Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät t laboratoriossa



Samankaltaiset tiedostot
Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1

Verisuonitaudin riskitekijät

Labquality Days Jaana Leiviskä

Yksityiskohtaiset mittaustulokset

VERISUONITAUTIEN RISKITEKIJÖIDEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa

Tyypin 2 diabetes sairautena

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi)

Kuinka ateroskleroosi kehittyy

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Sydänsairauksien laboratoriotutkimukset

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Mikä on valtimotauti?

Matti Uusitupa Uusinta tutkimustietoa rasvoista Mikä on muuttunut vai onko mikään?

/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

(S-Ferrit) Kertoo elimistön rautavarastoista tarkemmin kuin pelkkä hemoglobiiniarvo.

STATIINIT kohonneen kolesterolin hoidossa

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Valtimotaudin ABC 2016

Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Mitä raskausdiabeteksen jälkeen?

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Omahoito ja valtimotaudin riskitekijät

Julkisen yhteenvedon osiot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Olmesartan medoxomil STADA , Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa

SYDÄNSAIRAUKSIEN LABORATORIOTUTKIMUKSET. Päivi Lakkisto, LT, EL Kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Kevät 2014

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

Sydäntä keventävää asiaa

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Luennon sisältö. Mitä liporoteiinit tekevät? Mitä liporoteiinit ovat? METABONOMIIKKA, LIPIDIT JA LIPOPROTEIINIT JA NIIDEN MERKITYS ATEROSKLEROOSISSA

The evolution of mankind... 80

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

DYSLIPIDEMIAN EHKÄISYN JA HOIDON MERKITYS SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSISSA. Professori Antero Kesäniemi Oulun yliopistollinen sairaala

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Lihavuusleikkausmillä. LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala

Onko testosteronihoito turvallista?

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT

Apolipoproteiinit A-I ja B

KOKONAISKOLESTEROLITASON PREANA- LYYTTISET TEKIJÄT

Onnistummeko HIV-potilaiden kardiovaskulaaririskien hoidossa? Pia Kivelä

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito

RASVAN LAADUN JA KUIDUN VAIKUTUKSET VLDL- PARTIKKELEIHIN

Julkisen yhteenvedon osiot

Matti Tolonen ja Pentti Raaste SYDÄN- TAUTIEN EHKÄISY JA ITSEHOITO

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Trusker'S Precious And Grace

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa

Suurentunut triglyseridipitoisuus

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

Eeva-Leena Pouttu OPASLEHTINEN KORKEASTA KOLESTEROLISTA TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAILLE

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta

Matti Tolonen ja Pentti Raaste SYDÄN- TAUTIEN EHKÄISY JA ITSEHOITO

Käypä hoito -suositus. Dyslipidemiat

Lataa Liikuntalääketiede. Lataa

Voimaa arkeen. Sepelvaltimotauti. Sydänhoitaja Aino Rantamäki

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Diabetes (sokeritauti)

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla el Hannele Rintala

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Dyslipidemiat. Päivitetty

Diabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Lihavuus ja liitännäissairaudet

STATIINIEN KÄYTTÖ MATALAN RISKIN POTILAILLA

Statiinien eli 3-hydroksi-3-metyyliglutaryylikoentsyymi

SYDÄNPOTILAAN ITSEHOIDON OPAS. Laatineet Matti Tolonen ja Pentti Raaste

Kuolleisuus ja sairastuvuus sepelvaltimotautiin

Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin ja dementiaan

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO

Transkriptio:

Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät t laboratoriossa Lasse Uotila Meilahden sairaalan laboratorio, HUSLAB Helsingin yliopisto, Kliininen kemia 1

Ateroskleroosi Verisuonen seinämän n tulehdus, joka johtaa ateroomaplakkien muodostumiseen makrofageihin kertyy kolesterolia, solut aktivoituvat, seurauksena myös sidekudosreaktio endoteeli vaurioituu, plakki repeää Riskitekijöit itä: : Korkea kolesteroli ja LDL-Kol Kol, tupakointi, insuliiniresistenssi jne Kohonnut LDL-lipoproteiini vie kolesterolia periferisiin kudoksiin. HDL-lipoproteiini tuo periferisistä kudoksista maksaan 2

