POSAN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI

POSAN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI Länsi2012- Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke 1.3.2010 30.9.2012 Anna Isoviita, aikuissosiaalityön päällikkö Mirja Koivisto, aikuisterveydenhuollon päällikkö Sari Landvik, vs. aikuissosiaalityön päällikkö

Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. PoSan pilotin tavoitteet 4 3. PoSan pilotin toteuttaminen 5 3.1. Talvi ja kevät vuosi 2011 6 3.2. Syksy 2011 7 3.3. Talvi ja kevät 2012 8 3.4. Syksy 2012 8 sivu 4. Kehittämistyön tulokset ja niiden arviointi 9 4.1. Pieni viranomaisopas PoSan elämänkaarimallin mukaan 10 4.1.1. Perhepalvelut 10 4.1.2. Aikuispalvelut 12 4.1.3. Vanhuspalvelut 13 4.1.4. Erityispalvelut 14 4.2. Työntekijöiden antamaa palautetta PoSan pilotille 15 4.2.1. Osaamiskartoituksen yhteydessä syksyllä 2010 15 4.2.2. Koulutuspalautteiden satoa pilotin ajalta 16 5. Johtopäätökset ja pohdinta 17 Liitteet Liite 1 Tiedotuspäivä kaikille POSan henkilökunnan jäsenille 17.1.2011 19 Liite 2 Varhainen puuttuminen ja alkoholinkäytön puheeksiottaminen 20 Liite 3 Mielenterveyden Ensiapu-koulutus 2 21 2

1. Johdanto Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymä, PoSa, aloitti toimintansa 1.1.2009. Uusi liikelaitos toi mukanaan sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdistämisen, tilaaja-tuottaja-mallin, yhden uuden kunnan, liikelaitosmallin sekä toiminnan elämänkaarimallin mukaisesti. Uuden toiminnan aloittaminen oli iso muutos niin henkilöstölle kuin kuntalaisillekin. Kunnat, jotka liittyivät PoSaan, tekivät ennen PoSan aloittamista päihde- ja mielenterveyssuunnitelman, johon laadittiin eri tuotealueille tavoitekartat. PoSassa määriteltiin päihde- ja mielenterveyssuunnitelmatyöryhmä, jonka tavoitteena oli implementoida ja jatkojalostaa olemassa olevaa suunnitelmaa. PoSassa hyväksytyn päihde- ja mielenterveyssuunnitelman juurruttamisen vahvistamiseksi ja tueksi halusimme olla mukana kehittämishankkeessa, jossa mallinnettaisiin ja konkretisoitaisiin alkoholin riskikäytön varhaista tunnistamista ja miniintervention käyttöönottoa nykyistä laajemmin. Myös jatkohoidon ja palvelujen määrittäminen tilanteissa, joissa esim. mini-interventio antaa siihen aihetta, tulisi tapahtua järjestelmällisesti ja suunnitelmallisesti. Myös mielenterveyspuolen varhainen työ peruspalveluissa ja yhteistyö olemassa olevan mielenterveyskeskuksen kanssa kaipasi parannusta ja vahvistamista. Päihdepalveluiden työhön PoSassa panostettiin ehkä enemmän, mutta mielenterveystyö jäi vähälle. Kehittämistyölle päihde- ja mielenterveyspalveluissa ei olisi ollut aikaa uudessa tilanteeessa ilman hanketyötä, osallistuminen Länsi 2012- hankeeseen PoSan pilottina nähtiin tilaisuutena kehittämistyöhön. 3

2. Posan pilotin tavoitteet Hankkeella tavoittelimme peruspalveluiden varhaisvaiheen tunnistamisen ja puheeksi ottamisen osaamisen valmiuksien lisäämistä. Asenneilmapiirin muutosta niin, että varhaisvaiheen puheeksiottaminen ja auttaminen päihde- ja mielenterveystyön osalta kuuluu kaikille peruspalveluissa työtä tekeville. Yhteistyön kehittämistä ja mahdollisuutta tehostaa palveluita. Matalan kynnyksen peruspalvelut on luotava, saatava niistä helposti tavoitettavia asiakkaalle. Avohoitopainotteisuuden lisääminen on painopistealueena. Erityisesti mielenterveyden varhainen työ tulisi hankkeen kautta näkyvämmäksi ja arkipäiväisemmäksi. Hankkeen tavoitteena on ollut osaltaan olla päihde- ja mielenterveyspalveluita yhdistävä tekijä valtakunnallisten suunnitelmien ja suuntausten mukaisesti. 1.Tavoite Perustason päihde- ja mielenterveystyön osaamisen vahvistaminen Asennemuutos työ kuuluu kaikkien perustehtävään Koulutuksen tarjoaminen osaamisen lisääminen Vahvistaa työtekijän uskallusta puuttua ja käyttää hyödyksi olemassa olevia ja opittuja uusia taitoja / työkaluja Varhainen puuttuminen ja puheeksi ottaminen 2. Tavoite Yhteisen kehittämishalukkuuden virittäminen eri tulosalueilla - Länsi -2012 hankkeen PoSan pilotin kautta - johtajat, päälliköt, esimiehet mukaan 3. Tavoite Nykyisten PoSan ja erikoissairaanhoidon päihde- ja mielenterveysresurssien uudelleenorganisointi peruspalveluissa psykososiaalinen keskus / osaamiskeskus vahvistamaan peruspalveluiden arkipäivän toimintaa matalan kynnyksen avohoitopalvelut varhaisvaiheessa esim. elämän kriiseissä, lievissä masennustiloissa jne. 4. Hoitopolkujen luominen ja päivittäminen Nykyisten rakenteiden tarkastelu Tätä aikaa / tarvetta vastaavat hoitopolut 5. Yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden kanssa 6. Asiakkaat mukaan 4

