VANHAN VAASAN SAIRAALAN TULOSSOPIMUS 211 Käsitelty Vanhan Vaasan sairaalan johtokunnassa 3.11.21
2 SISÄLLYS 1. SAIRAALAN STRATEGIA JA TOIMINTAAN VAIKUTTAVAT KESKEISET MUUTOKSET... 3 1.1. Toiminta-ajatus, säädöspohja ja asiakkuus...3 1.2. Laitoksen strategia ja arviointitavat...3 1.3. Laitoksen toimintaan vaikuttavat keskeiset muutokset...4 2. TULOSTAVOITTEET VUODELLE 211... 5 2.1. Vaikuttavuus...5 Väkivaltatapahtumat statuksittain v. 28 21...5 Potilaiden toimintakyky, nykytilanne ja tulotilanne 21...5 Pakkotoimet vuosina 28 21...7 Keskimääräiset hoitoajat vuosina 28 21...8 2.2. Toiminnallinen tuloksellisuus...8 2.2.1. Tuotokset ja laadunhallinta...8 Käyttöaste...9 Potilastyytyväisyys...9 Hoitoisuusluokitus...1 2.2.2. Toiminnallinen tehokkuus...1 Maksullinen toiminta, liite 2...11 Budjettirahoitteinen toiminta, liite 5...11 Investoinnit, liite 6...11 2.2.3. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen...12 2.2.4. A-rakennuksen tilojen käyttö...13 3. TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA... 13 4. TULOSSOPIMUKSEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI... 15 LIITEET Liite 1, Suoritesuunnitelma vuodelle 211 Liite 2, Kustannusvastaavuuslaskelma vuodelle 211 Liite 3, Tilastoidut hoitopäivät statuksittain vuosilta 25 21 Liite 4, Virkojen ja henkilötyövuosien kehitys vuosina 25 21 Liite 5, Budjettirahoitteinen toiminta Liite 6, Investointiesitykset vuodelle 211 TULOSSOPIMUS VUODELLE 211 Tämä sopimus on Vanhan Vaasan sairaalan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen välinen tulossopimus vuodelle 211. Sopimuksessa on otettu huomioon valtion tuloja menoarviossa vuodelle 211 asetetut tavoitteet.
3 1. SAIRAALAN STRATEGIA JA TOIMINTAAN VAIKUTTAVAT KESKEISET MUUTOKSET 1.1. Toiminta-ajatus, säädöspohja ja asiakkuus Valtion mielisairaaloiden toimintaa säätelevät laki (L1292/87) ja asetus (A 1293/87) valtion mielisairaaloista niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen. Mielenterveyslakia (L1116/9) ja valtion mielisairaaloita koskevia säädöksiä on muutettu 3.4.1997 annetuilla laeilla ja asetuksilla. (Laki mielenterveyslain muuttamisesta 383/97, Laki valtion mielisairaaloista annetun lain 3 :n muuttamisesta 384/97, Asetus valtion mielisairaaloista 431/97 ja Asetus Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta (1.1.29 Valvira) annetun asetuksen 12 :n muuttamisesta 432/97.) Muutoksilla on pyritty kriminaalipotilaiden vaativan hoidon keskittämiseen heidän hoitonsa edellyttämiin sairaaloihin. Lisäksi 1.6.22 voimaan astunut Laki mielenterveyslain muuttamisesta (1423/21) säätelee sairaalan toimintaa. Vanhan Vaasan sairaala tuottaa valtakunnallisia oikeuspsykiatrisia erityistason palveluita yhteistyössä sairaanhoitopiirien kanssa. Sairaala toimii ensisijaisesti oikeuspsykiatristen hoitojen aloituspaikkana ja osana tämän potilasryhmän kokonaishoitoa. Sairaalassa hoidetaan lisäksi sairaanhoitopiirien aloitteesta vaikeahoitoisia psykiatrisia potilaita, joiden hoito kunnallisessa mielisairaalassa ei ole tarkoituksenmukaista. Sairaalassa tehdään mielentilatutkimuksia ja annetaan oikeuslaitoksen tarvitsemia lausuntoja. Sairaalassa tehtävä tutkimus- ja kehittämistoiminta suuntautuu aikaisempaan tapaan ensisijaisesti hoidon sisällön ja laadun sekä oikeuspsykiatrisen hoitojärjestelmän kehittämiseen. Sairaalassa annetaan oikeuspsykiatrian erikoislääkärikoulutusta Turun yliopiston koulutusohjelman mukaisesti. Sairaalassa voi myös kouluttautua psykiatrian erikoislääkärin tutkintoa varten Helsingin yliopiston koulutusohjelman mukaisesti. Sairaalan toiminnassa hyödynnetään moniammatillisia työryhmiä. 1.2. Laitoksen strategia ja arviointitavat Vuoden 21 ajan Vanhan Vaasan sairaalan toiminta on jatkunut vakaana. Sairaalan palvelujen kysyntä on ollut tasaista, mutta jonkin verran ennakoitua vähäisempää. Ainoastaan mielentilatutkimuksiin on ollut tarjolla aikaisempaa enemmän tutkittavia henkilöitä. Tämä lisääntynyt kysyntä lienee väliaikaista ja johtunee pääkaupunkiseudun tilapäisistä vaikeuksista tehdä mielentilatutkimuksia. Tutkittavat ovat sikälikin poikenneet tavanomaisista sairaalassa tutkituista henkilöistä, että tänä vuonna tutkittavista on jäänyt 21 % jatkohoitoon sairaalaan. Tavallisena tutkimusvuonna jopa yli 3 % tutkittavista määrätään hoitoon Vanhan Vaasan sairaalaan. Naistutkittavien määrä on lisääntynyt sairaalan pitkäaikaisstrategian mukaisesti. Sairaalan on tarkoitus hyödyntää erityisosaamistaan naisten väkivaltaisuuden tutkimuksessa ja hoidossa ja tarjota samalla aikaisempaa kattavampi hoitoketju myös naispotilaille. Jonotusajat sairaalaan ovat lyhentyneet, mutta edelleen potilaat ja tutkittavat joutuvat odottamaan joitakin viikkoja päästäkseen sairaalaan. Tämä jonotusaika ei välttämättä ole ongelma, sillä joskus on hyväkin, että lähettävä taho tutkii perusteellisesti omat resurssinsa ennen kuin päätyy lähettämään potilaan jatkohoitoon valtion mielisairaalaan. Tarvittaessa sairaala on ottanut yksittäisiä potilaita vastaan jopa päivystysluontoisesti.