3

4

5

6

Riskitekijät riskitekijää ään n vaikuttaminen estää taudin puhkeamista tai etenemistä sukupuoli, ikä,, tupakointi, verenpaine, LDL- ja kokonaiskolesteroli, matala HDL-kolesteroli kolesteroli, triglyseridit, mahdolli- nen diabetes (kohonnut paasto- glukoosi), sukurasitus valtimotautien suhteen, ylipaino Sydän- ja verisuonitautien kokonaisriski SCORE-tutkimusten seuranta-aineistot aineistot (Eurooppa, Suomessa FINRISKI, USA:ssa Framingham Risk Score) SCORE: suuren riskin alaraja = 5%:n kuolemanvaara 10 v. seuranta-aikana aikana hoidon perustana kokonaisriskin arviointi hoito aloitettava varhain suuren riskin potilailla 7

Kolesterolipitoisuudet 1970-luvulta pitoisuudet pienentyneet 15-20 % 1997-2000 pitoisuudet hieman kohonneet kun Kol nousee 5.0 6,5 niin riski 2 x ja Kol 8.0-arvolla riski 4 x LDL-kolesteroli lipideistä voimakkain valtimo- ahtaumataudin riskitekijä seuraavaksi merkittävin riskitekijä on matala HDL-Kol (< 1.0 mmol/l) TRIGLY: tavoitealue < 2.0 mmol/l 8

Tavoitearvot- ei viitearvot! Luonnonkansoilla kolesteroli 3.0-3.5 3.5 mmol/l = tavoite? Suomessa 80 %:lla väestv estöstä Kol yli 5.0 mmol/l ja 30 %:lla yli 6.4 mmol/l M 85 %:lla ja N 81 %:lla LDL-Kol yli 3.0 mmol/l HDL-Kol < 1.0 mmol/l M 29 %:lla, N 11%:lla TRIGLY > 2.0 mmol/l M 31%:lla, N 14%:lla alle 65 v. Plasman kolesteroli Aterogeeniset lipoproteiinit (ei-hdl- kolesteroli, non-hdl cholesterol) Kylomikronit (CM), CM-tähteet << 1 % VLDL, VLDL-tähteet 5-15 % IDL n. 1 % LDL 65-70 % Lipoproteiini (a) n. 1,5 % Anti-aterogeeniset HDL 20-30 % 9

LDL-kolesterolin määritys Ultrasentrifugointi Lipidielektroforeesi Saostusmenetelmät: t: LDL-lipoproteiinit saostetaan spesifisesti (esim. dekstraani- tai polyvinyyli- sulfaatilla). Menetelmät t vaikea automatisoida. CDC:n referenssimenetelmä -kvantifikaatio (ultrasentrifugointi + saostus) Laskenta Friedewaldin kaavalla: Kol-LDL = Kol - Kol-HDL - Trigly/2.2 yleisin menetelmä,, suuri kliininen kokemus. Kaava toimii, jos VLDL:n Kol = Trigly/2.2. Jos Trigly yli 4 mmol/l, ei toimi. Suorat määm ääritykset (3. sukupolvi) ritys (Sugiuchi ym, kaupallinen sovellus Kyowa Medex, Roche) Suora automatisoitu Kol-LDL LDLmääritys Kolesteroli solubilisoidaan lipoproteiineista ionisoitumattoman detergentin läsnäollessa Kolesterolin reagoivuus lipoproteiini-frak frak- tioissa: : HDL< Kylomikronit < VLDL < LDL Kylomikronien ja VLDL:n Kol:n reaktio estyy täysin Mg-ionin ja negatiivisesti varautuneen sokeriyhdisteen ( -cyclodextrin( sulfate) ) avulla LDL-Kol määritetään detergentin (POE-POP) POP) läsnäollessa (etenkin HDL:n Kol-reaktio estyy) spesifisesti entsymaattisesti (kolesteroli- oksidaasi, kolesteroliesteraasi, peroksidaasi) 10