3. Posan pilotin toteuttaminen PoSan johtoryhmä nimesi 11.8.2010 Länsi-2012 hankkeen ohjausryhmäksi päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen paikallisen tukiryhmän. Hankehallinnon taloudesta vastaavaksi sovittiin aikuispalvelujohtaja Tapani Santavirta, hän osallistui myös Länsi 2012- hankkeen ohjausryhmään. Terveyspalveluohjaaja Kirsti Yli-Rämi nimettiin Länsi 2012- hankkeen arviointiryhmään. Hanketyöntekijät aikuissosiaalityön päällikkö Anna Isoviita (os.rantanen)/ vs. Sari Lanvik (Annan virkavapaiden aikana) ja aikuisterveydenhuollon päällikkö Mirja Koivisto osallistuivat koulutus- ja juurrutusryhmiin, sekä muihin hankkeen tilaisuuksiin. PoSan pilottia lähdettiin viemään eteenpäin kahden työntekijän työpanoksella, kaksi työpäivää kuukaudessa työntekijää kohti (10% kuukausityöajasta / hanketyöntekijä). Työntekijät olivat aikuispalveluiden tulosalueelta aikuissosiaalityön päällikkö ja aikuisterveydenhuollon päällikkö. Tavoitteena oli hyödyntää sekä sosiaali- että terveyspalveluiden laajaa tuntemusta ja ammattiosaamista. Hankkeen työntekijät olivat tiiviissä kontaktissa peruspalveluiden henkilökunnan kanssa, tutustuivat muualla laadittuihin ja käytössä oleviin toimintamalleihin. Hanketyöntekijät varmistivat osaamisen siirtymisen perustyöhön ja motivoivat koko PoSan henkilöstöä varhaiseen puuttumiseen niin mielenterveys- kuin päihdeasioissakin. Tällä tavoin työ haluttiin juurruttaa kädestä pitäen hankkeen aikana peruspalvelujen henkilöstön arkityöksi. Hankkeen alussa työ juurrutettiin ensisijaisesti aikuispalveluiden tuotealueelle ja hankkeen aikana tehtävä työ laajennettiin koko elämänkaarimallia koskevaksi. Aikuispalveluissa aloittamista puolsi se, että aikuispalvelut olivat kehittämässä pitkäaikaistyöttömien tai vaikeasti työllistyvien sosiaali- ja terveyspalveluja, tämän toiminnan keskiössä ovat päihdeja mielenterveysasiat yhdeltä osin. Hanketyöntekijöiden tavoitteena oli toimia yhteistyössä eri kunnissa toimivien järjestöjen ja yhdistysten kanssa, kun PoSan henkilökunta ja tuotealueet on saatu koulutettua ja yhteisymmärrys ja asennemaailma olisi suunnilleen samanlainen omassa organisaatiossa. Hanketyöntekijät kouluttautuivat yhdessä Länsi 2012 hankkeen varmistuttua alkuvuoden 2010 aikana jo ennen 1.9.2010. Yhteistä näkökulmaa hiottiin sosiaali- ja terveydenhuollon yhdessä tekemisen suuntaan. Tavoitteena on ollut moniammatillisen työryhmätyön 5

vahvistaminen päihde- ja mtt- palvelujen tuottamisessa PoSan alueella nykyisiä voimavaroja yhdistäen ja hyödyntäen. Omassa organisaatiossa tutustuttiin päihde- ja mielenterveystyöhön ja sen konkreettiin toimintaan. Omassa organisaatiossa käytiin keskustelua eri tilanteissa. Ohjausryhmä kokoontui ja kuultiin muiden tulosalueiden mielipiteitä syksyllä 2010 nykyisestä päihde- ja mtt-työstä ja kehittämiskohteista. Syys-lokakuussa 2010 tehtiin henkilöstölle osaamiskartoitus, jonka pohjalta saimme selville henkilöstön yleistä tietämystä päihde- ja mtt- asioiden hoitoon liittyen, kartoitettiin asenneilmapiiriä, samoin koulutustarpeita. Kysely lähetettiin sähköpostilla 17.9.2010 ja 7.10.2010 muistutus, liitteenä oli Länsi 2012 hankkeen esite. Osaamiskartoitusta käytettiin hanketyön pohjana ja koulutussuunnittelun perustana. 3.1. Talvi ja kevät vuosi 2011 Länsi 2012-hankkeen PoSan pilotissa koko henkilökunnan aloituspäivä oli 17.1.2011. Järjestettiin kaksi samansisältöistä tilaisuutta samana päivänä, tavoitteena oli mahdollistaa mahdollisimman monen posalaisen osallistuminen. Tilaisuudessa käytiin lävitse syksyn 2010 osaamiskartoituksen tulokset, projektipäällikkö Alpo Komminaho esitteli Länsi 2012-hanketta. Luennoitsijana toimi lääkäri Antti Mikkonen, joka kävi lävitse päihde- ja mielenterveyspotilaan kohtaamisen, hoitoon pääsyn, hoitamisen problematiikkaa ja kertoi Kaarinan mallista. Kaarinan mallin tavoitteena on ollut varhaisvaiheen tunnistaminen ja matalan kynnyksen hoito päihde- ja mielenterveysasioissa. Tässä päivässä oli mukana 130 posalaista, tilaisuus herätti innostusta ja kysymyksiä. Liite 1, 17.1.2011 päivän ohjelma Tammi-helmikuussa aloitettiin ulkoinen arviointi fokusryhmähaastatteluineen ja kyselyineen Länsi 2012 - hankkeen toimesta opiskelija Marja-Liisa Huiskon johdolla. Tulokset ulkoisesta arvioinnista olivat käytössä ja ne käytiin lävitse samana keväänä. Syksyllä tehdyn osaamiskartoituksen tulokset käytiin lävitse suunnitelmallisesti tulosalueittain hanketyöntekijöiden johdolla helmi-huhtikuun 2011 aikana. 6

