asvu teollisuussijoitus Meyer Turku katsoo eteenpäin 3/2014 Martin Backman: Valikoivampaa sijoittamista Lisävoimaa yritysten kasvuun ja uudistumiseen
Pääkirjoitus Hyviä uutisia Suomesta Syksyn mittaan ei lehdissä eikä twitter-virrassa ole näkynyt myönteisiä otsikoita Euroopan taloustilanteesta. Vaikka Suomen eri alueiden taloudelliset näkymät ovat pääpiirteissään alavireiset, on joukossa myös poikkeuksia. Myönteisiä näkymiä nähdään Pohjanmaalla, lähinnä Vaasan energiaklusterin ansiosta. Äänekoskelle suunniteltu biotuotetehdas luo tulevaisuudenuskoa Keski- Suomeen. Turun seudulla telakan omistusjärjestelyt ja uusien risteilyalusten tilaukset ovat iso asia Turun ohella koko Suomen meriteollisuudelle. Tässä lehdessä tutustutaan Meyer Turun toimitusjohtajan Jan Meyerin ajatuksiin telakan tulevaisuudesta. Yhteistä biotuotetehtaalle ja Meyer Turulle on, että molemmat tuovat töitä ja tuotekehitysmahdollisuuksia myös pk-yrityksille. Kasvun haastattelussa VersoVentures Oy:n Managing Partner Anssi Kariola kertoo puolestaan uudesta toimintamallista, jossa rahoitetaan suuryrityksistä irrotettavia spin-off -yrityksiä ja luodaan niille edellytyksiä itsenäiseen kasvuun. Myös Teollisuussijoitus sekä Kasvurahastojen Rahasto II ovat tehneet merkittävät sijoitukset Verso Fund II -rahastoon. Teollisuussijoitus on edistänyt pääomasijoitustoiminnan keinoin suomalaista yritystoimintaa ja kasvua vuodesta 1995 lähtien. Syyskuun alusta työnsä aloittaneen toimitusjohtaja Martin Backmanin mukaan Teollisuussijoitus on entistä valikoivampi sijoittaja ja aktiivisempi omistaja. Tässä lehdessä kerromme lisäksi kasvuvaiheen riskirahoituksen kysynnästä ja tarjonnasta Suomessa, Holiday Clubin menestystarinasta Euroopassa sekä 100 miljoonan euron mahdollisuudesta teollisten yritysten uudistamiseen, monipuolistamiseen ja kasvuun. Positiivisia lukuhetkiä! Satu Holm-Jumppanen Viestintäpäällikkö PS. Uudistuva teollisuus -sijoitusohjelma tarjoaa suomalaisille teollisuuden ja teollisuutta palveleville pk-yrityksille mahdollisuuden kansainväliseen kasvuun. Lue lisää: www.teollisuussijoitus.fi/uudistuvateollisuus Suomen Teollisuussijoitus Oy:n sidosryhmälehti JULKAISIJA Suomen Teollisuussijoitus Oy, Mannerheimintie 14 A, PL 685, 00101 HELSINKI, puh. (09) 680 3680, etunimi.sukunimi@teollisuussijoitus.fi, www.teollisuussijoitus.fi, TWITTER: @TesiFII PÄÄTOIMITTAJAt martin backman, satu holm-jumppanen KUSTANTAJA head office Finland Oy TOIMItUS martti ristimäki ULKOASU ulla järvinen PAINO Painoyhtymä oy 2013 ISSN 1796-0266 OSOITEMUUTOKSET tesi@teollisuussijoitus.fi 2 3/2014
6 teollisuussijoitus 03/2014 2 PÄÄKIRJOITUS 10 4-5 6 9 TUTKITTUA TIETOA Riskirahoituksen kysyntä ja tarjonta ovat Suomessa tasapainossa. TELAKKAYHTIÖN UUSI AIKA Yhdistämällä Suomen ja Saksan telakoiden osaaminen vastataan entistä paremmin kilpailuun, korostaa Meyer Turku Oy:n toimitusjohtaja Jan Meyer. 10 11 SPIN-OFFIT LENTOON VersoVentures auttaa suuryhtiöistä irtautuvia uusia yrityksiä kasvuun. 12 12 13 14 15 UUSI TOIMITUSJOHTAJA Martin Backmanin mukaan Teollisuussijoitus valikoi sijoituksensa entistä tarkemmin ja on aktiivisempi määräaikainen omistaja. UUDISTUVA TEOLLISUUS Uusi sijoitusohjelma antaa kasvuhakuisille yrityksille lisävoimaa uudistumiseen ja kansainvälistymiseen. 16 17 VAHVA KUMPPANI INTIASTA Holiday Clubin osakkaaksi tullut Mahindra Holidays & Resorts on matkailualan vahva osaaja. 16 18 IRTAUTUMISISTA VOIMAA Onnistunut irtautuminen on avainasia venture capital -markkinoilla. 18 19 AJANKOHTAISTA: ENEVO ETENEE Jätehuollon logistiikkaa mullistava Enevo sai lisää pääomaa kansainväliseen kasvuun. 3/2014 3
Markkinat Näköalapaikka suomalaiseen pääomasijoittamiseen Yrittäjyydestä kiinnostunut Aalto-yliopiston opiskelija Heikki Koponen seurasi Teollisuussijoituksessa kasvuyrittämisen edistämistä käytännössä ja tutki riskirahoitusta. Teksti Nina Garlo-Melkas Kuva Hanna Linnakko Aalto-yliopiston tuotantotalouden pääaineopiskelija Heikki Koponen haki vuoden alussa käynnistyneeseen yrittäjyyteen valmentavaan ohjelmaan. Teoriaopetuksen ohella hän suoritti kesän aikana opetusohjelmaan kuuluvan työjakson Teollisuussijoituksen riveissä tutkien, miten riskirahoituksen kysyntä ja tarjonta kohtaavat Suomessa. Osana kuuden kuukauden pituista Aalto Fellows Program (AFP) -koulutus- ja työohjelmaa Teollisuussijoitus tarjosi Aalto-yliopiston opiskelijalle näköalapaikan kasvuyrittäjyyteen. AFP-koulutusjakso tarjosi tilaisuuden, johon oli vain pakko tarttua. Yliopistokoulutukseen kaivataan lisää käytännön työelämän kokemusta, eikä ainoastaan teorian opiskelua. Suomalaisen yliopistokoulutuksen vahvuutena on tiiviit suhteet yrityksiin, 23-vuotias Koponen toteaa. Yrittäjien sukupolvi Koposen kolme kuukautta kestänyt kesäpesti Teollisuussijoituksessa sujui Kasvuyritysten pääomasijoitusmarkkinat Suomessa -tutkimustyön parissa. Siinä arvioidaan muun muassa käynnistys- ja aikaisen kasvuvaiheen riskirahoituksen kysynnän ja tarjonnan kohtaamista Suomessa. Nyt Koponen on jälleen opintojen parissa. Hänen tavoitteenaan