Asukkaiden Vantaa SYYskuu 2012 SKP:n Vantaan kaupunkijärjestön lehti H www.skp-vantaa.fi Vantaan päättäjät panevat heikoimmat, nuoret ja vanhat maksamaan ylisuuret investoinnit. Vantaan uusin leikkauslista tässä lehdessä: s. 2, s. 3, s. 6, s. 7 30 000 vantaalaista allekirjoitti terveysasemia puolustavan adressin kaksi vuotta sitten nyt tarvitaan vielä kovempi vastaisku. Maksuton terveydenhoito allekirjoita vetoomusadressi s. 8
2 ASUKKAIDEN VANTAA syyskuu 2012 Pääkirjoitus Nuorten ahdinko Valtakunnan päättäjät pelottelevat julkisissa puheenvuoroissaan huoltosuhteen heikkenemisellä. Tuolla he tarkoittavat, että lähitulevaisuuden Suomessa on liian paljon kansalaisia työelämän ulkopuolella verrattuna tuottavassa työssä oleviin. On kuitenkin turhaa suunpieksäntää hokea mantroja huoltosuhteesta ja työurien pidentämisestä, kun kansalaisten jako kahteen pohjustetaan jo lapsuudesta lähtien. Tuosta jaosta kertoo karusti äskettäin julkaistu selvitys nuorten aikuisten työkyvyttömyydestä, sopeutumattomuudesta nykyiseen kireätahtiseen työelämään. Vuosittain meillä joutuu 1600 nuorta aikuista työkyvyttömyyseläkkeelle. Määrä on kasvanut rajusti aivan viime vuosina. Hätkähdyttävää tuossa selvityksessä on, että siinä on kysymys nuorista joiden sairauden diagnoosi on mielenterveysongelma! Vantaa panostaa psykiatrisiin hoitopalveluihin euroissa mitattuna jo nyt vain puolet Helsinkiin verrattuna. Vantaan velkaongelma Vantaa on ollut näkyvästi esillä julkisuudessa rankan palveluiden leikkausohjelman vuoksi. Valtuustohan hyväksyi tuon kylmäävän uusliberalistisen palvelujen leikkausohjelman lähes yksimielisesti kesäkuussa. Tämän veret seisauttavan leikkausohjelman kovimmin koettelemia ovat juuri kaikkein puolustuskyvyttömimmät; lapset, nuoret, vanhukset. On asioiden vääristelyä ja mittasuhteiden hämärtämistä pelotella kuntalaisia miljoonien ja miljardien velkataakalla. Näillä uhkakuvilla on tarkoitus saadaan kaupunkilaiset alistumaan julkisen sektorin näivettämiseen. Uusliberalistisen, tuon koko läntistä maailmaa piinaavan ideologisen katsannon mukaan julkinen sektori ovat vain rasitteita taloudelle. Palveluihin investointi, hyvinvointiin sijoitettu raha ei tuota riittävästi. Bruttokansantuote (bkt) ei kasva jos pidämme liiaksi huolta ikäihmisistä, vaikka juuri he ovat raadannallaan saaneet nostettua tuon bkt:n tälle nykyiselle tasolle. Lapsiin, varhaisnuoriin, teineihin, nuoriin aikuisiin panostamisen tuotos tulee liian hitaasti, vaikka juuri he ovat tulevaisuuden bkt:n takaajia, verojen ja eläkkeiden maksajia. Poliittisen oikeiston sanelemana - eduskuntavasemmiston totellessa tuota käskytystä suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa on ajettu alas hyvin johdonmukaisesti jo parikymmentä vuotta. Vantaa on tässä köyhien kurjistamisliikkeessä edelläkävijä. Inhimillisen elämän puolesta Tulevissa vaaleissa valta on taas hetken kansalla. On meistä jokaisesta kiinni, luovutammeko me sen vallan kansalaisista vieraantuneen, rahamaailman ohjauksessa olevan eliitin käsiin. On kovien arvovalintojen aika. Kommunisteja eivät ohjaa rahamaailman arvot. Kommunisteja ohjaa ainoastaan huoli kansalaisten, kuntalaisten turvatusta tulevaisuudesta. Kommunistit ovat sitoutuneet puolustamaan inhimillistä elämää sen kaikissa muodoissa. Asukkaiden Vantaa-listan ehdokkaat ovat sitoutuneet tekoihin kunnallisten lähipalvelujen ja lähidemokratian puolesta. Unto Nikula SKP:n Vantaan kaupunkijärjestön puheenjohtaja ASUKKAIDEN VANTAA SYYSKUU 2012 H Julkaisija: Suomen Kommunistisen Puolueen Vantaan kaupunkijärjestö H www.skp-vantaa.fi H Päätoimittaja: Unto Nikula, unto.nikula@gmail.com H Taitto Asmo Koste H Painatus TA-Tieto Oy SKP:n Vantaan kaupunkikomitea Unto Nikula puheenjohtaja, Asola 040 580 62 68, (09) 872 51 42 unto.nikula@gmail.com Pentti Nurminen varapuheenjohtaja Korso 040 542 52 32 pentti.nurminen@pp3.inet.fi Juha Kovanen sihteeri, Tikkurila 0400 609 073 juha.t.kovanen@netti.fi Erkki Matinlassi taloudenhoitaja, Tikkurila 044 335 51 47 erkki.matinlassi@sange.fi Mitä on julkinen velka? Suomen kunnilla on velkaa keskimäärin 2000 euroa per asukas. Vantaalla velkaa on lähes 5000 euroa jokaista kaupunkilaista kohti. Kuntien varainhankinnasta vastaavan Kuntien takauskeskuksen mukaan velka ei ole pahasta jos sillä ei rahoiteta kunnan käyttötaloutta. Jos siis kunta pystyy rahoittamaan normaalit