Tapaamisten tavoitteena oli tuoda esiin osaamiskartoituksen tulokset, sekä miettiä yhdessä tulosalueittain pienellä porukalla (johtajat ja päälliköt), miten heidän alueella halutaan puuttua esiin tulleisiin haasteisiin. Lopputuloksena näistä kevään 2011 toteutetuista tapaamista oli yhtenevä tarve henkilökunnan koulutukselle päihde- ja mielenterveysasioissa, niin varhaisvaiheen puuttumiseen, puheeksiottamiseen ja testien käyttäminen välineenä puheeksiotolle, sekä rohkaiseminen toimimaan saamien oppiensa mukaisesti. Alueemme vähäiset hoitomahdollisuudet tulivat esille. Ulkoisen arvioinnin tulokset puolsivat valmistuttuaan oman osaamiskartoituksemme tuloksia eli etenimme suunnitelmamme mukaan. Aikuispalveluiden toukokuun 2011 kehittämisiltapäivä painottui tähän hankeasian läpikäymiseen. Iltapäivässä oli kouluttajana psyk.sh Ritva Riihimaa, joka vahvan ammattiosaamisena kautta luennoin käytännön tilanteista ja kohtaamisesta. Iltapäivän anti oli osallistujien mieleinen ja herätti paljon keskustelua ja kysymyksiä. Psykososiaalisen keskuksen idea kehittyi kevään mittaan ja se vietiin johtokuntaan kesällä. Kehittelemämme idea sai kannatusta, mutta jätettiin uudelleen valmisteltavaksi vuodelle 2012. Esityksen jääminen ilman hyväksyntää tässä vaiheessa liittyi kuntaliitossuunnitelmaan, joka vahvasti vaikutti koko terveydenhuollon kentällä keväästä syksyyn 2011. 3.2. Syksy 2011 Hanketyössä syksyn 2011 työntekijät etenivät pilotin osalta rauhallisesti ja osallistuivat Länsi 2012 hankkeen tilaisuuksiin ja koulutuksiin. Kuntaliitosneuvottelut veivät lähes koko syksyn ja keskityttiin perustyön tekemiseen, mitään uusia asioita ei päästy viemään eteenpäin. Kuntaliitosuunnitelmat lopulta kariutuivat marraskuussa ja uutta vuotta 2012 päästiin suunnittelemaan nykyiseltä pohjalta. 7

3.3. Talvi ja kevät 2012 Länsi 2012- hankeen arviointitutkimus toteutettiin kaikissa piloteissa helmikuussa 2012, lopulliset tulokset saatiin käyttöön huhtikuussa. Arviointitutkimuksen yksi tarkoitus oli verrata saatuja tuloksia aiemmin lähtötasoa mitanneen kyselyn tuloksiin. Tuloksia arvioitiin melko kriittisesti oman pilottimme osalta. Varhainen puuttuminen ja alkoholinkäytön puheeksiottamsen koulutus suunniteltiin ja toteutettiin. Koulutus toistettiin viidesti puolen päivän koulutuksena, kullekin tulosalueelle järjestettiin oma päivä ja edellytettiin henkilöstön osallistumista. Psyk.sh Tiina Hakala oli kouluttaja koulutuspäivissä johdatellen aiheeseen. Iltapäivän osuus pohdittiin yhdessä kehitystyötä mitä omassa työssä tehdään, mitä jää tekemättä ja mitä voisi tehdä. Pieni viranomaisopas laadittiin koulutuspäivien pohjalta ja jaettiin kaikille tulosalueille käyttöön. Oppaassa kuvataan nykyiset käytännöt ja myös kehittämisideat, joita koulutuspäivien aikana ideoitiin. Tuotiin tutuksi laajasti THL:n laatimia alkoholiohjelman materiaaleja ja niitä tilattiin kaikille tulosalueille hyödynnettäväksi asiakastyössä ja työtekijän oman osaamisen tueksi koulutusten jälkeen. Viiteen päivään osallistui 102 PoSan työntekijää eri tulosalueilta ja päiviin oltiin todella tyytyväisiä. Monia hyviä ideoita syntyi työntekijöiden miettiessä asioita omassa työssään, päivästä jäi käteen uusia toimintatapoja eri tulosalueilla, kts. kohta 4. Liite 2, Varhainen puuttuminen ja alkoholinkäytön puheeksiottaminen koulutusohjelma. 3.4. Syksy 2012 Pilotin edetessä haluttiin vahvistaa osaamista mielenterveysasioissa ja mielenterveysasiakkaiden/-potilaiden kohtaamista, pyrittiin välttämään pilotin painottumista vain päihdeasioiden kouluttamiseen. Keväällä hanketyöntekijät osallistuivat Suomen Mielenterveysseuran Länsi 2012- hankkeen ja Selma-pilotin järjestämään koulutukseen. Koulutuksen pohjalta päädyttiin järjestämään kesälomien jälkeen Mielenterveyden EA-kurssit PoSan työntekijöille pilottimme toimesta. 8

