VAIETTU TUSKA IKÄÄNTYNEET LÄHISUHDEVÄKIVALLAN KOKIJOINA
Sisällysluettelo Mitä lähisuhdeväkivalta on? 3 Mitä ovat lähisuhdeväkivallan muodot? 4 Mitkä ovat lähisuhdeväkivallalle altistavia tekijöitä? 6 Mitä lähisuhdeväkivallasta voi seurata? 7 Annikin tarina 8 Mistä apua? 11 Lisätietoa aiheesta 15 Teksti ja kuvat: Anniina Paakkonen Anni Rimpiläinen Heidi Santavuori Kuvat: Noora Kerttula 2
Mitä lähisuhdeväkivalta on? Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perheenjäsenten tai lähisuhteessa elävien välillä tapahtuvaa väkivaltaa. Lähisuhdeväkivalta on yksi kaltoinkohtelun muoto. Huonosti kohteleva osapuoli voi olla esimerkiksi puoliso, aikuinen lapsi, lapsenlapsi, muu sukulainen, ystävä tai tuttava. Ikääntyneisiin kohdistuvasta lähisuhdeväkivallasta on perinteisesti vaiettu. Se voi olla jatkunut jo vuosien ajan. On toisaalta mahdollista, että väkivaltainen käyttäytyminen alkaa vasta elämäntilanteessa, jolloin ikääntynyt on riippuvainen omaisten tai muiden läheisten hoidosta ja avusta. Lähisuhdeväkivallan uhri voi olla niin nainen kuin mies. Lähisuhdeväkivalta voi vaikuttaa myös muihin perheenjäseniin ja läheisiin ihmisiin. On tutkittu, että ikääntyneistä joka neljäs on kokenut väkivaltaa läheisen aiheuttamana. Ikääntyneisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta on luultua yleisempää ja siksi väkivaltatilanteisiin tulisi puuttua herkemmin. Jokainen meistä ansaitsee arvokkaan vanhuuden. 3
Mitä ovat lähisuhdeväkivallan muodot? Fyysinen väkivalta Fyysisen kivun ja vahingon aiheuttamista, josta aiheutuu ruumiin vamma tai terveyden heikkeneminen. Fyysisen väkivallan muotoja ovat muun muassa lyöminen, töniminen, potkiminen, repiminen ja kuristaminen. Henkinen väkivalta Henkilölle tuotetaan tarkoituksellisesti henkistä ahdistusta, pelkoa tai hätää. Se voi olla sanallista tai sanatonta. Henkistä väkivaltaa on muun muassa nimittely, alistaminen, nöyryyttäminen, uhkailu sekä sosiaalisen kanssakäymisen rajoittaminen tai kontrollointi. Hengellinen väkivalta Hengellisestä väkivallasta on kyse silloin, kun uskonnon tai vakaumuksen nimissä tuotetaan ikääntyneelle ahdistusta, pelkoa ja kärsimystä. Se voi olla vakaumuksen ja uskonnon harjoittamisen kieltämistä, mitätöintiä, halventamista tai pakottamista johonkin uskonnolliseen vakaumukseen. 4
Seksuaalinen väkivalta Kaikki henkilöön kohdistuvat seksuaaliset aktiviteetit, joihin hän ei ole suostunut tai joita hän ei henkisen tilansa vuoksi ymmärrä. Se voi pitää sisällään esimerkiksi seksuaalista alistamista, ahdistelua, sukupuolista häirintää tai seksuaalisen itsemääräämisoikeuden rajoittamista. Taloudellinen hyväksikäyttö Henkilön rahoja tai muuta omaisuutta käytetään, myydään tai hävitetään luvattomasti tai estetään henkilöä käyttämästä omia varojaan. Taloudellinen hyväksikäyttö voi olla myös rahan tai muun omaisuuden eriasteista kiristämistä uhkailemalla esimerkiksi väkivallalla, hoidotta jättämisellä tai hylkäämisellä. Hoidon ja avun laiminlyönti Henkilö jätetään vaille hoitoa ja huolenpitoa tilanteissa, joissa hän on niistä riippuvainen. Se voi olla myös henkilön vahingoittamista lääkkeillä, päihteillä tai kemikaaleilla. Laiminlyönti on toisinaan tarkoituksetonta, jolloin hoidon epäonnistuminen johtuu esimerkiksi hoitovelvollisen osaamattomuudesta, tiedonpuutteesta tai väsymyksestä. 5
