1 (7) Asianumero 116000 Aluenumero 606/10.02.03/2016 Säterinkallio II Asemakaava ja asemakaavan muutos 51. kaupunginosa, Leppävaara Katu-, liikenne- ja virkistysalueet 17. kaupunginosa, Laajalahti Liikennealueet Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet Liittyy kaupunkisuunnittelupäällikön 10.11.2015 MRA 30 :n mukaisesti nähtäville hyväksymään osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan, joka koski Espoon Raide-Jokerin asemakaavoja aluenumerot 113907, 115604, 111307, 116000,120324, 120323, 221800, 221601 ja 220829. Asianumero 4470/10.02.03/2015. Nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 16.11. 15.12.2015. Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. Puh. 09 816 25000 Postiosoite: Faksi 09 816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Matias Kallio Tarja Pennanen (liikennesuunnittelu) Matias.L.Kallio@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi
Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 2 (7) 1. Omakotitalomme sijaitsee asemakaava-alueella, ensimmäisenä asemakaavaan kuuluvana pientalona Impilahdentien omakotitaloista Turunväylän itälänsi suunnassa idästä lukien. Kiinteistö näkyy: Säterinkallio II 116000 Raide- Jokeri-suunnitelmassa. Kiinnitän alla erityisen huomioni suunnitteilla olevan Jokeri-radan nykyiseen linjaamissuunnitelmaan, meluntorjuntaan, nykyiseen tilanteeseen ja hartaisiin toiveisiin kehityksen suhteen tulevaisuudessa. Otin osaa viimeisimpään yleisötilaisuuteen Sellon kirjastossa 17.11.2015 klo 17. Keskustelin erityisesti Tarja Pennasen kanssa ja hän kehotti minua kirjoittamaan tässä yhteydessä asiasta. Meluntorjunta Tälle omakotitaloalueelle valmistui muutama vuosi sitten lainmääräämin perustein Turunväylää reunustava meluvalli Säterinsolmun laajennuksen, kaistojen lisäämisen ja tiealueen laajentumisen takia. Valmistunut meluvalli kuitenkin loppuu tässä päässä Impilahdentietä täysin kesken, on suunnittelultaan ja toteutukseltaan niin vajavainen, ettei se aja lähimainkaan sille asetettua tehtävää. Kaikki liikenteen melu kantautuu suoraan kotiiimme meluvallin avoimesta päästä. Avoin vallin pää suorastaa imee kiihdytyskaistan äänet. Turunväylän meluntorjuntahanke on tässä kohtaa puutteellinen, se ei toteuta tehtäväänsä niin kuin sen oli tarkoitus. Tästä olette tietoisia. Keskustelin asiasta viimeisimmässä Raide-Jokerin yleisötilaisuudessa Sellon kirjastossa Lotta Kari-Pasosen ja etenkin Tarja Pennasen kanssa. Kuulin Sellon kirjastossa Tarja Pennaselta, että kyseessä on valitettavasti haamurakentamis-tapaus. Tällaista ei kuulemma enää tänä päivänä harrasteta. Tämä on esimerkki haamurakentamisesta, jossa toinen rakennus ei valmistukaan suunnitelmien mukaan ja näin ollen, ainakin tässä meidän tapauksessamme vie koko meluvallin toimintaperiaatteelta pohjan pois. Tästä olemme kärsineet ja olleet enemmän kuin surullisia, että kauan odotettu meluvalli toimii tässä kohtaa irvokkaasti vain nimellisesti, ei konkreettisesti käytännössä. Tilanne siis johtuu siitä, että meluvallin piti jatkua alkuperäisten suunnitelmien mukaan Hartelan toimistorakennuksena, Säterinkallion toimistokompleksina, jatkaen tässä Turunväylän suunnassa Kehä I:lle päin meluvallin virkaa ja estäen liikennemelun kantautumisen tänne Impilahdentien pientaloalueelle ja Säterinmetsän asuinalueelle. Tämä toimistosuunnitelma on ilmeisesti kariutunut, koska näille kohdin, missä Hartelan Säterinkallion melua suojaavan toimistorakennuksen olisi pitänyt sijaita meluvallin jatkeena ollaan nyt suunnittelemassa Raide- Jokerille Turunväylän ylittävää siltaa. Meluvallin lisärakentamisesta