Elo-syyskuulle järjestettiin neljä kahden päivän Mielenterveyden ensiapukoulutus 2 kurssia Kankaanpäässä. Mielenterveyden ensiapukurssi on yleissivistävä kansalaiskurssi, jolla annetaan valmiuksia mielenterveyden häiriöiden tunnistamiseen ja mielenterveyden häiriöistä kärsivän ihmisen kohtaamiseen ja auttamiseen. Koulutuksen keskeiset sisällöt ovat: hyvä mielenterveys, elämän monet kriisit, masennus, ahdistuneisuushäiriöt, itsetuhoinen käyttäytyminen ja itsemurha, päihdehäiriöt, psykoosit, mielenterveyden ensiapu. Kouluttajana toimi Mervi Ropponen, HTM, psyk.sh, päihdetyön ammattitutk., mielenterveyden ensiapukouluttaja, joka suuntasi kansalaiskurssiksi tarkoitetun kurssin sopivaksi perustason sosiaali- ja terveystoimen työntekijöille. Yhteensä 92 PoSan työntekijää eri tulosalueilta kävi kurssin ja saivat osallistumistodistuksen. Kurssipalautteiden perusteella antiin oltiin tyytyväisiä, koettiin saadun vahvistusta kohdata mielenterveysongelmainen henkilö paremmin, osataan auttaa ja tarttua asioihin. Monella heräsi kiinnostus vahvistaa osaamistaan mielenterveysasioiden osalta jatkossa. Liite 3, Mielenterveyden ensiapu-koulutus 2 ohjelma 4. Kehittämistyön tulokset ja niiden arviointi Kehittämistyön tulokset näkyvät pidemmällä aikavälillä, mutta jo nyt on nähtävissä hankkeen myötä tullut kiinnostus päihde- ja mielenterveysasioihin. Puheeksiottamisen välineitä käytetään entistä enemmän ja esim. vammaispuolella palvelusuunnitelman teossakin otetaan päihteet puheeksi. Edellä mainitun kaltaisia toimintatapoja on pilottimme avulla syntynyt monia muitakin. Tulokset puheeksiottamisesta ja varhaisesta puuttumisesta näkyvät vasta vuosien kuluttua. Kuitenkin painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisyyn ja varhaisvaiheen puuttumiseen sen sijaan, että hoidetaan pitkälle edenneitä esim. riippuvuuksia tuo varmasti kustannussäästöjä, puhumattakaan yksilötasolla inhimillisen elämän hyödyistä. Psykososiaalisen keskuksen ideointi ja totuttaminen on konkreettinen tulos PoSan pilotin kehittämistyöstä. Psykososiaalisen keskuksen tuleminen vaikuttaa myönteisesti päihdepalveluihin, koska keskuksen myötä voidaan keskittyä päihde- ja mielenterveysasiakkaisiin paremmilla resursseilla. Resurssien kokoaminen samaan työtiimiin (psykologi, psykiatriset sairaanhoitajat, sosiaalityötekijä, lääkäripanos ja ohjaaja), 9

muodostavat ydintiimin päihde- ja mielenterveystyön osaamisen vahvistamissa peruspalveluissa. Matalan kynnyksen avohoitopalvelut tuotetaan jatkossa keskuksen toimesta ja samalla psykososiaalinen keskus on konsultaatiopaikka perustyötä tekeville työntekijöille. 4.1. Pieni viranomaisopas PoSan elämänkaarimallin mukaan Pieni viranomaisopas koottiin kevään 2012 aikana järjestettyjen Länsi 2012-hankkeen koulutuspäivien annista. Koulutuspäivissä samansisältöinen ohjelma toteutettiin kaikkien PoSan tuotealueiden osalta ja päivien aikana mietittiin päihteidenkäytön puheeksiottamista ja varhaista puuttumista erityisesti alkoholinkäyttöön PoSan eri tuotealueissa. Koulutuspäivien aikana tuotealueet pohtivat mitä meillä tehdään, mitä meillä ei tehdä ja missä asioissa olisi kehittämisen paikkoja. Monia hyviä, uusia, käytäntöjä on luotu jo koulutuspäivien aikana ja olemme pyrkineet kokoamaan eri tuotealueiden toimintamallit ja hoitopolut yhteen tähän oppaaseen. Kehittämistyötä on aina ja uusia toimintamalleja tulee rakentaa tehokkaasti jatkossakin tämän tärkeän asian eteenpäin viemiseksi ja esillä pysymiseksi. Tehty opas kuvaa kevään 2012 tilannetta ja tämän jälkeen on jo toimintamalleja uudistettu osittain, myös muiden hankkeiden liityessä päihde- ja mielenterveysasioihin, puheeksiottamiseen ja varhaiseen tunnistamiseen esim. Remontti-hankkeen kanssa perhepalveluissa. 4.1.1. Perhepalvelut Mitä meillä tehdään? Äitiysneuvola - Molemmille vanhemmille lähetetään postitse terveyskyselyt, jossa päihteidenkäyttö selvitetään, kysely käydään läpi ensimmäisellä kerralla - TWEAK-kysely tehdään, jos halutaan lisäinformaatiota asiakkaan päihteidenkäytöstä - Päihdeongelman esilletullessa asiakas lähetetään Satakunnan keskussairaalan HAL-poliklinikalle, isää ohjataan A-klinikalle, työterveyshuoltoon tai psykiatriselle sairaanhoitajalle Lastenneuvola - Perheen voimavarakysely käynnistymässä, tarkoituksena lisätä molempien vanhempien päihdekysely samaan. Kysely lähetetään kotiin 1,5- ja 4- vuotisneuvolakäyntejä varten ja kyselyt käydään läpi käynnin yhteydessä - Tarvittaessa ohjaus psykiatriselle sairaanhoitajalle, A-klinikalle, työterveyshuoltoon. 10