on saada maisterin paperit käteen syksyllä 2015. Energia- ja ympäristötekniikkaa sivuaineena lukeneella Koposella on jo selkeä tulevaisuudentavoite. Startup-yrittäjyys mieluiten cleantech-alan yrityksessä kiinnostaa eniten, vaikka lukujen valossa se ei välttämättä mikään helppo ala aloittelevalle yrittäjälle olekaan. En näkisi, että yrittäjyys on enää kakkosvaihtoehto valmistuville opiskelijoille, kuten vielä 10 20 vuotta sitten valmistuneiden puheista ehkä käy ilmi. Työelämässä tapahtuneet rajut muutokset varmastikin omalta osaltaan vaikuttavat asiaan nykyiseen tietotyöhön halutaan enemmän omaehtoisuutta, oma-aloitteisuutta ja vastuunkantoa omasta työstä. Startup-buumi tuo näkyvyyttä Koponen ei ole itse yrittäjäperheestä, mutta yrittämiseen vaadittavaa aktiivista elämänasennetta hänestä löytyy. Opintojen ohella hän on toiminut Aallon ylioppilaskunnan edustajistossa ja Tuotantotalouden Kilta Prodeko Ry:n puheenjohtajana. Mieskuorolaulua Polyteknikkojen Kuorossa harrastava Koponen on haalinut myös soudussa Suomen mestaruuksia. Varmaan yksi tekijä kiinnostuksen lisääntymiseen on ollut viimevuosien startup-buumi erityisesti Aalto-yliopiston piireissä. Myös erilaiset kasvuyrittäjyyttä tukevat kampanjat ovat toimineet hyvinä opiskelijoiden mielenkiinnon herättäjinä, kuten nyt jo vuosittaiseksi suurtapahtumaksi muodostunut Slush-kasvuyritystapahtuma. 4 3/2014
Riskirahoituksen kysyntä ja tarjonta kohtaavat hyvin Kasvuvaiheen yritysten riskirahoituksen (venture capital, VC) tarjonta ja kysyntä ovat Suomessa tasapainossa. Pääomasijoituksia tehdään vuosittain noin 100 miljoonalla eurolla, josta suuri osa kohdistuu siemenvaiheen sijoituksiin, todetaan Aalto-yliopiston ja Suomen Teollisuussijoitus Oy:n yhteistyönä tehdyssä tuoreessa selvityksessä. Vuonna 2013 Suomessa tehtiin Euroopan pääomasijoitusyhdistyksen EVCA:n markkinatilastojen mukaan eniten venture capital -sijoituksia bruttokansantuotteeseen suhteutettuna Euroopassa. Tästä suuri osa on kuitenkin painottunut voimakkaasti siemenvaiheen sijoituksiin. Vastaavasti myöhemmän vaiheen venture capital -sijoituksia tehdään suhteessa vähemmän, raportissa todetaan. Kysyntää arvioitiin tutkimuksessa kahdella eri menetelmällä. Ensimmäisessä oli lähtökohtana Tekesin NIY-rahoitusta hakeneiden ja rahoitusta saaneiden yritysten joukko. Toisessa tarkasteltiin Slushkonferenssiin vuonna 2013 osallistuneita, rahoitusta etsiviä yrityksiä, ja selvitettiin näiden yritysten tapahtuman jälkeen saamat sijoitukset. Ensin kuvattu menetelmä tuotti rahoituksen kysynnäksi 81 miljoonaa euroa vuodessa ja jälkimmäinen vastaavasti 111 miljoonaa euroa vuodessa. Riskirahoituksen tarjonnan arvioinnissa hyödynnettiin Suomen pääomasijoitusyhdistyksen FVCA:n ja EVCA:n Perep-tietokannasta saatua aineistoa. Kun otetaan huomioon arvioitu siemenvaiheen sijoitusten osuus, rahastojen kulut, ulkomaisen riskirahoituksen tarjonta Suomeen ja lisäksi suomalaisten pääomasijoitusrahastojen sijoitukset ulkomaisiin yrityksiin, saadaan riskirahoituksen tarjonnan arvioksi vuosina 2007 2013 keskimäärin 109 miljoonaa euroa vuodessa. Selvityksessä verrattiin myös suomalaisia venture capital -rahastoja vastaaviin rahastoihin Euroopan muissa maissa. Raportin mukaan suomalaiset rahastot ovat kooltaan samansuuruisia kuin verrokkimaiden rahastot keskimäärin. Euroopassa selvästi havaittavan trendin mukaisesti myös Suomessa rahastojen pääomista merkittävä osa on peräisin julkisista lähteistä. Erilaiset kasvuyrittäjyyttä tukevat kampanjat ovat toimineet hyvinä opiskelijoiden mielenkiinnon herättäjinä. Heikki Koponen 3/2014 5
Case Meyer Turku ja eteenpäin katsomisen taito Yhdistämällä osaamisemme Saksassa ja Suomessa pystymme entistä paremmin vastaamaan maailmanlaajuiseen kilpailuun risteilyalusten markkinoista, telakkayhtiö Meyer Turun toimitusjohtaja Jan Meyer sanoo. Teksti Jorma Leppänen Kuvat Jussi Vierimaa 6 3/2014
Saksalainen laivanrakennusyhtiö Meyer Werft ja Suomen valtio ostivat Turun telakan STX Europelta syyskuussa. Päävastuun telakan toiminnasta ja kehittämisestä kantaa Meyer Werft 70 prosentin omistusosuudellaan. Suomen valtio omistaa uudesta Meyer Turku Oy:stä Teollisuussijoituksen kautta 30 prosenttia. Turku tunnetaan laivanrakennusalalla osaamisesta ja innovatiivisuudesta. Sekä telakka että sen piirissä toimivat järjestelmätoimittajat ja muut alihankkijat ansaitsevat ympäristön, jossa toiminnan kehittäminen on mahdollista. Meille Turun telakka on pitkän aikavälin investointi, yli 200 vuotta vanhan Meyer Werft -perheyhtiön omistajiin kuuluva toimitusjohtaja Jan Meyer sanoo. Turun telakka auttaa koko Meyer Werft -yhtiötä lisäämään joustavuuttaan ja parantamaan tuottavuuttaan, Meyer toteaa. >> 3/2014 7