menonsa omalla tulorahoituksella, ei tilanne ole hälytyttävä. Vantaa investoi voimakkaasti koko kuluvan vuosikymmenen ajan. Kaupunki maksaa tulorahoituksellaan, eli vero- ym. tuloilla lähes puolet runsaista investoinneista. Vantaa ei siis tee syömävelkaa, vaan päinvastoin lyhentää nytkin koko ajan aikaisempina aikoina kertynyttä velkaa ajallaan, niin kuin hyvin todennäköisesti tullaan maksamaan nämäkin isot investoinnit. Julkinen investointi Vantaan päättäjät ovat tuijottaneet silmänsä sokeiksi velan eurosummia ja hätääntyneet tekemään paniikkiratkaisuja. Ei julkis- Lena Huldén SKP:n varapuheenjohtaja Vapaala lena.hulden@helsinki.fi Larry Huldén Vapaala larry.hulden@helsinki.fi Mauri Perä Vantaankoski 044 290 61 11 mauri.pera@kolumbus.fi talouden velka ole kuitenkaan aivan sama asia, kuin yksityishenkilön tai liiketaloudellisin periaattein toimivan yrityksen velka. Ei julkinen velka mene ulosottoon eikä julkistalous mene konkurssiin. Julkinen investointi on hyvin pitkäaikainen sijoitus tulevaisuuteen, tuleville sukupolville. Tämänlaatuiset investoinnit ovat voimakkaasti etupainotteisia; iso kertasatsaus rahoitetaan yleisesti lainaamalla, siis velalla ja julkinen investointi on useimmiten sijoitus inhimilliseen pääomaan, tulevien sukupolvien hyvinvointiin, koulutukseen, terveydenhuoltoon, yms. Tällaiset investoinnit eivät tuota pikavoittoja. Valtion ja kuntien talouteen ei pidä soveltaa näitä kvartaalitalouden hektisiä tuotto-odotuksia. Julkinen talous Julkinen talous on useimmiten lakisääteistä toimintaa ja on usein myös vero-, ja muilla maksutuotoilla rahoitettua palveluiden tuotantoa. Hyvinvointivaltiolle ominainen vahva julkistalous takaa kansalaisille sen tarvitsemat palvelut ja mahdollistaa ja tukee osaltaan myös muita talouden sektoreita. Vantaalla nyt toteutettavat suuret rakennushankkeet vahvistavat tulevina aikoina edelleen Vantaalle nyt jo ominaisia positiivisia talouden indikaattoreita, työpaikkaomavaraisuutta ja positiivista huoltosuhdetta. Huoltosuhde siis työssä olevien kuntalaisten määrä verrattuna työelämän ulkopuolella oleviin - on maan keskiarvoon nähden Vantaalla hyvin vahva ja vakaa. Julkinen palvelu Palvelun tuottajana julkinen talous toimii sekä työn tarjoajana, että työvoiman uusintajana. Kattavalla palvelupaletilla julkistalous voi omalta osaltaan taata muun (kaupallisen) toiminnan jatkuvuuden. Tuon muun toiminnan kannalta on eduksi, että on olemassa tarkoituksenmukainen ja kattava julkistalous. Palvelutalouden toimintametodeihin olennaisesti kuuluva inhimillisten toimintojen kokonaisuus on tässä uusliberalististen, kovien talouden arvojen korostuksessa jäämässä pelkäksi viimekäteiseksi köyhien ja kuolevien saattohoidoksi. Inhimillisen palvelun tuotos on vaikea, usein mahdoton hinnoitella. Nykyajattelussa kaiken täytyy olla kaupan ja siten myös aina kilpailukykyisesti hinnoiteltu. Tällaiseen ajatteluun nämä leikkauslistojen laatijat pohjaavat kaikkien julkisten palveluiden rapauttamistoimensa. Julkinen rahoitus Hallituksen suunnittelemaan suureen kuntauudistukseen sisältyy ajatus ns. vahvoista peruskunnista jotka rahoittaisivat kaikki palvelut vain omalla verotulorahoituksella. Kaiken väriset hallitukset ovat toteuttaneet tätä suuntausta viimeiset parikymmentä vuotta. Kuntien valtionosuuksia on johdonmukaisesti leikattu ja samaan aikaan kuntien tehtäviä on lakisääteisesti lisätty. Näillä toimilla hallitukset ovat julkeasti rikkoneet kuntalain henkeä ja jopa sen kirjainta! Valtio ei voi jättää julkistalouden rahoitusta pelkästään kuntien kontolle. Vantaan kohdalla koko julkinen talous, siis myös valtio kerää hyötyä nyt jo olemassa olevien ja - lähinnä Aviapoliksen edelleen kasvamisen myötä - tulevien työpaikkojen tuoman verotulon muodossa. Mitä vantaalaispäättäjät tässä tilanteessa voisivat tehdä? Nyt olisi suunnattava valtion taholle vaatimus väliaikaisesta, kohdennetusta tuesta velan korkomenoihin. Onhan meillä samoja henkilöitä tekemässä päätöksiä Arkadianmäellä ja Vantaan valtuustossa. Unto Nikula Asola
