- Yleissitova työehtosopimus sitoo kaikkia, myös järjestäytymättömiä työnantajia. Pitää myös muistaa, että jos työehtosopimuksella joku asia on sovittu paremmin kuin laki edellyttää, niin silloin sopimuksella on lainvoima. Jokaisen kuskin pitää puolestaan ymmärtää, että ei ole irtisanomisen peruste, jos vaatii sopimuksen ja lakien mukaiset työolot ja palkan, muistuttaa Pauli Kettunen. Pauli Kettunen on kova, mutta kohtuuden mies Kuljettaja on orjan renki! - Kuskin asema on nykyisessä rikkäästi ja kriittisesti kantaa kaikki noudattavat työlain- dään alarajalta kun teollisuudes- tilanteessa metsäalalla hankala. alan asioihin. Monet päivän- säädäntöä ja voimassaolevaa sa sopimusta tulkitaan ylä- Olen sanonut, että kuski on polttavista alan ongelmista työehtosopimusta. Nyt niin ei rajalta, sanoo Kettunen. orjan renki. Yrittäjät on ajettu koskevat suoraan tai sivuavat vaan ole. Asiat hienosti hoita- - Keskipalkkojen korotustar- liian tiukalle ja taloustilanne on myös kuljettajia. Kovimmat ja via yrityksiä on paljon, mutta ve on 2,5 3 euroa tunnilta, jon- heikentynyt selvästi, sen näkee terävimmät kommentit Kettu- aivan liikaa on niitä, joilla lait ka voi tehdä nykyisen tessin hyvin yrittäjäliiton omasta tilas- selta irtoavat luonnollisesti sil- ja sopimukset jäävät omaan puitteissa tulkintaa muuttamal- tosta. Neljäsosa yrityksistä ui loin, kun puheena on kuljet- arvoonsa. la. Se poistaisi kuljettajapuolelta kuin kyykäärme, pää vilahtaa tajien asema ja sen paranta- Metsäkonealan palkkaus on monta ongelmaa: niukan toi- pinnan yläpuolelle vain joskus. minen. yksi olennaisimmista kysy- meentulon voisi hankkia nor- Näin sanoo Pauli Kettunen, - Nämä ovat varsinkin val- myksistä: se on jäänyt jälkeen maalilla työajalla. Työssä jaksa- juukalainen pitkän linjan metsä- takunnantasolla sellaisia hom- muista teollisuudenaloista pa- minen, kestäminen ja viihtymi- koneenkuljettaja ja järjestö- mia, joissa pitää olla kova, jos rissa vuosikymmenessä lähes nen paranisivat. Nyt on liian mies, nykyään ammattikuntan- haluaa omia etujaan korjata. kolmanneksen. paljon loppuun palamisia, niin sa luottomies ja edunvalvoja Irtorahaa ei leijaile metsäalal- - Metsäkonealan työehto- fyysisesti kuin psyykkisestikin. valtakunnankin tasolla; Puu- ja erityisalojen liiton metsäkonealan johtokunnan puheenjohta- la, mutta kuljettavat eivät voi loputtomiin olla joustoelementti. sopimus ei ole paljon huonompi kuin esimerkiksi mekaanisen metsäteollisuuden Sopimukset tehdään noudatettaviksi ja. Kettunen ottaa vahvasti, vä- - Kuljettajat vaativat vain oikeutta ja kohtuutta. Sitä, että vastaava, mutta sen tulkinta metsäkoneyrityksissä teh- Pauli Kettunen oli yhtenä ammattikuntansa puolesta neu- 68
vottelemassa Koneyrittäjien liiton kanssa uutta työehtosopimusta. Sopimus syntyi tiukan loppurutistuksen jälkeen. Matalahan se on, mutta askel oikeaan suuntaan, onhan sen vaikutus hieman parempi tupoon verrattuna. Sopimus sinällään on kuitenkin arvoton, jos sitä ei työpaikoilla noudateta. - Silloin kun toimitaan lakien ja sopimusten mukaan, kaikki saavat olla puhtaalla omallatunnolla, ei tarvitse pelätä tarkastuksia, eikä joskus isojakaan jälkimaksuja. - Metsälaki ja metsäsertifikaatti edellyttävät myös toimimista sosiaalisesti kestävällä tavalla. Se tarkoittaa lakien ja sopimusten