fakta Meyer Werft GmbH & Co. Saksan Papenburgissa Emsjoen rannalla sijaitseva Meyer Werft perustettiin vuonna 1795. Telakka työllistää yli 2 000 henkilöä. Sen valmistamista aluksista suomalaisille tuttuja ovat esimerkiksi Silja Europa ja sisävesiristeilijä M/S BlueWhite Eagle. Perheomisteinen Meyer Werft operoi pienempää telakkaa myös Rostockissa. Konsernin liikevaihto 1,3 miljardia euroa (2013). Meyer Turku Oy Meyer Turku Oy:n osakkaat ovat Meyer Werft (70 %) ja Teollisuussijoitus (30 %), jotka ostivat telakan syyskuussa eteläkorealaiselta STX:ltä. Pernon telakka Turussa on erikoistunut suurten risteilijöiden, automatkustaja-alusten ja erityisalusten rakentamiseen. Telakka työllistää noin 1 350 henkilöä. Turkulaisen telakkatoiminnan juuret ulottuvat 1700-luvulle. Ennen Pernoa telakka sijaitsi Aurajoen suulla. Ennen STX:ää Turun telakan omistajina ovat olleet muun muassa Crichton-Vulcan, Wärtsilä ja Aker Masa-Yards. Luovuutta ja uudistumiskykyä Laiva-arkkitehdiksi yhdysvaltalaisesta MIT:stä valmistunut Jan Meyer uskoo, että vuosituhansia vanha toimiala kykenee uudistumaan jatkuvasti. Uudistumisvauhti on sidoksissa asiakkaan tarpeisiin. Jos pääasiallinen ostokriteeri on kustannustehokas kuljetuskapasiteetti, telakan kannattaa pyrkiä suuriin sarjoihin ja pitkälle automatisoituun standardituotantoon. Me olemme kuitenkin erikoistuneet aluksiin, joilta tilaajat odottavat jatkuvasti uusia ominaisuuksia. Suhteellisen korkeat työvoimakustannukset Suomessa ja Saksassa eivät Meyerin mukaan vie laivanrakentajan kilpailukykyä, kunhan tuote on kilpailukykyinen. Osaavasta työvoimasta kannattaa maksaa. Koko prosessi suunnittelusta valmistukseen vaatii luovuutta, jollaista standardituotantoon erikoistuneilta telakoilta ei löydy. Alihankkijat tärkeässä roolissa Meyer korostaa hyvin yhteen pelaavan toimittajaverkoston roolia erikoisalusten ja risteilijöiden rakentamisessa. Suomessa on ict-alan murroksesta huolimatta edelleen huippuluokan järjestelmätoimittajia. Wärtsilän ja Suomen ABB:n innovaatiot meriteollisuuden alalla ovat ainutlaatuisia. Suurin osa laivasta on alihankkijoiden työn tulosta. Telakkayhtiö vastaa tietyistä avaintoiminnoista muun muassa tuotannossa, pääsuunnittelussa ja projektinjohdossa. Olennaista on saada koko verkosto toimimaan mahdollisimman tehokkaasti. Osa Turun telakan alihankkijoista on tärkeässä roolissa myös Meyer Werftin telakalla Papenburgissa. Meille on tärkeää, että suomalaiset alihankkijamme pysyvät elinvoimaisina. Moni niistä olisi joutunut suuriin vaikeuksiin, jos Turun telakka olisi suljettu. Tämä olisi heijastunut myös Papenburgin telakan toimintaan. Uskon, että jatkossa yhä useampi suomalainen pk-yritys saa tilauksia myös Papenburgista. Turun ja Papenburgin telakat alihankkijoineen voivat Meyerin mukaan oppia paljon toisiltaan. Toimintatapoja kehittämällä voimme nostaa tuottavuutemme uudelle tasolle. Ennen kauppaa kävimme tarkkaan läpi Turun telakalta viime toukokuussa tilaajalle luovutetun Mein Schiff 3 -risteilyaluksen. Se 8 3/2014
Turun telakka auttaa koko Meyer Werft -yhtiötä lisäämään joustavuuttaan ja parantamaan tuottavuuttaan. Jan Meyer on laadultaan huippuluokkaa, ja telakka pystyi toimittamaan sen ajallaan. Erinomainen saavutus. Korkean teknologian ala Koska suomalainen telakkateollisuus on pitkälle erikoistunutta, alaa pidetään insinöörien ja muiden ammatti-ihmisten piirissä hyvin kiinnostavana. Hyvä maine houkuttelee alalle osaajia myös jatkossa. Telakalla työskentelevien ihmisten täytyy hallita kokonaisuuksia. Kyseessä on korkean teknologian ala, jolla tarvitaan kykyä sovittaa erilaisia järjestelmiä yhteen. Liioittelematta voimme sanoa, että nykyaikainen risteilyalus on kuin pieni kaupunki. Ero tavalliseen kaupunkiin verrattaessa on siinä, että me suunnittelemme risteilyaluksen alusta alkaen itse, ja määrittelemme myös standardit. Nykyaikaisella risteilyaluksella on oma voimalaitos, juoma- ja jätevedenkäsittelyjärjestelmä, internetpohjaiset viestintäratkaisut televisioineen ja viimeisimpään teknologiaan perustuvaa viihdetarjontaa. Papenburgissa valmistuu parhaillaan alus, jolta löytyy esimerkiksi baari, jossa teollisuusrobotit huolehtivat drinkkien valmistamisesta ja tarjoilusta. Teknologioita ja sovelluksia ajavat eteenpäin asiakkaiden halu kokea yhä uusia elämyksiä sekä myös viranomaisten tiukentuvat määräykset turvallisuuden, energiatehokkuuden ja luonnonsuojelun suhteen. Katse pitkälle eteenpäin Meyer painottaa, että kilpailukyvyn kannalta on ratkaisevan tärkeää, että omistajat kykenevät investoimaan telakoidensa kehittämiseen myös pitkällä aikavälillä. Meidän on huolehdittava siitä, että telakoillamme riittää töitä myös jatkossa. Ylipäänsä on sanottava, että saksalaisten perheyritysten kansainvälinen menestys perustuu eteenpäin katsomisen taitoon. Hankittuaan Turun telakan Meyer Werft kykenee entistä joustavammin säätelemään tuotantoaan kysynnän vaihdellessa. Yhtiö pystyy toimittamaan kaikkia alustyyppejä, vaikka sen ydinliiketoiminta perustuu risteilyalusten, autolauttojen ja erikoisalusten valmistamiseen. Turun telakan vahvuuksia on erityisesti suurten risteilyalusten rakentaminen. Telakkateollisuuden yleinen taantuma on vaikuttanut meihin suhteellisen vähän, koska olemme valinneet tuotesegmenttimme oikein. Esimerkiksi rahtialuksia valmistavat telakat ovat olleet suurissa vaikeuksissa vuoden 