Kouluterveydenhuolto - 1. ja 5. luokkalaisille teetetään terveyskysely, kyselyssä selvitetään myös vanhempien alkoholinkäyttöä. Jos tarvetta ilmenee, asia otetaan esille vanhempien kanssa ja täytätetään AUDIT-kysely - 15-vuotiaan terveystarkastukseen kuuluu terveyskysely, jos tarvetta ilmenee, teetätetään nuorelle ADSUME-päihdemittari, jatkotoimenpiteinä mini-interventio ja seuranta - Tarvittaessa otetaan yhteys vanhempiin ja tehdään lastensuojeluilmoitus - Jos nuori esiintyy koulussa päihtyneenä, hänet puhallutetaan työparin läsnä ollessa ja vanhemmat ohjataan hakemaan nuori koulusta. Lastensuojeluilmoitus tehdään automaattisesti. Kehittämisen paikkoja? - Tarvetta yksikölle, johon voisi ottaa yhteyttä, konsultoida ja lähettää asiakkaita. Yksikölle tärkeää olisi matala kynnys, jotta sinne olisi helppo ohjautua. - Miten saada vanhemmat mukaan lapsen terveystarkastuksiin? - Suunnitteilla lastensuojelun ja kouluterveydenhuollon yhteistyötä seurannan ja tiedonkulun parantamiseksi Opiskeluterveydenhuolto - 1.vuoden opiskelijoille tehdään terveystarkastus, jossa täytetään AUDIT-kysely. Pistemäärät tilastoidaan. - 2. vuoden opiskelijatytöt kutsutaan lyhyelle käynnille, jossa alkoholinkäyttö puheeksi - 2. vuoden opiskelijapojilla on kutsuntatarkastus, jossa päihteidenkäyttö selvitetään - Ehkäisytarkastuksissa päihteidenkäyttö otetaan aina puheeksi - Alaikäisistä päihtyneistä tehdään lastensuojeluilmoitus - Tarvittaessa nuori ohjataan A-klinikalle, kuraattorille, etsivään nuorisotyöhön, psykiatriselle sairaanhoitajalle Kehittämisen paikkoja? - Lääkärit eivät ota päihdeasioita puheeksi - Opiskeluterveydenhuollossa lääkärin resurssista pulaa - Seurantaa, tilastointia ja vastuunjakoa tulee järjestelmällistää - Toiveena lisätä yhteistyötä lastensuojelun kanssa - Jälkihuollossa oleville nuorille toivotaan lisää tukea Perhesosiaalityö - Ensikäynnillä perheen alkoholin käyttö otetaan puheeksi, tarvittaessa sanallinen ohjaus, korostetaan, että lapsille alkoholin hankkiminen on laitonta ja vähintään toisen vanhemmista tulee olla selvänä - Tarvittaessa ohjataan A-klinikalle ja hoitoa seurataan - Tarvittaessa käytetään avohuollon tukitoimia, perhetyötä, tukiperhetoimintaa tms. tilanteen helpottamiseksi, seuraamiseksi ja lapsen turvallisuuden takaamiseksi - Tarvittaessa tehdään kiireellinen sijoitus ja/tai huostaanotto 11

Kehittämisen paikkoja? - Jatkossa ideana luoda toimintamalli nuorten päihteidenkäyttäjien ohjaamiseen ja tapaamiseen ( kun tullut lastensuojeluilmoitus) - Tarvetta yksikölle, jonne voidaan vanhemmat/vanhempi voidaan ohjata lisäapua ja tukea saamaan - Mitä muuta viikonloppujuomisen tilalle? Yhteistyötä ja toimintaa tulisi lisätä kuntien eri hallintokuntien kesken - Tiiviimpi yhteistyö kuntien nuorisotyön kanssa - Tarvetta PAKKA-toiminnalle (Paikallinen alkoholipolitiikka, alkoholin saatavuuden kontrollointi ja yhteisvastuullisuus) - Tiiviimpi yhteistyö poliisin kanssa 4.1.2 Aikuispalvelut Mitä meillä tehdään? Aikuisterveys - Audit kysely tehdään ja tilastoidaan Efficalle kaikissa 30-, 40 ja 60-vuotiaiden naisten seulontaterveystarkastuksissa, 40-vuotiaiden miesten terveystarkastuksissa ja pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksissa - Audit - tehdään ja tilastoidaan muissakin ikäryhmissä tarvittaessa tilanteiden mukaan, esim. jäsenkunnissa ajokorttitarkastukset - Puheeksiottoa, mini-interventiota Marevan-ohjaustilanteessa (esim.alkuohjauksessa ja INR-arvon vaihdellessa), sairausloman hakijan kanssa ja laboratoriokokeiden viitatetessa mahdolliseen runsaaseen alkoholin kulutukseen tms. vastaanottotilanne - Psykologisissa tutkimustilanteissa mini-interventio esim. työkyvyn arviointi, masennus tms. - Diabeetikon hoidonohjaustilanteessa, verenpainepotilaiden ohjauksessa, elintapaohjauksessa, voidaan tehdä Audit tai mini-interventio, kirjataan puheeksiotto tekstiin. - Ryhmäohjauksissa alkoholi ja sen vaikutuksia esim. diabeteksen hoitotasapainoon tai painonhallintaan liittyen käydään läpi Kehittämisen paikkoja? - Kirjaamisen parantaminen seurannan suhteen, Effica- ohjelmana ei taivu yksilön tapahtuvaan Audit - pisteiden seurantaan automaattisesti. Puheeksiotto hukkuu muuhun tekstiin, miten se näkyviin? - Pyrittävä kaikkien asiakkaiden kohdalla kysymään alkon käytöstä, riskikulutuksen tunnistamisen selville saamiseksi - Audit- lomake Efficaan kaikille käytettäväksi - Asiakkaan / potilaan omaehtoisen Auditin tekeminen mahdollistetaan esim. odotusalan seinälle Audit- lomake. Odotellessa asiakas / potilas voi omalla kohdallaan itsekseen pohtia asiaa. 12