ei puhuta. Raide-Jokeri tulisi ylittämään Turunväylän siltaa pitkin, joka ilmeisesti alkaisi nousta Linnoitustien seisakkeen kohdalta korkeuksiin kohti etelän suuntaa, ylittäisi Impilahdentien ja leikkaisi kiinteistön Impilahdentie 10, kiinteistönro: 2:825, diagonaalisti, jatkaen Turunväylän yli Laajalahden puolelle. Kärsimme päivin ja öin Turunväylän liikennemelusta. Olen keskustellut asiasta ELY- keskuksen kanssa. Olen tavannut Arto Kärkkäistä ELY- keskuksesta ja hän on täysin ymmärtänyt huolenaiheeni ja tilanteeni. Hän kertoi myös sen, että resurssit ovat niin rajalliset, ettei lisärakentamiseen olla meluvallien suhteen lähdetty. Myös Tarja Pennanen ymmärsi varsin hyvin, mitä tältä osin hänelle kerroin. Tämä alue on sellaista aluetta nykyisen liikennemelun takia, ettei tälle alueelle tänä päivänä edes saisi rakentaa asuintaloja. Asumme isoisäni aikoinaan rakennuttamassa omakotitalossa, joka on ollut tässä paikallaan jo vuodesta 1965. Silloin, kun olin pieni, alue oli suurelta osin metsää. Tällä talolla on minulle suuri merkitys. Olen asunut tässä talossa eri elämänvaiheissani yli 40 vuoden ajalla. Nyt asun tässä perheeni kanssa.
Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 3 (7) Tässä on nyt kysymykseni: Miten tullaan ottamaan huomioon meluntorjunta ja inhimilliset elinolosuhteet tässä meidän kohdallamme Impilahdentie 14:ssä, jos liikenteen melua torjuvan meluvallin asemasta kyseiselle kohdalle suunnitellaankin lisää liikennettä, ts. Raide- Jokerin silta? Voisiko olla mahdollista saattaa liikenteen meluntorjunta ajantasalle yhdistettynä Raide-Jokerisuunnitelmaan, ei pelkästään niin, että tuodaan meluvallin paikalle Raide-Jokerisilta, vaan myös turvaten inhimilliset elinolosuhteet täällä pientaloalueella? Haluan kirjoittaa tästä erityisesti sen takia, että pientalomme on ensimmäinen ja lähimpänä Turunväylältä kantautuvaa liikennemelua ja tulevaa Raide- Jokerirataa Impilahdentien asemakaavassa ja siinä mielessä yksityisyyden ja melun suhteen pahimmassa asemassa täällä Säterinkallion puolella ns. meluvallin " suojaamalla " alueella. Olemme tästä mielipiteenilmauksesta enemmän kuin vastuullisia itsemme lisäksi koko tämän puolen asuinaluetta koskien. Raide- Jokerista on minulle tällä hetkellä vain pelkkää huolta. En kykene arvioimaan sen positiivisia puolia, koska pelkään sen rikkovan viimeisenkin yksityisyyden ja elämisen vaatiman inhimillisyyden tässä meidän kotonamme. Tässä on nyt hartain toiveeni ja pyyntöni: Toivon hartaimmin, että otatte suunnittelussa huomioon inhimilliset elinolosuhteet tässä kohtaa Raide-Jokerilinjaa. Jos puhutaan vain, että rata palvelee ihmisten liikettä, on sen myös palveltava sitä niin, ettei se tuhoa ihmisten inhimillistä elämää. Vastine: Turunväylä ja Kehä I:n tiesuunnitelman (2007) meluselvityksessä on ollut mukana toimistorakennusten massat, jotka ovat jääneet toteutumatta. Raide-Jokerin hankesuunnittelun yhteydessä arvioitiin raitiotien melua laskennallisen mallin avulla. Raide-Jokerin vaikutus alueen melutasoon on todennäköisesti hyvin pieni, koska Turunväylän ja Kehä I: liikenteen aiheuttama melutasot ovat jo hyvin korkeat. Raitiotien meluvaikutuksia tutkitaan vielä jatkosuunnittelun yhteydessä. Tarvittaessa asuinalueet suojataan melulta. Kaavakartassa esitetään meluesteen jatkamista raitiotiesillan alla. Jatkosuunnittelussa on selvitettävä, voidaanko se toteuttaa. Lisäksi maankäytön jatkosuunnittelussa (Säterinkallionkulman asemakaava, aluenumero 118000) voidaan selvittää, onko melun leviämistä mahdollista estää myös rakennuksin. Muilta osin merkitään tiedoksi.
Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 4 (7) 2. Itse linjauksen suhteen ei ole valittamista. Radan itäpuolella olevalle kiinteistölle (Karikko 2:827) aiheutuvien meluhaittojen poistamisesta on huolehdittava. Säterinkallion aseman ja Leppäsolmun välisen alueen kohtalo on ratkaistava ennen hamaan tulevaisuuteen siirtyvää radan rakentamisen aloittamista. Tähän liittyen: - Alueella oleva omakotikiinteistö Karikko 2:827 on ostamisestaan (v. 1948) lähtien joutunut ja näyttää taas joutuvan pakkolunastusten kohteeksi - korvauksien ollessa muutamasta kaivonrenkaasta jättömaan neliöhintaan. Pinta-ala vuonna 1948 oli 1.472 m2, nyt 591 m2. - Kiinteistön (alle puolet alkuperäisestä) omistaa kuolinpesä. - Kiinteistö on yhä asutettu. - Kiinteistöä ei ole voitu korjata. Haluaisimme tietää, mikä tontin kohtalo tulee Raide-Jokerin näkökulmasta olemaan? Tullaanko alue kaavoittamaan? Vastine: Kiinteistö 2:827 on niin lähellä Turunväylän ja Kehä I:n liikennejärjestelyitä, ettei sitä voida kaavoittaa asumiselle melun ja ilmanlaadun takia. Esimerkiksi toimistoa, liike- tai varastotilaa voidaan kiinteistön kohdalla mahdollisesti kaavoittaa. Maankäyttöä voidaan tutkia Säterinkallionkulman asemakaavan (aluenumero 118000) yhteydessä. Muilta osin merkitään tiedoksi. 3. Helsingin Polkupyöräilijät kiittää mahdollisuudesta kommentoida Raide-Jokerin liikennesuunnitelmaa. Olemme erittäin iloisia, että aiemman kommenttimme parannusehdotuksia on otettu huomioon suunnitelman uudessa versiossa. Kiitämme erityisesti pyöräteiden yksisuuntaistamista, pyöräliikenteen paikoitellen selkeää erottelua jalankulusta sekä nykyaikaisia liikenneympyröitä, joissa pyörätie on ympyrän muotoinen. Uudessa suunnitelmassa on edelleen parannettavia kohtia, joista lisää alempana. Raide-Jokeri sekä pyörätieverkon täydentäminen ja nykyaikaistaminen ovat kaivattuja parannuksia kaupunkilaisten liikenneyhteyksiin. Hyvät ratkaisut kannustavat kaupunkilaisia pyöräilyyn ja joukkoliikenteen käyttöön autoilun sijaan. Yleistä Pyörätien ja jalankulun tasoerottelu parantaa kaikkien liikkujien turvallisuutta. Tasoerottelu on ehdoton minimi laatutasolle baanoilla ja laatukäytävillä. Maaliviiva tai noppakiviraita erottimena ei ole riittävä eikä tarpeeksi selkeä jalankulkijat eivät katsele tiemerkintöjä ja ajautuvat helposti vahingossa kävelemään pyörätielle. Pyöräilyn sujuvuus, energiatehokkuus ja houkuttelevuus menetetään, kun pyöräilijän on jatkuvasti varauduttava siihen, että jalankulkija tai koira saattaa milloin tahansa astua eteen. Reunakivi ja pieni korkeusero erottimena on vahvempi indikaatio väylien erityyppisestä liikenteestä: jalankulkija tiedostaa korkeuseron automaattisesti ilman aktiivista tarkkailua, reunakiven merkitys on helppo ymmärtää ja harha-askeleella huomaa välittömästi astuneensa pyörätielle. Pieni tasoero estää myös pyöräilijöiden ajautumista jalkakäytävän puolelle, mikä parantaa jalankulkijoiden viihtyvyyttä ja turvallisuuden tunnetta. Espoon puolella pyörätie on monin paikoin merkitty yhdistetyksi pyörätieksi ja jalkakäytäväksi. Tällaisella väylällä liikkuminen tapahtuu jalankulun ehdoilla, ei pyöräilyn, eikä se siten voi olla pyöräilyn laatukäytävä. Laatukäytävien tulee ai-
Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 5 (7) na olla jalankulusta selvästi erotettuja. Mikäli jalankulkijoita on hyvin vähän, eikä erillistä jalkakäytävää ole siten tarkoituksenmukaista rakentaa, voidaan väylä merkitä koko leveydeltään pyörätieksi. Tällöin myös jalankulku on mahdollista ja laillista, mutta jalankulku tapahtuu pyöräilyn ehdoilla. Pyörätiellä jalankulkijan on yleensä kuljettava reunassa. Tällainen ratkaisu on yleisesti käytössä mm. Hollannissa. Pyörätien ja raitiotien risteyspaikoissa tulisi käyttää kumitäytettä kiskourissa. Tällöin polkupyörän rengas ei pääse putoamaan kiskouraan. Tämä mahdollistaa myös pyörätien ja raitiotien risteämisen loivemmassa kuin 90 asteen kulmassa. Pysäkkien kohdalla on kiinnitettävä erityistä huomiota odotusalueen, pyörätien ja jalankulun selkeään rakenteelliseen erotteluun. Odotusalue ja pyörätie on syytä erottaa toisistaan kaiteella, kuten esimerkiksi raitiovaunupysäkit on eroteltu ajoradasta Helsingissä. Lisäksi laiturit on erotettava pyöräteistä pienellä korkeuserolla. Raide-Jokerin liityntäpysäkkien kohdilla tulee pysäkiltä toiselle siirtyminen suunnitella mahdollisuuksien mukaan siten, että matkustajat eivät joudu ylittämään pyörätietä useaan kertaan. Ylimääräiset konfliktipisteet lisäävät vaaratilanteita. Lisäksi jatkuva jarruttelu ja uudelleen kiihdyttely syö turhaan pyöräilijän energiaa ja efektiivisesti lyhentää pyörällä saavutettavaa etäisyyttä, mikä vähentää pyöräilyn houkuttelevuutta. Pysäkkialueiden rakenteelliset ratkaisut ovat erittäin tärkeitä pyöräilijöiden ja matkustajien turvallisuuden sekä viihtyvyyden kannalta. Oletettavaa on, että Raide-Jokerin matkustajamäärät muodostuvat suuriksi sekä uuden ja paremman pyörätieverkoston myötä pyöräilijämäärät kasvavat, mikä nostaa yhteentörmäyksen riskiä huonosti suunnitelluilla odotus- ja risteysalueilla. Kiitämme että osassa suunnitelman pysäkkialueista tämä on huomioitu, mutta painotamme että pysäkkijärjestelyt on suunniteltava huolella kaikissa kohdissa joissa menee vieressä pyörätie. Suunnitelman useassa kohdassa kaksisuuntainen pyörätie tai yhdistetty kevyenliikenteenväylä muuttuu yllättäen yksisuuntaiseksi pyörätieksi tai kaistaksi. Väylätyypin muutoksissa on panostettava erityisesti selkeiden rakenteellisten järjestelyjen ja merkintöjen suunnitteluun. Kiitämme suunnitelman niitä liikenneympyröitä sekä kääntymisiä, jotka on linjattu sujuviksi. Kuitenkin kaikkien suunnitelman liikenneympyröiden sekä pyöräteiden ja kaistojen käännösten tulisi olla sujuvia ja mahdollisia ajaa myös lainmukaisella tavarapyörällä, jonka leveys ja kääntösäde on suurempi kuin tavallisen polkupyörän. Liikenneympyröissä ja risteyksissä pyöräilijän ajolinjalla ei saa olla tiukkoja tai epäloogisia käännöksiä. Muuten pyöräilijän liikkeistä tulee autoilijan näkökulmasta