Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion raportteja 234

Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion raportteja 234 Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Publications 234 Espoo 2007 TKK-RTA-R234 TEHOKAS PALVELUTALO Leena Aalto, Arto Saari TEKNILLINEN KORKEAKOULU TEKNISKA HÖGSKOLAN HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY TECHNISCHE UNIVERSITÄT HELSINKI UNIVERSITE DE TECHNOLOGIE D HELSINKI

Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion raportteja 234 Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Publications 234 Espoo 2007 TKK-RTA-R234 TEHOKAS PALVELUTALO Leena Aalto, Arto Saari TEKNILLINEN KORKEAKOULU TEKNISKA HÖGSKOLAN HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY TECHNISCHE UNIVERSITÄT HELSINKI UNIVERSITE DE TECHNOLOGIE D HELSINKI

Jakelu: Teknillinen korkeakoulu Rakentamistalous PL 2100 02015 TKK Puh. 09 451 3743 Fax 09 451 3758 E-mail: leena.honkavaara@tkk.fi Leena Aalto, Arto Saari ISBN 978-951-22-8160-2 ISSN 1456-9329 Otamedia Oy 1. painos (200kpl) Espoo 2007

TEKNILLINEN KORKEAKOULU http://www.tkk.fi/ Osasto/laboratorio ja URL/verkko-osoite TIIVISTELMÄSIVU Julkaisija Tekijä(t) Julkaisun nimi Tiivistelmä Asiasanat (avainsanat) ja luokat Paikka Vuosi Sivumäärä Julkaisun kieli Tiivistelmän kieli ISBN (painettu) ISSN ja osan numero tai raporttitunnus (painettu) ISBN (elektroninen) ISSN ja osan numero tai raporttitunnus (elektroninen) URL (verkko-osoite) Muuta bibliografista tietoa (painos, kuvat, taulukot, liitteet)

HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY http://www.tkk.fi/ Department/laboratory and URL/Internet address ABSTRACT PAGE Publisher Author (s) Title Abstract Keywords and classification Place Year Number of pages Language of publication Language of abstract ISBN (printed) ISSN and number or report code (printed) ISBN (electronic) ISSN and number or report code (electronic) URL (Internet address) Supplementary bibliographic data (edition, figures, tables, appendices)

Alkusanat Teknillisessä korkeakoulussa on toteutettu vuosina 2003-2006 TeTT Esteettömyys asuinrakennuksissa (Toimivuus Esteettisyys Turvallisuus Taloudellisuus) -tutkimushanke. Hankkeen päätoteuttaja oli Teknillisen korkeakoulun SOTERA-instituutti, josta hankkeen vastuullisena johtajana toimi professori Tuomo Siitonen. TeTT -hankkeen muita toteuttajia olivat Teknillisen korkeakoulun Rakentamistalouden laboratorio ja Valaistuslaboratorio sekä Kuopion aluetyöterveyslaitos. TeTT-hankkeen rahoittivat TEKES (iwell-ohjelma), Työsuojelurahasto, Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki, Museovirasto, Elektro Valo Oy, KOy Helsingin Palveluasunnot, Lumon Oy, Martela Oy, Proteesisäätiö, Puuhuone Ars Oy, Respecta Oy, TepComp Oy, Vanhustyön keskusliitto ry, Väinö Korpinen Oy ja YIT-yhtymä Oyj. TeTT -hankkeen johtoryhmään kuuluivat puheenjohtajina kehittämispäällikkö Kirsti Pesola Vanhustyön keskusliitosta ja toimitusjohtaja Tarja Närvänen Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasunnoista. Muita johtoryhmän jäseniä olivat teknologia-asiantuntijat Kristiina Koskiaho, Satu Haaparanta ja Olli-Pekka Nordlund Tekesin iwell -ohjelmasta, toimitusjohtaja Veli-Pekka Cajan Respecta Oy:stä, markkinointijohtaja Erkki Hilliaho Lumon Oy:stä, toimitusjohtaja Ismo Flemming Elektro Valo Oy:stä, toimitusjohtaja Ippa Hertzberg Väinö Korpinen Oy:stä, hallintojohtaja Anne-Marie Krogars Proteesisäätiöstä, ylihoitaja Elina Kylmänen-Kurkela Espoon kaupungista, projektipäällikkö Markku Lehto Martela Oy:stä, arkkitehti Tommi Lindh Museovirastosta, toimitusjohtaja Heikki Mustonen TepComp Oy:stä, korjausneuvoja Ilkka Parviainen Vantaan kaupungista, projektipäällikkö Pirjo Pernu YIT-Yhtymä Oyj:stä, hallituksen puheenjohtaja Antti Punkari ja toimitusjohtaja Timo Punkari Puuhuone Ars Oy:stä, toiminnanjohtaja Anne Wasén ja Tiina Petäjävaara Helsingin kaupungista sekä tutkimusasiamies Ilkka Tahvanainen Työsuojelurahastosta. Nyt käsillä olevaan julkaisuun liittyvä osatutkimus Tehokas palvelutalo on tehty Teknillisen korkeakoulun Rakentamistalouden laboratoriossa työryhmän tekn.tri, dosentti Arto Saari ja arkkitehti Leena Aalto toimesta. He ovat myös kirjoittaneet tämän julkaisun. Käynnistävä lähtökohta tälle osatutkimukselle on ollut Teknillisen korkeakoulun Arkkitehtiosastolla vuonna 2005 tehty Marko Rajalan diplomityö, joka sisältää Syystien palvelutalon korjauksen koesuunnitelmat. Espoo 13.02.2007 Arto Saari Dosentti Leena Aalto Arkkitehti SAFA

Sisällysluettelo: Tiivistelmä Abstract Alkusanat 1. JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSMENETELMÄ... 4 2.1 YLEISTÄ KÄYTETYSTÄ MENETELMÄSTÄ... 4 2.2 TUTKIMUSKOHDE... 4 2.3 TUTKIMUKSEN KULKU U... 5 2.3.1 Mallin laatiminen... 5 2.3.2 Kenttähavainnointi... 5 2.3.3 Laskelmien suoritus... 6 3 TULOKSET... 9 3.1 KESKITETTY VS. HAJAUTETTU PALVELUTALOMALLI... 9 3.2 KENTTÄHAVAINNOINNIN TULOKSET... 10 3.3 TUTKITUT PALVELUMALLIT... 14 3.4 HOITAJIEN AJANKÄYTTÖMITTAUSTEN TULOKSET... 18 3.4.1 Ruokailuun kuljettaminen... 18 3.4.2 Saunaan kuljettaminen... 19 3.5 KUSTANNUSLASKELMIEN TULOKSET... 21 3.5.1 Keskitetty vs. hajautettu ruokailu... 21 3.5.1.1 Tilakustannukset... 21 3.5.1.1 Ruokasolun aiheuttama vuokratappio... 21 3.5.1.2 Toimintakustannuslaskelmat... 22 3.5.1.3 Kokonaiskustannukset... 24 3.5.2 Keskitetty vs. hajautettu saunotus... 25 3.5.2.1 Tilakustannuslaskelmat... 25 3.5.2.2 Kerrossaunojen aiheuttama vuokratappio... 25 3.5.2.2 Toimintakustannuslaskelmat... 25 3.5.2.4 Saunotusvertailun kokonaiskustannuslaskelmat... 26 4 YHTEENVETO JA TULOSTEN ARVIOINTI... 27 KESKEISET LÖYDÖKSET... 27 TULOSTEN SUHDE AIKAISEMPIIN TUTKIMUKSIIN... 27 TULOSTEN LUOTETTAVUUS JA YLEISTETTÄVYYS... 28 SUOSITUKSET ERI TOIMIJOILLE... 28 JATKOTUTKIMUSAIHEET... 28 LÄHTEET... 30

1. Johdanto Suomen väestörakenne muuttuu ja iäkkäiden osuus lähivuosina kasvaa merkittävästi. Väestön ikääntyminen on suuri haaste yhteiskunnalle. Luoman et al. (2003) mukaan ikääntyneiden 65 79-vuotiaiden lukumäärän nopein kasvu ajoittuu 2010-vuosikymmenelle, ja tätä vanhempien vanhusten lukumäärän nopein kasvu seuraavalle vuosikymmenelle. Neljännesvuosisadassa Suomen 65 79-vuotiaiden lukumäärä yli puolitoistakertaistuu miljoonaan ja neljässä vuosikymmenessä yli 80-vuotiaiden lukumäärä melkein kolminkertaistuu puoleen miljoonaan henkeen. Samanlainen suuntaus on havaittavissa myös muissa länsimaissa. Kuvassa 1 on esitetty arvio Suomen väestöstä ikäryhmittäin vuosina 1900-2050. Kuva 1. Suomen väestö ikäryhmittäin vuosina 1900-2050, milj. henkeä (Luoma et al. 2003) 1