2007 jälkeen, koska tarjontaa on huomattavasti enemmän kuin kysyntää. Osa näistä telakoista pyrkii nyt risteilyalusten valmistajiksi, mutta uskon että pärjäämme kilpailussa kokemuksemme ja osaavan työvoimamme avulla. Kaksi alusta työn alle Turussa Risteilymatkustajien määrä maailmassa kasvaa vuosittain noin neljä prosenttia. Tämä vastaa seitsemän tai kahdeksan uuden aluksen vuotuista tarvetta. Meyer uskoo markkinoiden kasvuvauhdin pysyvän vakaana ainakin keskipitkällä aikavälillä. Myös olemassa olevan tonniston uusimistarve lisää kysyntää. Risteilijöiden elinkaari on reilut kolmekymmentä vuotta. Niitä kunnostetaan ja kohennetaan välillä, ja vanhempia myös myydään uusille omistajille. Joka tapauksessa tonnistoa on uusittava lähivuosina merkittävästi, koska markkina syntyi 1980-luvulla. Turun telakalla aloitetaan pian kahden uuden TUI-luokan risteilyaluksen valmistaminen. Tilausten arvo kohoaa lähes miljardiin euroon, mikä merkitsee työllisyysvaikutukseltaan suoraan noin 10 000 miestyövuotta. Menestyminen on osaamista kasvavalla alalla Teollisuussijoituksen johtaja Antti Kummu on tyytyväinen omistusjärjestelyyn, joka antaa uudelle Meyer Turku Oy:lle hyvät lähtökohdat kilpailukykynsä kehittämiseksi. Meyer Werftin kanssa olemme omistajataho, johon myös rahoittajat ja uuden telakkayhtiön asiakkaat luottavat. Uusien kehitysinvestointien kannalta on erittäin tärkeätä saada uutta tilauskantaa Turun telakalle. Uskon, että tässä onnistutaan, koska risteilyalusten markkinat kasvavat edelleen ja suomalainen meriteollisuusklusteri on kilpailukykyinen. Suomessa laivanrakennus on korkean teknologian toimiala, joka tarjoaa monipuolisia haasteita myös alihankkijoille. Toimialan suorat ja välilliset työllisyysvaikutukset ovat merkittävät. Suomessa rakennettavien alusten kotimaisuusaste on yli 80 prosenttia. Jatkossa alihankkijoiden tulisi yhä enemmän hankkia kokemusta myös ulkomaisilla telakoilla, jotta ne pysyvät mukana kansainvälisessä kilpailussa. Vuorovaikutus Meyer Werftin telakoiden välillä on omiaan nostamaan myös alihankkijoiden kilpailukykyä. 3/2014 9
Case VersoVentures auttaa spin-off-yritykset LENTOON VersoVenturesin uusi 50 miljoonan euron pääomasijoitusrahasto sijoittaa yrityksistä irrotettaviin liiketoimintoihin ja teknologioihin useilla toimialoilla. Sijoituskohteista rahasto rakentaa itsenäisiä yrityksiä, joilla on hyvät mahdollisuudet kannattavaan, kansainväliseen kasvuun. Teksti Jorma Leppänen Kuva Vuokko Salo VersoVenturesin tiimi, vas. Marko Järvinen, Jukka Rauhala, Anssi Kariola ja Mika Suomela, etsii lupaavia hankkeita ja tiimejä. 10 3/2014
S uuryhtiöissä tehdään paljon tutkimus- ja kehitystyötä, jonka tuloksena syntyville hyville hankkeille ei aina löydy riittävästi resursseja. Joskus ne eivät sovi uudistuvaan strategiaan, ja joskus ne jäävät paitsioon rakennejärjestelyissä. Ne kannattaa siis siirtää uuteen yhtiöön, jonka kasvua rahoitamme, VersoVenturesin Managing Partner Anssi Kariola kiteyttää. Diplomi-insinööri, MBA Kariola oli mukana toteuttamassa Nokia Siemens Networksin (NSN) fuusiota ja vastasi syntyneen yhtiön yrityskaupoista. Vuonna 2012 hän perusti VersoVenturesin, jonka ensimmäiseen rahastoon lähti sijoittajana mukaan myös hänen entinen työnantajansa. Tavattuani kotimaisia ja ulkomaisia pääomasijoittajia näin, että Euroopasta puuttui rahasto, jonka toimintamalli sopisi liiketoiminnan irrottamiseen ja yhtiöittämiseen suurten ja keskisuurten yritysten ympäristössä. Tämä oli keskeinen syy siihen, miksi hyviäkin kasvuhankkeita lopetettiin usein mieluummin kuin myytiin pois. Esimerkiksi tunnuslukujen laskeminen, immateriaalioikeuksiin liittyvien kysymysten ratkaiseminen, irrotettavan liiketoiminnan henkilöstön määritteleminen ja ostajan löytäminen vaativat paljon työtä. Suuryrityksen prosessit ovat Kariolan mukaan niin raskaat ja kalliit, että alle 50 miljoonan euron hankkeita ei yleensä kannata lähteä myymään. Kariola keräsi aihioita NSN:n sisältä ja esitteli ideaansa Teollisuussijoituksen ja muiden kotimaisten pääomasijoittajien sekä Finnveran edustajille. Sain hyviä vinkkejä, joiden pohjalta kehitin toimintamallia. Teollisuussijoitus antoi palautetta siitäkin, miten rahoitusmarkkinoita voitaisiin kehittää eteenpäin, mikäli rahasto toteutuisi. Tiimin voimalla VersoVenturesin ensimmäinen rahasto keskittyy ICT-toimialalle. Syksyllä 2014 perustetun toisen rahaston sijoitusstrategia on laajempi ja hankkeet suurempia. Sain tiimiin mukaan loistavia henkilöitä, ja lähdimme kehittämään konseptiamme. Keskusteltuamme suuryritysten kanssa Suomessa ja Euroopassa näimme, että toimintamallia kannattaa soveltaa useammilla toimialoilla. VersoVenturesin tiimiin kuuluvat Kariolan lisäksi partnereina diplomi-insinöörit Jukka Rauhala, Marko Järvinen ja Mika Suomela. Taustamme täydentävät toisiaan, ja löydämme helposti yhteisen kielen tavatessamme päätöksentekijöitä eri toimialoilla. Jukalla, Mikalla ja minulla on vankka IT-alan tausta, ja Marko on koulutukseltaan metallurgi. Me kaikki olemme toimineet johtotehtävissä