Suoran LDL-Kol Kol-määrityksen etuja laskentaan verrattuna Friedewaldin kaavalla virhe liian suuri, jos Trigly yli 4 mmol/l. Suora menetelmä toimiva Trigly-arvoon 14 mmol/l asti, laimennetusta näytteestn ytteestä korkeammissakin pitoisuuksissa Matala Kol (alle 2 mmol/l) johtaa epäluotettaviin, jopa negatiivisiin Friedewald-laskentatuloksiin laskentatuloksiin.. Suoralla menetelmäll llä oikea tulos. Laskenta vaatii kolme määm ääritystä,, joita ei muuten aina tarvittaisi. Kolmen määm äärityksen virheet helposti summautuvat, suurentavat LDL-Kol:n virhettä. Laskenta vaatii ehdotonta 12 h paastoa Trigly-tuloksen vuoksi. Suora määm ääritys voidaan tehdä ilman paastoa. Kolesteroli Kokonais-Kol Kol: : Tavoitearvo < 5,0 mmol/l (suuren riskin potilaalla < 4,5 tai < 4,0 mmol/l) LDL-kolesteroli < 3,0 mmol/l (suuri riski < 2,5 tai < 2,0 mmol/l). Suurimman riskin potilailla < 1,8 mmol/l (Käypä hoito, dyslipidemiat 2009) USA 2004 LDL-Kol < 1,8 (suuri riski) Valtimotautia sairastavat diabeetikot < 1,8 mmol/l (Käyp ypä hoito, diabetes 2007) Kol:n ja LDL-Kol:n väestölle määritetyt viite- alueet ovat tavoitearvoja selvästi sti korkeampia 11

Lipidimää ääritysten 5-4-3-2-15 - muistisää ääntö Perustaso 2 eri määm ääritystä,, väli v ainakin viikko (Trigly( Trigly, LDL-Kol Kol, HDL-Kol miel. 3 määritystä) Kol < 5.0 mmol/l (< 4.5, < 4.0) Kol/HDL HDL-Kol -suhde < 4 LDL-Kol < 3.0 mmol/l (< 2.5, < 2.0, < 1.8) Trigly < 2.0 mmol/l HDL-Kol > 1.0 mmol/l Poikkeama yhdessä tai useammassa = dyslipidemia Tilapäiset iset syyt Paastoaminen, vakavat sairaudet (infektiot, sydäninfarkti, stroke) LDL- Kol ja HDL-Kol Raskaudessa nousee Kol, LDL-Kol ja TRIGLY. HDL-Kol nousee lievemmin Alkoholi TRIGLY 12

Sairaalassa Rasvat otettava heti sairaalaan tullessa (< 24 tuntia) (iskeeminen( aivohalvaus, sepelvaltimotautikohtaus) pitoisuudet alentuneet näissn issä sairauksissa 2 vk - 3 kk Primaarisia hyperlipidemioita, joihin liittyy korkea LDL-Kol Familiaalinen kombinoitu hyperlipidemia (FCHL) Familiaalinen hyperlipidemia (FH-tauti) Polygeeninen hyperkolesterolemia (yleisin) Familiaalinen apo B:n poikkeavuus Tyypin III hyperlipidemia (dys-beta- hyperlipoproteinemia) 13

Matala HDL Tavoitearvo > 1.0 mmol/l (Ruotsin Läke- medelsverket M > 1.0, N > 1.3 mmol/l) Itsenäinen riskitekijä Liikunta ja painonpudotus kohottavat Pieni alkoholin käyttk yttö, niasiini (20-30 %), fibraatit (10-15 15 %), statiinit (5-10 %) nostavat Apolipoproteiini A1 tärkein t proteiiniosa (> 1.2 g/l tavoitearvo) Matala metabolisessa syndroomassa, diabetek- sessa,, ylipainon johdosta, sappistaasissa HDL usein kääk ääntäen verrannollinen Trigly-arvoon 14

Hypertriglyseridemia Kylomikronit ja VLDL paastonäyte 12 t, ei alkoholia Yli 2.0 mmol/l tasoon liittyy lisää ääntynyt riski (Ruotsissa tavoitearvo alle 1.7 mmol/l /l) Liikunta, painonlasku, oikea dieetti alentavat Yli 5-10 mmol/l arvoilla akuutin pankreatiitin riski Useissa perinnöllisiss llisissä hyperlipidemioissa (I, V, IV, III, FCHL) Trigly 5-10 mmol/l, jopa 50-100 mmol/l Trigly 2-5 mmol/l: metabolinen syndrooma (HDL( HDL- Kol,, TRIGLY, insuliiniresistenssi, kohonnut verenpaine, vyötärölihavuus), diabetes, alkoholismi, hypotyreoosi,, lihavuus, sappistaasi,, munuaisten vajaatoiminta, pankreatiitti 15