syyskuu 2012 ASUKKAIDEN VANTAA 3 Vanhuspalvelulaki oikeiston kourissa Vanhuspalvelulain pitkä valmistelu on keskittänyt huomion oikeaan kohteeseen, vanhustyöhön osallistuvien laatuun ja määrään eli henkilökuntamitoitukseen. Vaikka riittävän ja ammattitaitoisen hoitohenkilöstön varmistaminen lain avulla on yksinkertaista, kokoomus ja ministeri Paula Risikko ovat alusta asti vastustaneet sitä. He ovat yrittäneet tehdä yksinkertaisesta asiasta mahdottoman. Pääosaa kokoomus on pannut esittämään Kuntaliiton, mutta puolueen laajasta vaikutuksesta sosiaalialan toimijoihin on tullut näyttöä. Henkilökuntamitoitusten vastustajat hämäävät yllättävän yhdensuuntaisesti mm. pitämällä mitoitusta kaavamaisena, jopa yhtenä lukuna. Asiallisia perusteita mitoituksia vastaan ei ole esitetty. Henkilömitoituksia mahdottomana pitäviä väitteitä: Kuntaliitto tiedote 17.11.2011: Kuntaliitto torjuu ajatukset hoitohenkilöstön vähimmäismäärän kirjaamisesta vanhuspalvelulakiin. Kaavamaiset määräykset lisäävät merkittävästi kustannuksia eivätkä automaattisesti takaa hyvää hoitoa. Harriet Finne-Soveri: ei ole yhtä henkilöstötarvetta vanhainkotihoidolle ja kotihoidolle. (Helsingin Sanomat 1.8.2012). Vanhustyön keskusliiton näkemyksen mukaan yksityiskohtaisten lukumäärämitoitusten antamisen suurin ongelma on asiakaskunnan toimintakyvyn mahdollinen vaihtelu. (lausunto 8.6.2012) Kokoomuksen Lasse Männistö: Henkilöstön määrän tarve kasvaa lineaarisesti vanhuksen kunnon heikentyessä, joten ylätasolla kiinni naulatut mitoitukset eivät vanhuspalveluissa kerta kaikkiaan toimi. Osmo Soininvaara 11.8.2012: Lakiin on hankala kir- joittaa riittävän tarkkaa vanhuksen kuntoluokitusta. Yleinen väite on, että minimimääräksi tarkoitettu henkilömitoitus muodostuu maksimimääräksi. Helsingin Sanomien pääkirjoitus väitti kotipalvelun mitoittamisen olevan mahdotonta, koska Kalliossa ja Sastamalassa välimatkat ovat niin erilaiset. Asiallisia perusteita mitoituksia vastaan ei ole esitetty. (JK) Vanhuspalvelun henkilökuntamitoitus SKP vaatii: H Vanhuspalvelulakiin saatava henkilökuntamitoitukset ja budjettiin rahoitus H Kommunistit vaativat kattavaa mitoitusta lakiin, kuntien vastuuta ja omaisten tukemista H SKP vaatii hoidon laadun ja raskauden huomioon ottavia, sitovia henkilökuntamitoituksia niin laitos- ja kotihoidossa kuin palveluasumisessa H Lakiin perustuva henkilöstömitoitus turvaa parhaiten hyvän hoidon ja ehkäisee työntekijöiden työssä uupumista H Vanhuspalveluja on kehitettävä kunnallisina palveluina, mikä merkitsee työntekijöiden määrän lisäämistä kunnissa. Työvoiman saatavuuden turvaa järkevä palkkapolitiikka H Palvelujen alibudjetointi on lopetettava H Kotona asumista tukevat parhaiten kunnalliset kotipalvelut ja omaishoidon tuen lisääminen kolumni Meidän tiemme ei ole Kreikan tie! Kuntateurastajien ykkösketjun Tapani Mäkisen ja Kari Nenosen johtaman paikallisporukan hyökkäyksen kohteena ovat lapset, vammaiset, sairaat ja vanhukset. Kunnanisien johdolla käynnistetty koululaitoksen, lasten, opettajien ja muiden koulutyöntekijöiden keppikuuri on jatkunut jo yli kymmenen vuotta, mutta tämä ei kuristajille riitä: nyt on karsittava kouluavustajat eniten tukea tarvitsevilta lapsilta. Opettajien ja lasten vanhempien jyrkistä vastalauseista ja mistään asukkaiden järkipuheista välittämättä jyrää johtotroikka säästöjä läpi. Kuntalaisten hyvinvoinnista huolehtivien ammattilaisten asema käy kestämättömäksi. Leikkaajat puhuvat ahneen suulla ja näkevät vain oman etunsa, mutta eivät ihmisten hätää eikä leikkausten kostautumista syvenevinä taloudellisina ja sosiaalisina ongelmina. Johtotroikka on alistamassa Vantaan tulevaisuutta Jyrki Kataisen - Jutta Urpilaisen hallituksen, EU:n, Euroopan keskuspankin (EKP) ja kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) pakkopaitaan. Suomalaisten - vantaalaisten asia ei ole rahoittaa saksalaisia, ranskalaisia eikä espanjalaisia suurpankkeja. Kreikka on tukahdutettu, työpaikat hävitetty ja elämisen edellytykset menetetty. Äidit joutuvat jättämään lapsiaan hätäkeskuksiin ruoan puuttumisen vuoksi. Kriittisen ay-verkoston, KRAYn saamien tietojen mukaan nuorten työttömyysaste on yli 50 prosenttia ja rakennustyöläisten 60 65 prosenttia. Rakennustyöläisten liiton työntekijät ovat työskennelleet ilman palkkaa jo yli kolme kuukautta. Ihmiset eri puolilla Eurooppaa kieltäytyvät alistumasta kansainvälisen saalistuksen kohteeksi. Ranskan vasemmisto kieltäytyi antamasta tukeaan Francois Hollanden hallituksen leikkauslinjalle. Saksan Linkenin parlamenttiryhmä on valittanut perustuslakituomioistuimeen EU- johtajien talousliittosopimuksesta. Tanskassa Enhedsliste torjui hallituksen leikkauslistat. Espanjassa