suuryrityksissä, Kariola kertoo. Jukka ja Marko olivat rakentaneet Innovation Mill -hanketta, jonka kautta jo yli 80 spin-off-yritystä on saanut Tekesin rahoitusta. Valmentajat sparraavat Kariola vertaa VersoVenturesin toimintaa huippuurheilun kykyjenetsintään ja pitkäjänteiseen valmentamiseen. Analogiaa ei tarvitse kaukaa hakea, koska tiimiin kuuluu painin olympiamitalisti rauhala. Etsimme lupaavia hankkeita ja tiimejä. Suuryrityksissä on yrittäjähenkisiä ihmisiä, mutta heiltä yleensä puuttuu kokemus varsinaisesta yrittämisestä ja riskinotosta. Valmentajaa tarvitaan. Apua sparraamisessa antaa myös VersoVenturesin Advisory Board, johon kuuluvat tunnetut elinkeinoelämän vaikuttajat Harri Kerminen, Juho Lipsanen ja Berndt Schalin. Lisäksi verkostossa on ihmisiä, jotka ovat tarvittaessa valmiit vetämään hankkeiden irrottamiseen ja yhtiöittämiseen liittyviä projekteja ja jopa tulemaan yrittäjinä niihin mukaan. Uuteen pääomasijoitusrahastoon ovat sijoittaneet perustamisvaiheessa Euroopan Investointirahasto EIF, Kasvurahastojen Rahasto II (jonka sijoittajat ovat Ilmarinen, KEVA, Elo, VER ja Teollisuussijoitus), Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö ilma rinen, Teollisuussijoitus ja AI-Partners Oy. Kehittyvä pääomasijoitusmarkkina tukee yritysten kasvua Sijoitukset venture capital -rahastoihin ovat Teollisuussijoituksen sijoitustoiminnan ytimessä. Niiden kautta valtion pääomasijoitusyhtiö kehittää markkinaa ja edistää suomalaisten yhtiöiden rahoitusmahdollisuuksia ja kasvun edellytyksiä. Sijoitimme suoraan ja KRR II:n kautta VersoVenturesin uuteen rahastoon. Sen toimintamalli on Euroopassa ainutlaatuinen. Suuryrityksistä irrotettavat spin-off -hankkeet sisältävät mielenkiintoisen kasvupotentiaalin. Ajoitus vaikuttaa otolliselta tällaiselle hankkeelle, Teollisuussijoituksen rahastosijoituksista vastaava johtaja Anne Riekki sanoo. 3/2014 11
Henkilö Vastaisuudessa sijoitamme aikaisempaa harvempiin yhtiöihin, mutta kertasijoitukset ovat nykyistä suurempia, Teollisuussijoituksen uusi toimitusjohtaja Martin Backman sanoo. Valikoivammin ja vaikuttavammin Teksti Martti Ristimäki Kuva Vuokko Salo 12 3/2014
Teollisuussijoitus kumppaneineen vauhdittaa suomalaisten yritysten kasvua uudella sijoitusohjelmalla. Toimitusjohtaja Martin Backmanin mukaan Teollisuussijoitus on entistä valikoivampi sijoittaja ja aktiivisempi omistaja. Suomi tarvitsee lisää nopeasti kasvavia yrityksiä, jotka laajentavat toimintaansa kansainvälisillä markkinoilla. Lupaavien keskisuurten yritysten investointien ja kansainvälistymisen vauhdittamiseksi valtio panostaa omistamansa Teollisuussijoituksen kautta 100 miljoonaa euroa Uudistuva teollisuus -sijoitusohjelmaan. Lisäksi valtio on kohdistanut yhteensä 60 miljoonaa euroa sijoitettavaksi Kasvurahastojen Rahasto II:n kautta. Teollisuussijoituksen tuoreelle toimitusjohtajalle Martin Backmanille uusi sijoitusohjelma antoi lentävän lähdön. Tällä haetaan nopeampaa kasvua. Siksi panostamme keskisuuriin yrityksiin, nimenomaan sellaisiin, joilla on kasvuhakuisuutta ja menestymismahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla. Näin voimme saada riittävän suuria kasvu- ja työllisyysvaikutuksia suhteellisen nopeasti, Backman korostaa. Uuden ohjelman kohteena ovat kypsemmän vaiheen keskisuuret teolliset ja niitä palvelevat yritykset. Uudistuva teollisuus -sijoitusohjelman lisäksi toinen painopistealueemme tulee olemaan suorat sijoitukset myöhäisemmän vaiheen venture capital -rahoitusta hakeviin yrityksiin, joiden tavoitteena on nopea skaalau tuminen ja kansainvälinen kasvu, Backman linjaa. Enemmän ja harvempiin Teollisuussijoitus kartoittaa sopivia sijoituskohteita Uudistuva teollisuus -ohjelman painopistealueilta, joita ovat teollisuuden digitalisaatio, terveysteknologia, cleantech ja biotalous. Sijoituskohteeksi sopivan yrityksen liikevaihto on 10 200 miljoonaa euroa. Tällä ohjelmalla rakennetaan 15 25 yrityksen sijoitussalkku. Teollisuussijoitus sijoittaa aina yhteistyössä yksityisten sijoittajakumppaneidensa kanssa, jolloin kokonaisrahoituksen määrä voi nousta 300 400 miljoonaan euroon. Sijoitukset toteutetaan markkinaehtoisesti ja pääasiassa suorina vähemmistöosakesijoituksina. Kaiken kaikkiaan Teollisuussijoituksella on nyt noin 70 suoraa sijoitusta. Rahastojen kautta sillä on lisäksi omistuksia yli 400 yhtiössä. Vastaisuudessa sijoitamme aikaisempaa harvempiin yhtiöihin, mutta kertasijoitukset ovat nykyistä suurempia, Backman sanoo. Sijoitusten vaikuttavuus korostuu entisestään. Pääomaruiskeen antamalla lisävoimalla yrityksen pitää saada riittävästi aikaan. Teollisuussijoitus haluaa myös olla aktiivinen määräaikainen omistaja, eli tarjota omaa ja yhteistyökumppaneidensa asiantuntemusta yrityksen käyttöön. Sijoituskohteiden määrän vähentäminen on myös resurssikysymys. Kohdeyrityksen kehittämiseen ja uusien sijoituskohteiden kartoittamiseen pitää jäädä riittävästi aikaa, Backman sanoo. Turun telakan osakkuus on toimialamielessä Teollisuussijoitukselle poikkeus uutta sijoitusohjelmaa ajatellen, mutta