Geenit Familiaalinen hyperkolesterolemia (Kol LDL-partikkelien oksidaatio Kol > 8.0 mmol/l, mahdollinen > 6.5 mmol/l) 1:500 autosomaalinen kodominantti 2-33 x LDL tasot LDL-reseptorin mutaation osoitus (geenitesti löytl ytää suomalaisilta 93 %) tai lymfosyyttien toimintakoe Suomessa founder-mutaatioita (valtamutaatiot FH- Helsinki, FH-Pohjois Pohjois-Karjala, FH-Turku Turku, FH-Pori Pori, FH- Pogosta,, FH-Fin11, Fin11, FH-Fin12 Fin12). Geenitesti löytl ytää nämä,, toimintakokeella löytyvl ytyvät t muutkin FH-muodot Radikaalit hapettavat ensisijaisesti LDL-partikkelien monityydyttämätt ttömiä rasvahappoja (PUFA). Lipidiperoksidaatio.. Vapautuu mm. aldehydejä (malondialdehydi,, 4-hydroksinonenaali), 4 jotka sitoutuvat apo B:n -aminoryhmiin (lysiini) Oksidoitunut LDL verisuonen seinämäss ssä on riskitekijä,, edistää ateroskleroosia, immunogeeninen OxLDL oleellinen LDL:n kolesterolin pääp ääsemiselle makrofagien sisää ään n scavenger-reseptorien reseptorien kautta, maksan LDL-reseptori ei juuri sido OxLDL:ää OxLDL toksinen suonten endoteelille, kemo- attraktantti monosyyteille, edistää niiden muutosta makrofageiksi,, estää solujen poistumista valtimon seinäst stä,, johtaa makrofagien muuttumiseen kolesteroli-täyteisiksi vaahtosoluiksi (foam cells) Tutkimuskäyt ytössä menetelmiä OxLDL:n määritykseen 16

Liikunta HDL-Kol 5 % LDL-Kol 5 % ja TRIGLY 4 % laihduttaminen tai ruokavaliomuutokset voivat tehostaa edullisia muutoksia Ateroskleroottisen verisuoni- taudin riski ja apolipoproteiinimääritykset 1. LDL-kolesterolin pitoisuus on lipidimää äärityk- sistä paras valtimotautien riskimittari Oikeasti tärkein t riskiparametri on veressä kiertävien, valtimoseinämiin miin pääp ääsevien aterogeenisten partikkelien lukumää äärä Jokainen aterogeeninen lipoproteiinipartikkeli (LDL, VLDL, IDL, Lp(a), CM) sisält ltää yhden apo B-molekyylin, joten tämän t n pitoisuus on suora riskimittari 17

Ateroskleroottisen verisuoni- taudin riski ja apolipoproteiinimääritykset 2. Apo B lipoproteiinipartikkeleissa Apo B-määrityksen tulisi täydentt ydentää tai osin korvatakin LDL-kolesteroli kolesteroli-määrityksiä sekä riskimittarina että mm. statiini- ja muiden hoitojen seurannassa Apo B:llä ei KäypK ypä hoito-suosituksen tavoite-arvoja. arvoja. HUSLABin tavoitearvo < 1100 mg/l. Kanadassa riskipotilaiden tavoitearvo < 900 mg/l tai < 800 mg/l ADA:n ja ACC:n yhteinen suositus: apo B- ja non- HDL-Kol Kol-määrityksiä tulee käyttk yttää LDL-Kol:n ohella statiinihoidon seurantaan. Apo B usein vaikein saada hoitotavoitteeseen (Diabetes Care 2008;31:811-822) 822) VLDL, IDL, LDL ja Lp(a) ) sisält ltävät t kukin yhden apo B-100-molekyylin partikkelia kohti; kylomik- ronit yhden apo B-48-molekyylin partikkelia kohti apo B-100:n molekyylipaino 512 700, apo B-48:n 240 800. JälkimmJ lkimmäinen inen muodostaa 2152 amino- terminaalisinta aminohappoa edellisen 4500:sta Immunokemiallinen määritys mittaa sekä apo B- 100:n että apo B-48:n Useimmilla potilailla apo B määm äärittää pääosin (> 90 %:sti) LDL:n apo B:tä. Hyperlipidemioissa tavallista suurempi osa apo B:stä voi olla VLDL:ss :ssä (IDL:ssä, lipo(a):ssa), ), mutta apo B silloinkin aterogeenisten partikkelien mittari 18

