Kuhmon Kalevalakylän alueen Master Plan hanke. Kainuun Etu Oy

Samankaltaiset tiedostot
MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW Seinäjoella

E-P:n Matkailuparlamentti Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

VETOVOIMAA ORTODOKSISESTA KULTTUURISTA INVESTOINTIHANKE

Saarijärven elinkeinostrategia.

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kainuun Liikunta ry STRATEGIA

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

Tutustu WILD TAIGAN KESÄÄN. Luontoa ja kulttuuria. Kesän 2015 parhaat vinkit. Kuva: Lassi Rautiainen

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Kainuun matkailustrategia : toimenpideohjelma ajalle

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

Tuusulan kunnan elinkeino-ohjelma

Tiivistelmä: 4. Uusien investointien aktivointitoiminnalla (vieraan pääoman sijoittajien haku ulkomailta) nopeutetaan majoituskapasiteetin kasvua.

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

Kuntien digitalisaation kannustin

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA

Idän Taiga ry Jäsenyrityksiä 59 (tilanne ), joista 76 % (45) mukana yhteismarkkinoinnissa

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Maakuntaohjelma Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum Liisa Hentinen

Keski-Suomen matkailustrategia Keski-Suomen matkailuhallitus

Tervetuloa Kuhmoon

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

Kyllä maalla on mukavaa!

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä

keino mittari tavoite vastuu ja seuranta Kuhmoon tuleva ulkopuolinen raha:

Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy

Uusilla apajilla. Kainuun matkailufoorumi. Kajaanissa Tuomo Tahvanainen, toimialajohtaja Kainuun Etu Oy

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA FSA:n vuosikokous

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Ethical Leadership and Management symposium

Hankkeen viestintäsuunnitelma

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän matkailun toimintamalli kulttuuriympäristöissä I Anne Mattero Opetus- ja kulttuuriministeriö

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

07-07 Nov Poll results

3.1 Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n roolin ja aseman määrittäminen

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Otsikko Sivu 38 Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä 3

Infra-alan kehityskohteita 2011

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

CEMIS-seminaari 2012

GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA

Luonto lisää liikettä

Tämän sopimuksen osapuolet ovat Rovaniemen kaupunginhallituksen konsernijaosto ja Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy

Sulkavan elinvoimastrategia

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

DEEF-kilpailu

Seuratuki urheiluseuratoiminnan kehittämisessä

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Missiona Pohjoisen menestys. Timo Rautajoki,

Arvioinnista kehittämiseen

Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä


Kahvitarjoilu auditorion aulassa, tutustuminen maakunnan matkailuhankkeisiin

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen.

Joensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta. Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL SEINÄJOKI

Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto,

Kouvolan seudun matkailun master plan. Työpajat

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010)

Sulkavan elinvoimastrategia

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Osaavan työvoiman rekrytointi Kainuuseen -hanke Tiedotustilaisuus

Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE)

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

Pyöräilyn kehittämisiä. Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina

Ulla Keto & Marjo Nykänen

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

HYÖTY IRTI HENKILÖSTÖTUTKIMUKSISTA!

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma

HOPSY-aktiivinen opiskelija hyvinvoivassa oppimisympäristössä

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Ideasta totta Vaala Pirjo Oikarinen

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus

Kalajoen Hiekkasärkkien matkailukeskuksen kestävän liikkumisen strategia. Hankkeen esittely

Tapahtumien Hämeenlinna

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista

Maakuntahallituksen työn arviointilomake

Tiivistelmä: 4. Uusien investointien aktivointitoiminnalla (vieraan pääoman sijoittajien haku ulkomailta) nopeutetaan majoituskapasiteetin kasvua.