Iän myötä ihmisten avuntarpeen määrä lisääntyy. Arvioiden mukaan Suomessa 30-40 % yli 65-vuotiaista tarvitsee jotakin apua selviytymisessään. Avun tarve kasvaa ikääntymisen myötä niin, että yli 80-vuotiaista jo noin joka viides tarvitsee paljon apua päivittäin (Vaarama 1995). Taulukossa 1 on esitetty arvio avuntarpeessa olevien vanhusten määrästä vuosina 1992 2030. Tämä yhdistettynä vanhusväestön voimakkaaseen kasvuun tarkoittaa sitä, että iäkkäiden asumismuotoihin ja hoivapalveluihin sekä niiden kustannuksiin on kohdistettava voimakkaita kehittämispanoksia. Taulukko 1. Avuntarvitsijoiden määrä toimintakykytutkimuksien perusteella vuosina 1992-2030 (Vaarama 1995) Avun tarve 1992 2000 2010 2030 Yleensä (30-40 % yli 65-vuotiaista) 208 000-228 000 226 000-301 000 255 000-340 000 343 000-457 000 Jatkuvasti paljon (30 % yli 75- vuotiaista) Päivittäin paljon (20 % yli 80- vuotiaista) 87 000 98 000 111 000 166 000 29 000 33 000 37 000 55 000 Vaikka suurin osa ikääntyneistä on varsin hyväkuntoisia, tarvitaan yhä enemmän pysyväishoitopaikkoja, uusia palveluasumismuotoja sekä erilaisia omassa kodissa asumista helpottavia palveluita. Myös monipuolista hoitoa ja kuntoutusta tarvitaan lisää. Vanhusten terveyttä, elämänlaatua ja omin voimin selviytymistä tulee pyrkiä pitämään yllä jatkuvasti. Palvelujen laatuun ja määrään joudutaan kiinnittämään tulevina vuosina entistä enemmän huomiota. Palvelujen sisältö tulee väistämättä muuttumaan, koska palvelujen tarvitsijat vaativat jatkossa parempia palveluita. Etenkin, kun heillä on myös varaa maksaa saamistaan palveluista. Hoiva-alan työntekijöiden työolot eivät myöskään ole kunnossa. Pekkarisen et al. (2004) mukaan hoiva-alan työntekijöitä vaivaavat eniten vanhusten laitoshoidon perinteiset rasitustekijät, kiire ja fyysinen kuormitus. Ne altistavat työntekijät sekä psyykkiselle että fyysiselle oireilulle. Tutkimuksen mukaan työntekijöiden hyvinvointia heikentävät lisäksi työrooleihin liittyvät ristiriitaisuudet ja epäselvyydet. Kiirettä ja työn raskautta koetaan erityisesti osastoilla, joilla hoidetaan huonokuntoisia, fyysiseltä toimintakyvyltään heikkoja vanhuksia. Työntekijät altistuvat etenkin hankalien nostojen ja työasentojen tuottamalle ergonomiselle rasitukselle. Lisäksi työtilan puute aiheuttaa ongelmia niissä yksiköissä, joissa asiakkaat tarvitsevat runsaasti apua päivittäisissä toiminnoissaan. Tilaratkaisujen vaikuttavuutta palvelujen laatuun ja kustannusten muodostumiseen ei ole juurikaan tutkittu. Tilaratkaisujen vaikutusta tiloissa tapahtuvan toiminnan kustannuksiin ja sitä kautta kokonaiskustannusten muodostumiseen onkin syytä tarkastella aiempaa laajemmin. Kustannustehokkaan hoivatoiminnan kannalta tulee kustannuksia tarkastella aina osatekijöiden summana, ei vain yhden tekijän kannalta. Kun hoivatyötä arvioidaan 2

kokonaisuutena, tilojen ja hoivatoiminnan yhteisvaikutuksena, saadaan arvokasta tietoa, jota voidaan hyödyntää kehitettäessä tiloja ja niissä tapahtuvia toimintoja. Kokonaistaloudellisten vaikutusten rinnalla tulee myös arvioida kehittämistoimenpiteiden vaikutukset asumisen ja toiminnan laatuun, niin asukkaan kuin hoitohenkilökunnankin kannalta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää valitussa palvelutalossa laskennallisesti eräiden hoivatyön tuottavuuden kohottamiseen tähtäävien vaihtoehtoisten rakennukseen kohdistuvien korjaus- ja muutostoimenpiteiden taloudellisuutta. 3

2 Tutkimusmenetelmä 2.1 Yleistä käytetystä menetelmästä Tässä tutkimuksessa laadittiin valitulle, olemassa olevalle palvelutalolle, korjausvaihtoehdot, joissa tutkittiin erityisesti asukkaille tarjottavien palveluiden hajauttamisen vaikutusta talon kokonaiskustannuksiin. Aluksi laadittiin Keskittämis- Hajauttamis-malli. Mallin yksi lähtökohta oli Marko Rajalan diplomityössä (2005) tehdyt koesuunnitelmat Syystien vanhusten palvelutalolle, joka toimii myös tämän tutkimuksen case -kohteena. Lisäksi haastateltiin kohteen johtoa sekä suoritettiin kohteessa yhteistyössä palvelutalon henkilökunnan kanssa pienimuotoisia ajankäyttömittauksia liittyen talon palvelutilojen hajauttamiseen. Lopuksi arvioitiin laskennallisesti tähän tutkimukseen valittujen korjausvaihtoehtojen vaikutukset sekä tilakustannuksiin että hoivatyön kustannuksiin eli toimintakustannuksiin. 2.2 Tutkimuskohde Tutkimuskohteeksi valittu vuonna 1979 valmistunut Syystien vanhusten palvelutalo koostuu viidestä 4-kerroksisesta asuintalosta ja 1-kerroksisesta palvelukeskuksesta (kuva 2). Asunnot ovat yksiöitä (30m 2 ) ja kaksioita (41 m 2 ). Talossa sijaitsevat 3h+k -asunnot ovat talon yhteiskäytössä. Palvelutalossa toimii myös 12-paikkainen dementiaryhmäkoti. Talossa on ympärivuorokautinen päivystys. A asuntoja B-C asuntoja D-E asuntoja F palvelurakennus Kuva 2. Nykytilanne, asemapiirros. Syystien vanhusten palvelutalo. Asuinrakennukset ovat betonielementtirakenteisia ja varustettu hissillä. Palvelurakennus on puurakenteinen. Rakennukset ovat rakennusteknisesti tyydyttävässä kunnossa. Kohdetta on korjattu 1990-luvulla, jolloin on mm. laajennettu asuntojen kylpyhuoneita. 4

Talon asukkaiden keski-ikä on korkea, 80 vuotta. Talon johto arvioi, että talon asukkaiden kunto tulee heikkenemään ja vuonna 2010 hyväkuntoisia asukkaita ei enää ole lainkaan. Johdon arvion mukaan merkittävä osa talon asukkaista tulee olemaan päivittäin apua tarvitsevia ja dementiaoireisia vanhuksia. 2.3 Tutkimuksen kulku 2.3.1 Mallin laatiminen Tutkimuksessa laadittiin malli, jolla voidaan havainnollistaa palvelutalon omien palveluiden keskittämistä vs. hajauttamista sekä toisaalta palveluiden ostamista talon ulkopuolelta. Tarkasteltavassa palvelutalossa oli tutkimusajankohtana käytössä keskitetty malli. Mallin keskitetty vaihtoehdossa (Ke) palvelut keskitetään erilliseen palvelurakennukseen. Hajautettu vaihtoehdossa (Ha) palvelut ja niiden tarvitsemat tilat hajautetaan ja viedään asuntojen yhteyteen kerroksiin. Tällöin asuinala pienenee, koska hajautetussa vaihtoehdossa muutetaan asuntoalaa palvelutiloiksi. Mallissa keskityttiin tarkastelemaan ruokailutapahtumaa sekä saunotusta. Keskitetty -vaihtoehdossa Ke1 ruoka valmistetaan omassa keittiössä, kun taas keskitetty -vaihtoehdossa Ke2 ruoka tuodaan muualta. Itse ruokailu tapahtuu molemmassa keskitetyssä vaihtoehdossa palveluosan ruokasalissa. Hajautettu mallissa Ha1 ruoka valmistetaan omassa keittiössä ja kuljetetaan sieltä kerroksiin sijoitettuihin ruokailusoluihin. Hajautettu mallissa Ha2 ruoka tuodaan ostopalveluna suoraan hajautettuihin ruokailusoluihin. Tutkimuksen saunotusosuudessa tarkasteltiin vain kahta vaihtoehtoa, jotka olivat keskitetty KeS ja hajautettu HaS. 2.3.2 Kenttähavainnointi Ennen seurantamittauksia haastateltiin Syystien vanhusten palvelutalon toimintaterapeuttia, jotta vanhusten hoitotoimenpiteistä saatiin riittävä selvyys tutkimuksen aikana tehtävien huomioiden pohjaksi. Mittausten yhteydessä haastateltiin lisäksi hoitajia, jotta esiin tulisi myös työntekijöiden näkemys tiloista ja niissä tapahtuvista toiminnoista. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa kenttähavainnointimenetelmänä käytettiin hoitotapahtumien seurantaa paikan päällä. Tutkija kulki kahden päivän ajan (14. 15.12.2004) yhteensä viiden hoitajan mukana ja mittasi heidän ajankäyttöään eritellen sen erilaisiin hoitotapahtumiin ja siirtymisiin. Ensimmäisenä seurantapäivänä 14.12. 2004 tutkijalle osoitettiin kohteeksi A-talo, missä seurattiin yhden hoitajaparin työskentelyä. A-talon asukkaista suuri osa on kahden autettavia tehostetun palveluasumisen piirissä olevia pyörätuolilla liikkuvia 5

