k ä y t t ä j ä l l e k ä t e v ä t e k n o l o g i a Marika Nordlund Kotona asumisen haasteita ja kehittämistoiveita Korjausneuvonnan asiakkaiden asumiskyselyn tuloksia
2 Sisältö 1. Johdanto: Tavoitteet ja toteutus... 3 2. Tulokset ja niiden tarkastelua... 3 2.1 Vastaajat... 3 2.2 Korjausneuvonnan asiakkaiden asuminen... 4 2.3 Kehittämistoiveita asumiseen... 4 3. Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä... 5 3.1 Pientaloasuminen yleistä, asunnon muutostyöt tarpeen... 5 3.2 Halu asua kotona... 5 3.3 Asumisen teknologiaa vähän käytössä... 5 Liite 1: Kyselylomake... 7
3 1. Johdanto: Tavoitteet ja toteutus KÄKÄTE-projektin toteuttaman kyselyn tarkoituksena oli selvittää Vanhustyön keskusliiton korjausneuvonnan asiakkaiden asumisoloja, asumiseen liittyviä haasteita sekä käytössä olevaa asumisen teknologiaa. Vanhustyön keskusliiton alueelliset korjausneuvojat keräsivät vastaukset haastattelemalla asiakkaitaan käydessään heidän luonaan tavallisilla neuvontakäynneillään. Vanhustyön keskusliitolla on eri puolilla maata yhteensä 15 alueellista korjausneuvojaa, jotka avustavat veteraaneja ja vanhuksia asunnossa tarvittavien muutostöiden kartoittamisessa, suunnittelussa, korjausavustusten hakemisessa ja tarvittaessa myös muutostyöt suorittavan urakoitsijan löytämisessä. Asiakkaat ovat pääosin iäkkäimpiä ikäihmisiä. Samalla kyselyllä kerättiin tietoa myös turvapuhelimen ja matkapuhelimen käytöstä. Näitä tuloksia ei ole tarkasteltu tässä raportissa, sillä niistä löytyy tietoa erillisestä raportista: Turvapuhelin on vähän käytetty apuväline. Raportti on saatavilla KÄKÄTE-projektin verkkosivuilla www.ikateknologia.fi. 2. Tulokset ja niiden tarkastelua Vastauksia korjausneuvonnan asiakkaiden asumiskyselyyn saatiin yhteensä 78 kappaletta. Vastauksia kerättiin kesän ja alkusyksyn 2011 aikana. 2.1 Vastaajat Vastaajilta kerättiin taustatietoina tiedot sukupuolesta ja iästä. Kyselyyn vastanneissa oli enemmän naisia kuin miehiä. Suuri osa vastanneista oli pariskuntia ja he vastasivat yhteisellä lomakkeella. Tämän vuoksi tarkkaa sukupuolijakaumaa ei aineiston perusteella pysty esittämään. Taulukko 1: Vastaajat Lukumäärä Prosentteina Naisia (yksinasuvia) 29 37 Miehiä (yksinasuvia) 18 23 Pariskuntia 31 40 Yhteensä 78 100 Taulukko 2: Vastaajien ikäjakauma* Lukumäärä Prosentteina Alle 65 vuotta 1 1 65 69 vuotta 0 0 70 74 vuotta 3 4 75 79 vuotta 6 8 80 84 vuotta 14 18 85 89 vuotta 40 51 90 vuotta tai yli 14 18 Yhteensä 78 100 *Pariskuntien vastauksissa ikää on tarkasteltu vanhemman puolison mukaan. Useimmiten puolisot olivat hyvin samanikäisiä.