Miksi LDL-Kolesteroli Kolesteroli-määritys ei yhtä hyvä riskimittari kuin apo B? LDL-partikkeleissa on aina yksi apo B-molekyyli, mutta niiden Kol-pitoisuudet vaihtelevat terveellä yksilöll llä 25 %, hyperlipidemioissa suurempikin ero Kol-pitoisuuksissa mahdollinen; LDL-Kol ei kuvaa partikkelien määrää hyvin LDL-Kol Kol-määrityksen informaatio olisi parempi, jos erottelisi partikkelikoon mukaan kahteen (LB- ja SD-LDL) tai kolmeen kokoryhmää ään (pienet partikkelit aterogeenisimmat) USA:ssa käytettyk non-hdl HDL-Kol (Kol - HDL-Kol Kol) on aterogeenisen Kol:n mittarina informatiivi- sempi kuin LDL-Kol Kol,, mutta ei apo B:n veroinen Apo B, apo A1 Jos LDL-Kol normaali tai lievästi koholla ja apo B korkea,, LDL todennäköisesti sisält ltää paljon pieniä tiheitä (SD)-partikkeleita partikkeleita.. NämäN sisält ltävät vähemmän Kol,, mutta ovat aterogeenisimmat. (Helppo tunkeutuminen valtimoseinämää ään, LDL:n hapettumistaipumus lisää ääntynyt). DM tyyppi 2! 2 Apo A1 HDL:n tärkein apolipoproteiini,, voi korvata HDL-Kol Kol-määrityksiä Apo B/Apo A1-suhde kuvaa aterogeenisten ja anti-aterogeenisten aterogeenisten partikkelien suhdetta plasmassa. TämäT tärkeämpi riskimittari kuin suhteet Kol/HDL HDL-Kol tai LDL-Kol Kol/HDL-Kol, jotka myös s tulisi laskea Kol-mää ääritysten yhteydessä 19

ApoE-genotyypit Geneettinen polymorfia. Alleelit E2, E3 ja E4. Genotyypit E 2-2, 2 2, E 2-3, 2 E 2-4, 2 E 3-3, 3 3, E 3-4, 3 E 4-44 E3 yleisin, yli 70 %:lla (3-3, 3, 2-3, 2 3-4). 3 Suomessa E4 tavallista yleisempi (yli 20 %) ja E2 harvinainen. apo E 2-22 2 liittyy dyslipoproteinemiaan (tyyppi III), Kol ja TRIGLY 5-105 mmol/l Kolesterolin absorptio on runsainta apo E4:ll :llä (4-3, 4-4 4). TällT llöin ruokavaliomuutokset voivat merkittävästi alentaa Kol-arvoa arvoa. Apo E2: : vähäisinv absorptio Apo E4:ssä maksan LDL-reseptorin downregulaatiota (Kol nousee), E2:ssa upregulaatiota (Kol laskee) Apo E 4-alleeli: riskisuhde 3-5 x Alzheimerin tautiin fenotyyppi elfor+immunofiksaatio 20

Lipoproteiini (a), Lp(a) Muistuttaa LDL-partikkelia partikkelia. Apo B-100:aan liittyy spesifinen apo(a)-proteiini proteiini disulfidisidoksella Apo(a):lla sekvenssihomologia plasminogeenin kanssa.. Lisäksi kringle-domeeni, jonka polymeri- saatioaste ja apo (a):n molekyylikoko vaihtelee Itsenäinen riskitekijä vaskulaaritauteihin! (Pitoisuudella > 250 mg/l, mutta riskitekijätulokset tulokset ristiriitaisia) Hyytymisen esto? LDL-reseptori reseptori-interaktio? LDL-Kol:n alentaminen ei vaikuta Lp(a)-tasoihin Muita riskitekijöit itä Homokysteiini Tulehdus- herkkä CRP Koholla oleva HbA1c 21

