Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011
Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Lyhyesti taustaa Latvusbiomassan korjuun vaikutukset maanmuokkaukseen ja istutukseen Kantojen korjuun vaikutukset maanmuokkaukseen ja istutukseen Metsäbiomassan korjuun vaikutukset uudistamistulokseen Metsäbiomassan korjuun vaikutukset taimikonhoitoon Plussat ja miinukset metsänuudistamisen kannalta
Latvusmassan ja kantojen korjuutilanne 2010 (% yksityismetsien avohakkuualasta) Keskimäärin 30 % avohakkuualoista, arviolta 40 000 45 000 ha. Keskimäärin 10 % avohakkuualoista, arviolta noin 15 000-17 000ha. http://www.metsavastaa.net/energiapuunkorjuu_laajuus_tulokset
Metsäbiomassan korjuupotentiaali alueittain YHTEENSÄ: Latvusmassa 6,5 milj. m3/v. Kannot 2,5 milj. m3/v. Nuoren metsän energiapuu 6,9 milj. m3/v.
Metsäbiomassan suunniteltu käyttö 2020 Kansallisten päätösten (KMO) mukaan metsähakkeen käytön tulisi Suomessa olla vuonna 2020 noin 13,5 milj. m 3 vuodessa. Sen on arvioitu koostuvan seuraavasti: 37 % olevan latvusmassahaketta (5,0 milj. m 3 ), 33 % kantomursketta (4,5 milj. m 3 ) ja 30 % pienpuuhaketta (4 milj. m 3 ). Hakkuutähteen korjuuta tehtäisiin tällöin yli 80 000 hehtaarilta (arvioitu saanto 60 m 3 /ha), kannonnostoa lähes 75 000 hehtaarilta (60 m 3 /ha) ja pienpuun korjuuta energiaksi 80 000 hehtaarilta (50 m 3 /ha) vuodessa. Vuonna 2020 hakkuutähdettä ja kantoja arvioida korjattavan 60-70 %:lta metsänviljelyaloista. Oksanen/Metla
MÄTTÄITÄ TEHOTUNNISSA Latvusmassan korjuun vaikutus maanmuokkaukseen Kaivinkoneella tehtävän laikutuksen ja mätästyksen tuottavuus nousee 15-20 %. 500 450 400 350 300 250 200 150 Ei hakkuutähteen korjuuta Hakkuutähdettä korjattu Parantaa erityisesti jatkuvatoimisten mätästyslaitteiden muokkausjäljen laatua. 100 50 0 LAIKKUMÄTÄSTYS KÄÄNTÖ- MÄTÄSTYS KAIVURI- LAIKUTUS antaa mahdollisuuksia muokkausmenetelmien ja erilaisten teknisten ratkaisujen kehittämiseen Saksa ym. 2001 Saarinen
Manuaalisen istutustyön tuottavuus nousee hieman. Latvusmassan korjuun vaikutus istutukseen Istutettuja taimia / Tehollinen työaika, tuntia Parantaa koneellisen istutuksen tuottavuutta (lähes 20 %) ja istutustyön laatua. nopeuttaa koneellisen istutuksen yleistymistä ja edistää istutuskoneiden tuotekehitystä Ei latvusmassan korjuuta Saarinen 2005 Latvusmassan korjuu Tervo Saarinen Saksa
Kantojen nosto nopeuttaa hieman maanmuokkausta (~ 5 %). Kannonnoston ja täydentävän muokkauksen yhdistäminen pienensi muokkauksen kuluvaa aikaa 40 %:lla verrattuna erilliseen muokkaukseen. Kannonnostoon integroidussa maanmuokkauksessa 10-20 % mättäistä tuhoutuu kantojen maastokuljetuksen aikana. -> kannonnosto ja muokkaus erillisinä operaatioina Kantojen korjuun vaikutukset maanmuokkaukseen Tehotuntia / hehtaari 16 Kannonnostoaika 14 Muokkausaika 12 10 8 6 4 2 0 Kannonnosto Yhdistetty nosto ja muokkaus Saarinen Saarinen Erillinen nosto ja muokkaus Saarinen 2005
Työajanmenekki / muokkausjälki, s Kantojen korjuun vaikutukset maanmuokkaukseen Kaivinkoneella tehdyn laikkumätästyksen ajanmenekki per onnistunut mätäs on 3-4-kertainen verrattuna jatkuvatoimiseen laikkumätästäjään. Rantala ym. 2010 Integroitumenetelmä on kilpailukykyinen vain erittäin pienillä (< 0,5 ha) työkohteilla. -> voidaanko nykytekniikalla edelleen kehittää jatkuvatoimisen muokkauslaitteen jäljen laatua? Integ. Erill. Jatkuvat. Tyyd. mätäs /laikku Integ. Erill. Jatkuvat. Tyyd. mätäs Integ. Erill. Jatkuvat. Hyvä mätäs
Kantojen korjuun vaikutukset maanmuokkaukseen Rantala ym. 2010 Jatkuvatoiminen laikkumätästäjä ei sovellu keskimääräistä kivisemmille tai sellaisille työkohteille, joilla on maanmuokkauksen yhteydessä tarve parantaa uudistusalueen vesitaloutta.