noudattamista työsuhteissa. Asian valvonta on kuitenkin säädetty ja jätetty heikolle tasolle, harmittelee Kettunen. - Pitäisiköhän ryhtyä kyselemään eurooppalaisilta työnteki- Pauli Kettunen yrittää katsoa maailmaa monelta kulmalta, sillä metsäalana asiat ovat yhteisiä, ne sivuavat kuljettajia monella tapaa. Ymmärrystä riittää työantajien ongelmiinkin. - Metsäkoneyrittäjien mahdollisuudet päättää omista ja oman yrityksensä asioista on viety omista käsistä. Niistä päättävät liian usein asiakas tai rahoittaja. Kun velkaa on riittävästi päällä, yrittäjä itse ei itse päätä juuri muusta kuin suhteesta emännän kanssa, jos siitäkään. jäjärjestöiltä ja kuluttajilta, mitä votaan, mutta sosiaalisen kestävyyden sissä. he ajattelevat sertifiointijärjestelmästä, valvonta ei nykyisel- Uudessa työehtosopimuksissä. jossa muut asiat vallään toimi metsäkoneyrityksessa on sovittu projektista, jos- 69
sa tiedotuksen, koulutuksen ja tiedä kukaan. Puukaupan tilan- kuin kuskiakaan. muilla maksuilla puun hinnan valvonnan avulla varmistetaan ne on joka tapauksessa paha, Metsäteollisuuden raaka- Suomen tason mukaiseksi, jo- työehtojen toteutuminen. Kat- pahempi kuin annetaan ym- ainehuoltoa ei voi laskea ten kilpailukyky ei sitä kautta sotaan mitä tuo tullessaan. Ket- märtääkään ja kestää varmasti tuontipuun varaan. Jo nyt enää parane. tusen mielestä myös työsuojelu- pitkään, ennen kuin kauppa on teollisuuden kapasiteettia - Olen mielessäni kuvitellut, viranomaisten tulisi hoitaa oma entisellä tasolla. on niin paljon, että neljän- että puolikymmentä vuotta ja osuutensa valvonnassa. Laimea puukauppa näkyy nes on pitänyt täyttää tuon- sitten Venäjän omat laitokset Puukauppa tukehtuu metsäkoneyritysten työtilanteessa ja tietysti taloudessa jo tipuulla, vaikka kotimaan hakkuumäärät olleet hyvät. hoitavat jo oman puun, eikä raakapuuta riitä muualle. Aika Pauli Kettunen on katsellut lähiaikoina. - Kesäleimikoita on - Tuontipuu Venäjältä voi riippuu tietysti siitä, miten pys- tosi huolissaan puukaupan ny- näilläkin kulmilla monin paikoin loppua milloin vain, sanoo tyvät omia laitoksia laittamaan kytilannetta. - Metsäverotuk- vain parin viikon tarve. Se ei Pauli Kettunen. Jo nyt ve- ja kuinka nopeasti ja paljon län- sen muutoksen vaikutuksia ei naurata yrittäjää sen paremmin näläinen säätää tulleilla ja simaiset haluavat sinne investoi- Työllisyystilanne metsän alkutuotannossa huolestuttaa Metsä- ja metsäkonealan työllisyystilanne näyttää kovin huolestuttavalta puukaupan vaimeudesta johtuen. Etenkin kelirikkoajan, kesän ja tulevan syksyn osalta on odotettavissa hiljaiseloa alkutuotannossa, ellei puukauppatilanne merkittävästi vilkastu lähiaikoina. Tilanne heijastuu varsin nopeasti myös mekaaniseen ja muuhunkin metsäteollisuuteen työllisyysongelmina. Metsäveromuutoksesta johtuva tilanne on ollut odotettavissa jo vuosia. Veromuutoksen päättäneet ovat unohtaneet nyt käsillä olevan tilanteen hoitamisen joko tahallaan tai tahattomasti. Voihan olla niinkin, että keinot ovat aika vähissä. Tämän hetken tilanteen arviointi olisi pitänyt pystyä tekemään ennen veromuutoksesta päättämistä 11 vuotta sitten. Nyt ollaan tilanteessa, että myyntikelpoiset metsät ovat paljolti niillä omistajilla, joilla ei ollut myyntitarvetta näköpiirissä kun asiasta päätettiin ja he valitsivat