- Puhuttelevia julisteita seinille ja materiaalia jakoon alkoon liittyen Jatkuva koulutus tarpeen, Länsi 2012- PoSan pilotin kautta koulutusta on tuotu lähemmäs ja saataville - Pitäisi olla keinoja tukea raittiutta vai / tai kohtuukäyttöä Aikuissosiaalityö - Päihteiden käyttö otetaan puheeksi säännöllisesti 1. toimeentulotukiasioinnin yhteydessä (joko puheeksiotto tai AUDIT-kysely), tarvittaessa tehdään miniinterventio, asia kirjataan Effica-asiakastietojärjestelmään - AUDIT-kysely täytetään aktivointisuunnitelmaa laadittaessa ja tarvittaessa tehdään mini-interventio, asia kirjataan Effica-asiakastietojärjestelmään - Päihteiden käyttö otetaan puheeksi vammaispalvelun palvelusuunnitelmaa laadittaessa ja se kirjataan palvelusuunnitelma-lomakkeeseen kaikkien asiakkaiden osalta. Palvelusuunnitelma-lomake siirretään suoraan Efficaasiakastietojärjestelmään Kehittämisen paikkoja? - Tarvittaisiin yksikkö, joka toimisi perustyön tukena. Yksikköön voisi integroida sosiaali- ja terveydenhuollon osaamista sekä ryhmämuotoisia toimintoja, rattijuopumusseurannat ja paremmin keskittyä päihderiippuvaisiin asiakkaisiin. 4.1.3.Vanhuspalvelut Mitä meillä tehdään? Seniorineuvola - Terveyskyselyt 70- ja 75-vuotiaille, jossa alkoholinkäyttö selvitetään - Kaatumiskartoituksissa alkoholinkäyttö selvitetään Kehittämisen paikkoja? - Terveystarkastuksiin puheeksiotto käytännöksi kaikkien kohdalla ja kävijöille puheeksiotto tiedoksi - Kehitettävä myös alkoholinkäytön ja lääkkeiden yhteisvaikutuksista keskustelua asiakkaiden kanssa Kotihoito - Ei säännöllistä puheeksiottoa tällä hetkellä. Koulutuspäivän aikana päätetty, että päihteidenkäyttö otetaan puheeksi aina asiakkaan luona tehtävällä arviointikäynnillä - Kotihoidon kriteerejä tarkistettu, asiakkaan on oltava selvänä kotikäynnin aikana Kehittämisen paikkoja? - Kentälle kaivattaisiin päihdetyöntekijöitä - Koetaan, että tietyllä tavalla kotihoito mahdollistaa juomisen jatkumisen, kun asiakkaan tilanne pidetään juomisesta huolimatta hyvänä - Uusien asiakkaiden kohdalla 13

- Laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan kohta, jossa kysytään ja kirjataan asiakkaan alkoholinkäyttö 4.1.4. Erityispalvelut Mitä meillä tehdään? Päivystys ja lääkärien vastaanotto - Puhallutetaan selvästi humalaiset - Alkoholinkäyttö otetaan puheeksi ajoittain eri sairausryhmien kanssa ja toistuvien sairauslomien vuoksi - Tarvittaessa ohjataan osastolle katkaisuhoitoon tai erikoissairaanhoitoon - Annetaan tarvittava lääkehoito - Tarvittaessa otetaan yhteys poliisiin - Avokatkaisuhoito toteutetaan päivystävän lääkäri n ohjeiden mukaisesti - Samat alko- potilaat työllistävät päivystystä, hoidetaan vain sen hetkinen tilanne Kehittämisen paikkoja? - Puheeksiotto ei ole säännöllistä, huomatessakaan ei asiaan aina tartuta - Varhainen puuttuminen uupuu lähes täysin työssämme - Infopiste tarvittaisiin Tapalaan, josta asiakas saisi itse tietoa asioista - Lääkäreitä tulisi kouluttaa asiassa - Omat hoitopolut tulisi selkiyttää kaikkien osalta - Teemapäivät (esim. maanantaina kaikki puhallutetaan, tiistaina kaikille teetetään AUDIT-kysely, keskiviikkona kaikkien kanssa otetaan alkoholinkäyttö puheeksi) - Lasten osallisuus tulee huomioida järjestelmällisemmin - A-klinikan kanssa yhteistyön tiivistäminen seuranta käynneistä PoSa sairaala osasto I ja osasto II - Päihteidenkäytöstä keskustellaan enimmäkseen niiden kanssa, jotka ovat jo selvästi suurkuluttajia - Koetaan, että varhaista puuttumista ei toteuteta - Koulutuspäivän aikana päätetty keskustella yksikön sisäisesti siitä, että päihteiden puheeksi otto saataisiin arkipäiväiseksi toiminnaksi osastoilla Kehittämisen paikkoja? - Alkoholinkäytön puheeksiottamisen teemaviikko, jotta asia tulisi puheeksi kaikkien kanssa ja helpottaisi asian jatkosuunnittelua ja järjestelmällistä - Puheeksiotto tulisi saada tavaksi, asenne tulee saada kohdalleen, työ kuuluu kaikille - Informaatiota lisää osastoille niin henkilökunnalle kuin asiakkaillekin - Yhteinen tietokanta helpottaisi työtä - Tarvetta PoSan sisäiselle yksikölle 14

4.2. Työntekijöiden välittämää palautetta PoSan pilotille ja koulutuksista 4.2.1 Osaamiskartoituksen yhteydessä saatua palautetta syksyllä 2010 Työntekijät ilmaisivat ajatuksiaan osaamiskartoituksen yhteydessä, muutama suora lainaus näistä alun tuntemuksista, joihin olemme pyrkineet löytämään vastauksia. "Hienoa, että näitä asioita on aloitettu miettimään, koska tämä potilasaineisto on ajan myötä lisääntynyt ja tullut haasteellisemmaksi" Oma yksikkö, matalan kynnyksen hoito!! Vaikea saada asiakkaita psykiatriseen hoitoon "Katkopotilaat herättävät pelkoa ja ovat vaativia ja epäsiistejä" Ikäihmisten alkon käyttö lisääntynyt, haaste "Alkoholidementia on lisääntymässä, siksi olisi todella tarpeellista ennaltaehkäistä sen syntymistä. Samoin ikäihmisten päihdeongelmat alkavat olla arkipäivää" Matalan kynnyksen hoito tavoiteltavaa Audit - koulutusta lisää Päihteitä käyttävän vanhemman ohjaaminen lastensuojelutilanteessa, vanhemman ongelmien vaikutus lapseen Mielenterveystestit tuntemattomia Hoitopolut Vanhusten päihde- ja mielenterveystyö riittämättömiä Perustaidot, miten toimia päihde- ja mtt-asiakkaiden kanssa Mielenterveyteen liittyvää koulutusta haluaisin Yleisesti koulutusta näistä asioista, testeistä 15