Kulttuuriympäristö. jokaisen oma ja kaikkien yhteinen

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Kestävä Rakentaminen -klusteri

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vetovoimaa kestävästä matkailusta

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Transkriptio:

Kuhmon Kalevalakylän alueen Master Plan hanke Ver 1 07.11.2014

2 Sisällysluettelo: 1. Projektin nimi: Kuhmon Kalevalakylän alueen Master Plan hanke 3 2. Hankkeen hakija/hallinnoija:, 3 3. Hankkeen budjetti: 36.000 3 4. Hankkeen kesto: 15.12.2014 14.5.2015 (5 kk) 3 5. Hankkeen tavoitteet 3 6. Taustaa hankkeistuksen tarpeelle 3 7. Kuhmon Kalevalakylän alueen Master Planin keskeinen sisältö 4 8. Hankkeen suunnitellut toimenpiteet 5 8.1. Ulkopuolisen asiantuntijatahon valinta vetovastuuseen käytännön prosessista 6 8.2. Hyvien käytänteiden keruu ja hyödyntäminen 6 8.3. Työpajatyöskentely alueen toimijoiden kesken 6 8.4. Alueen erityisosaamisen hyödyntäminen tavoitteen saavuttamisessa 6 8.5. Kannustavan ja riittävän yksiselitteisen kehittämisohjelman luominen 6 9. Hankkeen keskeisimmät toimijat 7 10. Toimintasuunnitelma 7 11. Hankkeen tavoitellut tulokset 7 11.1. Indikaattorit 7 12. Hankkeen vaikuttavuus 8 13. Budjetti ja rahoituslaskelma ajalle 15.12.2014 14.5.2015 8 14. Hankkeen henkilöstö 8 15. Yhteystiedot 8

3 1. Projektin nimi: Kuhmon Kalevalakylän alueen Master Plan hanke 2. Hankkeen hakija/hallinnoija:, 3. Hankkeen budjetti: 36.000 4. Hankkeen kesto: 15.12.2014 14.5.2015 (5 kk) 5. Hankkeen tavoitteet Kuhmon Kalevalakylän alueen Master Plan hankkeen tavoitteena on toteuttaa ulkopuolisen asiantuntijan johtamana prosessi, jonka kautta selvitettäisiin Kuhmon Kalevalakylän alueen matkailullisen kehittämisen kannalta merkittävät kehittämiskohteet ja kirjata niiden systemaattinen kehittämissuunnitelma. Tavoitteena on sitouttaa Master Plan suunnitteluprosessiin mukaan tulevat keskeisimmät kehittäjätahot Kuhmon kaupunki, alueen keskeisimmät yritykset,, Kuhmon Yrittäjät, Kajaanin ammattikorkeakoulu jne. - tuomaan innovatiivisia uusia ideoita alueen matkailulliseen kehittämiseen, uusien tuotteiden kehittämiseen ja sitoutumaan siten toimenpideohjelman toteutukseen jatkossa. 6. Taustaa hankkeistuksen tarpeelle Kuhmo on tunnettu erityisesti kamarimusiikin kautta. Talkoovoimin käynnistetty ja pitkälti nykyäänkin talkoovoimin toimiva tapahtuma - on tänään kansainvälinen ja omassa lajissaan korkealle arvostettu festivaali, joka kokoaa vuosittain heinäkuussa tuhansia osallistujia ympäri maailman konsertteihin. Kuhmo Talo upeana kulttuurikeskuksena tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet konserttien ja konferenssien toteuttamiselle. Uutuutena ovat monipuolinen kansanmusiikkijuhla Sommelo, Kuhmon Talvi sekä erityisesti lapsille suunnattu Hilpeä Heinäkuu -tapahtumat. Kuhmon Kamarimusiikkifestivaali on nostettu 2010 Wienin valtionoopperan festivaaliarvioissa sarjassaan maailman kolmanneksi parhaaksi festivaaliksi ja englantilainen musiikkijulkaisu Songlines nosti tuoreen kansanmusiikkijuhla Sommelon 25 parhaan etnofestivaalin listalle. Alueelle on ominaista villieläinten katselua ja valokuvausmahdollisuuksia tarjoavat yritykset sekä kulttuuriin ja vahvaan kalevalaiseen kansanperinteeseen pohjautuvat matkailupalvelutuotteet. Alue valittiin vuonna 2008 kansainvälisessä EDEN (European Destination of Excellence Network) kilpailussa Suomen nousevaksi matkailukohteeksi teemassa Wildlife, culture and local heritage eli Luonto, kulttuuri ja paikallinen elämäntapa. Euroopassa on vuoteen 2009 mennessä palkittu yhteensä 119 matkailualuetta 27:sta maasta kyseiseen konseptiin pohjautuen Wild Taiga on ensimmäinen EDEN -palkittu konsepti Suomessa. Vain kaksi aluetta Suomesta on palkittu EDEN huomion osoituksella (2014 tilanne).