4 Eniten vastaajia (51 %) oli ikäryhmässä 85 89-vuotiaat. 90-vuotiaita tai vanhempia oli 18 %. Saman verran eli 18 % oli ikäryhmässä 80 84-vuotiaat. Lähes 90 % vastaajista on siis iältään 80-vuotiaita tai sitä vanhempia. Korjausneuvonnan asiakkaiden myötä on siis mahdollista tavoittaa iäkkäimpiä ikäihmisiä. Siten tämä vastaajaryhmä täydentää hyvin KÄKÄTE-projektin teknologiakyselyihin vastanneiden joukkoa. 2.2 Korjausneuvonnan asiakkaiden asuminen Asunto Enemmistö (71 %) vastaajista asui omakotitalossa. Heistä yli puolet eli 56 % asui kaksi- tai useampikerroksisessa talossa. Rivitalossa asuvia oli 13 % vastanneista. Yhtä henkilöä lukuun ottamatta kaikki heistä asuivat yksikerroksisessa asunnossa. 16 % vastaajista asui kerrostalossa, heistä vain kaksi hissittömässä talossa: toinen heistä talon ensimmäisessä kerroksessa ja toinen toisessa kerroksessa. Asiakkaan toimintakykyyn liittyvät suurimmat haasteet kotona pärjäämisessä Tämä kysymys oli monivalintakysymys, johon vastaaja saattoi valita useamman kuin yhden vastausvaihtoehdon. Eniten haasteita (64 %:lla vastaajista) liittyi heikkoon fyysiseen toimintakykyyn, erityisesti liikkumiseen. Rollaattorin käytön mainitsi haasteeksi kotona pärjäämiselle 47 % vastaajista. Heikot fyysiset voimat haittasivat 44 % vastanneista ja heikko kuulo 35 % vastanneista. Vähiten haasteita aiheuttivat turvattomuuden kokeminen (12 %), muistisairaus/muistamattomuus (12 %) ja pyörätuolin käyttö (8 %). Muuna toimintakykyyn liittyvänä haittaavana tekijänä mainittiin tasapaino-ongelmat. Asiakkaan asuntoon liittyvät suurimmat haasteet kotona pärjäämisessä Myös tämä kysymys oli monivalintakysymys, jossa pyydettiin valitsemaan kaikki ne asuntoon liittyvät tekijät, jotka haittaavat kotona asumista. Eniten haasteita (45 %:lle vastaajista) aiheutui portaista asunnon sisäänkäynnin yhteydessä. Seuraavaksi eniten eli 36 % maininnoista koski muita, vastausvaihtoehdoissa mainitsemattomia tekijöitä. Tässä kohdassa vastaajat mainitsivat mm. kalliit asumiskustannukset, omakotitalon kunnossapidon työläyden ja talon huonon kunnon. Portaista oli haittaa myös asunnon sisällä, kun asuintilat sijaitsevat useammassa kerroksessa (23 % vastauksista). 22 % vastaajista mainitsi haasteeksi tukikaiteiden tai -kahvojen puuttumisen. Kapeat kulkuaukot haittasivat 17 % kyselyn vastaajista. Muutamat vastaajat (alle 10 %) ilmoittivat suurimmiksi haasteiksi pesu- ja/tai wc-tilojen ahtauden tai sijainnin eri rakennuksessa, kynnysten korkeuden ja puulämmityksen. Yksittäisten vastaajien haasteena oli juoksevan veden puuttuminen ja heikko valaistus. Käytössä oleva asumiseen liittyvä teknologia Vastaajilta kysyttiin annetuista vaihtoehdoista monivalintakysymyksellä, mitä teknologiaa heillä on käytössään. Ovihälytin/-tunnistin oli käytössä 14 %:lla vastaajista. 10 % kyselyyn vastanneista ilmoitti käyttävänsä muuta, lomakkeessa mainitsematonta teknologiaa: mm. sähköpyörätuoli, kuulovammaisten apuvälineet ja hämäräkytkimellä varustettu pihavalaistus. Monissa vastauksissa oli lisäksi mainittu palovaroitin. Liesivahti oli käytössä 8 %:lla vastanneista ja lääkemuistuttaja/-kello 5 %:lla vastanneista. Kenelläkään ei ollut turva-/tunnistinmattoa, eikä vuodehälytintä/-tunnistinta. 2.3 Kehittämistoiveita asumiseen Avokysymyksellä kysyttiin, mitä asiakkaan mielestä pitäisi tehdä, jotta hän pärjäisi vielä paremmin kotonaan. Vastauksissa mainittiin mm. yksinasuvien asumiskulujen pienentäminen, asunnon suuret remontit, kuten vesikaton uusiminen tai pesutilojen rakentaminen asuinkerrokseen sekä pienemmät remontit, kuten luiskien rakentaminen ja ovien leventäminen. Erityisesti mainittiin tarve palvelujen lisäämiseen. Palveluilla vastaajat tarkoittivat kotiin saatavaa apua. Esimerkiksi ulkoiluun, siivoukseen ja