kansa on kaduilla kaivostyöläisten taistelua tukemassa. Euroopan vasemmisto vaatii pankkien rahoittamisen sijasta julkisen pankkisektorin luomista, tulonjaon muuttamista työtätekevien hyväksi ja varojen ohjaamista keinottelusta reaalitalouteen, työllisyyteen ja julkisiin palveluihin. Me suomalaiset emme suostu pujottamaan kaulaamme sitä Kataisen - Urpilaisen tarjoamaa hirttosilmukkaa, jota kreikkalaiset ja muu Eurooppa torjuvat kaduilla. Suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen on aika ryhtyä toimiin. Seuraava tilaisuutemme on Occupy - Säätytalo mielenosoitus 29. - 30. elokuuta. Esitämme voimakkaan vastalauseen Säätytalossa budjettiriiheen kokoontuvalle Kataisen - Urpilaisen hallitukselle. Törkeimpiä leikkausesityksiä on lapsilisien indeksisidonnaisuuden poistaminen, mutta armeijan määrärahoissa indeksi sen sijaan säilytetään. Vantaan leikkauslista on torjuttava! Erikseen meidät on helppo ohittaa yhdessä saamme äänemme kuuluviin! Mauri Perä Vantaankoski Vantaan vammaiskuljetuksista ei saa leikata Vanhuspalvelulain henkilömitoituksien puolesta on otettu laajasti kantaa. Vantaan kokoomuspolitiikka päihittää Hippokrateen Vantaalainen Virva (19 v.) on peruskoulun jälkeen työkyvytön. Virvan tarina (HS 11.8.2012) kertoo Vantaan kouluista ilman tukiopetusta ja nuorisopsykiatristen palvelujen ala-arvoisuudesta. Terveyskeskuslääkäri sai eduskunnan oikeusasiamieheltä huomautuksen, koska ei ottanut Virvaa vastaanotolleen. Lääkärillä oli liian tiukat asiakaskriteerit. Valtuuston suuren enemmistön hyväksymät koulutuksen ja terveydenhuollon leikkaukset tuottavat uusia Virvoja. Kouluavusta- jien määrää supistetaan 300:sta 200:aan. Terveydenhuollossa leikkaukset merkitsevät jälleen asiakaskriteereiden tiukentamista. Vastaanotolle pääsy on entistä vaikeampaa. Leikkausohjelman mukaan asiakkaita ohjataan yksityisten terveyspalvelujen piiriin! Asiakkaalla oltava tieto erikoissairaanhoidon rahojen käyttötilanteesta. Kun Vantaa on alibudjetoinut erikoissairaanhoidon menot, moni tarvitseva hakee lähetteen yksityisen terveysbisneksen puolelta, jos on varaa. Kesäkuussa leikattiin lisää. Terveyskeskuslääkärit tulevat olemaan tutun, mutta entistä kiperämmän ongelman edessä lähetteiden kanssa. Terveyskeskuksen asiakkaan oikeusturvan kannalta olisi tarpeen julkinen budjettiseuranta. Siitä näkisi, mikä kulloinkin on erikoissairaanhoitoon budjetoitujen varojen käyttötilanne. Juha Kovanen Tikkurila Valtuuston enemmistön kesäkuussa hyväksymä Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma supistaa monen vantaalaisille tärkeän palvelun saatavuutta. Yksi niistä on vammaisten kuljetuspalvelut. Niistä leikattava 15 prosenttia merkitsisi ensi vuonna 1,3 miljoonan euron säästöä kaupungille. Ohjelman toteuttaminen siirtäisi huomattavan määrän kuljetuspalveluja käyttävistä vammaisista käyttämään joukkoliikennettä. Kuinka monelle tämä on lainkaan mahdollista, ainakaan ilman henkilökohtaista avustajaa? Vammaiskuljetuksethan ovat niitä varten, jotka eivät voi käyttää julkista liikennettä. Matkojen määrän huomattava vähentäminen vaarantaisi vammaisten sosiaalisia suhteita ja itsenäistä elämää. Matkojen niukkuus vaikeuttaa jo nykyisellään harrastuksia ja yhteiskunnallista osallistumista. Terveysongelmat, alkoholismi ja syrjäytyminen lisääntyvät. Saavutettavat säästöt eivät ole järkevässä suhteessa leikkausten aiheuttamiin inhimillisiin kärsimysiin ja pitkän aikavälin kuluihin yhteiskunnalle. Olen vahvasti sitä mieltä, että lokakuussa valittavan uuden kaupunginvaltuuston on peruttava vammaiskuljetusten leikkaukset! Eeva Pitkänen Vantaan Invalidit ry:n puheenjohtaja
4 ASUKKAIDEN VANTAA syyskuu 2012 Tekoja lähipalvelujen puolesta Suomen Kommunistisen Puolueen ja Asukkaiden Vantaa-listan Larry Huldén Vapaala Juha Kovanen Tikkurila Lasse Nevalainen Pähkinärinne Olen 63-vuotias filosofian tohtori ja Luonnontieteellisen keskusmuseon intendentti. Muutin Vantaalle Vapaalaan vanhempien kanssa jo vuonna 1962 ja palasin vuonna 2000. Pitkän linjan biologina olen erittäin huolestunut ympäristökysymyksistä. Joukkoliikenne on oleellinen osa kestävästä kehityksestä. Liikenneruuhkien purkaminen edellyttää matkalippujen hinnan alentamista ja varsinkin poikittaisliikenteen tuntuvaa lisäämistä. Suomen kommunistisen puolueen ehdokkaat ovat sitoutuneet tekoihin kunnallisten lähipalvelujen ja