4 Villieläinten katselutuotteisiin pohjautuvien yritysten asiakasryhmät muodostuvat merkittävin osin kansainvälisistä asiakkaista. Karhut, sudet ja ahmat muodostavat suurimman kiinnostuksen kohteen asiakkaille ja ovatkin vetovoimatekijä Idän Taigan alueelle ja koko Kainuulle. Kainuussa toimii nykyisellään toistakymmentä katselutuoteyrittäjää, joista valtaosa Idän Taigan alueella. Katselutuoteyritysten lisäksi Kuhmossa toimivan, Metsähallituksen hallinnoiman luontotietokeskus Petolan vieraina, näyttelyissä, tapahtumissa ja tiedonhakumatkalla, käy vuosittain suuri määrä matkailijoita. Valtakunnallisestikin aitona kalevalaisuuden kehtona pidetty Juminkeko tietokeskus ylläpitää omalla toiminnallaan kalevalaista kulttuuria ja palvelee matkailijoita kiinnostavana näyttelyidenpitopaikkana ja tietokeskuksena. korjaustöitä ja pohtinut Kalevalakylän ja sen Kuva: Kalevala Spirit Oy Kuhmossa on toiminut Kalevalaiseen kulttuuriin vahvasti nojaava Kalevala kylä, jonka toiminnoista on vastannut Kalevala Spirit Oy. Se on toiminnallaan tehnyt Kalevalaista kulttuuria tunnetuksi ja yritys on onnistunut Joulun tuotteistamisessa erittäin hyvin kalevalaisuus ja suomalainen Joulu kiinnostavat ulkomaisia asiakasryhmiä. Vuonna 2014 Kalevala Spirit Oy myi omistamansa rakennukset Kuhmon kaupungille ja sen kautta toiminta Kalevalakylässä on ollut käymistilassa, myös maanvuokrasopimus Kuhmon kapupungin kanssa purettiin. Kuhmon kaupunki on kesän 2014 aikana toteuttanut infraan liittyviä liiketoiminnan kehittämistoimia ja tulevaisuutta. Kaupungin tahtotilana on saada alueelle pitkän aikavälin systemaattinen kehittämisohjelma, joka nojaisi yritysvetoiseen toimintaan ja joka hyödyntäisi alueen muiden yritysten verkostoa. Kalevalakylän vieressä sijaitsevan leirintäalueen toiminta on hiipunut samoin. Alueella olleet ikääntyneet rakennukset on purettu/myyty Kalevala Spirit Oy:n toimesta. Kuhmon matkailupalvelujen kehittämistä rajoittaa osaltaan alueen majoituskapasiteetin puute, erityisesti sesonkiaikoina. Kalevala hotellin sekä Hotelli Kainuun kapasiteetit yhdessä pienempien mökkimajoitusta tms. tarjoavien yritysten kanssa eivät riitä vastaamaan kysyntään erityisesti heinäkuussa. Moni matkailija turvautuukin yksityismajoituksiin tässä tilanteessa. Palvelutuotannon monipuolistamisella ja ympärivuotisuuteen panostamalla Kuhmolla on edellytyksiä menestyä tiukassa kisassa matkailijoista muun Suomen kanssa. Idän Taigan alueella on toiminut jo vuodesta 2004 alueellinen matkailuyhdistys, Idän Taiga ry. Sen fokus on toteuttaa yhteismarkkinointitoimenpiteitä jäsenyritysten kesken niin kotimaassa kuin kv-matkailumarkkinoinnin osalta. Se koordinoi myös jäsenyrityksille markkinointi- ja T&K palveluja alueen kehittämishankkeiden toimenpiteiden kautta ja markkinoi suoraan aluetta sekä koti- että ulkomaassa Wild Taiga nimikkeen alla.