vanhuksia, joiden päivittäinen avuntarve on suuri. Siten työtehtävät ovat hoitajille raskaita. Hoitajat kulkevat A-talossa pareina, jotta aamutoimet sujuvat paremmin niiden vanhusten kanssa, jotka ovat kahden autettavia. Toisena seurantapäivänä 15.12.2004 tutkija liikkui kolmen eri hoitajan mukana B-C ja D-E taloissa. Kyseisissä taloissa hoitotapahtumat vaihtelivat asukkaitten välillä, koska hoidettavat henkilöt olivat toimintakyvyltään hyvin erilaisia, pyörätuoliasukkaista täysin itsenäisesti liikkuviin vanhuksiin. Kolmantena seurantapäivänä 26.06.2005 tutkija mittasi yhden pyörätuolia käyttävän asukkaan kuljetukseen käytettyä aikaa, kun asukas kuljetetaan asunnostaan ruokailemaan ja takaisin. Samoin mitattiin pyörätuoliasukkaan kuljetukseen käytettävä aika, kun asukas kuljetetaan saunomaan ja takaisin. Keskitetyssä vaihtoehdossa kuljetus tapahtui asunnolta palvelurakennukseen. Hajautetussa vaihtoehdossa kuljetus tapahtui asunnolta korjausmallissa ehdotettuun yhden asunnon paikalle omaan asuinkerrokseen rakennettavaan ruokailusoluun tai saunaosastoon. Molemmilla suorituksen keston mittauksella oli tarkoitus verrata hoitajan ajankäytön eroja keskitetyn ja hajautetun vaihtoehdon välillä. 2.3.3 Laskelmien suoritus Tilakustannuslaskelmat Tilakustannuslaskelmat laadittiin käyttäen Haahtela -kehitys Oy:n Kustannustietoohjelmaa Taku 2005. Valituille korjausvaihtoehdoille laskettiin korjauskustannusten ja ylläpitokustannusten tavoitehinnat. Laskelmia varten tarvittava tieto nykytilanteen osalta asuntojen ja muiden tilojen koosta ja lukumääristä mitattiin vallinnutta tilannetta kuvaavista talon pohjapiirustuksista. Hajautettu ruokailuvaihtoehdossa muutetaan joka kerroksessa yksi asunto (30 m 2 ) ruokailusoluksi. Kun rakennusyksikköjä on kolme (A, B-C ja D-E) ja kerroksia kaikissa yksiköissä neljä, saadaan ruokailutiloja yhteensä 12 kpl. Rakennusosia yhdistävät kylmät nivelosat korjattiin lämpimiksi tiloiksi, koska liikkuminen kerroksessa vaatii nivelosan läpi kulkemista rakennuksen toisesta päästä ruokailutilaan tultaessa. Taulukossa 2 on esitetty hajautettu-mallin tilaohjelma uusien ruokailusolujen osalta. Taulukko 2. Hajautettu -mallin uusien ruokailusolujen tilaohjelma Tila tarkennus m²/tila kpl m² TALOT A, BC ja DE ruokailutila 25 12 300 keittonurkka 5 12 60 nivelosa yhdysparveke 20 12 240 käytävät jakava liikenne 5 12 60 YHTEENSÄ 55 48 660 Laskelmissa lähdettiin siitä, että huonokuntoinen palvelurakennus puretaan ja tilalle rakennetaan uusi. Uusi palveluosa mitoitettiin laskelmassa tilaohjelmaltaan sellai- 6

seksi, että mukana oli vain toiminnan kannalta oleelliset ruokailuun liittyvät tilat. Taku 2005 Kustannustieto-ohjelmalla laskettiin ohjelma-alan lisäksi mukaan tarvittavat aulatilat sekä tekniset tilat ja liikennetilat. Palveluosan laajuus vaihteli näin ollen laskelmissa vaihtoehdoittain. Taulukossa 3 on esitetty palveluosan laskelmaan mukaan otetut tilat vaihtoehdoittain. Taulukko 3. Palveluosan keittiötilojen tilaohjelma ruokasali 1,2 m 2 /henk. 175 175 jakelukeittiö 0,6 m 2 /annos 88 KeR1 KeR2 HaR1 HaR2 komponenttikeittiö 0,7 m 2 /annos 102 94 ohjelma-ala 277 263 94 0 aula/vaatetila 5 % ohjelma-alasta 14 13 5 0 tekniset tilat 26 14 9 0 liikennetilat 52 30 17 0 YHTEENSÄ 369 320 124 0 asukkaita 146 146 134 134 Tutkimuksen toisessa tarkastelussa verrattiin vastaavalla tavalla saunaosaston tila- ja toimintakustannusten muutoksia. Saunotusvertailun pohjana olleissa vaihtoehdoissa oli oletuksena, että palveluosaan rakennetaan saunaosasto itsenäisesti liikkuvia asukkaita varten molemmissa tapauksissa. Siksi talon asukkaiden yhteiskäytössä oleva saunaosasto on mukana molemmissa vaihtoehtolaskelmissa. Taulukossa 4 on esitetty keskitetyn vaihtoehdon KeS palveluosassa sijaitsevan saunaosaston tilaohjelma sekä taulukossa 5 hajautetun vaihtoehdon HaS tilaohjelma, missä uudet saunaosastot sijaitsevat viidessä asuinkerroksessa. Kukin kerrossauna palvelee keskimäärin kymmentä (10) pyörätuoliasukasta. Oletuksena oli, että pyörätuolia käyttävät asukkaat saadaan keskitettyä asumaan näihin viiteen kerrokseen, joihin kerrossauna rakennetaan. Taulukko 4. Tilaohjelma keskitetylle saunotusvaihtoehdolle KeS (rakennetaan myös hajautetun saunotuksen vaihtoehdossa). Tila m 2 /tila kpl m 2 pukuhuone 13 2 26 pesuhuone 10 2 20 löylyhuone 8 2 16 wc-tila 5 1 5 aula 4 1 4 siivouskomero 2 1 2 tekniset tilat 2 1 2 jakava liikenne 11 1 11 yhteensä 11 86 7