lähidemokratian puolesta. Sen mukaan myös toimimme kunnanvaltuutettuina ja asukasliikkeissä. SKP vaatii julkisen terveydenhuollon laittamista kuntoon. Terveyserojen kaventamiseksi on kuntien perusterveydenhuolto tehtävä maksuttomaksi. Erikoissairaanhoitoa ei pidä hajauttaa nykyisiä sairaanhoitopiirejä laajemmin kuntiin ja valtion tulee kantaa päävastuu sen rahoituksesta. Lena Huldén Vapaala Lena Huldén on monipuolinen tieteentekijä ja poliitikko. Keskiajan historiasta filosofian tohtoriksi väitellyt Lena on tutkinut muun muassa 1500-luvun Ruotsi-Suomen historiaa sekä metsästyksen historiaa. Tällä hetkellä häntä kiinnostaa lääketieteellinen entomologia, joka tutkii hyönteisten levittämiä tauteja. Tutkijanuralla on tullut menestystä: Lena on palkittu mm. tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla teoksestaan Kuusijalkainen vihollinen. Myös lukijat ovat löytäneet kiitettävästi teoksen, joka käsittelee tauteja levittävien hyönteisten vaikutusta länsimaiseen sotahistoriaan. Kaksikielinen Lena toimii monessa luottamustehtävässä. Hän on muun muassa Suomen kommunistisen puolueen varapuheenjohtaja ja SKP:n Uudenmaan piirijärjestön puheenjohtaja. Muun liikenevän vapaa-ajan Lena viettää mielellään puolisonsa kanssa luonnon helmassa. Kohtuuhintaisia asuntoja, erityisesti vuokra-asuntoja on saatava lisää ja asunnottomuus on poistettava. On palattava vuokrasääntelyyn. Kuntien on ryhdyttävä itse rakentamaan ja peruskorjaamaan asuntoja perustamalla tähän oma yksikkö tai liikelaitos. Olen 65 v. tietoliikenneinsinööri, eläkkeellä TeliaSonera Finlandista. Perheessäni on vaimo Pirjo ja autistinen nuori mies Sauli. Kaksi vuotta sitten 30.000 vantaalaista allekirjoitti terveyspalveluja puolustavan adressin, joka luovutettiin kaupunginvaltuustolle. Vantaalaiset arvostavat julkisia palveluja, mutta kokoomusjohtoinen politiikka ei sitä tee. Valtuuston suuri enemmistö hyväksyi kesäkuussa kattavan palvelujen leikkausohjelman. Se on Kataisen ja edeltävien hallituksen politiikan panemista käytäntöön. Kuntien talousahdinko on oikeistohallitusten synnyttämä. Ensin hallitusherrat vähentävä kuntien resursseja ja lisäävät tehtäviä. Sitten samojen puolueiden herrat kunnissa kohdentavat vähennykset kaikkein heikoimpiin, koululaisiin, lastensuojeluun, vammaisiin. Kunnallisvaaleissa ratkaistaan, saadaanko kansaa rikkaisiin ja köyhiin jakava politiikka katkaistua. Äänestämällä kommunisteja voit edistää tätä tavoitetta. SKP vastustaa kuntien liikelaitosten, kuten energiatuotannon, yksityistämistä. Haluamme kehittää hiilivapaata ja ydinvoimavapaata kunnallista energiatuotantoa. Asukkaille ja kunnille tulee taata lailla päätösvalta luontoa merkittävästi muuttavissa hankkeissa. Erkki Matinlassi Tikkurila Miksi ihmeessä joku, kuten minä, asettuu kunnallisvaaliehdokkaaksi 70-vuotiaana? Valtuustoissa on hyvä olla eriikäisiä edustajia. Kunkin ikäryhmän edustajat tuntevat omat asiansa parhaiten. Näin päätöksenteko pohjaa todellisuuteen.. Me ikääntyneemmät muodostamme kunnallisten palveluiden merkittävän käyttäjäryhmän. Paljasjalkaisena vantaalaisena, ja ikäni Vantaalla asuneena, Vantaan asiat kiinnostavat ja ovat pitkältä ajalta tuttuja. Kommunistina toisin Vantaan valtuustoon jotain jota sieltä tällä hetkellä puuttuu. Kommunistien vaikutus Vantaan kehitykseen on ollut hyvin vaikuttava. Suuri osa SKDL:n edustajista oli kommunisteja, seikka joka helposti unohdetaan. Joskus kannattaa palata vanhaan. Oikeiston vyörytykselle tarvitaan este. On luotava demokraattinen rintama joka katkaisee palvelujen alasajon ja kunnan yksityistämisen. Sellaisessa rintamassa minä ja muut kommunistit olemme mielellämme mukana. SKP vastustaa kuntien pakkoliitoksia ja puolustaa asukkaiden oikeutta kunnalliseen itsehallintoon. Jättikuntien sijaan tarvitaan demokraattista maakunta - itsehallintoa. Olen kuusikymppinen, pitkän linjan ay-henkilö. Olen toiminut ammattiyhdistysliikkeen luottamustehtävissä melkein neljäkymmentä vuotta, viimeksi pääluottamusmiehenä Itella Logistics Oy:ssa. Olen syntynyt Kanta-Hämeessä pienviljelijän poikana. Lähdin 15-kesäisenä maailmalle opiskelemaan ja yönhakuun. Postin (nykyään valitettavasti Itella) palveluksessa olen ollut lähes 40 vuotta. Ennen postin palvelukseen menoa työskentelin mm. rakennuksilla, teurastamossa, metsätöissä. Asun Vantaan Pähkinärinteessä vaimoni kanssa. Kaksi pokaamme elävät jo omillaan toisaalla. Olen kova lukemaan ja kalastamaan. Ammattiyhdistysasiat ovat sydäntä lähellä, mutta mikään inhimillinen ei ole minulle vierasta. Lapsiperheiden palvelujen ja varhaisen tuen puutteet näkyvät lisääntyneinä lasten huostaanottoina. Koko lapsiperheiden palveluketju on saatava toimimaan paremmin: päivähoito, kotipalvelut, oppilashuolto, nuorisotyö ja lastensuojelu. Lisää resursseja on suunnattava erityisesti ongelmien ennalta ehkäisemiseen.