5 pihatöiden tekemiseen tarvittaisiin apua. Lisäksi toivottiin ateriapalvelua sekä parempia kuljetuspalveluja kotoa kunnan keskustaan. Asunnon kunnostamisen ja palvelujen lisäämisen ohella kaivattiin tukea fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Moni vastaaja kaipasi lievitystä yksinäisyyteen, juttukaveria ja ylipäätään sosiaalista toimintaa. Joku vastaajista halusi kotiin ohjattua jumppaa. 3. Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä Seuraavaksi on koottu omien otsikoiden alle tärkeimmät kyselyssä esiin nousseet seikat. 3.1 Pientaloasuminen yleistä, asunnon muutostyöt tarpeen Vastauksista ilmenee, että suurin osa kyselyyn vastanneista korjausneuvonnan asukkaista asuu maaseudulla tai pienemmissä taajamissa, enimmäkseen omakotitaloissa. Talon ja pihan kunnossapito aiheuttavat työtä ja kustannuksia, ja asukkaat joutuvat miettimään, miten kunnossapito hoituu, jos he eivät itse siihen enää pysty. Toisaalta asumiseen liittyviä suuria ongelmia ei paljoa ole, sillä korjausneuvonnan asiakkaina vastaajille on kodin muutostöitä jo tehty. Tehtyjä muutostöitä mainittiin vastauksissakin, vaikka niistä ei erikseen kysytty. Asunnon muutostöinä oli mm. rakennettu luiskia ja asennettu tukikaiteita. Toisaalta joillakin vastaajilla olisi tarvetta asunnon isompaan remontointiin. Kuitenkin suuret remontit, kuten lämmitysjärjestelmän uusiminen tai uusien pesutilojen rakentaminen, saattavat pienituloisilla ikäihmisillä jäädä tekemättä kalliiden remonttikustannusten ja korjausavustusten suurten omarahoitusosuuksien vuoksi. 3.2 Halu asua kotona Vastauksista välittyy, että asunnolla tai paremmin sanottuna kodilla on suuri merkitys vastaajille. Kotona halutaan asua niin pitkään kuin mahdollista, vaikka olisi hankaluuksiakin. Elämä on monilla keskittynyt kotiin, ja sinne halutaan palveluja tukemaan asumista. Eniten kotona pärjäämisen haasteita vastaajille aiheuttivat heikko fyysinen toimintakyky ja heikot fyysiset voimat. Myös rollaattorin käyttö hankaloitti kotona asumista, koska tilan tarve lisääntyy. Hieman yllättävästi muistisairauden mainittiin haittaavan kotona asumista vain 12 %:ssa vastauksia. Tämä voi selittyä kysymyksen asettelulla eli suurimpien haasteiden kysymisellä. Ehkä (lievää) muistisairautta ei lueta suurimpien haasteiden aiheuttajaksi ja vaikeammin muistisairaat eivät useinkaan voi enää asua kotonaan. Rivien välistä vastauksista näkyy selvästi, että korjausneuvonnalla yritetään tehdä kaikki mikä pystytään asiakkaan kotona asumisen mahdollistamiseksi. Pienilläkin muutostöillä asiakkaan arkea voidaan helpottaa, ainakin jonkin verran. Usein jo vähäisetkin muutokset riittävät asiakkaille, ja monissa avoimissa vastauksissa korostettiin tyytyväisyyttä omiin asumisoloihin. 3.3 Asumisen teknologiaa vähän käytössä Asumiseen liittyvää teknologiaa on vastaajilla käytössä varsin vähän. Toisaalta on hyvä huomioida, miten eri tavoin ihmiset mieltävät asumisen teknologian. Esimerkiksi valmiissa vastausvaihtoehdoissa ei ollut palovaroitinta, mutta moni oli sen erikseen maininnut. Toisaalta kukaan ei luetellut varsinaisia kodinkoneita. Niitä tosin ei asumisen teknologiaksi yleisesti mielletäkään, mutta kuitenkin ne ovat
6 useimmilla käytössä olevaa kodin tekniikkaa. Turvallisuuteen liittyvää tekniikkaa, kuten ovihälyttimiä, turvamattoja ja liesivahteja tai muistin apuvälineitä, kuten lääkemuistuttajia on vastausten mukaan käytössä vain harvoilla. Onko niin, ettei teknologiasta ole tarpeeksi tietoa vai eikö sitä haluta ottaa käyttöön? Voi olla, ettei tällaiselle tekniikalle koeta olevan tarvetta, vaikka se voisi helpottaa arkea paljonkin. Tieto erilaisista saatavilla olevista ratkaisuista saattaa hyvinkin olla avain teknologian laajempaan hyödyntämiseen ikäihmisten asumisessa. KÄKÄTE-projektin yhtenä keskeisenä tehtävänä on jakaa tietoa ikäihmisille kotiin tarkoitetusta teknologiasta, sen hankkimisesta ja käytöstä. Lisätietoa selvityksistä ja julkaisuista löytyy KÄKÄTE-projektin verkkosivuilta. www.ikateknologia.fi.