Taulukko 5. Tilaohjelma hajautetulle saunotusvaihtoehdolle HaS (kerrossaunat) Tila m 2 /tila kpl m 2 pukuhuone 9 5 45 pesuhuone 8 5 40 löylyhuone 8 5 40 wc-tila 5 5 25 nivelosa 20 5 100 jakava liikenne 8 5 40 72 290 Toimintakustannuslaskelmat Ensimmäisessä toimintakustannuslaskelmassa tarkasteltiin ruokailuun kuljetuksen kustannuksia. Näiden kustannusten laskemista varten suoritettiin palvelutalossa kenttätutkimusta mittaamalla yhden hoitajan ajankäyttöä koskien pyörätuoliasukkaan kuljettamista palvelurakennukseen ruokailemaan. Laskelma tehtiin kahdelle päivittäiselle ruokailulle. Ruokailuun kuljetuksen ajankäyttölaskelmaa varten arvioitiin lisäksi aika, joka hoitajalta menisi ruokavaunun kuljettamiseen asuinkerroksiin ja takaisin palvelukeskukseen. Palvelutalon johdolta saatiin tiedot keittäjän palkkakustannuksista. Lisäksi Helsingin kaupungin Sosiaaliviraston ruokapalvelupäälliköltä saatiin tiedot ateriapalveluun, ruuan valmistukseen sekä raaka-aineisiin liittyvistä hinnoista. Muut tarvittavat tiedot saatiin tuotteiden valmistajilta. Toisessa toimintakustannuslaskelmassa oli tarkastelun kohteena saunaan kuljetus. Saunotuslaskelmassa tarkastelun lähtökohtana oli, että asukkaat saunotetaan kerran viikossa. Keskitetty mallissa pyörätuoliasukkaat kuljetetaan saunotukseen palvelurakennuksessa sijaitsevaan saunaosastoon. Hajautettu mallissa pyörätuoliasukas kuljetetaan saunomaan omassa asuinkerroksessa sijaitsevaan saunaosastoon. Laskelmassa lähdettiin siitä, että itsenäisesti liikkuvat asukkaat käyttävät palveluosan saunaosastoa ja saunotukseen kuljetettavia pyörätuoliasukkaita on kaikkiaan 50. Sekä ruokailu- että saunotuslaskelmissa vaihtoehdoille laskettiin vuosikustannukset (annuiteetit) ottaen laskelmissa huomioon sekä tila- että toimintakustannukset. Tilakustannuksiin sisällytettiin palvelutilojen rakennus/korjauskustannukset sekä ylläpitokustannukset. Laskelman reaalikorkona käytettiin 4% ja tarkasteluaikana 25 vuotta. Laskelmissa huomioitiin lisäksi ruokailusoluihin tai vaihtoehtoisesti kerrossaunoihin käytettyjen asuntojen, kukin 30m 2, aiheuttama vuokratappio, kun neliövuokra on 5,71 /m 2. Ruokailulaskelmassa asuntojen poistuma oli 12 kpl ja saunotuslaskelmassa 5 kpl. Lopuksi laskettiin korjaustoimenpiteiden aiheuttamien tilakustannusten, toimintakustannusten ja vuokratappion yhteisvaikutus. 8

3 Tulokset 3.1 Keskitetty vs. hajautettu palvelutalomalli Tutkimuksen kohteena olleessa Syystien vanhusten palvelutalossa vallinneessa lähtötilanteessa palvelutalokokonaisuuden asuntorakennusosia yhdistää lasitetut yhdysparvekkeet. Siten kahdesta rakennusosasta syntyy aina yksi suurempi rakennus- ja palveluyksikkö. Yhdysparvekkeen eli nivelosan viereen ( muutosalue ) rakennetaan hajautettu mallissa yhden yksiön (30m 2 ) paikalle tilat kerroksessa asuvien asukkaiden yhteisruokailua tai vaihtoehtoisesti saunotusta (kuva 3) varten. muutosalue Kuva 3. Ote Syystien vanhusten palvelutalon nykyisestä pohjapiirustuksesta.. Katkoviivalla on merkitty muutosalue, johon uusi ruokailusolu tai saunaosasto kerroksessa sijoitetaan. Molemmissa malleissa rakennetaan asuntorakennusten väliin jäävälle sisäpihalle vanhan palvelurakennuksen paikalle uusi palvelurakennus. Ruokailulaskelmassa tutkittiin lisäksi hajautettu vaihtoehto (HaR2), missä palvelurakennusta keittiötiloineen ei tarvita lainkaan. Palveluosan laajuus vaihtelee korjausvaihtoehtojen välillä ruokasalin ja keittiön osalta, johtuen asukasmäärien vaikutuksesta tilojen koon määrittämisessä (taulukko 3). Asukkaiden määrä vaihtelee keskitetty - ja hajautettu mallien välillä johtuen siitä, että hajautettu -mallissa on muutettu asuntoyksiöitä ruokailusoluksi. Näin ollen hajautettu mallissa on 12 asukasta vähemmän kuin keskitetty mallissa. Vastaavasti saunotuslaskelmassa on hajautettu mallissa 5 asukasta vähemmän kuin keskitetty mallissa. 9

3.2 Kenttähavainnoinnin tulokset Tutkijan suorittaman seurantapäivä 1:n tulos on esitetty taulukossa 6 ja seurantapäivä 2:n tulokset taulukoissa 7a ja 7b. Osa seurannan kohteena olleista asukkaista pystyy ainakin osittain liikkumaan omin voimin. Taulukko 6. Ensimmäisen seurantapäivän kuvaus. Kohde A-talo, kaksi hoitajaa. PAIKKA AIKA MIN TAPAHTUMA KUVAUS A-talon 2.kerros käydään läpi lääketilaukset, hoidot, ruokavaliot, laskut 8.00-8.25 25 aamupalaveri yhteistila 8.25-8.30 5 ruokavaunun lastaus puuro, maitotuotteet 8.30-8.35 5 siirtyminen A-talon 4.kerros 8.35-9.30 55 aamutoimet Aamupalan jako ja sen yhteydessä aamupesut, vaipanvaihdot ja pissatukset. 9.30-9.33 3 siirtyminen A-talon 1. krs:n taukotila 9.33-9.47 14 kahvitauko 9.47-9.50 3 siirtyminen A-talon 4.kerros 9.50-10.00 10 aamupesu kahden autettavan miesasukkaan pesu sängyssä A-talon 4.kerros 10.00-10.30 30 aamupesu kahden autettavan naisasukkaan pesu sängyssä. Asukas nostetaan laitteen avulla pyörätuoliin ja puetaan. 10.30-10.40 10 siirtyminen toinen hoitajista vie asukkaan reseptin kansliaan 1.krs:een ja palaa 4.krs yhteistilaan A-talon 4.kerros yhteistila 10.30-10.40 10 toimistotyö lääketilanteen tarkastus, uusittavat reseptit A-talon 4.kerros 10.40-11.30 50 aamupesu Asukkaan nosto laitteella pesulle. Sillä välin kun toinen hoitaja suorittaa suihkutuksen, toinen tiskaa astiat ja etsii puhtaat vaatteet. Lisäksi asukkaan hoitotoimet sängyssä ja pukeminen. 11.30-11.55 25 siirtyminen asukkaiden kuljetus ruokasaliin ruokailuun Palveluosan ruokasali A-talon 1. krs:n taukotila A-talon 4.kerros yhteistila 11.55-13.15 80 asukkaiden ruokailu 12.10-12.30 20 hoitajien ruokailu 12.30-13.15 45 siirtyminen 12.30-13.20 50 lääkkeitten jako Hoitajat kantavat omille hoidokeilleen tarjottimella ruuat ja auttavat ruokailussa. Kahdelle asukkaalle viedään ruoka omaan huoneeseen 4.kerrokseen. toinen hoitaja kuljettaa ruokailun jälkeen asukkaat 4.kerrokseen. lääkkeitten jako ja uusittavien reseptien tarkastus. Valion tilauslistan laatiminen A-talon 4.kerros 13.20-13.35 15 maitotuotteiden jako maitotuotteiden jako huoneisiin vaunulla 13.35-13.45 10 siirtyminen toinen hoitaja vie kansliaan palautettavan kirjeen sekä yhden reseptin. Sitten molemmat hoitajat raportille 1. krs:n taukotilaan. Iltavuorolaiset (työaika klo 14-22) tulevat A-talon 1. krs:n mukaan raportille. Puhelin soi useasti ja 13.45-14.43 58 iltapäiväraportti taukotila hoitajat käyvät asukkaiden luona tarkastamassa tilanteen. 14.43-14.45 2 siirtyminen A-talon 3.kerroksen yhteistilaan A-talon 3.kerros yhteistila A-talon 3.kerros yhteistila 14.45-15.00 15 iltapäiväkahvi 15.00-17.00 120 päivystystä keitetään 3. kerroksen yhteistilassa iltapäivä-kahvit asukkaille. Iltavuoroon tullut keikka-työntekijä vie kahvit termoskannussa huoneisiin. Jos tulee soittoja, käydään auttamassa. Klo 17 on ruokailun aika. 10