Mitkä ovat lähisuhdeväkivallalle altistavia tekijöitä? Toimintakykyä heikentävät sairaudet, esimerkiksi muistisairaudet Runsas päihteidenkäyttö Mielenterveysongelmat Sosiaalisten kontaktien puute: yksinäisyys, eristäytyminen Ikääntyneen ja läheisen välinen taloudellinen tai asumiseen liittyvä riippuvuussuhde Hoitajan ja hoidettavan välisen suhteen ongelmat, selvittämättömät ristiriidat Hoitovastuussa olevan henkilön uupumus tai osaamattomuus 6
Mitä lähisuhdeväkivallasta voi seurata? Lähisuhdeväkivallan seuraukset riippuvat väkivallan luonteesta. Kuitenkin jo yksittäinen lähisuhteessa tapahtuva väkivaltatilanne voi johtaa traumatisoitumiseen. Lähisuhdeväkivalta voi aiheuttaa uhrille niin fyysisiä vammoja, taloudellisia menetyksiä kuin perusturvallisuuden tunteen järkkymistä. Myös syyllisyyden, häpeän ja ahdistuneisuuden tunteet ovat yleisiä. Jotta avun saaminen olisi mahdollista, on erittäin tärkeää uskaltaa myöntää tilanteen todellinen luonne. Se on rohkeutta, ja samalla mahdollinen askel lähemmäs väkivallatonta elämää. 7
Annikin tarina Se kaikki alkoi, kun työtön poikani muutti luokseni toiselta paikkakunnalta erottuaan vaimostaan. Olin jäänyt leskeksi pari vuotta sitten ja ajattelin, että pojan muuttaminen luokseni olisi hyvä ratkaisu. Aluksi kaikki sujui hyvin. Poikani lupautui esimerkiksi huolehtimaan laskujeni maksamisesta verkkopankissa, sillä minulle tietokoneen käyttö on ollut aina hyvin haastavaa. Poikani ei kuitenkaan mitenkään aktiivisesti jaksanut etsiä töitä, vaan mieluummin vietti päivät kotona katsellen televisiota ja juoden olutta. En kuitenkaan aluksi ollut kovin huolissani tilanteesta, sillä hän osallistui muuten ihan mukavasti arjen pyörittämiseen. Pikkuhiljaa tilanne eteni siihen, että minä valmistin pojalleni ruoan, siivosin ja pesin hänen likaiset pyykkinsä. Toisinaan poikani käski minun käydä kaupassa hänen puolestaan ostamassa lisää kaljaa. Jos en suostunut, hän huusi ja raivosi, joskus kävi käsiksi. Hän painosti minua aina niin kauan, että tein kuten hän halusi. 8
Eräänä päivänä yrittäessäni maksaa ruokaostoksia pankkikortillani, kortinlukija väitti, ettei tililläni ole katetta. En voinut uskoa tilannetta, sillä olen aina ollut hyvin tarkka raha-asioistani. Menin pankkiin kysymään, onko kortissani kenties jotain vialla, mutta ei ollut. Sen sijaan sain kuulla, ettei minulla tosiaankaan ollut tilillä katetta. Tiliotteesta näin, että poikani oli käyttänyt rahojani omiin tarkoituksiinsa. Kerroin pojalleni, että tiesin hänen tuhlanneen rahani. Poikani oli hyvin välinpitämätön. Kysyi, että mitä minä edes tekisin sillä määrällä rahaa, sillä ikäni puolesta kuolisin kuitenkin kohta? Itkin. Miten olin ollut niin hyväuskoinen? Miten poikani kehtasi käyttää minua hyväkseen? Mistä voisin hakea tilanteeseeni apua? Kehtaisinko edes pyytää apua? Se häpeän määrä oli valtava. 9