samalla sillä on iso merkitys Suomen meriteollisuuden verkostoyrityksille. Uusi omistuspohja ja merkittävän teollisen osapuolen mukaantulo luo perustaa paremmalle tulevaisuudelle. Monien yritysjärjestelyiden mies Martin Backman on työskennellyt pitkään pohjoismaisten pääomasijoitusyhtiöiden johtotehtävissä. Hän tuo Teollisuussijoitukseen vahvaa kansainvälistä osaamista ja yksityisten pääomasijoitusyhtiöiden ajattelutapaa, kuten juuri valikoivuuden ja aktiivisuuden korostamista. Yrityskaupat ovat olleet keskeinen osa Backmanin työhistoriaa. Teollisuusyhtiö Lexelin aikaisten sähkötarvikealan sekä älykkäiden talo-, turva- ja kommunikaatiojärjestelmien transaktioiden jälkeen hän on Industri Kapitalin, Adviumin ja CVC Capital Partnersin kautta osallistunut useisiin suuriin pohjoismaisiin yritysjärjestelyihin. Niinpä myös suomalainen yrityselämä ja päättäjät ovat hänelle hyvin tuttuja. Uusi strategia vuoden lopulla Keskittyminen on voimakas trendi kansainvälisillä pääomasijoitusmarkkinoilla. Vain parhaimmat pärjäävät. Pääomasijoittajalta edellytetään suurta asiantuntemusta, Backman sanoo. Tämä on yksi perustelu sille, että Teollisuussijoituksen on panostettava entistä enemmän hyvien sijoituskohteiden löytämiseen ja menestystekijöiden kartoittamiseen, aktiiviseen omistamiseen sekä irtautumisten suunnitteluun. Syksyn mittaan Teollisuussijoitus päivittää strategiansa ja laatii toimintasuunnitelman. Uudistuva teollisuus -sijoitusohjelma, myöhäisemmän vaiheen suorat venture capital -sijoitukset sekä valikoivuuden ja aktiivisuuden korostaminen sijoitustoiminnassa tarkoittavat resurssien jonkinasteista vahvistamista. Backman on tyytyväinen siitä, että Teollisuussijoituksen henkilöstö on selvästi innostunut työstään: On tunne siitä, että se mitä täällä tehdään ja mitä muut tekevät, on hyväksi tälle maalle, Backman korostaa. kuka Martin Backman 45-vuotias, syntynyt Helsingissä. Diplomi-insinööri (Teknillinen korkeakoulu), kauppatieteiden maisteri (Svenska Handelshögskolan) Naimisissa, kaksi lasta. Työhistoria: Eri yrityksissä Pohjoismaissa vuodesta 1996: Lexel Group (Kööpenhamina ja Tukholma), Industri Kapital (Tukholma), Advium Corporate Finance (Helsinki), CVC Capital Partners (Tukholma). Suomen Teollisuussijoitus Oy:n toimitusjohtaja 1.9.2014 alkaen. 3/2014 13
Case Uudistuva teollisuus Teollisuussijoituksen 100 miljoonan euron sijoitusohjelma on suunnattu kasvuhakuisille teollisuuden alan ja teollisuutta palveleville pk-yrityksille. O hjelman painopistealueita ovat teollisuuden digitalisaatio, terveysteknologia, cleantech ja biotalous. Sijoitusten tavoitteena on vahvistaa yritysten rahoituspohjaa ja kilpailukykyä sekä mahdollistaa kansainvälistä kasvua, uudistumista ja siihen liittyviä investointeja. Yritysten uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen ovat edellytyksiä suomalaisen teollisuuden kilpailukyvylle ja menestymiselle tulevaisuudessa. Etsimme sopivia sijoituskohteita Vahvassa kasvussa olevat pk-yritykset (lv. 10-200 milj. e) Teollisuuden digitalisaatio Terveysteknologia Sijoitamme markkinaehtoisesti yhdessä kumppaniemme kanssa 300-400 milj. e Cleantech Biotalous 15-25 kasvuhakuista ja kansainvälistymistä tavoittelevaa yritystä Sijoitukset yksittäiseen yhtiöön voivat vaihdella 2-40 milj. e. 14
-sijoitusohjelma Toimimme aktiivisina määräaikaisina osakkaina yhtiössä vaikutukset Kohdeyrityksen kasvu ja rahoitusaseman parantaminen sekä yritysjohdon sparraus laajentuminen kansainvälisille markkinoille enemmän käyttöpääomaa paremmat investointi - mahdollisuudet Kasvu ja uudistuminen toiminnan laajentamisen tai yrityskauppojen kautta Enemmän, suurempia ja kilpailukykyisempiä kansainvälisiä ja kannattavia kasvuyrityksiä yrityksen kasvu vauhdittuu kannattavuus ja tuottavuus paranevat käytössä kansainvälinen yhteistyöverkosto Lisää hyvinvointia Suomeen lisää vientiä, palveluiden kysyntää, työpaikkoja ja verotuloja 3/2014 Lähde: Teollisuussijoitus 15
Case Toimitusjohtaja Vesa Tengman laskee, että Holiday Club on investoinut 6 vuodessa 200 miljoonaa euroa. Merkittävä intialainen osakas tuo lisävoimaa monella tavalla. Holiday Club Resorts Oy Euroopan johtava viikko-osakeyritys. Yhtiöllä on 31 lomakohdetta ja yli 1 700 loma-asuntoa Suomessa, Ruotsissa ja Espanjassa sekä Suomessa 7 kylpylähotellia. Noin 50 000 viikko-osakasperhettä. Omistajina toimiva johto, Mahindra Holidays & Resorts India Ltd, Varma, Suomen Teollisuussijoitus Oy, Fenniakonserni, Ilmarinen ja ryhmä suomalaisia yksityissijoittajia. Konsernin liikevaihto 121 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 716 (tilikausi 2012 13). Mahindra Holidays & Resorts India Ltd Intian johtava vapaa-ajan matkailutoimija, jonka loma-asuntoja käyttää yhteensä yli 170 000 jäsenperhettä. Yhtiöllä on 41 lomakeskusta Intiassa, Itävallassa, Dubaissa, Thaimaassa ja Malesiassa. Perustettu vuonna 1996. Osa maailmanlaajuista Mahindra & Mahindra -konsernia. 16 3/2014
