PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Päiväys/Datum 12.03.2008 Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten Dnro/Dnr LSU 2007 Y 578 (113) PL 262, 65101 VAASA Koulukatu 19 PB 262, 65101 VASA Skolhusgatan 19 Puh./Tfn. 020 490 109 Faksi/Fax 020 490 5251 Kirjaamo.lsu@ymparisto.fi ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee porsastuotantoa sekä lihasikojen kasvatustoimintaa ja sen laajennusta Kauhajoen kaupungin Kauhajoen kylässä. Lasse Talvitie Nirvan Kokontie 668 61800 Kauhajoki LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla on tällä hetkellä tilat 52 emakolle porsaineen ja 140 liha /siitossialle sekä viidelle hevoselle. Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi lihasikala vanhan viereen, johon tulee tilat 960 lihasialle. Ympäristölupaa haetaan yhteensä 1100 liha /siitossialle ja 52 emakolle porsaineen sekä viidelle hevoselle. Sikalat sijaitsevat Kauhajoen kaupungin Kauhajoen kylässä tilalla Hakala RN:o 5:1159. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 60 täysikasvuiselle emakolle tai 210 lihasialle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 1 000 lihasialle. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 30.8.2007.
2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Nykyisellä toiminnalla ei ole hakemuksen mukaan ympäristölupaa. Alue on maatalousvaltaista aluetta, jossa ei ole yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sikalat sijaitsevat Kauhajoen kaupungin keskustasta noin 6 km:n etäisyydellä keskustasta länteen. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee nykyisestä sikalasta noin 240 metrin ja rakennettavasta uudesta sikalasta noin 300 metrin etäisyydellä. Seuraavat kuusi naapurien asuinrakennusta sijaitsevat 380 490 metrin etäisyydellä. Koulu sijaitsee noin 740 metrin etäisyydellä sikalasta. Sikalat eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Porakallio B pohjavesialue, sijaitsee noin 5,7 km:n etäisyydellä. Käyttövesi sikalan toimintaan otetaan Päntäneen vesiyhtiöstä. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Nykyiseen sikalaan sopii 140 liha /siitossikaa ja 52 emakkoa porsaineen sekä 5 hevosta. Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi lihasikala. Uuteen lihasikalaan tulee tilat 960 lihasialle. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä 1100 liha /siitossikaa, 52 emakkoa porsaineen ja viisi hevosta. Hevosia laidunnetaan noin 0,5 hehtaarin alalla. Tilalla tuotetaan omilla emakoilla noin 1200 porsasta, jotka pääosin kasvatetaan lihasioiksi. Lisäksi tilalle ostetaan vuosittain noin 2100 kappaletta porsaita muilta tiloilta. Lannan käsittely ja varastointi Uuden sikalan lannankäsittely tulee tapahtumaan lietelannalla. Vanhan sikalan lannankäsittely on kuivalannalla ja virtsalla. Hevosten lannankäsittelyssä virtsa ja lanta imeytetään kuivikkeisiin ja varastoidaan kuivalantalassa. Uuden sikalan luoteispuolelle rakennetaan 2200 m 3 :n kelluvalla katolla varustettu betoninen lietesäiliö ja sikalan viereen rakennetaan 105 m 3 :n pumppukaivo. Tilalla on tällä hetkellä 300 m 3 :n peltikattoinen virtsasäiliö ja 350 m 3 :n avonainen kuivalantala. Kuivalantalassa on 1,5 metrin reunat ja kuormauslaatta. Kuivalantala ja virtsasäiliö on rakennettu betonista. Säiliöiden täyttö tapahtuu alakautta. Nykyisen sikalan, hevostallin ja jaloittelualueen pesuvedet ja sosiaalitilojen WC ja muut jätevedet johdetaan 5 m 3 :n pumppukaivoon ja sieltä liete / virtsasäiliöön. Hevosten jaloittelutarhan pinta ala on 150 m 2 :n. Uuden sikalan pesuvedet ja sosiaalitilojen pesuvedet johdetaan pumppukaivoon, josta jätevedet ja lietelanta johdetaan rakennettavaan lietesäiliöön. Tilalla on käytettävissä peltoalaa lannanlevitykseen yhteensä 210 ha, josta omaa peltoa 50 ha, vuokrapeltoa 70 ha ja sopimuspeltoa 90 ha. Hakemuksen mukaan lannan levityspeltoja ei sijaitse pohjavesialueella. Lannan levityksestä 50 % tapahtuu keväällä ja 50 % syksyllä. Muut varastot Tilalla on nykyisin yksi 8 000 litran polttoainesäiliö. Muita öljytuotteita on 500 litraa, joita säilytetään konehallissa/pajassa.