Taulukko 7a. Toisen seurantapäivän kuvaus. Kolmen hoitajan mukana peräkkäisinä ajanjaksoina. PAIKKA AIKA MIN TAPAHTUMA KUVAUS E-talon 1.krs:n yhteistila 8.00-8.20 20 aamupalaveri 8.20 alkaen/ hoitaja 1:n mukana aamutoimet Jaetaan päivän asukkaat hoitajille (saunotukset, suihkutukset, lääkkeiden jaot) Mukaan otetaan kori, jossa on kahvia termospullossa ja rasioissa puurot. Hoitaja jakaa sovituille asukkaille aamupuuron ja keittää joissakin asunnossa kahvit. Avustetaan lisäksi aamupesulla ja tarvittaessa pyörätuoliin siirtymisessä E-talon 1. krs LAH-asunto 8.20-8.28 8 aamutoimet hyvin itse liikkuva naisasukas (=lyhytaik. as) 8.28-8.30 2 siirtyminen E-talosta D-taloon D-talon 3.krs 8.30-8.45 15 aamutoimet pyörätuoliasukas. Aamupesu sängyssä, vaipan vaihto ja pukeminen. Tekojalan kiinnitys, välikappale haetaan eteisestä. Hoitaja auttaa siirtymään pyörätuoliin ja pöydän ääreen syömään. Hoitaja tiskaa tiskit ja petaa vuoteen. D-talon 3.krs 8.45-8.49 3 aamutoimet rollaattorilla liikkuva nainen. Pyörätuoli on kasassa eteisessä. Puuro lämmitetään mikrossa ja tarjoillaan kahvi termoskannusta. Annetaan lääkkeet. 8.49-8.50 1 siirtyminen D-talon 4.krs 8.50-9.00 10 aamutoimet Naisasukas, joka liikkuu omin jaloin. Sängyn vieressä on rollaattori ja sängyssä tuki. Puuro lämmitetään mikrossa, annetaan lääkkeet ja jätetään päiväkahvi termospulloon pöydälle. Hoitaja tiskaa tiskit. 9.00-9.01 1 siirtyminen D-talon 2.krs 9.01-9.09 8 Mies 90 v. hyväkuntoinen, kävelee omin jaloin mutta huono kuulo. Keppi ja rollaattori apuna tarvittaessa. Annetaan silmätipat ja lääkkeet. Puuro lämmitetään mikrossa. Asunnossa on melko vaikea liikkua, koska se on täynnä huonekaluja. 9.09-9.10 1 siirtyminen D-talon 1.krs 9.10-9.25 15 A-talon 1.krs:n taukotila 9.25-9.30 5 siirtyminen 9.30-10.00 30 hoitajien aamukahvi Hoitaja auttaa naisasukkaan sängystä pystyyn ja taluttaa wc:hen. Asukas liikkuu kepin kanssa. Aamupuuro ja kahvi. Hoitaja tiskaa, antaa lääkkeet ja petaa sängyn. Lähtiessä oven lukko pitää sulkea avaimella. Lukko on asetettu niin, ettei asukkaan sormet voi jäädä väliin. Käydään E-talon yhteistilassa, josta haetaan pyykit ja astiat ja viedään ne palveluosaan. 11

Taulukko 7b. Toisen seurantapäivän kuvaus PAIKKA AIKA MIN TAPAHTUMA KUVAUS 10.00 alkaen 1 siirtyminen A-talosta C-taloon hoitaja 2:n mukana C-talon 3.krs 10.01-10.40 39 aamutoimet Pariskunta, joka asunut 1,5 vuotta asunnossa. Mies liikkuu hitaasti rollaattorin ja kepin kanssa. Rouva liikkuu omin avuin. Asunnossa paljon tavaraa ja huonekaluja. Rollaattoria säilytetään eteisessä. Hoitaja jakaa lääkkeet. On miehen suihkutuspäivä. 10.40-10.50 10 siirtyminen/ reseptin uusiminen palvelurakennuksen kansliaan, jossa hoitaja täyttää reseptin uusimislapun apteekkiin vietäväksi; sieltä A-talon taukotilaan A-talon 1.krs:n taukotila 10.50-10.54 4 tauko 10.54-10.55 1 siirtyminen A-talosta C-taloon C-talon 2.krs Palveluosa; saunaosasto 10.55 alkaen hoitaja 3:n mukana 10.55-11.00 5 pukeminen ja saunalle lähtö Pariskunnalla, joka asuu kaksiossa, on saunapäivä. Mies on pyörätuolissa, jäykkä liikuteltava. Vaimo liikkuu rollaattorilla. Puetaan molemmat.; mukana lisäksi apulainen. 11.00-11.05 5 siirtyminen siirrytään miehen kanssa pihan poikki saunalle palveluosaan. Vaimo tulee itsekseen rollaattorin avulla perässä 11.05-11.40 35 saunottaminen Hoitaja saunottaa ja pesee molemmat. Apulainen auttaa riisumisessa ja suihkutuolin siirroissa. Pääsy saunan pesuhuoneeseen pukuhuoneesta on ongelmallista lattian kaatojen vuoksi. Viemäri sijaitsee toiminnallisesti huonossa paikassa. Saunatilat ovat entiset taloyhtiön saunatilat. Ne ovat nykykäyttöön epäkäytännölliset: kynnyksiä on paljon, jyrkkä kaato lattiakaivoon, liukas laattalattia, saunassa kuumia pintoja, kiuas ja lauteet eivät liikuntaesteiselle sopivia. Saunassa on lisäksi heikko valaistus. 11.40-11.45 5 siirtyminen miestä lähdetään viemään jo asunnolle, rouva jää pukemaan vielä. Hoitaja antaa avaimet apulaiselle, jotta tämä pääsee viemään miehen asuntoonsa ja jää itse desinfioimaan ja suihkuttamaan vielä tilat. Yhteenvetona kahdesta seurantapäivästä voidaan todeta, että hoitotyö palvelutalossa on fyysisesti raskasta työtä. Avustettavia oli paljon ja osa asukkaista on hyvin raskaita liikuteltavia. Hoitotoimien ohessa hoitajat mm. tyhjensivät jäteastiat asunnon wc:stä ja keittiöstä ja siirsivät jätepussit käytävälle. Hoitajat käyttivät asunnoissa kertakäyttöhansikkaita, joita vaihdettiin usein. Erityisen huolellista hygieniaa tarvittiin sairaalabakteeritartunnan saaneiden asukkaiden asunnoissa (tutkimuksen aikana kolme asukasta A-talossa). Suurimmat pullonkaulat, jotka aiheuttivat toiminnan hankaluutta hoitotyössä, edestakaista liikennettä sekä turhia askeleita, olivat vaippojen ja reseptien säilytys ja käsittely sekä ruokailuun liittyvät toimet. Vaippasäkkejä säilytetään enimmäkseen asunnoissa, jolloin ne valtaavat asunnon eteis- ja säilytystiloista suuren osan. Ongelma aiheutuu pääosin suurista vaippojen hankintaeristä. Asukkaille tilataan vaipat kerralla kolmen kuukauden tarvetta varten ja vaippasäkit säilytetään asunnoissa. 12

Asukkaiden reseptien uusinta aiheutti hoitajien kulkemista asunnon ja palvelurakennuksessa sijaitsevan toimiston välillä muiden tehtävien välissä. Tilattujen lääkkeiden mukana resepti palautuu asukkaalle takaisin asuntoon. Saunotus palveluosan saunaosastossa osoittautui myös hankalaksi. Pesuhuoneen lattiakaivon väärä sijainti ja lattiakallistukset aiheuttivat vaaratilanteita pukuhuoneesta pesuhuoneen puolelle siirryttäessä. Huononäköisen ja huonojalkaisen asukkaan liukastumisvaara oli suuri. Lattiakallistuksista johtuen myös pesussa apuvälineenä käytettävän pyörällisen pesuistuimen liikuttelu oli hoitajalle hankalaa. Ruokailu tapahtui tarkasteluhetkellä palveluosan ruokasalissa, minne hoitajat kuljettivat pyörätuoliasukkaista ne, jotka eivät sinne omin avuin pääse. Lisäksi hoitajat avustivat asukkaita ruokailussa. Osalle asukkaista ruoka vietiin jakelukeittiöstä asuntoon erikseen lämpöpakkauksessa. Muita esille tulevia ongelmia aiheuttivat pyykki- ja jätepussit, erityisesti suuri määrä vaippajätettä, mitä säilytettiin osan aikaa päivästä asuinkerrosten käytävillä. Hoitajat itse pitivät suurimpana epäkohtana asuntojen suihkutiloja, joissa työskentely on epäergonomista ja muutenkin hankalaa. Myös 1990-luvulla remontoidut ja laajennetut kylpyhuoneet olivat hoitajien mukaan avustamisen kannalta hankalia, koska wc-istuimen vieressä ei ole riittävästi tilaa. Etenkin, jos hoitotoimenpide vaati kahta hoitajaa, oli wc-istuimen ympärillä oleva tila täysin riittämätön. Hoitajien toiveena oli saada lisää pöytätilaa hoitajien yhteiskäytössä olevaan työtilaan, jossa mm. lääkereseptien uusiminen tapahtuu. Ovien lukitusongelmat (suuret avainniput sekä ongelmat ovien avaamisessa ja sulkemisessa) ja käytävävalojen ajoittainen toimimattomuus aiheuttavat usein ongelmatilanteita. Myös asuntojen huono valaistus ja palvelurakennuksen saunatilojen epäkäytännöllisyys koettiin puutteina. Seurannan aikana tutkijan huomiota kiinnitti hoitajan matkapuhelimen soiminen useasti kesken hoidon. Kannettava puhelin soidessaan häiritsi itse hoitotapahtumaa, eikä hoitaja pystynyt aina vastaamaan puhelimeen (sairaalabakteeripotilaan huone, jossa hygieniavaatimukset ovat suuret). Toisaalta kannettava puhelin on otettu käyttöön juuri hoitajan nopean tavoitettavuuden vuoksi. 13