5 7. Kuhmon Kalevalakylän alueen Master Planin keskeinen sisältö Näkökulmana hankkeessa ja Kuhmon Kalevalakylän alueen Master Planissa on laajemmin alueen vetovoiman ja alueelle suuntautuvan ostovoiman lisääminen kuin pelkästään perinteisesti ymmärrettävä matkailu. Olennaista on kirkastaa Kuhmon kaupungin ja erityisesti Kalevalakylän alueen rooli kainuulaisessa matkailun kentässä ja hahmottaa Kuhmon/alueen suhde lähialueen matkailukeskuksiin, ja kuvata Kalevalakylän alueen vetovoimatekijät matkailualueena. Kesäajan matkailun ja vapaa-ajan sesongin lisäksi ympärivuotisuus on painotuksena, kuten esimerkiksi tapahtumatuotanto eri vuodenajoille. Master Plan suunnittelun aikajänne on pitkä, mieluummin lähempänä 10 vuotta. Keskeistä kokonaisvaltaisessa kehittämisessä on luonto- ja kulttuuriympäristö. Edelleen on tarvetta hahmottaa laajemminkin matkailun kehittämistarpeet alueen maankäytössä ja ympäristörakentamisessa. Tarvittava kaupungin kunnallistekninen rakentaminen suunnitellaan ja toteutetaan pitkäkestoisena ohjelmana Master Planin aikajänteellä. Master Planissa arvioidaan, mitä matkailutuotteita ja muita palveluita alueelle on mahdollista ja perusteltua kehittää. Tarkastelu kattaa laajan matkailutuotevalikoiman: Luontoa hyödyntävät matkailutuotteet Kulttuurimatkailu Tapahtumamatkailu sekä elämys-, liikunta- ja hyvinvointimatkailu Vesistö- ja kalastusmatkailu Ostosmatkailu Muut potentiaaliset kehityskohteet, kuten incentive -matkailu Kokonaisvaltaisen kehittämisen kulmakivenä ovat yhteistoimijaverkostojen ja yhteispalvelujen kehittäminen. Kaikissa kehittämistoimissa pyritään edistämään hyvää yhteistyötä alueen matkailupalvelujen tuottajien kanssa, tavoitteena kehittää kuhmolaisten yritysten ja muiden kainuulaisten matkailupalvelutuottajien kanssa yhteistyössä kilpailukykyisiä matkailutuotteita. Hankkeessa syntyvän Kuhmon Kalevalakylän alueen Master Plan 2015-2025 sisältää ainakin matkailun nykytilan ja vetovoiman analyysin, alueen matkailun kehittämis- ja toteuttamissuunnitelman, matkailun yhteistyöverkoston kuvauksen ja yhteismarkkinoinnin toteutuksen, matkailun kehittämistarpeet alueen maankäytössä ja ympäristörakentamisessa, tulevaisuuden kehittämistoimenpiteet 2015 2025 voimassaolevien strategioiden linjausten mukaisesti. 8. Hankkeen suunnitellut toimenpiteet Matkailun Master Plan prosesseja on toteutettu Kainuussa Vuokatin alueella, Kalevan kankaalla Kuhmossa, Paljakan alueella, Ukkohallan alueella sekä Ristijärvellä Saukkovaaran ja Ristijärven pirtin kohteisiin liittyen. Myös Kajaanin kapupungin alueella on käynnistetty :n koordinoimana Master Plan hanke lokakuussa 2014. Näiden prosessien toteutuksessa ovat olleet mukana laajalti alueiden keskeisimmät toimijat, erityisesti yritykset ja kunnat. Paljakan, Ukkohallan ja Saukkovaaran/Ristijärven Pirtin alueiden Master Plan -toteutuksissa on hyödynnetty julkista rahoitusta :n koordinoimien kehittämishankkeiden kautta, joiden tukemana myös alueiden yritysten aktiivinen mukanaolo on ollut mahdollista pienemmillä rahoitusosuuksilla. Näin toimien prosessiin sitoutuvia tahoja on ollut enemmän ja varsinaisten toimenpideohjelmien toteutukseen on sitoutunut laajempi joukko toimijoita. Palaute näistä hankkeistuksista on ollut poikkeuksetta myönteinen. Tehdyissä