syyskuu 2012 ASUKKAIDEN VANTAA 5 Äänestä vastalause leikkauspolitiikalle kunnallisvaaliohjelma kokonaisuudessaan www.asukkaidenvantaa.fi Pentti Nurminen Korso Mauri Perä Vantaankoski Unto Nikula Asola Synnyin Lapin synkimmässä korvessa suurten ikäluokkien jälkiaallossa. Lapsuuteni oli karu. Vanhempani sairastelivat kovin. Kaikki meistä eivät jaksaneet. Sisaruksia kuoli puutteeseen ja kurjuuteen. ei tätä näin pitänyt (vaikka näin se meni!) Vaan näin: Muutin Vantaalle yli 30 vuotta sitten. Työtä olen tehnyt mediaalalla - kuten nykyään sanotaan - liki 40 vuotta. Ammattiyhdistystoiminnassa olin vahvasti mukana. Viimeaikoina olen tehnyt työtä asumiskysymysten parissa. Toimitan mm. Asukasliiton Asuminen & Yhteiskunta-lehteä. Köyhäinaputyötä olen tehnyt siitä asti, kun aloin itse pärjäämään ilman köyhäinapua. Martinuksen narikkaa olin hoitamassa talkootyönä liki 15 vuotta. Oltiin laittamassa pystyyn rampautuneiden orpolasten sairaalaa Angolaan..jatkuisi, mutta eihän tällaiseen tekstinpätkään mitään saa mahtumaan! SKP vastustaa epädemokraattisten jättikuntien muodostamista. Kannatamme ihmisen kokoisia ja asukkaiden tarpeisiin vastaavia kuntia, joissa voidaan kehittää asukkaiden itsehallintoa. Olen vuonna 1947 syntynyt kirvesmies. Asuin Martinlaaksossa 39 vuotta ja äskettäin muutin takaisin lapsuuteni kotikulmille Korson Mikkolanmäkeen. Kouluni olen käynyt Rekolassa ja Korsossa sekä ammattikoulun Vallilassa. Olen ollut naimisissa yli 40 vuotta. Olen kolmen aikuisen lapsen isä sekä viiden lastenlapsen vaari. Helsingin Kirvesmiehet ry:n taloudenhoitajana toimin 16 vuotta ja hallituksessa on vierähtänyt jo yli 30 vuotta. Rakennusliiton Uudenmaan aluejärjestön tilintarkastajana toimin pitkään. Olen Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen Vallilan koulutusyksikön Rakennusalan neuvottelukunnassa jäsenenä. Teen samassa oppilaitoksessa tarkastajana työnäytearviointeja ammattitutkintoa suorittaville tuleville rakennusalan ammattilaisille. Maankäyttö ja kaavoitusmonopoli ovat välineitä, joilla kaupunki voi kehittää sosiaalista asuntotuotantoa sekä edistää julkista liikennettä asukkaiden ja ympäristön parhaaksi. Siihen voi nojata edistyksellinen kaupunkisuunnittelu SKP puolustaa lähipalveluja ja haluaa rakentaa kuntiin kattavat lähipalveluverkostot. Kannatamme kuntien oman toiminnan laajentamista, joka on kilpailuttamista ja yksityistämistä parempi vaihtoehto. Leena Peltomaa Vantaanlaakso Olen 53-vuotias koululaisten il ta päi vä toi min nan ohjaaja. Perheeseeni kuuluvat näkövammainen mieheni, minulla on kolme lasta ja kaksi lapsenlasta sekä palvelutalossa asuvat vanhemmat, eli henkilökohtaisestikin tiedän mitä on hyvinvoinnista taisteleminen. Tasa-arvoinen hyvinvointi kuuluu kaikille. Olen sydämeltäni vantaalainen kouluajoistani lähtien. Minulle tärkeintä on olla kaikessa heikomman puolella, saavutettua hyvinvointia on kunnioitettava ja lisättävä, se on ennen kaikkea arvovalinta, tahdon asia! Sitä kaikki asukkaat puoluekannasta riippumatta haluavat ja näkevät tasa-arvoisen yhteisön lisäävän kaikkien hyvinvointia ja turvallisuutta, mutta miksi ei selvää sanoma kuulu päättäjille? Siihen haluan muutosta. Olen puolueisiin sitoutumaton, kristilliset, humaanit ja vasemmistolaiset arvot ovat minulle tärkeitä, siksi asukkaiden asialla, totta kai. SKP:n listalta. Kilpailuttamisen ja yksityistämisen sijasta on laajennettava kuntien omaa toimintaa myös uusille aloille. Kunnissa ei esimerkiksi pidä suosia suurfirmoilta ostettavia suljettuja ohjelmistoja vaan avointa lähdekoodia. Olen ollut mukana hyvinvointivaltion luomisessa 1960-luvun taitteesta alkaen. Koen järkyttyneenä kyynisyyden ja ahneuden, jolla nyt tuhotaan hyvinvointivaltion toiminnan edellytykset. Olen elossa oleva esimerkki siitä, miten omalääkärin valppaus liitettynä sattumiin ja erikoissairaanhoidon korkeaan osaamiseen antoivat mahdollisuuden