3.3 Tutkitut palvelumallit Tutkimuksessa kehitetty Keskittämis-Hajauttamis -malli kohdistettiin avustettavien asukkaiden ruokailuun ja saunottamiseen. Ruokailuun liittyvissä kustannusvertailuissa otettiin laskemiin mukaan ruokailu- ja keittiötilojen rakentamis- ja ylläpitokustannukset, hoitajien suorittaman asukkaiden ruokailuun kuljettamisen kustannusvaikutukset sekä muut ruokailuun liittyvät toiminnalliset kustannukset. Tutkimuksessa laadittiin palvelutalon ruokailun nelikenttä -jako, joka sisältää neljä erilaista palveluvaihtoehtoa. Vaihtoehdoissa on kaksi muuttujaa, josta toinen on ruokailun hajauttaminen ruokailusoluihin ja toinen on ruoanvalmistuksen ulkoistaminen. Näin saatiin nelikenttään yhdistelmät, joissa Ke -yhdistelmissä on sekä itse valmistettu ruoka -vaihtoehto että ruokapalvelu -vaihtoehto ja Ha -yhdistelmissä vastaavat vaihtoehdot. Kuvassa 4 on esitetty nelikenttäyhdistelmät sisältökuvauksineen. Laskelmia varten yhdistelmille valittiin seuraavat lyhenteet: KeR1 (keskitetty ruokailu, komponenttikeittiö) KeR2 (keskitetty ruokailu, jakelukeittiö, ulkoistettu ruokapalvelu) HaR1 (hajautettu ruokailu, komponenttikeittiö) HaR2 (hajautettu ruokailu, ulkoistettu ruokapalvelu) OMA KEITTIÖ RUOKAPALVELUT Ke - KESKITETTY -MALLI VAIHTOEHTO KeR1: TILAT: - uusi palvelurakennus, jossa ruokailu - ruokasali ja oma komponenttikeittiö/2 keittäjää TOIMINTA: - pyörätuoliasukkaat avustetaan ruokasaliin palvelurakennukseen VAIHTOEHTO KeR2: TILAT: - uusi palvelurakennus, jossa ruokailu - ruoka ostopalveluna - jakelukeittiö, 2 keittäjää TOIMINTA: -pyörätuoliasukkaat avustetaan ruokasaliin palvelurakennukseen Ha HAJAUTETTU -MALLI VAIHTOEHTO HaR1: TILAT: - ruokailu kerroksen ruokailusoluissa - oma komponenttikeittiö/2 keittäjä - ruokasalia ei rakenneta TOIMINTA: - pyörätuoliasukkaat avustetaan ruokailusoluihin - ruoka kuljetetaan keittiöltä lämpövaunuissa ruokailusoluihin VAIHTOEHTO HaR2: TILAT: - ruokailu kerroksen ruokailusoluissa - ei rakenneta keittiötä eikä ruokasalia TOIMINTA: - pyörätuoliasukkaat avustetaan ruokailusoluihin - ruoka ostopalveluna ateriapakkauksissa suoraan ruokailusoluihin Kuva 4. Palvelutalon ruokailun järjestämismalli 14

Seuraavassa kuvasarjassa on esitetty vaihtoehtoratkaisujen väliset tilalliset ja toiminnalliset erot. Merkkien selitykset: porrashuone nivelosa ruokasali tai ruokailutila kerroksissa keittiö pyörätuoliasukkaan kuljetus ruokailutilaan ja takaisin ruokavaunun kuljetus ruokailutiloihin ja takaisin ulkoistettu ruokapalvelu ruoka tuodaan palvelutalon keittiöön 15

KeR1 Keskitetty vaihtoehto, jossa pyörätuoliasukkaat kuljetetaan ruokailemaan palveluosan ruokasaliin. Palveluosaan rakennetaan ruokasalin lisäksi komponenttikeittiö, johon raaka-aineet tuodaan ja keittäjät valmistavat ruuan itse. D E palveluosa A C B KeR2 Keskitetty vaihtoehto, jossa ruokapalvelu tuo puolivalmiin ruuan jakelukeittiöön, missä ruoka lämmitetään (lisäksi astianpesu ja kylmäsäilytys). Vaihtoehto vastaa nykytilannetta. D E palveluosa A C B 16

HaR1 Hajautettu vaihtoehto, jossa raaka-aineet tuodaan palveluosan komponenttikeittiöön ja ruoka valmistetaan siellä itse. Keittiöltä ruoka viedään lämpövaunuissa kerroksien ruokailusoluihin. Palveluosasta jää ruokasalin rakennuskustannukset pois. Samoin asukkaiden kuljetus vaatii vähemmän aikaa kuin keskitetyssä mallissa. D E palveluosa A C B HaR2 Hajautettu vaihtoehto, jossa ruoka tuodaan valmiina ateriapakkauksina ja kuljetetaan suoraan kerrosten ruokailusoluihin. Palveluosan rakennuskustannuksista jäävät pois sekä keittiön että ruokasalin kustannukset. Asukkaiden kuljetus vaatii vähemmän aikaa kuin keskitetyssä mallissa. D E palveluosa A B C 17

3.4 Hoitajien ajankäyttömittausten tulokset 3.4.1 Ruokailuun kuljettaminen Tutkija mittasi kolmantena seurantapäivänä hoitajan käyttämää aikaa, kun pyörätuoliasukas kuljetettiin asunnostaan ruokailemaan. Mittaus tehtiin eri etäisyyksillä ruokailupaikasta sijaitsevista asunnoista, läheltä nivelkohtaa 1. kerroksesta sekä kauimmaisesta ylimmän kerroksen asunnosta. Ulkokautta ruokasaliin siirtyminen edellyttää kylminä vuodenaikoina asukkaan pukemista ulkovaatteisiin, mihin kuluu enemmän hoitajan aikaa kuin liikuttaessa vain rakennuksen sisällä. Tämä otettiin mittauksissa ja laskelmissa huomioon. Ajankäytön mittauksessa otettiin huomioon myös aika, joka hoitajalta kuluu, kun hän siirtyy ruokailuun kuljetuksen jälkeen hakemaan seuraavaa kuljetettavaa, samoin ruokailusta poishakemisen aika (taulukko 8 ja 9). Taulukko 8. Pyörätuoliasukkaan ruokailuun kuljetukseen edestakaisin käytetty aika (min.) keskitetty mallissa (Ke) yhtä ruokailukertaa kohden. TOIMINTO MIN MIN asunto 1.krs kesä talvi pukeminen 6 10 kuljetus "niveleen" 1 1 kuljetus "nivelestä" ruokasaliin 4 6 paluu hakemaan seuraavaa 2 2 yhteensä 13 19 asunto 4.krs kesä talvi pukeminen 6 10 kuljetus "niveleen" 1 1 hissillä 1 1 kuljetus "nivelestä" ruokasaliin 4 6 paluu hakemaan seuraavaa 3 3 yhteensä 15 21 Keskitetty -mallissa oletettiin, että vain kesä- ja heinäkuussa ulkokautta mennessä ei tarvitse erityisesti pukeutua lämpimämmin. Näin voidaan tuloksista laskea keskimääräinen ajankäyttö seuraavan kaavan mukaan: [(2/12*13+10/12*19)+(2/12*15+10/12*21)] : 2 = 19 (min/asukas/ruokailukerta) 18