4 Psykiatrisen hoidon vaikuttavuuteen ei ole käytössä yleisesti sovittuja mittareita. Yhdessä Niuvanniemen sairaalan kanssa tehty kriminaalipotilaiden seurantatutkimus, ns. After Care -tutkimus, on osoittanut tutkimusryhmän potilaiden selvinneen avohoidossa siten, että kukaan ei ole uusinut henkirikosta, vaikka seuranta-aika ylittää monen potilaan kohdalla kymmenen vuotta. Tämä tulos kannustaa kehittämään maahamme velvoitteista avohoitojärjestelmää. Niuvanniemen sairaalan kanssa on jatkettu ns. benchmarking-toimintaa molempien sairaaloiden hoito- ja johtamiskäytäntöjen kehittämiseksi. Tässä yhteydessä mm. pyritään parantamaan GAF-arvojen luotettavuutta mittarina. Lisäksi sairaalassa on kuluvana vuonna ryhdytty käyttämään ns. STARTmittaria hoitosuunnitelmien tarkastamisen yhteydessä. Jatkossa START voi antaa hyödyllistä tietoa potilaiden väkivaltaisuudesta. Myös erilaisten hoitoisuusluokitusten kehittämistä seurataan. Lisäksi sairaalan johto on käynyt alustavia neuvotteluja Skotlannin oikeuspsykiatrisen yksikön johdon kanssa yhteisestä benchmarking-toiminnasta. 1.3. Laitoksen toimintaan vaikuttavat keskeiset muutokset Sairaalassa on edelleen panostettu voimakkaasti koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Psykologi Alice Keski-Valkama julkaisi sairaalassa tehdyn väitöskirjatyönsä, jossa tutkittiin psykiatristen potilaiden eristämistä. Keski-Valkaman työ on herättänyt laajaa keskustelua ja osaltaan se on todennäköisesti vaikuttanut useisiin maassamme käynnistettyihin projekteihin, joiden tarkoitus on parantaa psykiatristen potilaiden asemaa. Lisäksi kuluvana vuonna useat sairaalan tutkimusprojektit ovat edenneet, muutamia lisäjulkaisuja on hyväksytty ja uusia julkaisuja on lähetetty arvioitaviksi tieteellisiin julkaisusarjoihin. Sairaalassa myös on jatkettu oikeuspsykiatrian erikoislääkäreiden koulutusta Turun yliopiston koulutusohjelman mukaisesti. Tätä tulossopimusta kirjoitettaessa sairaalassa on neljä lääkäriä oikeuspsykiatrian erikoistumiskoulutuksessa ja kaksi oikeuspsykiatrian erikoislääkäriä jatkaa erikoislääkärikoulutusta psykiatrian erikoisalalla Helsingin yliopiston Vaasan yksikön kanssa yhteistyössä. Sairaalan A-rakennuksen kosteusvaurion vuoksi tehty saneerausprojekti valmistui alkutalvella 21. Alun perin oli tarkoitus, että sairaala lisää paikkalukuaan alkuvuodesta kymmenellä lisäpaikalla. Tähän työhön tarvittavien virkojen lisääminen varmistui kuitenkin sen verran myöhään, että lisäpaikkojen ottamista käyttöön jouduttiin lykkäämään. Tätä tulossopimusta kirjoitettaessa vaikuttaa siltä, että lisäpaikkojen kysyntä on ollut ennakoitua heikompaa. Tässä vaiheessa saneeratut tilat on perusteltua ottaa käyttöön ja tarvittaessa, mikäli kysyntä lisääntyy, tehdään uusia tilankäyttösuunnitelmia. Sairaalassa uusittiin kevään aikana kahden vuoden välein toteutettavaksi suunniteltu työtyytyväisyyskysely. Henkilökunnan palaute sairaalan johdolle on pitkälti vastaavanlainen kuin aikaisemmillakin tutkimuskerroilla. Kyselyn perusteella voidaan arvioida, että henkilökunta on tyytyväisempää työhönsä kuin valtionhallinnossa keskimäärin. Osaltaan tätä johtopäätöstä tukee tuore kokemus siitä, että myös kuluvan vuoden aikana sairaalassa avoimiin olleisiin pääasiassa hoitohenkilökunnan virkoihin on ollut riittävästi päteviä hakijoita. Eräissä sairaalan yksiköissä vastausprosentti työtyytyväisyyskyselyyn jäi aikaisempaa matalammaksi. Tämä saattoi olla seurausta siitä, että kysely toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa sähköisesti ja osa sairaalan henkilöstöstä ei ole vielä tottunut sähköiseen
5 tiedonvälitykseen. Tältä osin sairaala pyrkii jatkossa kehittämään henkilöstön ammattitaitoa ja järjestää sisäistä koulutusta sähköpostin käyttöön sekä muunkin sähköisen asioinnin opastusta. 2. TULOSTAVOITTEET VUODELLE 211 2.1. Vaikuttavuus Vaikuttavuustavoitteita kirjattaessa yleisindikaattoreina käytetään Väkivaltatapahtumia (SOAS) Potilaiden toimintakykyä (GAF) Eristysten ja muiden pakkokeinojen määrää Hoitojaksojen pituutta Väkivaltatapahtumat statuksittain v. 28 21 Status Tapahtumien lkm Ei seurauksia lkm Henkilövahingot kielellinen/ lievä kohtalai- Fyysinen väkivalta henkinen nen väkivalta Esinevahingot Korjattavissa Korjauskelvoton MTT 1 1 Kriminaalipot. 