Kantojen korjuuseen integroitu männyn kylvö Kantojen nosto määrien kasvaessa myös mäntyvaltaisten metsiköiden osuus lisääntyy merkittävästi. Etelä-Suomessakin mäntyvaltaisia metsiä 1,8 -kertaisesti kuusivaltaisiin verrattuna. Pohjois-Suomen metsät vielä mäntyvaltaisempia (5-kertaa enemmän kuin kuusivaltaisia). Karelian Puu ja Metalli Oy Männyn kylvön yhdistämistä kannonnostoon kokeillaan. -> onko kannonnostojälki sopiva itämisalusta? -> kustannustehokkuus? Saksa
Metsäbiomassan korjuun vaikutukset uudistamistulokseen Istutustaimien elossa olo hieman parempi latvusmassan korjuun jälkeen. Luontainen taimettuminen lisääntyy verrattuna perinteiseen ainespuun korjuuseen. Luontaisten taimien määrä kun latvusmassaa eikä kantoja ole korjattu Latvusmassa Kannot Molemmat parantaa uudistamistulosta, osin liikaakin luontaista lehtipuuta. Kasvupaikan boniteetti Miljökonsekvenser 2007
Metsäbiomassan korjuun vaikutus taimikon lehtipuuston määrään Kantojen nostoaloilla maata rikkoutuu 65-90 %, kun tavanomaisessa muokkauksessa rikotun maanpinnan osuus jää 20-30 % -tasolle. Yksin rikkoutuneen pinnan osuus ei selitä lehtipuumäärän vaihtelua. Lehtipuumäärän on arvioitu 1,3 1,8 kertaistuvan tavanomaiseen muokkaukseen nähden. -> korkeammat perkauskustannukset Oksanen Saksa
Lehtipuuston määrä kannonnostoaloilla selvitys Etelä-Suomesta (vv. 2001-2005) Istutustaimien määrään tai kasvatettavan puuston kokonaistiheyteen kantojen nosto ei aiheuttanut eroa. Koivun osuus taimikonharvennuksen jälkeisestä puustosta oli kannonnostoalan taimikossa keskimäärin 5,5 % (vaihteluväli 0-24 %) kun se verokkialoilla oli 2,6 % (vaihteluväli 0-10 %). Puhtaiden havupuutaimikoiden osuus oli kannonnostoaloilla 30 % kun se verrokkialoilla oli 50 %.
Lehtipuuston määrä kannonnostoaloilla selvitys Etelä-Suomesta (vv. 2001-2005) Koivun siemensadot vuosina 2000-2005 keskinkertaisia tai sitä heikompia. Alustavan havainnon mukaan kannonnostoa seuraavan toukokesäkuun lämpötila ja toisen kasvukauden touko-kesäkuun sateisuus edistävät lehtipuun luontaista uudistumista. Samoin maaperän kosteus edistää koivun taimettumista (hieno kivennäismaa tai turve pinta sekä rahkasammal pinnat). Koivun taimia, ha-1 60 000 40 000 20 000 Vihreä = verrokkialat Sininen = kannonnostoalat 4 5 6 7 8 9 Kasvukausia kannonnostosta / muokkauksesta
Plussat ja miinukset metsänuudistamisen kannalta + parantaa maanmuokkaustyön ja istutustyön tuottavuutta + antaa mahdollisuuksia muokkausmenetelmien kehittämiselle + nopeuttaa istutuskoneiden yleistymistä ja kehittämistä + parantaa hieman uudistamistulosta - hidastaa keskimääräistä metsänuudistamisketjun toteutusta - lehtipuun määrä uudistusaloilla lisääntyy etenkin kannonnoston seurauksena; taimikonhoitokustannukset nousevat
Kiitos