jo silloin myyntituloverotuksen. Ne metsäomistajat, joilla oli myyntitarvetta tai halua ja myytävää puuta, pysyivät ns. pinta-alaverotuksen piirissä ja halusivat hyödyntää jo verotetun metsänsä. Päätehakkuita hakattiin 11 vuoden siirtymäaikana kovalla sykkeellä paikoin jopa arveluttavan ohuissa ja nuorissa metsissä. Osa metsäteollisuuden tulevaisuuden mahdollisuuksista käytettiin lyhytnäköisesti etukäteen. Näyttää siltä, että niillä alueilla, joilla väestön tulotaso on keskimääräistä alhaisempi, hakkuumahdollisuudet on käytetty kutakuinkin tarkkaan. Myyntikelpoiset metsät keskittyvät vauraammille alueille, missä metsäpohjatkin ovat monesti parempituottoisia kuin karuilla kehitysalueilla. Toivon, ja uskon että toivo- Kirjoittaja on Puu- ja erityisalojen liiton metsäkonealan johtokunnan puheenjohtaja juukalainen Pauli Kettunen. Hän ottaa jatkossakin kantaa ja tuo kuljettajien näkökulmaa alan ajankohtaisiin asioihin Metsätransin sivuilla. mukseen yhtyy moni muukin, että kevään ja kesän koitpasiteetin sopeuttamisesta vat osaltaan teollisuuden kataessa ne metsänomistajat, käytettävissä oleviin raakaainemääriin. Tuontipuuhun ei joilla myyntipuuta metsissään on, tarkastelisivat myyntitarpeitaan metsän taloudel- ei ainakaan pitkällä tähtäimel- voi kovin vankasti tukeutua, linen ja kasvatuksellinen hoito mielessään. Siihen tarjou- Pelkään käsillä olevan tilanlätuu hyvä tilaisuus lumien lähtiessä ja lomien alkaessa niil- julkisuudessa on haluttu kerteen olevan kriittisempi kuin lekin metsänomistajille, jotka toa. Metsäkone- ja terminaalialalle saatiin neuvoteltua mal- asuvat eri paikkakunnalla kuin missä heidän metsänsä tillinen ja pitkän työrauhan sijaitsevat. antava työehtosopimus, nyt Puun saanti metsistä on ensiarvoisen tärkeää mm. met- työtilaisuuksia mm. näille on muiden tehtävä turvata säteollisuuden säilyttämiseksi Suomessa. Se on edellytys hellisesti toimiville metsä- alansa osaajille ja samalla re- metsien tulevallekin taloudelliselle hyödyntämiselle. Nyt pitkien seisokkien aiheuttakoneyrittäjille. Mahdollisissa ilmoitetut teollisuuden tuotannon supistukset ja työnte- häviä, mutta osaaminen voi missa konkursseissa rauta ei kijöiden irtisanomiset johtu- karata. 70
da. Sahoja ainakin nousee tiuhaan tahtiin. Liikaa kapasiteettia Kuljettajilla on luonnollisesti omat mielipiteet siitä, millä metsäalan yrittäminen saadaan kannattavaksi ja miten yrittäjillä on mahdollisuus maksaa kuljettajilleen riittävää palkkaa. Pauli Kettunen sanoo oman mielipiteensä varmasti, ei yrittäjiä neuvoen vaan faktana. Kalustoa on liikaa, se on mitoitettu maksimihakkuita varten ei keskimäärän mukaan. Koneita on kolmanneksen verran liikaa. Miksi? Siihenkin Kettusella on oma näkemys: teollisuuden painostuksesta! - Teollisuus on taitava hankkimaan kiilapoikia väliin jos ylitarjonta alkaa vähetä liikaa. Näin sitä Kettusen mukaan on tehty. - Piirimies alkaa kehua konekuskia, että sullahan tuo homma käy, eikö kannattaisi miettiä oman koneen ja yrityksen laittoa, pärjäät varmasti paremmin kuin kuskina, töitä meiltä kyllä löytyy. - Ostatetaan ensin se käytetty kone ja vuoden päästä piirimies tulee ja sanoo, että kylläpä sinulla käy tämä homma, taitaa kannattaakin ja tämä meidän yhteistyökin pelaa mukavasti. Alkaa sinulla vain olla vähä vanhaa tuo kalusto, eikö olisi syytä uusia Kun uusit, niin laitetaan lisää motteja. - Sitten kun uusi kone on, todetaan vaan, että tässäpä tämä uusi sopimus, on siinä tosin jouduttu näitä hintoja vähän tarkastelemaan alaspäin. 