5 1 3 2 2 Vaikeahoitoiset 23 62 7 77 49 13 4 yht. 31.1.21 29 64 1 79 51 13 4 yht. 31.1.29 266 62 12 132 47 21 9 yht. 31.1.28 28 76 3 126 53 2 9 yht. v. 28 34 84 35 129 59 22 1 Vuoden 21 aikana väkivaltatapahtumista 77 % on kohdistunut henkilökuntaan, 6 % toisiin potilaisiin, 12 % esineisiin ja 5 % tapauksista potilaisiin itseensä. Tavoitteena vuodelle 211 on väkivaltatapahtumien kokonaismäärän vähentäminen edelleen ja erityisesti vakavien henkilövahinkojen ehkäiseminen. Tavoitteeseen pyritään jatkamalla vuorovaikutukseen perustuvaa ongelmallisten tilanteiden hallintakoulutusta ja hyödyntämällä/soveltamalla osastoilla epsycnurse.net -verkkokoulutuksesta saatuja tietoja. Väkivaltatapahtumien määrän muutosta seurataan yhteenvetotilastojen lisäksi myös potilaittain. Vain pieni osa potilaista aiheuttaa väkivaltatapahtumia, ja suurin osa niistä on kuntien lähettämien vaikeahoitoisten potilaiden aikaansaamia. Suuntaamalla voimavaroja juuri näiden potilaiden hoitoon, lisäämällä strukturoitua toimintaa osastoilla ja analysoimalla tapahtumia jälkikäteen pyritään vähentämään väkivaltatapahtumien määrää ja minimoimaan niiden aiheuttamat vahingot. Potilaiden toimintakyky, nykytilanne ja tulotilanne 21 GAF-asteikko Kriminaalipotilaat Vaikeahoitoiset potilaat Potilaiden lkm yhteensä nykytilanne lkm ka % lkm ka % lkm ka %
6 1 1 4 7,3 4 2,9 11 2 6 7,3 9 16,4 15 1,9 21 3 27 32,9 15 27,3 42 3,7 31 4 26 31,7 21 38,2 47 34,3 41 5 15 18,3 2 3,6 17 12,4 51 6 4 4,9 2 3,6 6 4,4 61 1 1 1,2 1,7 Ei arviota 3 3,7 2 3,6 5 3,6 yhteensä 82 34 1 55 27 1 137 31 1 tulotilanne 82 21 55 17 137 19 Poikkileikkaustiedot antavat vain niukalti vaikuttavuutta mittaavaa tietoa verrattuna yksittäisen potilaan seurantatietoihin. Kriminaali- ja vaikeahoitoisten potilaiden hoidon vaikuttavuutta mitataan myös potilaittain vertaamalla tulo- ja lähtövaiheen toimintakykyä GAF-asteikolla. Toimintakykyarvio tehdään jokaiselle potilaalle vähintään kuuden kuukauden välein. Toimintakyky on hoidon aikana selkeästi parantunut valtaosalla potilaista. Vain 5 potilaalla on toimintakyky laskenut verrattuna tulotilanteeseen. Heistä 4 on kriminaalipotilaita ja 1 vaikeahoitoinen. Sairaalassa panostetaan mittarin reliabiliteettiin kertaamalla lääkäreiden ja psykologien kanssa arvioinnin perusperiaatteet. Tämän jälkeen pyydetään osastoja tarkistamaan kaikki arvioinnit kuluvan vuoden loppuun mennessä. Niuvanniemen sairaalan kanssa on sovittu ristiinarvioinnista vuoden 211 aikana siten, että Niuvanniemen sairaalan hoitajat käyvät arvioimassa otoksen Vanhan Vaasan sairaalan potilaista ja Vanhan Vaasan hoitajat puolestaan otoksen Niuvanniemen sairaalan potilaista. Myös toimintakyvyn tilastointia kehitetään paremmin muutoksia kuvaavaksi.
tapahtumien lukumäärä potilaiden lukumäärä kesto yhteensä päivinä kesto keskimäärin päivinä Status 21.1.1 21.1.9 29 28 21.1.1 21.1.9 29 28 21.1.1 21.1.9 29 28 21.1.1 21.1.9 29 28 MTT huone-eristys 43 5 5 4 22, 8,6 14, 11,5 1,7 7 2,8 2,7 leposide tahdonvastainen lääkitys fyysinen kiinnipito 2 2 huonevalvonta 74 74 1 34,9 34,9 4,5,5 3,9 yhteensä 43 81 81 5 2 4 4 4 Krim inaalipotilaat huone-eristys 52 1 11 11 119,4 43, 43,6 279 2,3 4,3 4, 25,4 leposide 3 23,3 7,8 tahdonvastainen lääkitys 14 19 19 2 fyysinen kiinnipito 3 9 9 1 huonevalvonta yhteensä 72 38 39 41 11 5 6 6 Vaarallise/vaikeahoitoiset huone-eristys 424 271 337 71 1632,2 652,1 98,7 1 32 3,8 2,4 2,9 18,3 leposide 4 9 18 36,2 21,9 3,4 9,1 2,4 1,7 tahdonvastainen lääkitys 32 27 48 29 fyysinen kiinnipito 8 1 3 3 huonevalvonta 145 148 61 515, 652,9 1 38 3,6 4,4 22,6 yhteensä 468 453 554 164 17 14 16 18 sairaala yht 583 572 674 21 3 22 25 28 1 833 1 276 1 757 2 976 3,1 2,2 2,6 14,2 Pakkotoimet vuosina 28 21 Vuodesta 29 alkaen pakkotoimien kirjaamiskäytäntöä on muutettu. Aikaisemmin eristykset kirjattiin kokoaikaiseksi eristykseksi, vaikka potilas saattoi olla eristyksessä vain yöaikaan. Nyt eristämisestä kirjataan vain todellinen eristettynä oloaika. Kirjaamiskäytännön muutoksella on ollut selvä vaikutus siihen, että tapahtumien määrä on lisääntynyt, mutta samanaikaisesti eristysten kesto on lähes puolittunut. Lisäksi vuoden 21 alusta on kaikki aiemmin huonevalvontaan kirjatut tapahtumat kirjattu huone-eristykseksi.