Syntyvät jätteet ja niiden käsittely 3 Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (10 t/vuosi) toimitetaan raatokeräykseen Honkajoelle. Tilalla syntyy myös muuta jätettä mm. muovia, joka viedään hyötykäyttöasemalle ja öljyä, joka viedään Seinäjoen jäteasemalle sekä akkuja ja torjunta aineita. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että porsaita tuodaan ja lihasikoja viedään. Arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Hakemuksen mukaan lietettä levitetään letkulevittimellä. Lietesäiliöiden täyttö on altapäin ja katteena on kelluva kate. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Kauhajoen kaupungin sekä Länsi Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 23.11. 27.12.2007 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Kauhajoen kaupungin teknisellä osastolla. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty tieto erikseen niille, joita asia on erityisesti katsottu koskevan. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lupahakemuksesta lausunnon Kauhajoen kaupunginhallitukselta ja ympäristönsuojelulautakunnalta. Kauhajoen kaupungin ympäristö ja rakennusvalvontaosaston lausunto Lasse Talvitie hakee ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaista ympäristölupaa sikalan laajennukselle Kauhajoen kaupungin Kauhajoen kylän tilalle Hakala Rno 5:1159. Laajennettava toiminta sijaitsee osoitteessa Nirvan Kokontie 668. Tällä hetkellä tilalla on 52 emakkoa ja 140 liha /siitossikaa sekä 5 hevosta. Hakemuksen mukaisesti tilalla laajennettaisiin tuotantoa rakentamalla uusi sikala, johon sopii 960 lihasikaa. Yhteensä tilalle tulee 1100 liha /siitossikapaikkaa ja 52 emakkopaikkaa porsaineen sekä 5 hevosta. Sikaloihin tulee koneellinen yläpoistoinen ilmanvaihto. Laajennettavan sikalan yhteyteen rakennetaan n. 2200 m³:n suuruinen lietesäiliö, jossa katteena käytetään kelluvaa styroksia. Nykyisen sikalan lannankäsittely toimii kuivalanta ja virtsasysteemillä. Tällä hetkellä tilalla on 350 m³ kuivalantalatilaa ja 350 m³ katettua virtsasäiliötilaa. Hevosille rakennetaan 150 m²:n suuruinen tiivispohjainen jaloittelutarha, josta virtsa ja sadevedet johdetaan säiliöön. Sikaloiden pesuvedet sekä sosiaalitilojen jätevedet (n. 100 m³) johdetaan liete /virtsasäiliöön. Lietesäiliön liete pumpataan 105 m³:n pumppusäiliöstä altapäin täyttäen. Sikalan lietekuilut toimivat padotuksella. Lietekuilujen yhteistilavuus on n. 300 m³ ja ne tyhjennetään 1 2 kertaa viikossa. Tilalla on käytettävissä peltopinta alaa lannanlevitykseen yhteensä 210 ha, josta omaa 50 ha, vuokrapeltoa 70 ha ja sopimuspeltoalaa 90 ha. Pellot eivät sijaitse pohjavesialueella. Hakemuksen mukaan lietteen levitys suoritetaan letkulevittimellä.