Mietin mitä tekisin, minne menisin. Eräänä päivänä päätin mennä terveyskeskuksen päivystykseen, koska en muutakaan keksinyt. Siellä itkien ja väsyneenä kerroin tilanteeni ja minut ohjattiin sosiaalityöntekijän juttusille. Siitä lähti käyntiin pitkä tapahtumien ja palvelujen ketju. Tilanne alkoi pikkuhiljaa edetä parempaan suuntaan. Poikani saatiin taivuteltua muuttamaan omaan asuntoon, sillä yhteisasumisemme oli mahdotonta. Minua helpotti suunnattomasti se, etten ollut enää tilanteessa yksin. Sain apua ja tukea. Olen jo antanut tapahtumat anteeksi pojalleni, se vaati kuitenkin aikaa. Tunnen toisinaan syyllisyyttä siitä, että ajoin oman lapseni pois luotani. Ansaitsen kuitenkin mielestäni arvokkaan vanhuuden kaikkien näiden elettyjen vuosikymmenten jälkeen. Enhän voi elää poikani puolesta, sillä jokainen meistä on loppujen lopuksi oman onnensa seppä. Annikki 77 v. (Henkilön nimi muutettu) 10
Mistä apua? Jos perheesi jäsen tai läheisesi käyttää väkivaltaa sinua kohtaan tai uhkaa sillä, älä jää yksin. Ota yhteyttä auttaviin tahoihin. Soittaessasi sinun ei tarvitse kertoa nimeäsi. Muista, että avun hakeminen on osoitus vahvuudesta! Auttavia tahoja löydät seuraavalta sivulta alkaen. 11
Avunsaanti kiireellisissä tilanteissa Raahen ensi- ja turvakoti puh. 08 221202 Fellmaninpuistokatu 11, 92100 Raahe ympärivuorokautinen päivystys Raahen sosiaalipäivystys yhteydenotto tapahtuu soittamalla hätäkeskukseen numeroon 112, josta puhelu ohjataan sosiaalipäivystäjälle arkisin klo 16.00 8.00 ja viikonloppuisin ympäri vuorokauden Jos tarvitset poliisin kiireellistä apua hätätilanteessa, soita hätänumeroon 112 12
Muita vaihtoehtoja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Ikääntyneen väestön ohjaus ja neuvonta puh. 040 135 7880 Raahen oikeusaputoimisto Kummatinkatu 6, Kruununkirjuri II. krs, 92150 Raahe Ajanvaraus puh. 029 566 1410, Kiireellisissä asioissa puh. 029 566 1440 Mahdollisuus saada yleistä oikeusapua veloituksetta tai osakorvausta vastaan Suomen mielenterveysseuran valtakunnallinen kriisipuhelin puh. 01019 5202 keskusteluapua kriiseissä oleville sekä heidän läheisilleen arkisin klo 09.00-07.00 ja viikonloppuisin 15.00 07.00 13
Suvanto-linja puh. 0800-06776 valtakunnallinen ja maksuton auttava puhelin tiistaisin ja torstaisin klo 12 18 lakineuvonta joka parillisen viikon ke klo 16 18 Palvelee kaltoinkohtelua tai lähisuhdeväkivaltaa kokeneita ikääntyneitä, heidän läheisiään tai ikääntyneiden parissa työskenteleviä ammattilaisia. Luottamuksellinen. Raahen seurakunnan perheasiain neuvottelukeskus Kirkkokatu 33, 2. krs, Raahe puh. (08) 2132 620 puh. 040 6710 641 Ajanvaraukset ma-ti klo 14.00 15.00 ja ke klo 11.00 12.00 Palvelu on luottamuksellista, maksutonta ja tarkoitettu kaikille Raahen ja Pyhäjoen kunnan alueella asuville 14
Lisätietoa aiheesta Kivelä, S-L. 2012. Hyviä vuosia: arvokas ja turvallinen ikääntyminen. Helsinki: Kirjapaja. Luoma, M-L. & Manderbacka, C. 2009. Breaking the Taboo: Ikääntyneiden naisten kaltoinkohtelu perheissä: tunnista ja toimi! (Saatavilla internetistä) Siukola, R. 2014. Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan? esimerkkinä päihde- ja mielenterveystyö. Helsinki: THL. Turvallisen vanhuuden puolesta Suvanto ry. www.suvantory.fi Väkivalta ja terveys maailmassa WHO:n raportti 2005. (Saatavilla internetistä) 15
Älä jää yksin. Ota yhteyttä auttaviin tahoihin. Muista, että avun hakeminen on osoitus vahvuudesta!