8 Tavoitteena vuodelle 211 on edelleen pakkotoimien määrän vähentäminen. Moniammatillinen työryhmä on pohtinut pakkotoimien käyttöä. Aiempia käytäntöjä on muutettu. Hoidon suunnittelu on aikaisempaa yksilöllisempää myös pakkotoimien käytössä. Käyttöön on otettu ns. psykiatrinen hoitotahto -käytäntö. Potilaan kanssa keskustellaan siitä, miten hän haluaisi toimittavan, mikäli pakkotoimia näyttäisi olevan tarpeen käyttää. Myös pakkotoimien käytön jälkeen potilaan kanssa läpikäydään tapahtuma mahdollisuuksien mukaan. Uudisrakennuksen myötä ovat eristystilat ajanmukaisine seurantalaitteineen sekä turvallisine kalusteineen mahdollistaneet eristystilanteissa toimimisen mahdollisimman hyvin ihmisarvoa kunnioittaen. Uudisrakennuksessa kaikki potilashuoneet ovat yhden hengen huoneita. Väljyys on selvästi myötävaikuttanut eristämisen tarpeen vähenemiseen. Keskimääräiset hoitoajat vuosina 28 21 v.28 v.29 31.1.29 31.1.21 Päättyneet hoitojaksot lkm keskimääräinen hoitoaika lkm keskimääräinen hoitoaika lkm keskimääräinen hoitoaika Kriminaalipotilaat * 8 6v 7kk 13pv 8 7v 16 pv 21 6v 11kk 18pv Kriminaalipot. kaikki 1 4v 5kk 4pv 1 5v 1kk 15pv 21 3v 9kk Vaikeahoitoiset 4 5v 7kk 8pv 4 7v 1kk 22pv 8 5v 1kk 25pv Mielentilatutkittavat 2 61pv 21 63pv 3 54pv * sisältää vain vähintään vuoden kestäneet hoitojaksot 2.2. Toiminnallinen tuloksellisuus 2.2.1. Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteet, liite 1 Vuonna 211 arvioidaan hoitopäiviä kertyvän yhteensä 5 14 vrk, josta mielentilatutkimuspäiviä 1 2 vrk. Mielentilatutkimuksia arvioidaan tehtävän 21 kpl. Suoritetavoite vuodelle 211 on suurin piirtein edellisen vuoden toteuman mukainen. Suoritteiden kehitys vuosina 28 211 toteuma 28 toteuma 29 ennuste 21 tavoite 211 Mielentilatutkittavat vrk 1 298 1 15 2 34 1 2 Uudet vaikeahoitoiset vrk 1 479 1 71 2 573 2 4 Erittäin vaikeahoitoiset vrk 2 6 2 6 2 814 2 8 Muut vaikeahoitoiset vrk 13 2 12 743 13 11 Kuntoutusosasto vrk 4 36 4 45 4 218 4 3 Kriminaalipotilaat vrk 26 97 25 595 26 33 Vaikeahoitoiset +kriminaalipotilaat vrk 39 863 Hoitopäivät yhteensä (vrk) 49 6 49 9 49 977 5 14 Mielentilalausunnot (kpl) 2 2 35 21
9 Palvelukyky Palvelukykyä seurataan keskimääräisinä hoitoaikoina, mielentilatutkimusten odotusaikoina ja sairaalan käyttöasteena. Vuonna 211 toteutetaan potilastyytyväisyyskysely. Vuoden 211 aikana jatketaan hoitoisuusluokitusjärjestelmän käyttöönottomahdollisuuksien arviointia. Keskimääräiset hoitoajat ja odotusajat vuosina 28 21 v.28 v.29 31.1.29 31.1.21 Päättyneet hoitojaksot lkm keskimääräinen hoitoaika lkm keskimääräinen hoitoaika lkm keskimääräinen hoitoaika Kriminaalipotilaat * 8 6v 7kk 13pv 8 7v 16 pv 21 6v 11kk 18pv Kriminaalipot. kaikki 1 4v 5kk 4pv 1 5v 1kk 15pv 21 3v 9kk Vaikeahoitoiset 4 5v 7kk 8pv 4 7v 1kk 22pv 8 5v 1kk 25pv Mielentilatutkittavat 2 61pv 21 63pv 3 54pv Keskim. odotusaika mielentilatutkimukseen 56pv 56pv 21 43pv * sisältää vain vähintään vuoden kestäneet hoitojaksot Käyttöaste Vuonna 211 sairaalan arvioidaan toimivan n. 9,4 % käyttöasteella (=suoritteiden määrä/kapasiteetti). Vahvistettujen sairaansijojen määrä on 152. Käyttöaste pysyy vuoteen 21 verrattuna lähes ennallaan. Käyttöasteen kehitys vuosina 28 211 Vuosi Suoritteet Kapasiteetti Käyttöaste Muutos % Toteuma v.28 49 6 53 655 92,44,21 Toteuma v.29 49 665 54 725 9,75-1,83 Ennuste v.21 49 977 55 48 9,8-1,21 Tavoite v.211 5 14 55 48 9,37,32 Potilastyytyväisyys Vanhan Vaasan sairaalan arvot korostavat potilaslähtöisyyttä. Potilaiden arvio saamastaan hoidosta on tärkeä hoidon laadun mittari. Vuoden 211 aikana toteutettavan potilastyytyväisyyskyselyn tarkoitus on selvittää potilaiden tyytyväisyys hoitoonsa. Tavoitteena on parantaa hoitotyön laatua ja pyrkiä vastaamaan entistä paremmin potilaiden tarpeisiin ja toiveisiin hoidossaan. Kyselyllä kartoitetaan mm. potilaiden tyytyväisyyttä sairaalaan tulotilanteeseen, päivittäiseen hoitoon, tiedon saamiseen, hoitoon osallistu-
1 miseen, hoitoympäristöön ja hoidon tuloksellisuuteen sekä elämän laatuun. Kyselystä saatavien kokemusten perusteella päätetään sen toteuttamistaajuudesta ja -tavasta jatkossa. Hoitoisuusluokitus Vanhan Vaasan sairaalassa on aikaisemmin tutustuttu PPC-hoitoisuusluokitukseen (Pitkäniemi Patient Classification). Tällöin todettiin, ettei PPC-luokitusta sellaisenaan pystytty hyödyntämään oikeuspsykiatristen potilaiden hoitoisuuden mittaamisessa. Jatkamme RAFAELA-hoitoisuusluokitusjärjestelmän käyttömahdollisuuksien selvitystyötä vuoden 211 aikana. Lisäksi sairaalassa selvitellään mahdollisuus ottaa käyttöön MielenterveysRAI -järjestelmä (mielenterveyskuntoutujien hoidon tarpeen ja laadun sekä kustannusten arviointi- ja seurantajärjestelmä). 2.2.2. Toiminnallinen tehokkuus Taloudellisuus, liite 2 Toiminnan taloudellisuus = kokonaiskustannukset/laskutetut hoitopäivät. Taloudellisuuden kehitys vuosina 28 211 Vuosi Kokonais- Suoritteet Taloudellisuus Muutos kustannukset /vrk % Toteuma v.28 14 59 927 49 6 283,47 6,49 Toteuma v. 29 15 873 49 9 318,1 12,22 Ennuste v.21 16 92 49 977 338,2 6,32 Tavoite v.211 17 583 5 14 35,68 3,69 Taloudellisuus edelleen heikkenee, koska kokonaiskustannukset nousevat n. 4 % yleisen kustannuskehityksen ja palkankorotusten vaikutuksesta. Tuottavuus, liitteet 3 ja 4 Sairaalan tuottavuutta mitataan tuotettujen suoritteiden ja henkilötyövuosien suhteella. Tuottavuustavoite vuonna 211 on 198,97 vrk/htv. Tuottavuuden kehitys vuosina 28 211 Vuosi Suoritteet Henkilötyövuodet Tuottavuus Muutos % Toteuma v.28 49 6 235,5 21,62-2,64 Toteuma v. 29 49 665 243,4 24,5-3,12 Ennuste v.21 49 997 254, 196,76-3,57 Tavoite v.211 5 14 252, 198,97 1,12 Hoitotavoitteiden saavuttamiseksi työpanos suhteessa tuotettuihin hoitopäiviin on vuodesta 28 alkaen kasvanut ja tuottavuus selvästi heikentynyt. Osastojen koko on pienentynyt, lukumäärä lisääntynyt ja yhden hengen potilashuoneiden määrä kasvanut.