Lähimmät naapurit sijaitsevat noin 220 metrin etäisyydellä sijoituspaikasta pohjoiseen ja noin 380 metrin etäisyydellä luoteeseen. Noin 500 metrin säteellä sikalasta on kolme vakituista tai vapaa ajan asuinrakennusta. Ympäristö ja rakennusvalvontajaosto päättää puoltaa Lasse Talvitien ympäristölupahakemuksen myöntämistä ehdolla, että hakijalta edellytetään lietesäiliön kattamista vähemmän tuuliherkällä katemateriaalilla ja että pumppukaivo varustetaan kiinteällä betonikannella. Hajuhaitan vähentämiseksi pumppukaivon kattaminen betonisella kannella on merkittävää. Styrox pohjainen katemateriaali on keveytensä vuoksi osoittautunut tuuliherkäksi ja ympäristöön aiheutuu hävikkiä, jota ei voida pitää suotavana. Kauhajoen kaupunginhallituksen lausunto Länsi Suomen Ympäristökeskuksessa on vireillä edellä esitelty hakemus, johon Kauhajoen kaupungin ympäristö ja rakennusvalvontajaosto on antanut joulukuussa 2007 puoltavan lausunnon. Hakijan, Lasse Talvitien, tila sijaitsee osoitteessa Nirvan Kokontie 668 Kauhajoki. Tilan etäisyydet naapureihin on esitelty edellä. Kauhajoen kaupungin omistamaan Kokon kouluun hakijan tilalta on matkaa noin 700 metriä. Kauhajoen kaupunginhallituksella on mahdollisuus antaa oma lausuntonsa hakemuksen johdosta. Kaupunginhallitus päättää, ettei sillä ole huomautettavaa ympäristö ja rakennusvalvontajaoston päätökseen asiassa ja kaupunginhallitus yhtyy jaoston hyväksymään ratkaisuun. Muistutukset A toteaa muistutuksessaan; 1. En hyväksy sikalarakennuksen uusio osan rakentamista. 2. En hyväksy sikalatoiminnan vanhan osan laajentamista. 3. Luettelosta puuttuu kokonaan Kokon koulun kohtalo. Tarvitaan kaupunginvaltuuston yksimielinen päätös sikalatoiminnan jatkamiselle näin lähellä koulua. B:n oikeuden omistajat C ja D toteavat muistutuksessaan asuvansa tuotantolaitoksesta vajaan 500 metrin etäisyydellä etelän suunnassa. Välissä on ainoastaan peltoaukeaa, joten pohjoispuolen tuulet tuovat hajut haittaamaan elämänlaatuamme. Tähänastinen sikojen pito ei juurikaan ole haitannut, mutta kun kymmenkertaistuu on ilmiselvää, että hajutkin kymmenkertaistuvat. Sosiaalinen elinympäristö kärsii, ei ulkona kuivata pyykkejä, ei mattojen ym. tuuletusta eikä ikkunoiden auki pitoa kesäisin. Myöskin vieraiden käynnit jäävät todennäköisesti vähäisiksi, kukapa sitä haluaisikaan jäädä haistelemaan sikalan "tuoksuja". Oma mieliala laski pohjalukemiin jo pelkästä tiedosta, että tällaista on suunnitteilla. Eikä vähäisintä ole oman kodin arvon lasku taloudellisestikaan, koska en itse ostaisi "kotia" sikalan vierestä mistään hinnasta. Lannan kuljetus ja levitys keväisin on luku sinänsä sekin moninkertaistuu pitkittyy ja hajullisesti pahenee. Ehditäänkö peittää aikanaan? Lisäksi D yksin muistuttaa, että olen huolissani rakentamisesta ja valmiista toimivasta sikalasta syntyvistä ja aiheutuvista jätteistä. Sillä edellisestä sikalan laajentamisesta syntyneet jätteet näyttävät olevan Talvitien (Hakala 5:1159 Nirvan Kokontie 668) kotitilalla sijaitsevassa männikössä, jossa jätteitä hävitetään myös ystävällisesti polttamalla (palo saattaa kestää useita päiviä). Lisäksi omana yksityisenä kaatopaikkanaan Talvitiet ovat pitäneet metsäaluettaan Kyrönkorvessa. Saako näin todellakin tehdä? Ja silloinkin tällainen asia on hyväksyttävää kun niin ongelma kuin muukin maksullinen jäte kipataan metsään ja peitetään nätisti maalla. Kä 4
5 sittääkseni Kyrönkorpi on pohjavesialuetta. Ja niinpä pelkoni on suuri, että minkälaiseksi kaatopaikka alueeksi muuttuu Kokonkylä Kyrönkorpineen. Puhumattakaan siitä minkälaista vahinkoa tämä aiheuttaa luonnolle. E (joka on myös B:n oikeuden omistaja) muistuttaa yksin, että ajatus suursikalasta vajaan puolen kilometrin päässä kotoani kauhistuttaa (tällä hetkellä en asu työni vuoksi lapsuudenkodissani). Se olisi sekä visuaalisesti, että hajullisesti haitallinen kotiympäristölleni. Pelkään myös suursikalan rakennuttamisen naapuriimme vaikuttavan taloudellisesti heikkenevästi omaan kotitilaani ja tulevaisuuteeni. Pyytäisinkin teitä siksi harkitsemaan kyseisen suursikalan lupaa. Enkä ymmärrä miksi minun tulisi kärsiä sekä henkisesti, että taloudellisesti tekemisistä? Toivon nöyrimmin, että otatte tämän muistutuksen huomioon luvan antamispäätöstä tehdessänne. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä 07.01.2008 annettu mahdollisuus antaa vastine annettujen lausuntojen johdosta. Hakija totesi puhelimitse 5.3.2008, ettei ole syytä antaa vastinetta. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 17.8.2007, jossa käytiin läpi mm. nykyisen ja tulevan sikalarakennusten sijoittumista ympäristöön sekä naapureihin nähden. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tutkinut asiasta annetut lausunnot, muistutukset, mielipiteen sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussa ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Lasse Talvitielle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan nykyiselle ja laajennetulle sikatoiminnalle Kauhajoen kaupungin Kauhajoen kylään tilalle Hakala RN:o 5:1159 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Ympäristökeskus toteaa annetuissa lausunnoissa ja jätetyissä muistutuksissa sekä mielipiteessä esitettyihin asioihin seuraavaa: Kauhajoen ympäristö ja rakennusvalvontajaoston sekä kaupunginhallituksen lausunto Ympäristökeskus on ratkaisussaan ottanut huomioon Kauhajoen ympäristö ja rakennusvalvontajaoston sekä kaupunginhallituksen edellyttämät toimenpiteet. Ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojan hajupäästöt vähenevät, kun pumppukaivoihin rakennetaan betonikannet ja rakennettavan lietesäiliön lietteen pinnalle käytetään vähemmän tuuliherkkä leca sora tai säiliöön asennetaan sadevettä pitävä vesikatto. Kokon koulu on noin 700 metrin etäisyydellä, joten kaupunginhallituskin toteaa ettei sikalan laajentamisella ole haittavaikutuksia koulun toimintaan.
6 A:n muistutus Ympäristökeskus on ratkaisussaan antanut määräyksiä, ettei kohtuuton hajukynnys ylity mm. lannan kuormauksesta, kuljetuksesta, levityksestä, multauksesta, ilmastoinnista, lantaloiden kattamisesta, jätehuollosta, eläinsuojien siisteydestä, kuolleista eläimistä, polttoainesäiliöistä, jätevesistä, hevosten jaloittelualueesta ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönotosta. Lupapäätöksessä on kiinnitetty erityistä huomiota hajuhaittojen vähentämistä koskeviin lupamääräyksiin. Lupapäätöksessä annetut lupamääräykset hajuhaittojen vähentämiseksi perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen ja saatavilla olevaan tekniikkaan huomioon ottamiseen suhteessa sijoituspaikkaan. Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset sikaloiden yhteyteen tulevan pumppukaivojen kattamisesta betonikannella ja täyttämisestä alakautta sekä lietesäiliön täyttämisestä alakautta ja kelluvan katteen käytöstä tai sadevettä pitävän katon rakentamisesta. Kokon koulu on noin 700 metrin etäisyydellä, joten kaupunginhallituskin toteaa ettei sikalan laajentamisella ole haittavaikutuksia koulun toimintaan. B:n oikeuden omistajien C:n ja D:n muistutus Ympäristökeskus on ratkaisussaan antanut määräyksiä, ettei kohtuuton hajukynnys ylity mm. lannan kuormauksesta, kuljetuksesta, levityksestä, multauksesta, ilmastoinnista, lantaloiden kattamisesta, jätehuollosta, eläinsuojien siisteydestä, kuolleista eläimistä, polttoainesäiliöistä, jätevesistä, hevosten jaloittelualueesta ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönotosta. Tilalla sikojen pito lisääntyy vajaa kolminkertaiseksi. Lupapäätöksessä on kiinnitetty erityistä huomiota hajuhaittojen vähentämistä koskeviin lupamääräyksiin. Lupapäätöksessä annetut lupamääräykset hajuhaittojen vähentämiseksi perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen ja saatavilla olevaan tekniikkaan. Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset sikaloiden yhteyteen tulevien pumppukaivojen kattamisesta betonikannella ja täyttämisestä alakautta sekä lietesäiliön täyttämisestä alakautta ja kelluvan katteen käytöstä tai sadevettä pitävän katon rakentamisesta. D:n muistutus Ympäristökeskus on ratkaisussaan antanut määräyksiä, ettei kohtuuton hajukynnys ylity mm. jätehuollosta, jätteen polttamisesta ja pohjavesialueen lannanlevityksestä. Lisäksi kuten edellä. E:n muistutus Ympäristökeskus on ratkaisussaan antanut määräyksiä, ettei kohtuuton hajukynnys ylity mm. lannan kuormauksesta, kuljetuksesta, levityksestä, multauksesta, ilmastoinnista, lantaloiden kattamisesta, jätehuollosta, eläinsuojien siisteydestä, kuolleista eläimistä, polttoainesäiliöistä, jätevesistä, hevosten jaloittelualueesta ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönotosta. Tilalla sikojen pito lisääntyy vajaa kolminkertaiseksi. Lupapäätöksessä on kiinnitetty erityistä huomiota hajuhaittojen vähentämistä koskeviin lupamääräyksiin. Lupapäätöksessä annetut lupamääräykset hajuhaittojen vähentämiseksi perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen ja saatavilla olevaan tekniikkaan. Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset sikaloiden yhteyteen tulevien pumppukaivojen kattamisesta betonikannella ja täyttämisestä alakautta sekä lietesäiliön täyttämisestä alakautta ja kelluvan katteen käytöstä tai sadevettä pitävän katon rakentamisesta.