30 vuotta metsässä Nyt hieman yli viisikymppisen Pauli Kettusen metsäkoneenkuljettajan ura alkoi 80 luvun alussa. Siihen saakka leipä oli irronnut metsurin hom- Puutyöt ovat yksi Pauli Kettusen harrastuksista. Luova mies tuntee puun sielun ja osaa etsiä sisältä sen, mitä luonto on sinne piilottanut. Visapuut ja pahkat taipuvat miehen käsissä käyttö- ja koristeesineiksi. mista. - Velipoika meni Mantsiselle ajamaan Ösa 260:sta ja Veli Mantsinen oli kysellyt tietäisikö hän ketään, joka haluaisi opetella metsäkonehommia. No, velipoika oli tuuminut, että voisi löytyä. Teimme sitten tuohon Uuron baariin treffit Veli Mantsisen kanssa. Hän tarjosi kahvit, antoi Volvo 969:n avaimet ja näytti kartalta missä kone on. Siinä oli peruskoulutus koneenkuljettajaksi, nauraa Pauli. No olihan siellä velipoika tukena samalla savotalla. - Siinä tilanteessa oli näin jälkikäteen katsoen vähän enemmänkin enteellisyyttä, nauraa Kettunen. Kun sitä koneen paikkaa kartalta katsottiin, niin silmään pisti lähimaastosta yksi paikannimi: Helvetin portti. Kun Mantsinen lopetti metsäkoneurakoinnin Kettunen siirtyi Aulis Parviaisen leipiin. Parviainen puolestaan myi metsäkonetoiminnot sittemmin Motoajolle. - Minä menin mukana siinä kaupassa, joten nykyinen työsuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti jo pian 25 vuotta. Metsäkonekoulutus arvioitava uudelleen Tämän päivän metsäkonekoulutus ei saa Kettuselta kiitosta, päinvastoin hän pöllyttää huippukallista nykyjärjestelmää railakkaasti ja vaatii, että koko koulutusjärjestelmä on arvioitava uudelleen. - Nyt tilanne on se, että kolme vuotta käydään koulua ja vain pieni osuus valmistuneista on osaavia ja yrittäjän mieleisiä, ihmettelee Pauli Kettunen. Nykykoulutus kitkee opiskelijoilta oma-aloitteisuuden täysin pois. Pojat herätetään koulussa, sitten on valmis aamupala, ilmoitetaan milloin transitti lähtee metsään, huolto-auto otetaan mukaan, toisella autolla tuodaan eväät, syömään käsketään ja iltapäivällä kerrotaan milloin transitti lähtee metsästä, kärjistää Kettunen. - Sitten kun näin opetettu mies tulee tosi savotalle, niin eihän siitä mitään tahdo tulla. Ei osata varautua yhtään eteen tuleviin asioihin. Siinä opastajakin helposti hermostuu. Kettunen on puhunut ja kirjoittanut asiasta paljon niin koulujen kuin koulutusta suunnittelevien ja ohjaavien päättäjienkin kanssa, mutta vastakaiku on ollut vähäistä. Asia yritetään vaieta kuoliaaksi, halutaan turvata opettajien työpaikat ja oppilaitosten olemassaolo. Kaikkein tärkeintä on vain opiskelijoiden pääluku syyskuun puolivälissä. Sen mukaan kulkee rahoitus. Mitään merkitystä ei ole sillä onko oppilasjoukko sellaista, joka on tosissaan alasta kiinnostunut. Puhtaalta pöydältä Ensimmäinen ratkaisu uudenlaiseen metsäkonekoulutukseen löytyy Kettusen mukaan tietysti alan palkkauksesta. Palkkakysymys pitää ratkaista ensin. Alalta pitää saada elanto ja toimeentulo normaalilla työajalla. Kun metsäkonealan ammatit ovat palkkatasoltaan ja työajoiltaan kilpailukykyiset teollisuuden kanssa, kouluihinkin alkaa aivan varmasti hakeutua oikeanlaista, alasta tosissaan