11 Sopimusvuoden tavoitteena on saada tuottavuus jälleen nousuun. Tämä edellyttää toiminnan tehostamista ja kahden henkilötyövuoden vähentämistä. Tavoitteeseen pyritään arvioimalla nykyisiä hoitoprosesseja, kehittämällä vaihtoehtoisia toimintatapoja ja tiivistämällä osastojen välistä yhteistyötä. Näin pyritään vähentämään sijaisuuksiin tarvittavia henkilöresursseja. Kannattavuus Maksullinen toiminta, liite 2 Maksullisen toiminnan tavoitteena on, että kustannukset katetaan tuotoilla ilman voiton tavoittelua. Sairaala seuraa kustannusvastaavuuden kehitystä kuukausittain ja pyrkii tasapainottamaan kustannuksia ja tuottoja mm. muuttamalla hoitopäivien hintoja tarpeen mukaan. Tästä peruslähtökohdasta voidaan perustellusta ja äkillisestä syystä poiketa. Äkillisessä ja perustellussa tilanteessa (esim. yllättävä potilaiden vähentyminen loppuvuodesta) voidaan THL:n kanssa erikseen sopia aiemmilta vuosilta siirtyneiden maksullisen toiminnan määrärahojen käytöstä menojen kattamiseen. Edellytyksenä tällaiselle sopimiselle on, että maksullinen toiminta on vähintään kolmen vuoden tarkastelujaksona kannattavaa. Sairaala huolehtii, että myös maksullisen ja maksuttoman toiminnan määrärahojen siirtyvät erät ja niiden mahdollinen käyttö erotetaan kirjanpidossa toisistaan. Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset ovat vuonna 211 yhteensä 17 583 euroa, tuotot 17 589 5 euroa ja nettotulos 6 5 euroa. Vanhan Vaasan sairaalan johtokunta on esittänyt kokouksessaan 3.11.21 vuoden 211 hoitopäivähinnoiksi seuraavat maksuryhmät: - mielentilatutkittavat 465, euroa - uudet vaikeahoitoiset 495, euroa - erittäin vaikeahoitoiset 735, euroa - muut vaikeahoitoiset 32, euroa - kuntoutusosasto 29, euroa - kriminaalipotilaat 31, euroa Hoitopäivähintojen korotus on keskimäärin 2,6 %. Mielentilatutkimustoiminnan menot 558 euroa katetaan korvauksilla momentilta 33.2.5 Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta laskuttamalla. Budjettirahoitteinen toiminta, liite 5 Budjettirahoitteisen toiminnan (hankkeet eritellään kohdassa 3) kokonaiskustannukset ovat 299 5 euroa, josta katetaan arviolta 45 euroa terveystieteellisen tutkimuksen valtion korvauksena (=EVO). Budjettirahoitusta tarvitaan 254 5. Investoinnit, liite 6
12 Koneiden ja kaluston uusintainvestointeihin tarvitaan 6 euroa. Liitteenä investointilaskelma. 2.2.3. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstöstrategiassa on otettu huomioon muuttuvan toimintaympäristön vaatimukset, työvoiman saatavuus sekä uudisrakentamisen ja saneerausten valmistumisen aiheuttama sairaansijojen määrän lisääntyminen. Henkilöstöstrategiassa on tarkennettu Vanhan Vaasan sairaalan kannalta keskeisten voimavarojen tarve kuten henkilöstömäärä ja -rakenne, osaaminen ja työhyvinvointi sekä johtamisjärjestelmä. Henkilöstön rekrytointi tähtää ammattitaitoisen työvoiman saantiin kannustavan ja kilpailukykyisen palkkauksen lisäksi huolehtimalla henkilökunnan työhyvinvoinnista. Henkilöstön jaksamiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen panostetaan edelleen johtamista ja henkilöstön osaamista kehittämällä. Kaiku-työryhmä jatkaa koko henkilöstön työhyvinvoinnin parantamiseen tähtäävää kehittämistyötä. Kehittämishankkeet toteutetaan yhdessä henkilöstön kanssa osallistavin menetelmin. Sairaalassa on neljä koulutettua Kaiku-kehittäjää. Henkilöstön hyvinvointiin panostetaan edelleen tarjoamalla henkilökunnan käyttöön kulttuuriseteleitä 2 /vuosi/hlö. Oikeuspsykiatristen potilaiden hoito edellyttää ammattitaitoista henkilöstöä sekä tietojen ja taitojen ylläpitämistä ja jatkuvaa kehittämistä. Potilaiden moniongelmaisuus tuo omat haasteensa hoitotyöhön. Keskeisinä painopistealueina hoitotyön kehittämisessä ovat edelleen hoitosuhteet, yhteisöllisyys ja vuorovaikutukseen perustuva ongelmallisten tilanteiden hallinta. Hoitosuhdekoulutusta jatketaan, samoin jatkuu aggressiivisen potilaan vuorovaikutukselliseen kohtaamiseen valmentava koulutus sekä syksyllä 29 aloitettu kognitiivisen psykoterapian perusteet -koulutus. Sairaalassa syksyllä 29 muodostettu moniammatillinen päihdetyöryhmä jatkaa potilasryhmätoimintaansa ensi vuonna. Lisäksi jokaisella osastolla jatketaan vaikeahoitoisten potilaiden psykoedukaatioryhmien toimintaa. Lääkehoidon koulutusta järjestetään lääkehoitosuunnitelman mukaisesti. Somaattisten sairauksien hoidossa vaadittavia taitoja vahvistetaan edelleen diabeteshoitajan ja osastoille nimettyjen diabetesvastaavien toimesta sekä koulutetaan osastoille lisää diabetesvastaavia. Muuta koulutusta järjestetään osaamis-/tarvekartoitusten pohjalta. Sairaalan sisäinen koulutussuunnitelma ja ulkopuoliset koulutukset tähtäävät systemaattiseen osaamisen kehittämiseen. Kehityskeskusteluista ja keväällä 21 tehdystä ilmapiirikartoituksesta saatua palautetta hyödynnetään osaamistarpeiden arvioinnissa ja koulutuksen suunnittelussa. Määrätietoisella ja pitkäjänteisellä työllä on pyritty hillitsemään sairauspoissaolojen kasvua. Poissaolot lisääntyivät v. 29. Poissaolojen kasvu näyttää vuoden 21 aikana taittuvan. Edelleen on kuitenkin pyrittävä erityisesti sairaala-apulaisten poissaolojen määrän hillitsemiseen työhyvinvointiin ja johtamiseen panostamalla sekä kehittämällä eri henkilöstöryhmien välistä yhteistyötä ja vähemmän kuormittavia työmenetelmiä. Vuoden 211 tavoitteena on laskea poissaolojen määrä 12 päivään/htv.