7 Lisäksi muistuttajille/mielipiteen antajille yhdessä; Ympäristökeskus katsoo, että lihasikojen lisääminen hakemuksen mukaisesti ei annetut lupamääräykset ja suojaetäisyydet huomioon ottaen aiheuta hajuhaitan muodossa terveyshaittaa, naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Lupapäätöksessä on kiinnitetty erityistä huomiota hajuhaittojen vähentämistä koskeviin lupamääräyksiin. Lupapäätöksessä annetut lupamääräykset hajuhaittojen vähentämiseksi perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen ja saatavilla olevaan tekniikkaan. Lisäksi on annettu määräys, että toiminnanharjoittajan tulee seurata mm. eläinsuojan poistoilman hajupäästöjen käsittelyyn liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Naapurikiinteistöjen arvon alentamiseen ympäristökeskus ei ota kantaa, koska asiaa ei tule harkita ympäristöluvan myöntämisen yhteydessä. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärä Eläinsuojissa voidaan pitää enintään yhteensä 1 100 liha / siitossikaa, 52 emakkoa porsaineen ja viisi hevosta. 2. Lannan, pesu ja jätevesien varastointi Eläinsuojissa ja jaloittelutarhassa muodostuvat lannat sekä jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa liete ja virtsasäiliöissä sekä kuivalantalassa. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, uusi lietesäiliö ja muut lietteen, lannan tai jätevesien käsittelyyn tarkoitetut uudet rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K 30 2 luokkaa) maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Hevosten jaloittelualue tulee olla tiivis (hyväksytystä membraanista, betonista tai muusta vastaavan tiiveyden omaavasta materiaalista) ja jätevedet johtaa pumppukaivoon sekä lanta viedä kuivalantalaan. Pumppukaivosta jätevedet tulee viedä tai johtaa lietesäiliöön. Uudet pumppukaivot ja lietesäiliö tulee olla käyttövalmiina ennen rakennettavan eläinsuojan käyttöönottoa. Lietelannan, kuivalannan, virtsan ja jätevesien säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Nykyiset lannan ja pesuvesien varastointitilat tulee olla käytössä. Uuden rakennettavan lietesäiliön tilavuus tulee olla vähintään 2200 m 3, mikäli säiliö katetaan sadevettä pitävällä katolla säiliötilavuudeksi riittää 2000 m 3, sekä pumppukaivojen tilavuudet vähintään 105 m 3 ja 5 m 3. Yhteensä lieteen, virtsan, pesuvesien ja jaloittelutarhan jätevesien sekä sadevesien säiliö ja lietekourutilavuuksia tulee olla vähintään 2630 m 3. Mikäli vanhan sikalan (tallin) pesuvedet eivät sovi vanhaan virtsasäiliöön tulee ne imeyttää esimerkiksi turpeeseen ja varastoida kuivalantalassa. Kuivalannan varastotilavuutta tulee olla vähintään 350 m 3. Pumppukaivoihin tulee rakentaa betonikansi. Olemassa oleva virtsasäiliö sekä uusi rakennettava lietesäiliö tulee täyttää alakautta. Virtsasäiliö tulee olla katettuna sadevettä pitävällä katolla. Uudessa lietesäiliössä tulee olla, aina kun säiliössä on lietettä, vähintään 10 cm:n paksu leca sora kelluvana kateena tai sadevettä pitävä vesikatto. Lietesäiliön ympärille tulee rakentaa aita maa ja metsätalousministeriön rakentamisohjeiden mukaisesti. Mikäli lietesäiliöön rakennetaan sadevettä pitävä katto, niin aitaa ei tarvitse rakentaa.