Kumppani kasvuun Intiasta Teksti Matti Remes Kuvat Hanna Linnakko ja Holiday Club Suomen matkailupalveluihin voimakkaasti investoineen Holiday Clubin omistuspohja laajeni Intiaan. Edessä on uusi vaihe toimialansa johtavan yrityksen kasvutarinassa. Viikko-osakkeista ja kylpylähotelleista tunnettu Holiday Club Resorts sai heinäkuussa uuden omistajan, kun intialaisyhtiö Mahindra Holidays & Resorts tuli yrityksen osakkaaksi 18,77 prosentin osuudella. Järjestelyssä Mahindra Holidays & Resorts osti osakkeita nykyisiltä omistajilta, joihin Teollisuussijoitus lukeutuu. Lisäksi sovittiin, että intialaisyhtiöllä on mahdollisuus lisätä omistustaan myöhemmin. Holiday Clubin toimitusjohtaja Vesa Tengman sanoo, että omistuspohjan laajeneminen on tärkeää monessakin mielessä. Saamme omistajaksi ja hallitustyöskentelyyn merkittävän kansainvälisen toimialaosaajan. Lisäksi Holiday Club saa lisää osakepääomaa, Tengman perustelee. Matkailuala kasvaa vauhdilla Intiassa Mahindra Holidays & Resorts on Aasian johtava viikko-osakealan yritys, jolla on runsaat 170 000 jäsenperhettä. Yritys on osa Intian suurimpiin ja kansainvälisimpiin teollisuuskonserneihin kuuluvaa Mahindra & Mahindraa. Molempien yhtiöiden osakkeet on noteerattu Intian pörssissä. Matkailu on Intiassa kasvuala, jonka moottori on 1,3 miljardin asukkaan maan kasvava ja vaurastuva keskiluokka. Alan näkymiä parantaa Intiassa kiihtyvä talouskasvu. Intialaisten kasvava matkustusinto näkyy myös Eurooppaan suuntautuvissa turistivirroissa. Mahindra Holidays & Resortsin toimitusjohtaja Arun Nanda sanoo, että tämä oli keskeinen syy lähteä hakemaan kasvua Euroopan markkinoilta. Haluamme tarjota asiakkaillemme uusia lomailumahdollisuuksia. Olemme olleet vaikuttuneita Holiday Clubin toimintamalleista. Uskomme pystyvämme soveltamaan niitä osin myös Intiassa, Nanda toteaa. Teollisuussijoitus saavutti tavoitteensa Teollisuussijoitus on kuulunut Holiday Clubin omistajakuntaan vuodesta 2008. Teollisuussijoituksen johtaja Antti Kummu sanoo, että yhtiöön asetetut tavoitteet on pitkälti saavutettu. Yhtiön liikevaihto on kaksinkertaistunut sijoitusaikanamme, Kummu sanoo. Erityisen tärkeänä Kummu pitää Holiday Clubin mittavia investointeja uusiin loma-asuntoihin ja kylpylähotelleihin Suomessa. Yhtiö on myös merkittävä työllistäjä. Vesa Tengman laskee, että viimeksi kuluneen kuuden vuoden aikana yhtiön investoinnit nousevat 200 miljoonaan euroon. Suurin yksittäinen investointi on Holiday Club Saimaa -kylpylähotelli lähellä Lappeenrantaa. Viime vuosina Holiday Club on laajentanut toimintaansa myös muualle Eurooppaan ja hankkinut loma-asuntoja Ruotsista, Espanjan aurinkorannikolta ja Kanariansaarilta. Yhteistyöstä hyötyvät kaikki Vesa Tengman sanoo, että korkeatasoisen loma-asunto- ja kylpylätarjonnan ohella Holiday Club tarjoaa Mahindra Holidays & Resortsille paljon hyödyllistä osaamista. Tällainen on esimerkiksi laaja tuotevalikoimamme. Viikko-osakkeiden myynnin lisäksi Holiday Club vuokraa viikkoosakkaiden ja Villas-omistajien sekä omassa omistuksessaan olevia loma-asuntoja. Uusi ja menestynyt tuote on Villas-lomahuoneistot, joita myydään joko kokonaisina tai kuudesosina. Holiday Club on kehittänyt myös Holiday Club Points -järjestelmän maailman suurimman lomanvaihto-organisaation RCI:n kanssa. Siinä viikko-osakkaat voivat vaihtaa lomaviikkonsa pisteisiin ja lomailla niillä yli 4 000 lomakohteessa 100 eri maassa. Viikko-osakkeet tekevät kauppansa Omistuspohjan laajenemisen myötä Holiday Clubissa alkoi uuden strategian valmistelu. Työn on määrä valmistua syksyn aikana. Yleisestä epävarmasta taloustilanteesta huolimatta Tengman pitää Holiday Clubin näkymiä valoisina. Tänä vuonna yhtiö on myynyt viikko-osakkeita enemmän kuin koskaan historiansa aikana. Hotellipuolella on Tengmanin mukaan nähtävissä pientä hidastumista. Yksi syy tähän on venäläisten matkailijoiden väheneminen tänä syksynä. 3/2014 17
Ajankohtaista KOLUMNI Pääomasijoittaja on väliaikainen omistaja yrityksen kasvu vaiheessa. Tavoitteena on aina irtautuminen, jossa mahdollinen tuotto realisoituu yrityksen omistajille. Irtautumiseen kuluu yllättävän paljon omistajien ja johdon aikaa, ja sen valmisteluun on syytä varautua huolellisesti. Tutkimme Teollisuussijoituksessa tekijöitä, jotka korreloivat venture-sijoitusten positiivisten tuottojen kanssa. Hyvää irtautumistuottoa näyttäisivät tukevan muun muassa riippumattomat toimiala-asiantuntijat hallituksessa ja yhtiön talousjohdon laatu. Hieman yllättäen esimerkiksi patentointiasteella ei juuri ollut vaikutusta. Hyvä sijoittaja pystyi myös yhteistyössä hallituksen ja johdon kanssa tekemään tarvittavat muutokset puutteellisesta sijoitushetken strategiasta huolimatta. Onnistunut irtautuminen edellyttää, että yhtiö laitetaan ensin kuntoon ja omistajien kesken löydetään yhteinen Jussi Hattula on Teollisuussijoituksen kasvusijoituksista vastaava johtaja. Irtautumisista voimaa Positiivisten irtautumisten määrä on kasvussa. näkemys irtautumisstrategiasta. Vasta sen jälkeen voidaan keskittyä kiinnostuneiden ostajien löytämiseen. Lopulta käydään läpi raskas neuvotteluprosessi ennen tuottojen