kiinnostunutta ainesta ihan ylioppilaspohjalta. Silloin voidaan laittaa oppilaitoksiin pääsykokeet, joissa vielä selvitetään soveltuvuus ja motivaatio alalle. Kun tähän päästään, voisi pari metsäkonekoulua sulkea, visioi Kettunen uutta tehokkaampaa koulutusta. Jäljellejääviin kouluihin valittaisiin uusin kalusto ja opettajiksi sellaiset, joilla itsellä on vankka kokemus metsäkonetyöstä. Oppilasmäärät voitaisiin puolittaa ja siitä huolimatta kuskipulasta ei olisi tietoakaan - yrittäjien tarpeisiin riittäisi tekijöitä. - Se kyllä pittää mehtäkonneen ajo oppia kahteen vuoteen, paukauttaa Kettunen vahvalla murteellaan kysymykseen tarvittavan koulutuksen pituudes- 71
ta. Kaksi vuotta riittää hyvin, kun keskitytään olennaiseen. Kyllä peruskoulu opit pitää opetella jo peruskoulussa; ne eivät kuulu enää metsäkonekoulussa opeteltaviin taitoihin. Jonkinlainen yleistieto kyllä. - Ensin puoli vuotta teoriakoulutusta, tietotekniikkaa, hydrauliikkaa, puulaatuja. On turha väännellä 70 luvun Valmetin kannenpultteja momenttiin, sellaista ei enää metsässä tehdä. Se on turhaan hukattua aikaa. Seuraavana vaiheena Kettusen mallissa on metsäjakso ammattimiehen ohjauksessa. - Koulutuskoneet pitää olla kuin hävittäjäkoulutuksessa, ohjaamossa on kuskin takana toinen tuoli. Opiskelija istuu ensin ammattimiehen takana, havainnoi sieltä tekijämiehen työskentelyä, kyselee ja oppii työtavat ja vasta sitten kahvoihin. Koulutus alkaa ajokoneelta, ja kun se on hallinnassa, katsotaan kenestä on motokuskiksi. - Sitten kun olisi jonkun aikaa, vaikka vuoden päivät metsässä, voitaisiin käydä taas pikku pätkä koulun penkillä ja taas takaisin metsään ja muutaman kuukauden kuluttua annettaisiin opinnäytetyö. Monen toimen mies Pauli Kettunen lähti järjestötoimintaan mukaan jo nuorena, eikä ole katunut. Liityin liittoon jo metsuriaikoina. Konepuolella oli sitten tosi aktiivinen ammattiosasto Itä-Suomen osasto on rekisteröity nimenomaan Juukaan - ja aloin käydä kokouksissa. Vähitellen aktiiviselle miehelle alkoi kerääntyä luottamustoimia, ensin sihteeriksi ja lopulta monen tarjouksen jälkeen myös osaston puheenjohtajaksi. Sitä kautta sitten eteen tulivat valtakunnalliset luottamustoimet, kertoo Kettunen. Varsin luonnollista on, että mies on myös oman työpaikkansa pääluottamusmies. Pauli Kettunen on monen toimen mies. Aktiivisen järjestötyön ohella harrastuksia riittää vaikka muille jakaa; metsästys, kalastus, koirat, hiihto, shakki... Miehessä on myös vahvasti luovuutta; siitä ovat osoituksena upeat puu- ja pahkatyöt, piirustukset ja omat näyttelyt tai vaikkapa runomittaan riimitelty historiikki Itä-Suomen osaston 30 vuotisjuhlaan. Olet tehnyt työurasi toiveammatissasi, vaan entäpä jos aikanaan siellä Uuron baarissa ei olisikaan ollut niitä koneen avaimia, niin mitä nyt tekisit? Pauli vastaa empimättä. - Voisin olla vapaa taiteilija. Nisula 280E NISULA Energiapuun korjuuseen soveltuva kevyt kaato- ja kuormauskoura. Soveltuvuus: ajokoneet ja kevyet motot. Peruskoneesta riippuen voidaan energiapuun korjuu hoitaa samalla koneella pystystä tien varteen asti. Ketjunpitimet Pitää ketjut varmasti keskellä rengasta. Koot 34, 26.5 ja 22.5 Kysy lisätietoja tai katso tarkemmat tiedot kotisivuiltamme! S&ANisulaOy Puh. 03-381 4100 toimisto@sanisula.fi Fax. 03-381 4120 www.sanisula.fi 72