8 3. Lannan, jäte ja pesuvesien levitys Lietelannan, virtsan, kuivalannan ja jätevesien kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa niin, ettei niitä joudu ympäristöön tai ettei niistä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Lietelannan, virtsan, kuivalannan ja jätevesien tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Niitä voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Tilalla tulee olla käytettävissä peltoalaa lietteen, virtsan, lannan ja jätevesien levitykseen vähintään 120 hehtaaria. Lietelannan, virtsan, kuivalannan ja jätevesien levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannoitteiden käytössä on noudatettava myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lietelannan, virtsan, kuivalannan ja jätevesien levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietelannan, virtsan, kuivalannan ja jätevesien levitys on kielletty 15.10 15.4. välisenä aikana. Niitä voidaan kuitenkin levittää syksyllä, mikäli lanta mullataan, enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietelannan, virtsan, kuivalannan ja jätevesien ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Niiden käyttö toistuvasti kevättulvien alla jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. 15.4. välisenä aikana. Lietelannan, virtsan, kuivalannan ja jätevesien tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei niiden sisältämiä ravinteita joudu vesistöön, ojaan tai pohjaveteen. Niiden käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä nestemäisten lantojen pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Nestemäisten lantojen pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lietelannalla, virtsalla, kuivalannalla ja jätevesillä käsittelemätön vyöhyke. Eläinsuojien ja jaloittelutarhan jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietelannan, virtsan ja lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Lietelanta, virtsa, kuivalanta ja jätevedet tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa, levityksen jälkeen. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Lietelannan, virtsan, tarhavesien ja muitten jätevesien levittäminen on kielletty pohjavesialueilla, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa voidaan levittää muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan muodostamalle välivyöhykkeelle. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Sikaloista lähempänä kuin 250 metriä on lannan, virtsan ja jätevesien levitys kielletty. Rakennettavasta sikalasta 250 500 metrin etäisyydellä Nirvan Kokontien länsipuolella lanta ja jätevedet tulee mullata neljän tunnin sisällä levityksestä. Muuten lannan ja jätevesien multaamisessa tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta 931/2000. Lietesäiliön kelluvaa katetta tulee tarkkailla säännöllisesti, että lietesäiliö on katettuna aina määräyksen mukaisella katepaksuudella. Sikalarakennusten poistoilmahormit tulee olla sijoitettuna eläinsuojien katolle. Eläinten valkuaisruokinta tulee optimoida niin, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä on mahdollisimman vähäinen. Eläinsuojien sisätilojen tulee olla siistit ja sisäilman lämpötila on pidettävä mahdollisimman alhaisella tasolla. Sikalarakennus
9 ten, liete ja virtsasäiliöiden sekä kuivalantalan ympäristö sekä kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 5. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmävarastotila. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi tulee järjestää siten, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjunta aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteiden polttaminen on kielletty. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina. Mikäli polttoneste ja öljysäiliöt eivät ole kaksoisvaippaisia tulee säiliöt olla varustettuna suojaaltaalla siten, että vuodot eivät pääse maaperään sekä katoksella, joka estää sadevesien kertymisen suoja altaisiin. Säiliöiden lähistöllä tulee olla varastoituna riittävästi imeytysainetta. Öljy ja polttonestevuodot tulee estää pitämällä säiliöt ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Säiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo ja pelastusviranomaisille. 7. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä eläinsuojissa pidettävien eläinten määrä, toiminnassa muodostuva lietelannan, virtsan, jätevesien ja kuivalannan määrä, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka, tiedot lannan levitysaloista, tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista lannan vastaanottosopimuksista sekä tiedot eläinsuojien toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Levitettävästä lietteestä ja lannasta on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojien toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaisille. Lannan ja jätevesien säilytystilojen sekä niiden katteiden kuntoa ja toimivuutta tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian.