4.2.2 Koulutuspalautteiden satoa Työntekijät ovat käytävillä ja puhelinkeskusteluissa tuoneet hankkeemme aikana esille monesti, että ovat tyytyväisiä saamiinsa koulutuksiin ja erityisen tyytyväisiä ovat olleet kehitystyön esille nostamiseen päihde- ja mielenterveysasioissa. Muutamia esimerkkejä työntekijöiltä kirjallisesti saaduista palautteista koulutuksiin liittyen: Uudet näkökulmat/suhtautumistavan muutokset mielenterveyskuntoutujiin, oikeanlaisen tavan toimia heidän kanssaan vahvistaminen/vahvistuminen käytännön työssä Sai tehdä ajatustasolla töitä miettien mtt- ja päihdeongelmasia. Koulutus laittoi pohtimaan erilaisia teeomoja, joita ei normaalisti työaikana kerkiä ajattelemaan Vaikka th:n asiantuntijana jotain perustietoa aihealueesta jo oli, niin silti pidän tärkeänä uuden tiedon saamista, tiedon koontia ko. aiheesta, koulutuksen herättämiä ajatuksia työntekijöissä ja ylipäätään sitä, että mtt-ja päihdeasiat koettaisiin yhteisiksi, eikä vain hoitotyöntekijöille kuuluviksi Pidän koko PoSan henkilöstölle järjestämää mtt- ja päihdekoulutusta tärkeänä, jotta eri sektorilla ja eri aloilla toimivat työntekijät (aikuis-,perhe-,sosiaali sekä ammattikunnat kuten hoitohenkilökunta, lääkärit, terv.huollon asiantuntijat/erityistyöntekijät) jakaisivat työssään yhteisen pohjan ja vastuun. Puheeksi ottaminen kuuluu kaikille, ei vain hoitotyöntekijöille. Aiemmin on liikaakin perusterv.huollossa tuijotettu sitä, että tämä koulutus koskee vain hoitajia ja tämä vain lääkäreitä. Pakkaa olisi tervettä sekoittaa välillä, jotta vuoropuhelu eri toimijoiden välillä voisi alkaa. Sain varmuutta kohdata työssäni mtt- ja päihdevanhempia, joiden lapsi tukee vastaanotolleni. Sain myös tietoa tämän hetken tilanteesta, em. sairauksien yleisyydestä jne. Yhteisten asioiden koulutusta yli ammattirajojen tarvittaisiin enemmän. 16

5. Johtopäätökset ja pohdinta Tavoitteisiin suurelta osin on PoSan pilotin aikana päästy ja jatkohankkeessa jatkamme toteutumattomien tavoitteiden osalta. Henkilökunnassamme on syttynyt kipinä päihde- ja mielenterveysasioiden kehittämiseen. Asenneilmapiiri on laajalti innostunut. Haasteina pilottimme osalta on ollut kuntaliitosasiat ja vähäinen yhteistyö kuntapäättäjien kanssa. Asiakkaiden osallisuuden kanssa emme ole edenneet, siihen kiinnitämme huomion jatkohankkeessa. Kolmannen sektorin kanssa tehtävään yhteistyöhön panostamme jatkohankkeen aikana. PoSan pilotin kehittämistyön jälki on alkanut näkyä arkityössä. Luontevasti, sovitusti ja tilanteiden mukaan päihde- ja mielenterveysasiat otetaan puheeksi, suunnitelmallisesti tehdään mini-interventiota. Omissa tehtävissään toimivat ammattihenkilöt tekevät ja kirjaavat ohjeistetusti puuttumisen ja varhaisvaiheentunnistamisen, käyttäen sovituissa tilanteissa esim. Auditia, Tweakia, ADSUMEA tms. testiä työvälineenään. Asiakkaiden ohjaus ja jatkoseuranta on luontevampaa ja sitä kautta asiakkaat tulevat autetuksi paremmin. Sosiaali- ja terveystoimessa on muodostunut luontevaa yhteistyötä. Toimintakulttuurit ovat vähitellen yhtenäistymässä, on opittu puhumaan samaa kieltä ja ymmärretään paremmin erilaisia lähestymistapoja asiakkaiden kohtaamiseen ja hoitamiseen. Yhteisillä koulutuspäivillä on varmasti näissä asioissa ollut oma osansa ja työntekijöiden tutustuminen toisiinsa yhteisissä tilaisuuksissa on madaltanut yhteydenottokynnystä puolin ja toisin. Psykososiaalisen keskuksen toteutuminen pilottimme myötä parantaa tulevaisuudessa PoSan päihde- ja mielenterveyspalveluita. Ilman hanketyötä tuskin tämän kaltainen ajatus olisi herännyt tai edennyt tähän muotoonsa. Yhteistä tahtoa ja halua on löytynyt, vaikka vaikeuksiakin on ollut voitettavana. Kuitenkin alussa ollaan ja mahdollisuuksia on toiminnan kehittämiseen, mikäli osataan yhteistyössä suunnitella ja toteuttaa toiminta arjessa. Valmiutta tehdä toisin kuin ennen tarvitaan ja jatkuvaa paloa kehittämiseen. 17

Hankkeemme tuloksia ja arviointia pääsee paremmin tarkastelemaan, kun kehittämistyöstä on kulunut jonkin aikaa. Myöhemmin voidaan järjestää esim. työntekijäkyselyitä ja asiakaspalautekyselyitä, joissa selvitetään päihde- ja mielenterveystyön palveluiden sujuvuutta PoSassa. Hanketyö on ollut mielenkiintoista ja vienyt mukanaan tämän kahden vuoden ajan. Länsi 2012- hankkeen tuki omalle PoSan pilotille on ollut tärkeä ja tarpeellinen koko hankekauden ajan. PoSan pilotin hanketyöntekijöiden työpanosratkaisu on ollut onnistunut juurruttamisen osalta. Hanketyöntekijät ovat osaltaan vastuullisia aikuissosiaalityössä ja aikuisterveydenhuollossa peruspalveluissa tehtävästä päihde- ja mielenterveystyöstä. Toimiminen, omassa melko tutussa organisaatiossa on onnistunut luontevammin (esim. yhteydenotot, organisaation tuntemus), kuin ulkopuolisen hanketyöntekijän taholta. Kehittämistyön tuloksia on ollut helppo seurata ja toimintamallien siirtäminen arkeen on ollut mahdollista saman organisaation sisällä ja omalla tulosalueella esimiesasemassa. Toki hanketyö on tuonut omat haasteensa ja työtä on ollut välillä tarpeettoman paljon. PoSan ohjausryhmän, kaikkien työntekijöiden ja esimiesten osallistuminen hanketyöhömme on ollut ilahduttavan kiinnostunutta ja on antanut uskoa oikeiden asioiden tekemiseen. Jatkohankkeemme päätehtäväksi muodostuu psykososiaalisen keskuksen käyntiin saattaminen ja sen toiminta peruspalveluissa. Hoitopolkujen uudelleen kartoittaminen, päihde- ja mielenterveyssuunnitelman tarkistaminen ovat tavoitteenamme jatkohankkeen aikana. Asiakkaiden osallisuus ja kolmas sektori ovat jatkohankkeen tavoitteissa. Hankekauden päättyessä on sovittava käytännöstä miten kehittämistyö pidetään esillä jatkossa ja miten seurataan sovittujen toimintalinjojen toteutumista tulevaisuudessa. 18