realisoitumista. Kasvuyrityksen arvo strategiselle ostajalle on korkea jo varhaisessa kehitysvaiheessa, kun taas arvo puhtaasti kasvu- ja kannattavuuslukujen perusteella vaatii pitkän kehityspolun ja usein lisäsijoituksia. Irtautumisen ajoitus onkin ratkaisevaa sijoituksen tuoton kannalta. Ostajat lähestyvät kiinnostavia yrityksiä usein oma-aloitteisesti. Yrityksessä tulisi aina olla valmius käydä dialogia ostajan kanssa. Onneksi positiivisten irtautumisten määrä on kasvussa, mikä lupaa hyvää koko sijoitusluokan tulevaisuudelle. Enevo sai lisävoimaa kansainvälistymiseensä Cleantech-yhtiö Enevo on kerännyt kahdeksan miljoonan dollarin sijoituskierroksen kansainvälisiltä sijoittajilta. Pääoma kohdennetaan sensoripohjaisen jätteenkeräysjärjestelmän viemiseksi kansainvälisille markkinoille. Sijoituskierroksella ovat mukana muun muassa Earlybird, Lifeline Ventures, Teollisuussijoitus, Draper Associates sekä Risto Siilasmaa, joka on aktiivinen bisnesenkeli ja tunnettu hahmo suomalaisessa startup-kentässä. Enevo ONE -palvelu optimoi jätteenkeräystä analysoimalla jätesäiliöiden täyttöastetta ja toimintotietoja langattomien jätesäiliöissä ja kierrätyspisteissä sijaitsevien sensorien kautta. Sensoriverkosto lähettää tiedot Enevon palvelimille analysoitavaksi, täyttöasteen mallintamiseksi ja ennusteiden laatimiseksi jätehuoltoyhtiöille ja kunnille, jotta ne voivat optimoida jätekaluston käyttöastetta, palvelukustannuksia ja polttoaineen kulutusta. Palvelun avulla Enevon asiakkaat ovat saavuttaneet jopa 50 prosentin säästöt. Enevo muuttaa käsitystämme jätteenkeräyslogistiikasta. Älykkäiden sensoreiden, analytiikan ja optimoinnin avulla voimme suunnitella parhaan jätekaluston koon, reitit ja aikataulut, kertoo Enevon toimitusjohtaja Fredrik Kekäläinen. Enevon markkinat ovat maailmanlaajuiset. Sen tuhansia sensoreita on käytössä jo yli 25 maassa. Toimialalla ei ole aiemmin hyödynnetty teknologiaa, ja uskomme, että Enevon palvelulle riittää kysyntää. Enevo muuttaa koko jätteenkeräystoimialaa, samalla tavalla kuin Uber muutti taksialaa ja Airbnb majoitustoimialaa, sanoo Draper Associatesin perustaja Tim Draper. Sijoituksen avulla yhtiö jatkaa palveluidensa kehittämistä, laajentaa toimintaansa Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa sekä ottaa vastaan uusia markkinoita Lähi-idässä ja Aasiassa. Enevon palvelu optimoi jätteenkeräystä analysoimalla jätesäiliöiden täyttöastetta langattomien sensorien avulla. 18 3/2014
NIMITyKSIÄ TEOLLISUUSSIjOITUKSESSA Sakari Tamminen Teollisuussijoituksen hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin 1.9.2014 alkaen vuorineuvos Sakari Tamminen ja hallituksen jäseneksi 24.9. alkaen kauppatieteiden maisteri Johanna Lindroos Dasos Capitalista. Kauppatieteiden maisteri Sakari Tamminen on tehnyt pitkän uran Johanna Lindroos Tamminen puheenjohtajaksi, Lindroos hallituksen jäseneksi teollisuusyritysten johtotehtävissä, viimeksi Rautaruukki Oy:n toimitusjohtajana. Hän on toiminut elinkeinoelämän järjestöjen luottamustehtävissä, muun muassa Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen puheenjohtajana 2009 2010. Johanna Lindroos on Dasos Martin Backman Capitalin partneri vastaten yhtiön Aasian-toiminnoista. Yhtiö tarjoaa pääomasijoitusrahastojen hallinnointipalveluita sijoittajille kestävän metsätalouden alalla. Lindroos työskenteli aikaisemmin pääomasijoitusyhtiö Capmanissa sekä analyytikkona Leonia-pankissa ja Kevassa. Suomen Teollisuussijoitus Oy:n uutena toimitusjohtajana aloitti 1.9. diplomi-insinööri, kauppatieteiden maisteri Martin Backman. Kansainvälisestä pääomasijoitustoiminnasta laajaa kokemusta omaava Backman siirtyi Teollisuussijoitukseen CVC Capital Partners -yhtiöstä Tukholmasta. (Lue aiheesta lisää s. 12.) Yhtiön perustamisesta lähtien toimitusjohtajana lähes 20 vuoden ajan toiminut Juha Marjosola jää eläkkeelle syyskuussa 2015 ja toimii siihen saakka Senior Advisor -roolissa. Teollisuussijoituksen viestintäpäälliköksi on nimitetty maatalousja metsätieteiden maisteri Satu Holm-Jumppanen. Hän siirtyi Teollisuussijoitukseen 13.10. työskenneltyään sitä ennen Metsä Groupissa. Teollisuussijoitus tutki asiakastyytyväisyyttä ja yrityskuvaansa Teollisuussijoitus toteuttaa säännöllisesti yrityskuva- ja asiakastyytyväisyystutkimuksen, joista viimeisin valmistui elokuussa 2014. Sen tulokset kertovat, että Teollisuussijoituksen rahoitus on ollut useasti ratkaisevassa roolissa hankkeiden toteutumisen kannalta. Yhtiötä arvostetaan erityisesti rahoitusosaamisesta ja hyvään hallintotapaan liittyvästä osaamisesta sekä luotettavuudesta yhteistyökumppanina. Teollisuussijoitus tunnetaan valtion pääomasijoitustoimintaa harjoittavista toimijoista parhaiten, ja selvä enemmistö vastaajista kertoi voivansa suositella Teollisuussijoitusta. Kokonaisuutena tulokset olivat kehittyneet myönteisesti. Kokonaisarvosanaksi muodostui 3,8 asteikolla 1 5. Tutkimukseen osallistui 502 vastaajaa, ja sen toteutti Innolink Research Oy. Yrityskuvatutkimustuloksiin perustuva sanapilvi Teollisuussijoituksesta. 19