6 toimenpideohjelmissa on saatu toteutettua mm. matkailukeskusten tiestöihin liittyviä uudistuksia, yhteisten alueiden ifraan liittyviä rakenteita jne. Rokua-Oulujärvi Master Planin toteutuksen jälkeen yhteistoiminta Valtatie 22 konseptissa tuotti tielle Matkailutie statuksen ja myöhemmin Tervantie hankkeistuksen. Ristijärven Pirtin alueella käynnistettiin Master Plan toteutuksen jälkeen arkkitehtikilpailu, jonka kilpailun voittanut ehdotus on tätä nykyä pohjana investorien hakemiselle ja Kultaisen Iän -kohteen etukäteismarkkinoinnille. Nämä muutamat esimerkit osoittavat yhdessä tehdyn prosessin voiman yhdessä työstäen sitoudutaan konkreettisiin kehittämistoimiin. Hankkeen suunnitellut toimenpiteet aikajärjestyksessä: 8.1. Ulkopuolisen asiantuntijatahon valinta vetovastuuseen käytännön prosessista Käytäntö on osoittanut, että ulkopuolisen toimijatahon mukanaolo prosessissa edesauttaa yhteisen tahtotilan muodostamista. Ulkopuolinen asiantuntijataho pystyy näkemään metsän puilta ja pystyy kyseenalaistamaan vakiintuneita käsityksiä ja täten suuntaamaan prosessia suuntaan, jota ei välttämättä alueen omat toimijat ole tulleet ajatelleeksi. Vetovastuussa olevan tahon kilpailuttamisessa voidaan ottaa huomioon alueen erityspiirteet ja yksilöidä toimeksianto selkeästi, antaen kuitenkin toteuttamiselle ja innovatiivisuudelle riittävästi väljyyttä. Ulkopuolisen toimijatahon rooli on etukäteen käydyissä suunnittelupalavereissa todettu myönteiseksi vaikuttajaksi innovatiivisten vaihtoehtojen löytämiselle. Ulkopuolinen katsantokanta on tarpeen Kuhmon kaupungin / Kalevalakylän alueen ja sen ympäristön matkailun uusien mahdollisuuksien löytämisessä. 8.2. Hyvien käytänteiden keruu ja hyödyntäminen Pyörää ei kannata keksiä uudelleen. Vastaavankokoisissa kaupungeissa kuin Kuhmo, on mitä todennäköisemmin lähestytty samanlaisia ongelmakohtia innovatiivisesti ja saatu jo kokemuksia näistä kannattaa ottaa hyöty irti tutustumalla niihin ja ottamalla hyviä osia käyttöön omassa kehittämistyössä. Hankkeen asiantuntijatahon tehtäviin kuuluu kerätä hankkeen alussa tietoa hyvistä, muualla toteutetuista käytänteistä myöhemmin toteutettaviin työpajoihin, tuoda vaihtoehtoisia näkökantoja esiin ja tätä kautta nopeuttaa prosessia. 8.3. Työpajatyöskentely alueen toimijoiden kesken Kuten edellä todettu, itse prosessin lopputulos ja toimenpideohjelmaan sitoutuminen on sen vahvempaa mitä tiiviimmin alueen eri toimijat osallistuvat Master Plan prosessiin. Tämä voidaan toteuttaa etukäteen suunniteltujen, selkeitten, temaattisten työpajojen toteutuksen kautta. Työpajoja ei tule kutsua koolle vain keskustelemaan yleisistä asioista tai kuulemaan vetovastuussa toimivan asiantuntijatahon kokemuksista muualla toteutetuista vastaavista prosesseista. Toiminnan tulee perustua aitoon vuorovaikutukseen ja innovointiin periaatteena tulee olla Kaikki ideat ovat hyviä, kunnes toisin todistetaan. Sitouttamisen kannalta itse prosessi on jopa tärkeämpi kuin varsinainen lopputulos. On arvioitu, että tarpeellinen määrä alueen toimijoiden kanssa käytyjä työpajoja olisi vähintään 2 kpl. 8.4. Alueen erityisosaamisen hyödyntäminen tavoitteen saavuttamisessa Master Plan prosessissa kannattaa hyödyntää alueelta löytyvä erityisosaaminen. Osaamista löytyy mm. Kuhmon kaupungin teknisen puolen ammattilaisilta, kaavasuunnittelijoilta, Kajaanin Ammattikorkeakoulun hyvinvointimatkailun ja peliteollisuuden osaajien taholta, arkkitehdeiltä jne. Prosessin vetovastuussa olevan koordinaattorin sekä asiantuntijatahon tehtävänä on koota