kirjoittaa tämä teksti. Ilman hyvinvointivaltion resursseja ylistyspuheet haudallani olisi pidetty liki kymmenen vuotta sitten. Säästöohjelmani Vantaan kaupungin pitkään jatkuneissa kriiseissä ongelman ydin on huonossa johtamisessa. Johtavat virkamiehet ja suurimpien puolueiden nokkamiehet käyvät kauppaa johtavien virkamiesten ja toimihenkilöiden nimityksistä. Sulle-mulle - kaupassa tulee valituksi aina etukäteen sovitun puolueen suosikki, kansalaiskunto ja osaaminen ovat toissijaista. Tästä maan tavasta on päästävä eroon! Kaupungin henkilöstön valinnat on tehtävä kuntalaisille läpinäkyviksi ja perustelluiksi. Työntekijöiden ja kuntalaisten kohtaamisesta on pikimmiten karsittava virkatyöhön uitettu tulosvastuullisuus, ihmisten pompottaminen, ylimielisyys, virkavaltaisuus ja poliisimentaliteetti. Lupaan uurastaa lopun elämääni hyvinvointivaltion puolustajien riveissä, ja jäljellä olevia terveitä ruumiinosiani voi kuolemani jälkeen testamenttini määräämin ehdoin vapaasti käyttää kansalaisten tarpeisiin Kuva: Toivo koivisto Väripohjilla olevat osiot ovat lainauksia SKP:n kunnallis vaaliohjelmasta SKP edellyttää kunnallisten vanhuspalvelujen kehittämistä ja siihen riittäviä valtionapuja. Myös omaishoitajien tukea on lisättävä. Tehostetun palveluasumisen nimissä ei saa rahastaa ja riistää vanhuksia. SKP puolustaa lähikouluja ja vaatii peruskoulun ryhmäkokojen pienentämistä. Ammatilliseen koulutukseen on saatava lisää opettajia ja oppilaspaikkoja. Maahanmuuttajien kieliopintoihin on ohjattava lisää resursseja. Kuntien valtionosuuksia ja osuutta yhteisöveron tuotosta on lisättävä. Kunnallisvero on muutettava progressiiviseksi ja kunnallisveron perusvähennystä on korotettava. Nuorten omaehtoista toimintaa on tuettava ja harrastustoimintaan on tarjottava mahdollisuus riippumatta vanhempien tuloista.
6 ASUKKAIDEN VANTAA syyskuu 2012 Vantaan Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma rankka leikkausohjelma Leikkauslistoja ei nyt tarvita Vantaan kaupungin investoinnit ovat juuri nyt Marja- Vantaa-kokonaisuuden vuoksi hyvin suuret. Velkaa kaupungilla on runsaasti, mutta se on investointivelkaa. Ilman kovia investointeja (Kehä III, Marja-Vantaa) Vantaa tuotti viime vuonna voittoa n. 77 miljoonaa euroa. Kaikki investoinnit veivät kuitenkin noin 185 miljoonaa. Velkaa on otettava vielä tulevina vuosina lisää. Velkaantuminen kuitenkin taittuu, kun nuo isot investoinnit tulevat suoritetuksi. Vantaan investoinnit ovat hyvin synkronissa yksityissektorin voimakkaaseen bisnesrakentamiseen panostamisen kanssa. Täällä sijaitsee maan keskeisin lentokenttä ja sen ympärille on rakentunut maan keskeisin logistiikka-alue. Työpaikat - olivat ne sitten vaikka pelkkää logistiikkaa - tuottavat vain yhteisöveroa elleivät noiden yritysten työntekijät asu Vantaalla. Jos ei näitä investointeja nyt tehdä, nämä työntekijät pendelöivät päiväksi Vantaalle ja sitten kotiin kehysalueelle. Ja maksavat veronsa sinne. Vantaalla on vankka tulorahoituspohja, eikä kaupungin velkarasite ole mitenkään riistäytynyt hallitsemattomasti. Virkamiestyönä tehdyssä talouden tasapainottamisohjelmassa (TVO) on selkeitä vaihtoehtoisia skenaarioita, olettamuksiin perustuvia näkymiä talouden kehityksestä kaupungin talouden kannalta. Uutisoinnin lähtökohdaksi on otettu se vantaalaisen asukkaan kannalta kaikkein vaikein, ehkä pelottavin vaihtoehto. Näin on saatu ihmiset uskomaan johonkin epämääräiseen uhkaan, jonka tuo lainan suhteellisen suuri määrä aiheuttaa. Tällä julkisuusmyllytyksellä luotiin pohjaa valtuuston kesäkuiselle päätökselle, jonka mukaan Vantaa alkaa lyhentää normaalin velanmaksusuunnitelman lisäksi velkaa pois vielä keskeneräisistäkin investoinneista. Kaupunkilainen tuntee turhaa syyllisyyttä jos on rohjennut vaatia palvelun muodossa vastinetta maksamilleen veroeuroille. Vaihtoehtoja on Vaihtoehtoisiakin laskelmia kaupungin ekonomistit olivat tehneet, mutta niitä ei valtuustolle edes esitetty, vaan kanta piti ottaa vain joko rankimman leikkausohjelman puolesta tai vastaan. Vaihtoehto olisi ollut esimerkiksi investointien ajoittaminen pidemmälle ajanjaksolle jolloin Marja-Vantaan vaatima rahoitus olisi jakautunut vaikkapa pitkälle ensi vuosikymmenelle. Lisäksi ekonomistit lähtevät laskelmissaan tilastomatemaattisesti erikoisella laskentakaavalla ottamalla muuttujiksi vain toimintamenot ja investointien