13 Henkisten voimavarojen hallintaa ja kehittämistä seurataan ja arvioidaan mm. henkilöstötilinpäätöksestä saatavin tunnusluvuin. Sairaalan käytettävissä on 252 henkilötyövuotta, josta vakituisia virkasuhteita on 21. Sijaisuuksiin ja lisätyön tarpeeseen arvioidaan käytettävän 42 henkilötyövuotta. Sairaala voi lisäksi palkata henkilöstöä tarpeen mukaan. Liitteenä 4 sairaalan virkojen kehitys vuosina 25 21. 2.2.4. A-rakennuksen tilojen käyttö Vuoden 211 laskelmat perustuvat kahdeksan osaston malliin. Yhdeksäs osasto avataan, mikäli palvelujen kysynnän kasvu sitä edellyttää. Laskennan pohjana olevassa kahdeksan osaston mallissa kuntoutusosastot voisivat sijaita A-rakennuksessa. Nykyisin F-rakennuksessa toimivalta kuntoutusosastolta vapautuvia tiloja voitaisiin hyödyntää joihinkin toiminnallisen kuntoutuksen tarpeisiin. 3. TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA Sairaalan perustehtävä on keskittyä kliiniseen työhön sekä opetus- ja tutkimustoimintaan. Sairaalassa jatketaan laajaa tieteellistä tutkimustoimintaa, joka painottuu oikeuspsykiatrisiin hoitokäytäntöihin ja hoitojärjestelmään. THL:n paikallisyksikkö osaltaan vahvistaa sairaalan roolia hoitojärjestelmien tutkimuskeskuksena. Pääosa tutkimusrahoituksesta käytetään tutkimushenkilöstön palkkakuluihin. Sairaalan psykologi Alice Keski-Valkama julkaisi eristämistä ja pakkotoimien käyttämistä koskevan väitöskirjatyönsä alkuvuodesta 21 ja on tämän jälkeen jatkanut kliinisen työnsä lisäksi oman erityisosaamisensa mukaisesti sairaalan pakon käyttöä vähentämään pyrkivässä moniammatillisessa työryhmässä työskentelyä. Dosentti Hanna Putkonen on jatkanut kokopäiväistä tutkimustyötään lokakuun loppuun asti ja psykologi Monica Gammelgård väitöskirjaprojektiaan. Dosentti Putkosen siirtyminen marraskuun alussa THL:n palvelukseen heikentää sairaalan tutkimuspanosta merkittävästi, sillä Putkonen on ollut jo usean vuoden ajan aktiivisesti julkaisutoimintaan orientoitunut tutkija. Uudessa työpaikassaan Putkonen tuskin pystyy käyttämään kovinkaan suurta osaa ajastaan tutkimustyöhön. Psykologi Ghitta Weizmann-Henelius saa pian dosentin arvon ja jatkaa erityisesti naisten väkivaltaisuuden erityispiirteiden tutkimista ja psykopatian tutkimista. Olennaisimmat tutkimustoimintaan liittyvät palkkakustannukset ovat muodostuneet näiden tutkijoiden palkkakuluista. Lisäksi tutkijat ovat käyneet joissakin alojensa kansainvälisissä kongresseissa. Keskeiset pitkäaikaiset tutkimusprojektit: After care -projekti After care -projektin tähän saakka kerätyn aineiston analysointia on jatkettu. Seuranta-ajan jatkamista varten on saatu tarvittavat luvat ja tällä hetkellä yhdessä Niuvanniemen sairaalan johdon kanssa käydään neuvotteluja siitä, toteutetaanko jatkotutkimus vain rekisteritutkimuksena vai pyritäänkö tapaamaan tutkimusjoukkoon kuuluvat potilaat henkilökohtaisesti. Mukana työssä ovat Vanhan Vaasan sairaalasta dos. Putkonen, erl. Toivonen, johtava ylihoitaja Vokkolainen ja ylil. Eronen. Kustannusarvio: 4 euroa.
14 Filicidit ja naisten väkivaltaisuuden erityispiirteet Dos. Hanna Putkosen ja FT Ghitta Weizmann-Heneliuksen väitöskirjatöiden jatkoprojektina on jatkettu käsikirjoitusten valmisteluja koskien äitejä, jotka ovat surmanneet lapsensa sekä selvitetään lisää naisten väkivaltaisuuden erityispiirteitä. Mukana työssä on itsenäisesti budjetistaan huolehtien tutkimusyksikkö Itävallasta (= ns. ECUF, European Collaboration for the understanding of filicide -projekti). Myös ylil. Eronen on mukana projekteissa. Kustannusarvio: 55 euroa. Eristämisen ja pakkotoimien käyttö psykiatriassa Psykologi Alice Keski-Valkama sai väitöskirjatyönsä valmiiksi alkuvuonna 21. Keski-Valkama jatkaa pakkotoimien tutkimista myös väitöskirjatyönsä jälkeen. Hän osallistuu HUS:n kanssa toteutettavaan yhteistyöprojektiin, jossa selvitetään mm. henkilökunnan suhtautumista pakkotoimiin. Projekti on muunneltu versio HUS:n ns. SAKURA-tutkimuksesta, jossa HUS, Helsingin terveyskeskus ja kuusi tutkimusyksikköä Japanista pyrkivät selvittämään pakkotoimien käyttöä psykiatriassa. Tutkimusta johtaa Suomessa HUS:n psykiatrian alan tulosyksikön johtaja Grigori Joffe. Mukana tutkimustyössä ovat olleet ylil. Eronen ja dos. Putkonen. Tutkimus hoitajien kokemuksista ja käytännöistä eristystilanteissa Johtava ylihoitaja Aila Vokkolainen jatkaa yhteistyössä Niuvanniemen sairaalan ja EViPRG-ryhmän (European Violence in Psychiatry Research Group) tutkijoiden kanssa tutkimusta hoitajien kokemuksista ja käytännöistä eristystilanteissa sekä väkivaltatilanteisiin liittyvää tutkimusta. Tämä työ yhdistyy myös edellä