESTA 1. Onko edellytyksiä kuntaliitoksille? 2. Jos on, niin miten edetään? Keskustelun herättelijänä ja runkona yhdistymissopimusluonnostekstiä (liitteenä). Mihin kysymyksiin on kiinnitettävä huomiota vielä tämän selvittelytyön aikana? 3. Jos ei, niin miten tehdään yhteistyötä? Mihin kysymyksiin on kiinnitettävä huomiota vielä tämän selvittelytyön aikana? TEHTÄVÄ 2: MITÄ PALVELUITA YHDESSÄ? Käykää läpi nykyiset yhteistyön alat ja keskustelkaa 1. Millaiselle yhteistyölle olisi ehdottomasti tarvetta? 2. Mikä estää tai mahdollistaa yhteistyön? 3. Minkä kuntien kanssa yhteistyötä voidaan tehdä? Onko yhteistyötä, joka rajoittuu tähän kuntajoukkoon? Entä koko Kainuun yhteistyö? 4. Mihin kysymyksiin yhteistyössä on kiinnitettävä huomiota vielä tämän selvittelytyön aikana? 5. Huomenna työskennellään teemaryhmissä. Nouseeko ryhmässä ideoita villeiksi korteiksi?

Yhdistymissopimuksen kohdat KOHDAT Sopimuksen tarkoitus, sitovuus ja voimaantulo Uuden kunnan perustaminen Kuntien yhdistymisen strategiset tavoitteet Uuden kunnan valmistelu Elinvoiman kehittäminen ja erityiskysymykset Uuden kunnan hallinto Henkilöstö Palvelut Talous Yhdistymisen muut järjestelyt Yhdistymisen arviointi PÄÄASIAT Tähtäin vuodessa 2017, valmistelu sisäänajavaa Nykyiset kunnat lakkaavat, uusi kunta Mitä strategisia tavoitteita voidaan asettaa? Valmistelun organisointi Nykyisten taajamien kehittäminen, kynnys ja erityiskysymykset Organisoituminen Henkilöstöohjelma Palvelujen määrittely Talouden tavoitteet Vaikutukset yhteistyöhön kuntien välillä Jälkiseurannasta sopiminen

Teemaryhmät keskiviikkona 1. ryhmä: Matkailu 2. ryhmä: Metsä ja biotalous 3. ryhmä: Kaivannaisteollisuus 4. ryhmä: Puurakentaminen 5. ryhmä: Tukipalvelut 6. ryhmä: Tilat ja logistiikka 7. ryhmä: Villi kortti > ehdotuksia / ajatuksia teemoiksi tai ilmiöiksi, joihin on tartuttava?