Homokysteiini 22

Homokysteiini Hoitotavoite < 10 µmol/l, viitealue 5-15 µmol/l pitoisuutta voidaan alentaa antamalla vitamiineja: foolihappo + B 12 -vitamiini + B 6 -vitamiini kohonneella pitoisuudella yhteys sydän- ja verisuonisairauksiin ja trombooseihin interventiokokeiden vaikutus kuolleisuuden laskuun näyttäisi olevan olematon? Indikaatiot: B 12 -vitamiinin puute (esim. maharesektion jälkeen), B 6 -vitamiinin puute, foolihapon puute, valtimotautien riski, laskimotromboositaipumus, rikkipitoisten aminohappojen aineenvaihdunnan geneettinen häiriö Määritys: HPLC, immunomääritykset, entsymaattinen Valtimotaudin kulku Infektio/inflammaatio verisuonen seinäss ssä. Endoteelivaurio LDL-Kol Kol-uptake; kolesterolikertymä makrofageihin (vaahtosolut), johtaa plakkiin plakki rupturoituu = tukos solukuolema = elimen, esim. sydämen toiminnan vajaus 23

Tulehdus herkkä-crp CRP, hs-crp CRP klassinen (bakteeri)tulehduksen( merkkiaine, jonka synteesiä sytokiinit indusoivat maksassa hs-crp:n kohonnut arvo viittaa piilevää ään tulehdukseen, mahdolliseen aterogeneesiin CRP:n aterogeneesiin liittävi viä havaintoja: - liittyy endoteelisolun dysfunktioon - lisää endoteelisolujen adheesiomolekyylejä - lisää monosyyttien kemoattraktiota - lisää makrofagien LDL-ottoa ottoa; Circul. 2001; 103:1194 - lisää oxldl:n ottoa makrofageihin ja apoptoosia; PNAS 2002; 99:13403-8. 2001; 103:1194-7 24

hs-crp:n nousu osoitettu riskitekijä: koronaaritauti, sydäninfarkti aivovaltimotauti (stroke( stroke) perifeerinen valtimotauti diabetes mellitus (tyyppi 2) ja metabolinen oireyhtymä hypertensio kokonaiskuolleisuus,, sydäntautikuolleisuus Statiinit alentavat CRP:tä ja riskiä Viitealue alle 3 mg/l (n), alle 2,5 mg/l (m) Meier-Ewert et al Clin Chem 2001;47:426-430 25

Ridker et al 2002 COMPARISON OF C-REACTIVE C PROTEIN AND LOW-DENSITY LIPOPROTEIN CHOLESTEROL LEVELS IN THE PREDICTION OF FIRST CARDIOVASCULAR EVENTS PAUL M.RIDKER,M.D., NADER RIFAI,PH.D., LYNDA ROSE,M.S., JULIE E.BURING N Engl J Med,Vol.347,N.20 November 14,2002 C-reactive protein and LDL cholesterol were measured at baseline in 27,939 apparently healthy American women 26

Ridker et al Circ 2003 (N=14719F, 8 yrs) Yeh and Willerson 2003 27

Herkkä CRP riskitekijänä 2 määm ääritystä,, vähintv hintään n 2 viikon välein; v keskiarvoa käytetk ytetään n riskin arviointiin (AHA/CDC:n suositus) seurantatutkimukset pelkän n CRP:n osoittaman riskin alentamisesta puuttuvat 28

Yhteenveto Apo B merkittävä riskitekijä,, määm äärityksiä tulisi lisätä.. Saatavuus aikaisemmin huono, tulos hitaasti. HUSLAB tekee nyt nopeasti.. Kliininen kokemus vähäinen v verrattuna LDL-Kol:iin Perinteisistä lipideistä LDL-Kol tärkein riskitekijä, seuraavina kokonais-kol Kol,, matala HDL-Kol ja koholla oleva Trigly. Ei-HDL HDL-Kol:ia tulisi seurata! Kol/HDL HDL-Kol- (< 4) tai LDL-Kol Kol/HDL-Kol (< 3) suhteita tulisi seurata LDL-Kol:n ohella, mutta apo B/apo A1 -suhde (tavoitealue < 0.8 N/ < 0.9 M) vielä tärkeämpi Herkkä CRP merkittävä itsenäinen inen riskitekijä Homokysteiinin alentaminen ei vähentv hentänytnyt kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin 29