7 työpajatyöskentelyä tukemaan joukko ammattilaisia innovoimaan, tuomaan rohkeita uusia toimintatapoja alueen kehittämiseen liittyen. 8.5. Kannustavan ja riittävän yksiselitteisen kehittämisohjelman luominen Master Plan tuotoksen onnistumista mitataan hyvällä, innostavalla prosessilla ja onnistuneella, kaikkien hyväksymällä lopputuotoksella, johon osallistujatahojen on helppoa sitoutua ja jonka toteutukseen kullekin toimijataholle kuuluvat omat vastuualueensa. Master Planin tulee olla dokumentoitu, ei pelkästään ajatus, johon voidaan ajoittain vedota. Master Planissa tulee yksilöidä pitkäjänteisen kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet, joiden tulee olla konkreettisia, haastavia mutta saavutettavissa olevia. Toimenpideohjelman ei tule olla kaikkea syleilevä vaan on uskallettava tehdä rohkeita valintoja. Jo tavoiteasetannassa on otettava huomioon ylemmän tason ohjelma-asiakirjat (Maakuntaohjelma, Kainuun Matkailustrategia jne.) jotta toimenpideohjelman toteutusta tukevat hankeresurssit olisivat tarvittaessa käytettävissä. 9. Hankkeen keskeisimmät toimijat Hankkeen vastuullisena toteuttajana on. Hankkeen vastuuorganisaation tukena prosessissa ovat: Kuhmon kaupunki Idän Taiga ry Kuhmolaisen matkailupalveluja tuottavat yritykset Kuhmolaiset kauppaliikkeet Kuhmon Yrittäjät ry Kainuun liitto Kajaanin Ammattikorkeakoulu 10. Toimintasuunnitelma Aktiviteetti Tavoiteltu tulos Aikataulu Alueen tuntevan, Ulkopuolinen asiantuntijataho 15.11. - 15.12.2014 a m m a t t i m a i s e n vetovastuuseen hankeajalle a s i a n t u n t i j a o r g a n i s a a t i o n kilpailuttaminen hankkeelle a s i a n t u n t i j a k s i h a n k i n t a l a i n s ä ä d ä n n ö n mukaisesti Hyviin käytänteisiin Aineistoa työpajatyöskentelyyn 15.12. 31.12.2014 tutustuminen ja tiedonkeruu (koordinaattori/asiantuntijataho Työpajatyöskentelyyn osallistuvien edustajien kokoaminen Toimintaryhmät, jotka tukevat hankkeen toimintaa laajalti sen eri osa-alueilla 15.12. 31.12.2014 Toimintasuunnitelmassa sovittujen toimenpiteiden toteutus Suunnittelu, toteutus (vähintään 2-3 työpajaa) ja raportointi 15.12.2014 14.5.2015