kuvattuun projektiin koskien pakkotoimien käyttöä psykiatriassa. Myös psykologi Keski- Valkama ja ylil. Eronen ovat osallistuneet EViPRG:n toimintaan. Kustannusarvio tutkimuksesta Eristämisen ja pakkotoimien käyttö psykiatriassa ja tutkimuksesta Hoitajien kokemuksista ja käytännöistä eristystilanteissa yhteensä 5 euroa. Painonhallinta-projekti Vanhan Vaasan sairaalassa ja Kellokosken sairaalassa jatketaan orlistaatti/placebo-lääkityksen vaikutuksen tutkimista paino-ongelmista kärsivien potilaiden joukossa. Aineisto on saatu kerättyä kokonaan ja jo toinen käsikirjoitus on hyväksytty julkaistavaksi. Sopimusvuonna jatketaan aineiston analysointia ja käsikirjoitusten valmistelua. VVS:sta mukana projektissa ovat ylilääkärit Takala ja Eronen sekä dos. Putkonen. Kustannusarvio: 4 5 euroa. Nuorten väkivalta, vaarallisuuden arviointi ja hoito Vanhan Vaasan sairaala on ollut mukana laajassa kansallisessa prof. Riittakerttu Kaltiala-Heinon johtamassa tutkimusprojektissa, jonka tarkoitus on selvittää moniulotteisesti nuorten väkivaltakäyttäytymistä ja tahdosta riippumatonta hoitoa maassamme. Psykologi Monica Gammelgård jatkaa tutkijana aineiston analysointia ja
15 käsikirjoitusten valmistelua. Ylil. Eronen jatkaa tutkimustyön ohjaamista. Kustannusarvio: 8 euroa. Psykopatiaa ja henkirikoksia tutkiva yhteistyöprojekti Mukana ovat KRP, HYKS, NS, VVS, Kellokosken sairaala ja psykiatrinen vankisairaala. Kyseessä on mielentilatutkimuksiin perustuva dos. Helinä Häkkäsen vetämä projekti, jossa tutkitaan laajalti mielentilatutkimusaineiston perusteella psykopatian eri ilmenemismuotoja ja henkirikosten psykiatrista epidemiologiaa. Lisäksi tutkitaan psykopatiaa mielentilatutkimuksissa olleiden henkilöiden MRI-tutkimuksia analysoimalla. Mukana VVS:sta ovat ylil. Eronen, dos. Putkonen, erl. Toivonen ja FT Weizmann-Henelius. Kustannusarvio 7 euroa. 4. TULOSSOPIMUKSEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI Tällä sopimuksella THL sitoutuu osoittamaan sairaalalle sovitut resurssit edellyttäen, että valtion talousarviosta ei muuta johdu, ja sairaala hoitamaan sovitut tehtävät sekä tuottamaan sovitut tulokset sovituilla resursseilla. Toimintaan vaikuttavista merkittävistä muutoksista sovitaan erikseen ja sopimukset liitetään tähän tulossopimukseen. Sairaala toimittaa elokuun loppuun mennessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ajalta 1.1. 3.6.211 väliraportin toiminnasta ja tuloksista sekä arvion määrärahojen riittävyydestä sekä tulosten toteutumisesta koko vuoden osalta. Loppuraportti tulossopimuksen toteutumisesta toimitetaan toimintakertomuksesta annettujen ohjeiden mukaisesti maaliskuun 212 loppuun mennessä. Tulossopimusprosessi toteutetaan THL:n muun suunnitteluprosessin mukaisena. Helsingissä 14.1.211 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen puolesta Vanhan Vaasan sairaalan puolesta Marina Erhola Ylijohtaja Juha Moring Johtokunnan puheenjohtaja Jouko Lönnqvist Osastonjohtaja Markku Eronen Johtava lääkäri
Liite 1 VANHAN VAASAN SAIRAALAN SUORITESUUNNITELMA TULOSSOPIMUKSEEN 211 Maksupiste VANHAN VAASAN SAIRAALA SUORITTEEN NIMI Yksikkö Toteuma 29 1.1. Sairaansijat lkm 1.2. Käyttöaste (maksulliset hpv:t / kapasiteetti) % Tavoite 21 Ennuste 21 Tavoite 211 Suoritteen Suoritteen Tulot yhteensä Tulot yhteensä hinta hinta Ennuste Tavoite 21 211 2 1 2 11 euroa euroa euroa euroa 147/152 162 152 162 9,75 9,28 9,8 9,37 49 665 53 1 49 977 5 14 338,46 347,2 16 915 129 17 48 5 MAKSULLISET SUORITTEET (maksupäätöksessä mainitut suoritteet) 2.Hoitopäivät välisumma vrk yht. 2.1. Mielentilatutkittavat vrk 1 315 1 15 2 34 1 2 465, 465, 945 81 558 2.2 Uudet vaikeahoitoiset vrk 79 2 2 573 2 4 487, 495, 1 253 51 1 188 2.3. Erittäin vaikeahoitoiset vrk 2 93 2 7 2 814 2 8 72, 735, 2 26 8 2 58 2.4. muut vaikeahoitoiset vrk 14 18 15 12 743 13 11 31, 32, 3 95 33 4 195 2 2.5. Kuntoutusosasto vrk 4 15 4 45 4 218 4 3 285, 29, 1 22 13 1 247 2.6. Kriminaalipotilaat vrk 26 525 27 8 25 595 26 33 294,5 31, 7 537 728 8 162 3 3. Mielentilalausunnot lkm 2 2 35 21 133 95 76 76 29 171 17 124 129 17 579 5 4. Muut maksulliset suoritteet 5. Vuokrat Muut myyntitulot yhteensä TUOTOT YHTEENSÄ Sairaansijat potilaspaikat yht v. 29 147/152 kapasiteetti 54 725 v. 21 152 kapasiteetti 55 48 v.211 152 kapasiteetti 55 48