7 Liite 1: Kyselylomake KÄKÄTE-projekti: kysely korjausneuvonnan asiakkaille 1. Asiakas (rastittakaa molemmat, jos kyseessä on pariskunta): mies, syntynyt vuonna nainen, syntynyt vuonna 2. Asuntona on / asunto on omakotitalo/maalaistalo, asunnossa on kerrosta rivitalohuoneisto tai paritalossa, asunnossa on kerrosta kerrostalon. kerroksessa, talossa on hissi kerrostalon. kerroksessa, talossa ei ole hissiä 3.a. Kotona pärjäämisen suurimmat haasteet / asiakkaat? Valitse tärkeimmät (2 4) asiakasta/asiakkaita koskevat kohdat: heikko fyysinen toimintakyky (liikkuminen) käytössä oleva pyörätuoli käytössä oleva rollaattori heikot fyysiset voimat muistisairaus / muistamattomuus heikko näkö heikko kuulo turvattomuuden kokeminen / pelkää muu, mikä 3.b. Kotona pärjäämisen suurimmat haasteet / asiakkaan asunto? Valitse tärkeimmät (2 4) asiakkaan asuntoa koskevat kohdat: portaita asunnon sisäänkäynnin yhteydessä portaita asunnon sisällä (asuintilat useammassa kerroksessa) korkeat kynnykset kapeat kulkuaukot puuttuvat tukikaiteet/-kahvat wc on eri rakennuksessa wc ei ole asuinkerroksessa wc on liian pieni pesutilat ovat eri rakennuksessa pesutilat eivät ole asuinkerroksessa pesutilat ovat liian pienet puulämmitys ei juoksevaa vettä / viemäröintiä heikko valaistus muu, mikä 4. Mitä seuraavia laitteita on? Valitse kaikki ne laitteet, joita on: lankapuhelin turvapuhelin ja hälytyspainike matkapuhelin (kännykkä) ovihälytin/-tunnistin/-ilmaisin turva-/tunnistinmatto liesi-/hellavahti lääkemuistuttaja/-kello/-kiekko vuodehälytin/-tunnistin/-ilmaisin muuta, mitä: ei mitään
8 5. Jos asiakkaalla on turvapuhelin, niin kuinka usein hän käyttää sitä? Valitse sopivin vaihtoehto: ei ole turvapuhelinta päivittäin 4 6 kertaa viikossa 1 3 kertaa viikossa 1 4 kertaa kuukaudessa harvemmin kuin kerran kuukaudessa minulla ei ole vielä ollut tarvetta käyttää ei käytä lainkaan, miksi? 6. Jos asiakkaalla on turvapuhelin, niin onko sitä käytetty avun pyytämiseen? kyllä ei 7. Jos turvapuhelinta on käytetty, niin minkälaista saatu turvapuhelinpalvelu on ollut? riittävää puutteellista, millä tavalla 8. Jos asiakkaalla on turvapuhelin, niin mistä turvapuhelin on saatu? kunnan kotihoidolta hankkinut itse omainen hankkinut muualta, mistä 9. Jos asiakkaalla on turvapuhelin, niin minkälaisia ominaisuuksia turvapuhelimessa hänen mielestään tulisi kehittää? Valitse kaikki sellaiset ominaisuudet, joita näissä laitteissa tulisi kehittää: laite tulisi olla helpompi hankkia laitteessa tulisi olla selkeämpi näyttö laitteessa tulisi olla suuremmat näppäimet kaiuttimessa tulisi olla parempi kuuluvuus laitetta tulisi voida käyttää myös kodin ulkopuolella laitteiden tulisi olla kauniimpia tai sirompia laitteiden tulisi olla paremmin vedenkestäviä laitteiden huollon tulisi olla paremmin saatavilla ja nopeampaa laitteiden akun tulisi kestää pidempään muuta, mitä? 10. Jos asiakkaalla on matkapuhelin (kännykkä), niin kuinka usein hän käyttää sitä? Valitse sopivin vaihtoehto: ei ole kännykkää päivittäin 4 6 kertaa viikossa 1 3 kertaa viikossa 1 4 kertaa kuukaudessa harvemmin kuin kerran kuukaudessa asiakkaalla on kännykkä, mutta ei käytä sitä, miksi? 11. Jos asiakkaalla on kännykkä, niin mitä hän tekee sillä? Valitse kaikki ne asiat, joita tekee: soittaa ja vastaanottaa puheluja lähettää tekstiviestejä vastaanottaa tekstiviestejä muistuttaa itseään tärkeistä asioista käyttää herätyskellona pitää mukanaan tuomassa turvaa ulkona liikkuessaan pitää lähettyvillään tuomassa turvaa ollessaan kotona ottaa valokuvia kuuntelee radiota käyttää internetiä käyttää sähköpostia muuta, mitä?
9 Mitä muuta asiakas haluaisi sanoa turvapuhelimesta, turvarannekkeesta ja turvapalveluista? Mitä asiakkaan mielestä pitäisi tehdä, että hän pärjäisi / he pärjäisivät vielä paremmin kotonaan?