10 8. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden sikalarakennuksen käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Toiminnassa tulee noudattaa Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Eläinsuojat sijoittuvat maatalousvaltaiselle haja asutusalueelle, jolla kotieläintalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon eläinsuojien sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojien eläinmäärän ja eläinsuojien sijainnin naapureihin nähden toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäiseläinmäärä. (määräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lannan ja jätevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) joiden mukaan lannan, virtsan ja jätevesien varastotilojen sekä eläinsuojien ja jaloittelutarhan pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi.
Määräys nykyisen virtsasäiliön katon säilyttäminen ja alakautta täytön sekä rakennettavan uuden lietesäiliön täyttämisestä alakautta sekä kattamisesta vähintään kelluvalla määräyksen mukaisella katteella ja sen paksuudella esim. turpeella tai muulla vastaavalla materiaalilla on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi. Samoin lietesäiliön kiinteän aidan rakentaminen on määrätty, ettei tuuli vie kelluvan kateaineen ympäristöön eikä vahingossa kukaan putoa säiliöön. Pudotuskaivon kattaminen betonikannella on tarpeen hajupäästöjen vähentämiseksi. Uuden lietesäiliön rakentaminen valmiiksi ennen rakennettavan eläinsuojan käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Lanta ja jätevesivarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä myös varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Samoin jaloittelutarhasta lanta tulee poistaa riittävän usein, ettei tarha täyty lannalla. Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) mukaan avonainen lietesäiliö tulee aidata suoja aidalla. Mikäli lietesäiliöön rakennetaan sadevettä pitävä katto, säiliötä ei tarvitse aidata. (määräys 2) Lannan jätevesien kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei niistä aiheudu pinta tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Lanta ja jätevedet tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lannan ja jätevesien levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 11 lihasikaa ja 3 emakkoa porsaineen sekä 2 hevosta kohden. Lannan ja jätevesien levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Liete, kuivalanta, pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Lannan ja jätevesien peltolevityksen aikarajat on annettu ettei ympäristö pilaannu. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lantaa, pesuvesiä ja sosiaalitilojen jätevesiä ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Talousvesikaivojen ympärille (100 m) ja vesistöjen varsille (5 m) jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Lietelannan, pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien levittäminen on kielletty pohjavesialueilla, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa voidaan levittää muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan muodostamalle välivyöhykkeelle. (määräys 3) Lannanlevitys ja lannan multausajankohtien rajoitukset on annettu, ettei lähinaapureilla hajukynnys ylity. Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojan katolla. Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja 11
12 aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileinä sekä eläinsuojien ja lantavarastojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 4) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) sekä maa ja metsätalousministeriön asetuksen 850/2005 mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (määräys 5) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Jätteiden polttaminen kielletään, koska se ei ole jätelain tarkoittamaa asianmukaista jätteen käsittelyä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Polttoainesäiliöiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein mahdollisten vuototilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. Mahdollisten vuotojen ilmoittamisella vähennetään vahinkoja. (määräys 6) Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle, että valvontaa voidaan suorittaa. Lannan ja jätevesien säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. Lanta analyyseillä varmistetaan, ettei ylilannoitusta tapahdu. (määräys 7) Käyttöönottotarkastus on tarpeen lupamääräyksissä edellytettyjen rakenteiden käyttövalmiuden toteamiseksi sekä muutoinkin toiminnan järjestämisen asianmukaisuuden toteamiseksi ennen laajennuksen käyttöönottoa. (määräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojien toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 9)
13 PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi Suomen ympäristökeskukselle 28.02.2019 mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien liete ja virtsasäiliöiden ja kuivalantalan tilavuudet sekä käytettävissä oleva peltopinta ala lannan levitykseen. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 11, 15 19, 22, 23 ja 37 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 15, 51, 52 Jäteasetus (1390/93) 3, 3a, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Maa ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 1570 euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksutaulukon mukaan hakemuksen
14 mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan maksu on 1570 euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Kauhajoen kaupunginhallitus Kauhajoen ympäristönsuojelulautakunta Kauhajoen ympäristö ja rakennusvalvontajaosto Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Vaasassa, Kauhajoen kaupungin virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto oikeudelle, mutta toimittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Ylitarkastaja Heikki Pajala Tarkastaja Mauri Yli Koski
15 LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.