Liite 2 Kustannusvastaavuuslaskelma v. 211 tulossopimukseen Maksullinen toiminta Tukitoimet Sairaanhoito Kaikki Tukitoimet Sairaanhoito Kaikki Kaikki yhteensä 1) yhteensä yhteensä yhteensä 1) yhteensä yhteensä yhteensä 29 29 29 Ennuste 21 Ennuste 21 Ennuste 21 Arvio 211 euro euro euro euro euro euro euro Muutos % Tuotot Myyntituotot 145 48 15 27 111 15 352 591 314 619 16 6 381 16 915 17 48 5 2,92 Vuokratuotot 78 195-21 77 985 76 76 76, Muut tuotot 178 887 6 821 185 78 124 555 8 445 133 95-28,57 Tuotot yhteensä 42 562 15 213 722 15 616 284 515 174 16 68 827 17 124 17 579 5 2,66-797 629-429 817-1 227 446-742 28-357 72-1 1-1 128 2,55-1 53-1 53-3 628 719-8 7 311-11 699 3-3 98 7-8 991 3-12 9-13 48 4,5 Vuokrat -423 668-837 35-1 26 73-423 15-1 76 85-1 5-1 538 2,53 Palvelujen ostot -625 379-557 85-1 183 229-687 544-352 456-1 4-1 65 2,4 Muut menot 3) -132 764-8 482-213 246-19 98-7 2-18 -187 3,89, Kustannukset Aineet ja tarvikkeet Varaston muutos Henkilöstökustannukset 2) Osuus THL:n kust. -8 567-8 567-3 -3-3 Kustannukset yhteensä -5 626 779-9 975 495-15 62 274-5 87 875-1 848 346-16 75-17 428 4,5 Jäämä I -5 224 217 5 238 227 14 1-5 355 72 5 76 481 44 779 151 5-62,57-123 482-123 482-123 -123-125 1,63-2 738-2 738-19 -19-2 5,26-144 22-144 22-142 -142-145 2,11 Kustannukset yht. -5 77 999-9 975 495-15 746 494-6 12 875-1 848 346-16 892-17 573 4,3 Ylijäämä+/Alijäämä- -5 368 437 5 238 227-13 21-5 497 72 5 76 481 232 6 5 Pääomakustannukset Käyttöom.poistot Vaihto-ja k-om.korot Pääomakust. yhteensä 1) Tukitoimet = kustannuspaikat 951-9531 ja 971-9716 2) Sisältää myös lomapalkkavelan 3) Sisältää myös potilaiden kehotusrahat
Liite 3 Tilastoidut hoitopäivät statuksittain 25 21 v. 25 %-osuudet 25 %-osuuv. 26 det 26 v. 27 %-osuudet 27 v.28 %-osuudet 28 v.29 %-osuudet 29 3.9.21 %-osuudet 21 osuuden muutos %yksikköä 25-21 Uudet vaikeahoitoiset 1274 2,61 2857 5,63 182 3,59 1 479 2,88 79 1,43 1 934 5,1 2,41 Vanhat vaikeahoitoiset Vaikeahoitoiset/ kuntoutus 11568 23,66 12663 24,96 13955 27,56 14 11 27,42 14 18 28,41 9 482 24,57,92 845 1,73 628 1,24 456,9 732 1,42 527 1,6 89 2,1,37 Erittäin vaikeahoitoiset 1128 2,31 168 3,17 1893 3,74 2 624 5,1 2 93 5,85 2 139 5,54 3,24 Vaikeahoitoiset yht. Kriminaalipotilaat/ kuntoutus 14 815 3,3 17 756 35, 18 124 35,8 18 936 36,82 18 247 36,74 14 364 37,22 6,93 3716 7,6 475 8,3 4612 9,11 4 374 8,51 3 578 7,2 3 26 7,84,24 Muut kriminaalipotilaat 287 57,4 27556 54,31 2668 52,56 26 452 51,44 26 525 53,41 19 56 5,55-6,85 Kriminaalipotilaat yht. 31 786 65, 31 631 62,35 31 22 61,67 3 826 59,94 3 13 6,61 22 532 58,39-6,61 231,47 235,46 219,43 366,71,, -,47 267 4,23 1113 2,19 164 2,1 1 298 2,52 1 315 2,65 1 691 4,38,16 48 899 1 5 735 1 5 627 1 51 426 1 49 665 1 38 587 1,, Vapaaehtoishoito Mielentilatutkittavat Kaikki yht
Liite 4 Liite 3 Virkojen ja henkilötyövuosien kehitys vuosina 25 21 25 26 Virkojen kehitys sairaala-apulaiset mielisairaanhoitajat sairaanhoitajat lääkärit psykologit osastonhoitajat apulaisosastonhoitajat muut yht Henkilötyövuosien kehitys henkilötyövuodet määräaikaisten osuus % laskutetut hoitopäivät hoitohenkilöstön (=msh+sh+oh+aoh) htv:t hoitohenkilöstön (=msh+sh+oh+aoh) virat potilaspaikkoja käyttöaste potilaita keskimäärin hoitohenkilöstön htv/potilaspaikka hoitohenkilöstön virat/potilaspaikka 27 28 29 Muutos % 21 25 21 16 54 46 8 3 6 6 43 182 16 54 46 8 3 6 6 43 182 16 54 56 8 3 6 6 43 192 16 54 56 8 3 6 6 43 192 16 45 65 8 3 6 6 43 192 18 45 74 8 3 9 9 44 21 12,5-16,7 6,9,, 5, 5, 2,3 15,4 227 2, 47 5 225 19,3 48 921 229 16,1 49 495 239 19,7 49 263 243 21, 49 9 254 17,3 49 977 11,7-13,3 142 14 14 144 148 166 17,1 112 112 122 122 122 137 147 147 147 147 15 152 88,53 91,18 92,25 91,88 91,18 9,8 13 134 136 135 137 137,97,95,96,98,99 1,9,76,76,83,83,81,9 22,3 3,4 1,8 5,2 13,2 18,3 5,2
Liite 3 Liite 5 BUDJETTIRAHOTTEISEN TOIMINNAN KOKONAISKUSTANNUK- SET V.211 Maksupiste Vanhan Vaasan sairaala Toteuma Ennuste Tavoite 29 21 211 euroa euroa euroa TUOTOT Muut tuotot (EVO-raha) 35 386 33 21 45 Muu tutkimusrahoitus Tuotot yhteensä 35 386 33 21 45 KUSTANNUKSET Budjettirahotteisen toiminnan erilliskustannukset - Aineet, tarvikkeet ja tavarat 116 3 3 - Henkilöstökustannukset (tutkimus) 265 171 22 25 - Vuokrat 1 917 2 2 - Palvelujen ostot 4 245 5 4 5 - Muut erilliskustannukset 22 284 2 27 5 Erilliskustannukset yhteensä 293 733 25 287 Maksuttoman toiminnan osuus yhteiskustannuksista - Tukitoimintojen kustannukset - Poistot - Korot - Muut yhteiskustannukset (THL:n laskennall. kust.) Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 13 3 11 25 12 5 KOKONAISKUSTANNUKSET YH- TEENSÄ 37 33 261 25 299 5 Ylijäämä+/Alijäämä- -271 647-228 229-254 5
Liite 3 Liite 6 INVESTOINTIESITYKSET VUODELLE 211 Kalusteet - U2-osaston potilassängyt - yökkötuolit 1 15 Koneet ja laitteet - ruohonleikkuri, päältä ajettava, korvausinvestointi 1 Muut - Esmikko-kulunvalvonnan laajennus (Axema-kortinlukijasta luopuminen) 25 INVESTOINNIT YHTEENSÄ 6