Taulukko 9. Pyörätuoliasukkaan ruokailuun kuljetukseen edestakaisin käytetty aika (min.) hajautettu mallissa (Ha) yhtä ruokailukertaa kohden. TOIMINTO MIN asunto 1.krs kesä/talvi pukeminen 2 kuljetus "niveleen" 1 paluu hakemaan seuraavaa 0,5 yhteensä 3,5 asunto 4.krs kesä/talvi pukeminen 2 niveleen 1 paluu hakemaan seuraavaa 0,5 yhteensä 3,5 Hajautettu mallissa aikaa kuluu keskimäärin 3,25 min/ asukas/ ruokailukerta. Vuodessa asukkaan ruokailuun kuljettamiseen käytetyt ajat tunneiksi muutettuina ovat 116 h/asukas (keskitetty) ja 21 h/asukas (hajautettu). 3.4.2 Saunaan kuljettaminen Saunotuksen osalta hoitajien ajankäyttömittaus suoritettiin samaan tapaan kuin ruokailuun kuljetus. Taulukoissa 10 ja 11 on esitetty saunaan kuljetukseen käytetty aika keskitetyssä ja hajautetussa saunotusmallissa. Taulukko 10. Pyörätuoliasukkaan saunaan kuljetukseen edestakaisin käytetty aika (min.) keskitetty mallissa (KeS) yhtä saunotuskertaa kohden. TOIMINTO MIN MIN asunto 1.krs kesä talvi pukeminen ulos lähtiessä 6 10 kuljetus "niveleen" 1 1 kuljetus "nivelestä" saunaosastolle 6 8 yhteensä 13 19 asunto 4.krs kesä talvi pukeminen ulos lähtiessä 6 10 kuljetus "niveleen" 1 1 hissillä 1 1 kuljetus "nivelestä" saunaosastolle 6 8 yhteensä 14 20 Saunaan kuljetuksessa keskimääräinen ajankäyttö keskitetty mallissa on: [(2/12*13+10/12*19)+(2/12*14+10/12*20)] : 2 = 18,5 (min/asukas/saunotuskerta) 19

Taulukko 11. Pyörätuoliasukkaan saunaan kuljetukseen edestakaisin käytetty aika (min.) hajautettu mallissa (HaS) yhtä saunotuskertaa kohden. TOIMINTO MIN asunto 1.krs kesä/talvi pukeminen lähtiessä 4 kuljetus "niveleen"/saunalle 1 yhteensä 5 asunto 4.krs kesä/talvi pukeminen lähtiessä 4 kuljetus "niveleen"/saunalle 1 yhteensä 5 Keskimääräinen saunaan kuljetukseen edestakaisin käytetty aika hajautettu mallissa on joka kerroksessa 5 min/asukas/saunotuskerta. Saunotus tapahtuu vain kerran viikossa, joten vuodessa saunaan kuljettaminen vaatii hoitajan työaikaa keskimäärin 16 h/asukas (keskitetty) ja 4,3 h/asukas (hajautettu). 20

3.5 Kustannuslaskelmien tulokset 3.5.1 Keskitetty vs. hajautettu ruokailu 3.5.1.1 Tilakustannukset Neljälle vaihtoehdolle laskettiin tilakustannukset ottaen huomioon keittiö- ja ruokailutilojen rakennus- ja ylläpitokustannukset (taulukot 12 ja 13). Rakennuskustannukset (uudishinta tai korjauskustannus) jaettiin vuosikustannuksiksi (annuiteeteiksi) käyttäen pitoaikana 25 vuotta ja reaalikorkona 4 %. Laskelmissa käytetyt lyhenteet ovat seuraavat: KeR1 (keskitetty ruokailu, komponenttikeittiö) KeR2 (keskitetty ruokailu, jakelukeittiö, ulkoistettu ruokapalvelu) HaR1 (hajautettu ruokailu, komponenttikeittiö) HaR2 (hajautettu ruokailu, ulkoistettu ruokapalvelu) Taulukko 12. Palveluosan (ruokasali ja/tai keittiö) tilakustannukset (Kustannustieto 1/2005). tilakust/ asukk. asuntoja pinta-ala uudishinta annuiteetti ylläpitokust. tilakust. asuk.yht. lkm lkm 2 m /v /v /v /v KeR1 146 130 368 1 017 000 65 100 35 000 100 100 686 KeR2 146 130 350 830 000 53 130 29 000 82 130 563 HaR1 134 118 129 600 000 38 400 17 000 55 400 413 HaR2 134 118 0 0 0 0 0 0 Taulukko 13. Uuden hajautetun ruokailusoluvaihtoehdon tilakustannukset (Kustannustieto 1/2005). koneet/ pinta-ala korj.aste korj.kust. laitteet annuiteetti ylläp.kust. tilakust. tilakust/asuk vuokratappio/as tilakust/ asuk.yht. m 2 % /v /v /v /v /v /v KeR1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 KeR2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 HaR1 660 35 607 000 34 320 41 044 39 000 80 044 597 184 781 HaR2 660 35 607 000 19 320 40 084 39 000 79 084 590 184 774 Ruokailusolujen muutoskorjauskustannusten laskelmissa huomioitiin, että hajautettu vaihtoehdoissa on kerroksien ruokailusolujen keittiönurkkaukset varustettava pakastelokerollisella jääkaapilla, astianpesukoneella, ruostumattomalla terästasolla sekä vesiliittymällä (taulukossa sarake koneet/laitteet). Lisäksi vaihtoehdossa HaR1 on ko. kustannuksiin sisällytetty kuusi ruokavaunua 15 000 /kpl. 3.5.1.1 Ruokasolun aiheuttama vuokratappio Ruokasolun rakentaminen asunnon paikalle aiheuttaa vuodessa vuokratappiota 12 asunnon (kukin 30m2) osalta yhteensä 12*12*30*5,71 = 24 667, kun neliövuokra on 5,71 /kk. Koska hajautetussa mallissa kaikki asukkaat käyttävät ruokasoluja, 21

kohdistetaan myös vuokratappio kaikille, joten se on asukasta kohden 184 (taulukko 14). Taulukkoon 14 on koottu yhteen palveluosan ja ruokailusolujen tilakustannukset sekä syntyvä vuokratappio yhtä asukasta kohden ja lisäksi verrattu tuloksia suhteessa toisiinsa. Taulukko 14. Palveluosan ja ruokailutilan tilakustannukset yhteensä (Kustannustieto 1/2005). palveluosa tilakust/asuk ruokailusolut tilakust/asuk vuokra- tappio/asuk yhteensä tilakust/asuk suhde /v /v /v /v KeR1 686 0 0 686 1,22 KeR2 563 0 0 563 1,00 HaR1 413 597 184 1 195 2,12 HaR2 0 590 184 774 1,38 Tilakustannuksiltaan halvimmaksi osoittautui vaihtoehto, missä ruokailu on keskitetty ruokasaliin ja ruoka tuodaan talon ulkopuolelta (KeR2). Kalleimman vaihtoehdon, missä ruokailu on hajautettu kerroksiin ja lisäksi palvelurakennukseen rakennetaan komponenttikeittiö (HaR1), tilakustannukset ovat yli kaksinkertaiset verrattuna halvimpaan vaihtoehtoon (KeR2). 3.5.1.2 Toimintakustannuslaskelmat Neljän vaihtoehtoisen ruokailumallin toimintakustannuksissa otettiin laskelmissa huomioon: asukkaan kuljettaminen ruokailuun (ruokasaliin tai hajautettuun ruokailusoluun), ruokavaunun kuljettaminen hajautettuun ruokailusoluun sekä aterian kustannus. Asukkaan kuljettaminen ruokailuun Lähtökohtana oli, että asukas kuljetetaan kaksi kertaa päivässä ruokasaliin ruokailemaan. Hoitajan palkkakustannuksena käytettiin 17 /h sisältäen sosiaalikulumaksut. Ruokailukuljetusten vuosittaiseksi kokonaiskustannukseksi saatiin keskitetty mallissa 17 *116*2 = 3 944 /asukas ja hajautettu mallissa 17 *21*2 = 714 /asukas. Talossa on 50 kuljetettavaa asukasta. Siten vuodessa syntyy kuljetuskustannuksia keskitetty -vaihtoehdoissa 50*3 944 = 197 200 ja hajautettu vaihtoehdoissa 50*714 = 35 700 (taulukko 16). 22