LIITE 1 LÄNSI 2012-hanke: Päihde- ja mielenterveyspalvelut PoSassa TIEDOTUSPÄIVÄ KAIKILLE PoSaN HENKILÖKUNNAN JÄSENILLE 17.1.2011 Paikka: Kankaanpään kuntoutuskeskus Aika: 17.1.2011, joko ilta- tai aamupäivä Ohjelma: klo 8.45 klo 9-10 AAMUPÄIVÄ Kahvit Länsi 2012-hanke päihde- ja mielenterveyspalveluiden kannalta PoSassa, hankkeen esittely Alpo Komminaho, Mirja Koivisto ja Anna Rantanen PoSassa henkilöstölle tehdyn osaamiskartoituksen tulokset Mirja Koivisto ja Anna Rantanen klo 10-12 Päihde- ja mielenterveystyö peruspalveluissa ja miksi sitä kannattaa tehdä? Antti Mikkonen Ohjelma: klo 12.45 klo 13-14 ILTAPÄIVÄ Kahvit Länsi 2012-hanke päihde- ja mielenterveyspalveluiden kannalta PoSassa, hankkeen esittely Alpo Komminaho, Mirja Koivisto ja Anna Rantanen PoSassa henkilöstölle tehdyn osaamiskartoituksen tulokset Mirja Koivisto ja Anna Rantanen klo 14-16 Päihde- ja mielenterveystyö peruspalveluissa ja miksi sitä kannattaa tehdä? Antti Mikkonen TERVETULOA Mirja Koivisto & Anna Rantanen 19

LIITE2 Länsi 2012 päihde ja mielenterveyshanke, PoSan pilotti Kevään 2012 koulutusohjelma Varhainen puuttuminen ja alkoholinkäytön puheeksiottaminen Paikka: Niinisalon Varuskuntakerho Koulutuspäivät: 6.3.2012 Vanhuspalvelut klo 10.00 14.00 9.3.2012 Aikuispalvelut klo 10.00 14.00 13.3.2012 Perhepalvelut klo 10.00 14.00 3.5.2012 Erityispalvelut klo 10.00 14.00 16.5.2012 Erityispalvelut klo 10.00 14.00 Koulutus toistetaan viisi kertaa saman sisältöisenä, jotta mahdollisimman moni voi osallistua kaikilta tulosalueilta koulutuspäivään. Erityispalveluille järjestetään kaksi vaihtoehtoista päivää. Kouluttajana toimii Selma-pilotista projektityöntekijä Tiina Hakala Päivien ohjelma 10.00 11.30 Päivän avaus ja johdattelu aiheeseen Anna Isoviita Länsi 2012-hanke PoSan pilotti, lyhyt esittely tavoitteista ja etenemisestä Mirja Koivisto Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto Tiina Hakala 11.30 12.00 Ruokailu 12.00-14.00 Oma työskentely ryhmissä oman tulosalueen työntekijöiden kanssa Käydään keskustelua ja haetaan vastauksia 1. Mitä meillä tällä hetkellä tehdään, kuka, missä vaiheessa? 2. Mitä meillä ei tehdä? 3. Mitä pitäisi jatkossa tehdä? Yhteenveto 20

LIITE 3 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU-KOULUTUS 2 KENELLE: Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymä PoSa Kankaanpään peruspalvelukeskus / työntekijät AIKA JA PAIKKA: 14-15.8.2012 27 28.8.2012 17. 18.9.2012 24 25.9.2012 KANKAANPÄÄN KUNTOUTUSKESKUS Tavoitteet: Mielenterveyden ensiapukurssi 2 on yleissivistävä kansalaiskurssi, jolla annetaan valmiuksia mielenterveyden häiriöiden tunnistamiseen ja mielenterveyden häiriöistä kärsivän ihmisen kohtaamiseen ja auttamiseen (luennot ja harjoitukset). 1. Osallistuja tietää ja osaa kohdata yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä ja niiden oireita. 2. Osallistuja on tietoinen päihderiippuvuuksista ja päihteiden käytön haitoista. 3. Osallistuja osaa soveltaa mielenterveyden ensiavun askelia. 4. Osallistujalla on valmiudet tarvittaessa tarjota apua ja ohjata hoitoon. 5. Osallistuja saa valmiuksia osaamisensa rajojen tunnistamiseen. Koulutuksen keskeiset sisällöt ovat: hyvä mielenterveys, elämän monet kriisit, masennus, ahdistuneisuushäiriöt, itsetuhoinen käyttäytyminen ja itsemurha, päihdehäiriöt, psykoosit, mielenterveyden ensiapu Kouluttaja Mervi Ropponen, HTM, psyk.sh, päihdetyön ammattitutk., mielenterveyden ensiapukouluttaja Lisätietoja kouluttajalta: mervi.ropponen@epshp.fi puh 044 4153174 MIELENTERVEYDEN ENSIAPUKURSSI 21