8 Toimenpiteiden vaikuttavuuden analysointi ja jatkotoimenpiteet Toimenpidesuunnitelma jatkon suhteen, vastuutoimijatahosta päättäminen 1.5. 14.5.2015 11. Hankkeen tavoitellut tulokset Kuhmon / Kalevalakylän alueen imago elinvoimaisena ja houkuttelevana matkailukohteena vahvistuu positiivisemmaksi Tax-free matkailu on kehittynyt lähtötilanteesta. Syynä tähän on Kuhmon / Kalevalakylän alueen matkailullisen palvelukonseptin monipuolistuminen ja tunnettuuden lisääntyminen. Kuhmon / Kalevalakylän alue löytää oman keskeisimmän viestinsä vietäväksi maakunnan rajojen ulkopuolelle Yhteistyö Kuhmon kaupungin ja alueen yrityselämän ja muiden kehittäjätahojen välillä tehostuu Kuhmon / Kalevalakylän alueen rooli kainuulaisessa matkailun kentässä ja suhde lähialueen matkailukeskuksiin selkiintyy 11.1. Indikaattorit Hankkeen vaikuttavuutta arvioidaan seuraavilla konkreettisilla mittareilla: INDIKAATTORI Kuhmon / Kalevalakylän alueen imago elinvoimaisena ja houkuttelevana matkailukohteena vahvistuu positiivisemmaksi; mielipidetutkimus Tax-free matkailu on kehittynyt lähtötilanteesta. Syynä tähän on Kuhmon / Kalevalakylän alueen matkailullisen palvelukonseptin monipuolistuminen ja tunnettuuden lisääntyminen. Kuhmon / Kalevalakylän alue löytää oman keskeisimmän viestinsä vietäväksi maakunnan rajojen ulkopuolelle Yhteistyö Kuhmon kaupungin ja alueen yrityselämän ja muiden kehittäjätahojen välillä tehostuu; sidosryhmäkysely hankkeen jälkeen Kuhmon / Kalevalakylän alueen rooli kainuulaisessa matkailun kentässä ja suhde lähialueen matkailukeskuksiin selkiintyy; yhteistyö vakiintuu muutos + + + + + 12. Hankkeen vaikuttavuus Hankkeen toimenpiteet selkiinnyttävät, päivittävät ja vahvistavat Kuhmon / Kalevalakylän alueen mielikuvaa kansainvälisenä kulttuuri- ja luontomatkailualueena. Muutos edesauttaa positiivisesti Kuhmon / Kalevalakylän alueen elinkeinoelämän kehittymiseen sekä erityisesti matkailuelinkeinon vilkastumiseen. Master Plan prosessi onnistuessaan sitouttaa alueen toimijoita entistä tiiviimpään yhteistyöhön jatkossa, kaikkien eduksi. Maankäytön systemaattisella suunnittelulla ja erilaisilla näkökulmilla alueen olemassa olevan infran hyödyntämiseen ja uuden luomiseen saadaan aikaan entistä viihtyisämpi asuinympäristö ja kiinnostavampi matkailukohde. 13. Budjetti ja rahoituslaskelma ajalle 15.12.2014 14.5.2015 Erillinen liite

9 14. Hankkeen henkilöstö Hankkeen palkkauskustannuksiin varataan resurssi hankkeen taloushallinnon kustannuksiin. Taloushallinnosta vastaa :n taloushallinnon henkilöstö osa-aikaisesti. Kaikki osa-aikaiset henkilöt pitävät tuntikirjanpitoa tehdystä työstä kuukausittain. Muu hankesuunnitelman mukaan tarvittava henkilöstöresurssi ostetaan ulkopuolisen asiantuntijapalvelun kautta, avoimella kilpailutuksella, voimassaolevan hankintalainsäädännön mukaan. Ulkopuolinen asiantuntijataho, joka vastaa prosessin juoksuttamisesta, kilpailutetaan voimassa olevan Hankintalainsäädännön mukaisesti. Asiantuntijataho vastaa myös hankkeen projektipäällikön vastuualueesta (hallinnointiin liittyvät raportoinnit ym.) Hankkeen valvojana ja ohjaajana hakijan/hallinnoijan puolelta on :n toimialajohtaja Tuomo Tahvanainen. Vastuuhenkilönä hankkeessa toimii :n toimitusjohtaja Antti Toivanen. 15. Yhteystiedot Hankkeen yhteyshenkilö Tuomo Tahvanainen,, 044 551 4585, tuomo.tahvanainen@kainuunetu.fi

10