vaikeasti ennakoitavia. Tiukoissa käännöksissä pyöräilijä joutuu keskittymään ajolinjaan ja pystyssä pysymiseen, jolloin hänen huomionsa on pois muun liikenteen tarkkailusta. Jos käännös on ahdas, jyrkkä ja tien pinta viettää ulkokaarteeseen päin, pienikin määrä hiekkaa riittää aiheuttamaan pyöräilijän kaatumisen. Nämä seikat heikentävät pyöräilyn turvallisuutta. Pyörällä, kuten autollakaan, ei ylipäätään ole mahdollista tehdä tiukkaa 90 asteen käännöstä. Jos pyörätien käännös on liian jyrkkä, pyöräilijät ajautuvat vastaantulevien kaistalle tai jalkakäytävälle. Liikenneympyrässä pyörätie on linjattava ympyrässä loivasti kaarelle ympyrän suuntaisesti. Käännökset on suunniteltava parhaiden nykyaikaisten suunnittelukäytäntöjen mukaisesti. Niissä on otettava huomioon pyörän kääntösäde sekä kallistuskulma. Käännöksissä tulee huomioida myös paikan mäkisyys ja leveys. Käännösten sisäkaarteeseen ei saa asentaa tolppia tai muita esteitä liian
Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 6 (7) lähelle pyörätietä, sillä pyöräilijä joutuu kääntyessään kallistamaan pyörää sisäkaarteeseen päin. Pyöräilyn sujuvuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi on tiemerkinnät ja liikennemerkit suunniteltava sekä toteutettava huolella. Tämä koskee erityisesti siirtymäalueita sekä risteyksiä, joissa väylätyyppi muuttuu. Muuttuva väylätyyppi on ilmaistava hyvissä ajoin, jotta pyöräilijä pystyy ennakoimaan sen muuttumisen ja vaihtamaan väylää saumattomasti siirtymäalueella. Tämä parantaa myös yleistä liikenneturvallisuutta, sillä laadukkaan merkinnän toteutuessa pyöräilijä ei joudu tekemään pikaisia päätöksiä tulevasta ajolinjastaan. Tällöin pyöräilijän liikkeistä tulee johdonmukaisia ja ennakoitavia. Kehä I:n ja Turunväylän liittymäalue Pyöräliikenteen pääväylän linjaus Kehä I:n ja Turunväylän liittymän kohdalla ei ilmene suunnitelmasta lainkaan. Turunväylän yli kulkee nykyisin kolme siltaa: Ensonsilta ja Kehä I:n molemmin puolin kulkevat sillat. Raide-Jokerin silta avaa neljännen yhteyden pyöräliikenteelle moottoritien yli, mutta suunnitelman perusteella jää epäselväksi, miten tämä merkittävästi parantaisi pyöräliikenteen olosuhteita alueella, koska sillalta etelään johtava reitti katkeaa suunnitelmassa Kurkijoentiehen. Sivuttaissiirtymä Kehä I:lle on liian pitkä laatukäytävätasoiselle reitille. Kehä I:n itäpuolinen pyörätie ylittää moottoritien yli 30 vuotta vanhaa siltaa pitkin. Pyörätie on aivan liian kapea ja aivan liian lähellä moottoritiemäisen kehätien ajorataa ilman minkäänlaista välikaistaa. Kehän itäpuolelle tulee rakentaa uusi silta. Kehä I:n, Ruukinrannantien ja Kurkijoentien risteyksessä pyörätie katkeaa sekä Kehä I:n itä- että länsipuolella. Länsipuolella nykyinen pyörätie katkeaa raitiotien ratapenkkaan, eikä suunnitelma osoita selkeää yhteyttä Kehä I:n varressa kulkevalle pyörätielle. Kierto Kurkijoentietä pitkin ei ole hyväksyttävä. Kehä I:n itäpuolella suunnitelmassa esitetty uusi pyörätie katkeaa Ruukinrannantiehen. Ruukinrannantie