Ruokavaunun kuljettaminen hajautettuun ruokailusoluun HaR1 vaihtoehdossa ruokavaunut kuljetetaan komponenttikeittiöltä kerroksien ruokailusoluihin ruokailua varten. Yhden vaunun kuljetus ruokailusoluihin ja takaisin kestää edestakaisin keskimäärin 20min/ ruokailukerta. Päivässä ateriakuljetuksia on kaksi, vaunuja tarvitaan kaksi (vaunu/2 kerrosta) jokaista taloa kohti eli yhteensä kuusi, joten HaR1-vaihtoehdossa syntyy vuodessa ruokavaunun kuljettamiskustannuksia 20* 2*6* 365/ 60*17 = 24 820 (taulukko 15). Laskelmassa oletetaan, että vaunun siirto kahden kerroksen välillä tapahtuu jakoon osallistuvien hoitajien toimesta eikä näin ollen ole kuljetuslaskelmassa mukana. Ruokapalvelukustannukset Vaihtoehdoissa KeR2 ja HaR2 käytetään ulkopuolista ruokapalvelua. Ruokapalvelukustannukseksi Helsingin sosiaaliviraston ruokapalvelupäällikkö arvioi 4,10 /ateria vaihtoehdossa KeR2 ja 8,40 /ateria vaihtoehdossa HaR2. Ruoka kuljetetaan kaksi kertaa päivässä palvelutalolle. Vaihtoehdolle KeR2 saatiin näin ruokapalvelukustannuksiksi 4,10*146*2*365= 436 978 /v ja vaihtoehdolle HaR2 8,40*134*2*365= 821 688 /v (taulukko 15). Keittäjän palkkakustannukset Jakelu- ja komponenttikeittiössä toimivan keittäjän palkan vuosikustannusarvio sosiaalikuluineen on 21 800. Keittiöissä työskentelee vähintään kaksi keittäjää päivän aikana, joten keittäjien palkkakustannus on molemmissa keskitetty malleissa sekä hajautettu -mallissa HaR1 21800 *2= 43 000 /v (taulukko 15). Valmiin aterian kustannus Vaihtoehdoissa KeR1 ja HaR1 on lisäksi laskettava kahden päivittäisen valmiin aterian kustannusosuus eli mitä ruoka itse valmistettuna raaka-ainekustannuksineen maksaa. Helsingin sosiaaliviraston ruokapalvelupäällikön arvion mukaan valmiin aterian kustannus on molemmissa vaihtoehdossa 3,80 /ateria. Vaihtoehtojen asukasmäärien eron ollessa 12 asukasta, saadaan KeR1:lle kahden aterian vuosikustannukseksi 3,80*146*2*365 = 405 004 ja HaR1:lle 3,80*134*2*365 = 371 716. Ruokailun toimintakustannukset yhteensä Taulukkoon 15 on koottu kaikki toimintakustannukset asukasta kohden ja laskettu kustannukset yhteen. Lisäksi taulukossa on verrattu edullisimman vaihtoehdon suhdetta muihin vaihtoehtoihin. Ruokailun osalta toimintakustannuksiltaan halvimmaksi (3 259 /asukas/v.) osoittautui vaihtoehto HaR1, missä ruokailu hajautetaan ruokailusoluihin ja ruoka valmistetaan itse palvelurakennuksen komponenttikeittiössä. Kalleimman vaihtoehdon 23

HaR2, jossa ruokapalvelu huolehtii kokonaisuudessaan aterioista, toimintakustannukset ovat 80% korkeammat kuin halvimman vaihtoehdon HaR1 (taulukko 15). Taulukko 15. Vaihtoehtoisten ruokailumallien vuosittaiset toimintakustannukset (Kustannustieto 1/2005). asukkaita asukk. ruok. kuljetus 50 asukkaan kuljetus ruokavaunun kuljetus ruokapalvelukustannus lkm /v /v /v /v /v /v /v /v/as KeR1 146 3 944 197 200 43 600 405 004 645 804 4 423 1,36 KeR2 146 3 944 197 200 436 978 43 600 677 778 4 642 1,42 HaR1 134 714 35 700 24 820 43 600 371 716 475 836 3 259 1,00 HaR2 134 714 35 700 821 688 857 388 5 873 1,80 keittäjien (2) palkkakust. valmiin aterian kustannus toimintakustannukset yht. toimintakust. yht./ asukas suhde 3.5.1.3 Kokonaiskustannukset Keskitetty vs. hajautettu ruokailu Lopuksi laskettiin ruokailun tilakustannusten ja toimintakustannusten yhteisvaikutus yhtä asukasta kohti. Kokonaiskustannukset ovat korkeimmat (6 647 /asukas/v) vaihtoehdossa, jossa ruokailu tapahtuu asuinkerroksiin hajautetuissa ruokailusoluissa ja ulkopuolinen ruokapalvelu tuo soluihin valmiit annokset (HaR2). Kyseinen vaihtoehto on 49% kalliimpi kuin halvin vaihtoehto HaR1, jossa ruokailu on hajautettu kerroksiin ja ruoka valmistetaan oman henkilökunnan toimesta talon omassa komponenttikeittiössä (4 454 /asukas/v) (taulukko 16). Taulukko 16. Ruokailun vuosittaiset tila- ja toimintakustannukset yhteensä (Kustannustieto 1/2005). tilakust/ asukas toim.kust./ asukas kokon.kust/ asukas /v /v /v suhde KeR1 686 4423 5109 1,15 KeR2 563 4642 5205 1,17 HaR1 1195 3259 4454 1,00 HaR2 774 5873 6647 1,49 Toimintakustannusten huomioon ottaminen muutti laskelmassa korjausmallien taloudellisuusasetelmaa merkittävästi lopputulosten osalta, kun verrataan tilanteeseen, missä tarkasteltiin vain tilakustannuksia. Tilakustannuksiltaan muita vaihtoehtoja huomattavasti kalliimpi vaihtoehto HaR1, jossa ruokaillaan kerrosten ruokailusoluissa ja rakennetaan komponenttikeittiö, osoittautuikin toimintakustannusten huomioimisen jälkeen halvimmaksi vaihtoehdoksi. 24

3.5.2 Keskitetty vs. hajautettu saunotus Asukkaiden saunottamista käsittelevässä laskelmassa oli vain kaksi perusmallia: keskitetty vaihtoehto KeS, missä rakennetaan saunaosasto ainoastaan palveluosaan ja hajautettu vaihtoehto HaS, missä palveluosassa sijaitsevan saunaosaston lisäksi rakennetaan viisi kerrossaunaa pyörätuoliasukkaita varten. Kokonaiskustannusten laskemiseksi oli selvitettävä ensin saunojen rakentamisesta aiheutuvat tilakustannukset. Laskelmassa on huomioitu, että HaS mallissa samalla poistuu viisi asuntoa/asukasta, jolloin syntyy vuokratappiota noiden asuntojen osalta. Toimintakustannuksiin kuuluvat saunaan kuljetuksen tuottavuusmittauksien tulokset. Saunavaihtoehtojen tilaohjelmat on esitetty taulukoissa 3 ja 4. 3.5.2.1 Tilakustannuslaskelmat Palveluosaan rakennettavan saunaosaston, jonka pinta-ala on 86 m 2, vuosikustannukseksi saadaan KeS -mallissa 22 778. Kerroksiin rakennettavien viiden saunaosaston, joiden yhteispinta-ala on 290 m2 ja palveluosaan rakennettava 86 m 2 :n saunaosaston yhteiskustannuksiksi saadaan HaS mallissa 79 442 vuodessa (taulukko 17). Taulukko 17. Saunaosastojen tilakustannukset (Kustannustieto 1/2005). saunojen asukk. pinta-ala uudishinta annuiteetti ylläpitokust. tilakust. lkm m 2 /v /v /v KeS 146 86 269 000 13 778 9 000 22 778 HaS 141 376 731 000 37 442 42 000 79 442 KeS = Keskitetty, jossa saunaosasto palveluosassa HaS = Hajautettu, jossa viisi kerrossaunaa sekä saunaosasto palveluosassa 3.5.2.2 Kerrossaunojen aiheuttama vuokratappio Kerrossaunojen rakentamiseen käytettyjen viiden asunnon, kukin 30m 2, aiheuttama vuokratappio laskettiin niitä 50:ä pyörätuoliasukasta kohden, jotka kerrossaunoja käyttävät. Neliövuokra kuukaudessa on 5,71 /m 2. Vuokratappioksi saatiin vuodessa (12*5*30*5,71 )/50 = 206. Se lisättiin tilakustannusten määrään (taulukko 19). 3.5.2.2 Toimintakustannuslaskelmat Toimintakustannusten vaikutuksen selvittämistä varten tehtiin laskelma, jossa mitattiin keskimääräinen aika pyörätuoliasukkaan saunaan kuljetukselle ottaen huomioon, että talviaikaan kuljetukseen pihan poikki kuluu hieman enemmän aikaa. Tilannetta verrattiin vaihtoehtoon, jossa kuljetus tapahtui vain oman kerroksen saunaosastoon. Tilanne on aivan sama kuin ruokailuun kuljetuksen kohdalla, joten vastaavalla tavalla laskettuna saadaan keskitetty vaihtoehdossa keskimääräiseksi ajankäytöksi 25