on hiljainen katu, jolla pyöräliikenne voikin hyvin kulkea ajoradalla Myllykalliontien kautta Turunväylän ylittävälle sillalle. Kuitenkin, mikäli tämä itäpuolinen yhteys on tarkoitettu laatukäytäväksi, sitä tulee parantaa huomattavasti. Tällöin mm. Ruukinrannantie on muutettava pyöräkaduksi tai sen rinnalle rakennettava puuttuva pyörätieosuus. Mikäli laatukäytävän on suunniteltu kulkevan Turunväylän yli uutta Raide-Jokerin siltaa pitkin, on siirtymä Kehä I:n itäpuolelta ratikkalinjalle liian suuri laatukäytävätasoiselle reitille. Mikäli laatukäytävä on suunniteltu linjattavaksi Turunväylän ylittävältä Raide- Jokerin sillalta Kurkijoen yli etelään nykyistä puistoraittia pitkin Kaukolantien ja Räisäläntien yli Turvesuontielle ja siitä edelleen Kehä I:n varteen sen länsipuolelle, tulee huomioida ainakin, että: Räisäläntien ylityskohdassa raitti tekee nykytilanteessa usean metrin sivuttaissiirtymän omakotitonttien vuoksi. Tässä kohdassa mahdollinen laatureitti tulee linjata mahdollisimman suoraan Räisäläntien yli ilman 90 asteen käännöksiä. Kurkijoentien, Kaukolantien, Räisäläntien ja Turvesuontien ylitykset tulee toteuttaa korotettuina pyörätien jatkeina ilman reunakiviä siten, että pyöräliikenne on etuajo-oikeutettu. Leppävaara, Turunväylä-Linnoitustie-Säterinkatu Säterin pysäkin kohdalla piirustus ja poikkileikkausteksti eivät vastaa toisiaan. Tekstin mukaan ajoradan molemmin puolin on pyörätie, kuvan mukaan vain itäpuolella. Etelästä Säterinkadun liikenneympyrään saavuttaessa pyörätien jatkuvuus katkeaa. Samalla erillinen pyörätie muuttuu jalkakäytävän kanssa yhdistetyksi, vaikka erillisen pyörätien tarve on suurin vilkkaasti liikennöidyssä Leppävaaran keskuksessa (Alberganesplanadi, Leppävaarankatu.)
Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 7 (7) Alberganesplanadin länsipuolella ollut pyörätie muuttuu suunnitelmassa jalkakäytäväksi. Tämän pyörätien voikin hyvin poistaa. Se on kuitenkin korvattava uudella kunnollisella väylällä. Mahdollisia linjauksia on useita. Vastine: Kehä I:n suuntainen pyöräilyn laatureitti on suunniteltu kulkevan Kehä I:n itäpuolella. Raide-Jokerin silta, jossa on myös jalankulku- ja pyörätie parantaa ensisijaisesti laajalahtelaisten ja pohjois-tapiolalaisten yhteyksiä pohjoiseen Leppävaaran alueelle. Tarkemmat liikennejärjestelyt, Raide-Jokerin pysäkkien tarkka sijainti sekä reitit pysäkeille ja niiden ohi tarkentuvat katu- ja rakennussuunnitelmissa. Mielipiteet ja kehitysehdotukset pyöräteiden ja jalankulun suunnittelusta ja rakentamisen yksityiskohdista on lähetetty/osoitettu myös Teknisen ja ympäristötoimen Kaupunkitekniikan keskukseen, joka vastaa katujen tarkemmasta suunnittelusta ja rakentamisesta. Raide-Jokerin hankesuunnitelma on valmistunut vuoden 2015 lopussa, siinä on esitetty pikaraitiotien linjaus ja pysäkit. Valtuusto hyväksyi hankesuunnitelman 13.06.2016. Säterinkallion asemakaavaehdotuksessa tehdään aluevaraus hyväksytyn hankesuunnitelman pohjalta Raide- Jokerille. Muilta osin merkitään tiedoksi.