vuotuinen eurosumma. Huomioon ei esimerkiksi oteta Kivistön ja Leinelän uusien asukkaiden aiheuttamaa muutosta tulokehityksessä. Selvityksen lopussa otetaan kyllä esille muitakin mahdollisia muuttujia ja valmiita, kokemukseen perustuvia (esim. Pakkala) arvioita tämänlaatuisten uusien asunalueiden vaikutuksesta kaupungin katteen kehitykseen. Kehäradan kokonaisuuteen liittyvät maakaupat (n. 15 milj. euroa per vuosi seuraavien 10 vuoden ajan) tulevat tuottamaan kaupungille Terveysasemien sulkemisia vastustavan adressin luovutus oli näyttävä tapahtuma. Nyt olisi tilausta vieläkin näyttävämmälle kapinaliikkeelle. verotuloon suhteutettuna noin kolmannesprosentin suuruista vaikutusta vastaavan tulon. Lisäksi uusille alueille tulevien muiden kuin asuinrakennusten kiinteistöverovaikutusta ei ole voitu ottaa mukaan laskelmiin. Samoin on jätetty pelkälle maininnalle asukasmäärän kasvun vaikutus valtionosuuksiin. Veron korotus? Vantaan kunnallisvero on nyt 19 prosenttia. Tämä vero on kuitenkin erilaisten vähennysten vaikutuksesta siinä määrin progressiivinen, siis tulojen mukaan laskeva tai nouseva, että veron niin sanottu efektiivinen tuotto on alle 16 %. Siis työ- ja ansiotulovähennysten jälkeen vantaalaisten keskimäärin maksama kunnallisvero- % on todelliselta vaikutukseltaan (efektiivinen) tuon yli kolme prosenttia alempi, kuin miksi se on aikanaan valtuuston päätöksellä asetettu. Näistä seikoista johtuen voitaisiin Vantaan kunnallisveroprosenttia korottaa - jos ei tämän leikkauslistan (TVO) torjumiseksi muusta päästä yhteisymmärrykseen - esimerkiksi puolen prosenttiyksikön verran. Tätä korotusta ei välttämättä tarvitsisi panna toimeen juuri nyt, ensi vuoden budjettia tehtäessä. Riittäisi tässä vaiheessa, että tuohon korjaustoimeen on valmius, jos esim. korkotaso nousee yllättävästi. (AsVa) Nuorison syrjäytyminen iso ongelma Mielenterveysongelmien vuoksi työkyvyttömäksi joutuvien nuorten aikuisten (alle 30-v) määrä on noussut voimakkaasti viime vuosina. Masennuksen, tuon nykyajan kansantaudin vuoksi eläkkeelle ajautuneiden määrä on noussut rajuimmin, 42 prosenttia vuoden 2006 jälkeen. Vantaalla koulunsa päättäneistä nuorista noin 400 jää yhteishaussa vaille jatkokoulutuspaikkaa. Vantaalaisnuorten mahdollisuudet opiskella pidemmälle, kuin oppivelvollisuus edellyttää ovat valtakunnan tasolla hätäpäätä. Tästä huolimatta Vantaan päättäjät muistavat aina muistuttaa, että Vantaa tarjoaa koulutus- ja muut palvelut pääkaupunkiseudun kunnista edullisimmin. Näinhän tapahtuu, mutta Vantaalla mennään aina aidan matalimmasta kohdasta ja lakien määräämiä minimejä hipoen. Kun tutustuu opetusministeriön ja valtiontalouden tarkastusviraston selvityksiin ja laskelmiin nuorten syrjäytymisen lopullisista kustannuksista, tulee selväksi, ettei tällä toimialalla säästämisessä todellakaan ole mitään järkeä. Muutamia avainlukuja em. selvityksestä: - yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle elämänsä aikana yksi miljoonaa euroa - yhden nuoren syrjäytymisen kustannukset vuodessa 27 500 euroa - yksi lapsen huostaanotto maksaa noin 70 000 euroa/vuosi - yksi vankilavuosi maksaa noin 70 000 euroa/vuosi - yhden nuorisotyöntekijän palkkakustannukset vuodessa on noin 32 000 euroa - yhden työpajaohjaajan ryhmässä on noin 13-20 nuorta vuodessa, nämä nuoret ovat suuressa riskissä syrjäytyä. (Lähde: OKM, valtiontalouden tarkastusviraston raportti 2007) Selvitys on karua luettavaa kun taustatietona meillä kaikilla on Vantaan Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelmaan (TVO) sisältyvät rajut leikkaukset kaikilla kunnallisen palvelun sektoreilla, myös lasten ja nuorten välttämättä tarvitsemien palveluiden osalta. Leikkauslistan vaikutuksia Vantaan päättäjien viimeisimmässä innovaatiossa, etenkin lapsia, nuoria ja vanhuksia kuristavassa kokoomustaustaisen virkamieskonsultin laatimassa leikkauslistassa ei säästetä varsinkaan kaikkein puolustuskyvyttömimpiä. Ei, vaikka juuri elämän alkuvaiheiden ja sen ehtoopuolen vaatimien palveluiden leikkauksiin liittyviä riskejä onkin kirjauksen muodossa otettu ohjelmaan mukaan. Vaarat varhaiskasvatuksen määrärahojen leikkausten vaikutuksista on tiedostettu: - sosiaalityöntekijän vastuulla olevien lastensuojeluasiakkaiden määrä nousee entisestään - ennaltaehkäisevän terveydenhuoltoasetuksen täytäntöönpano keskeytyy - sosiaali- ja terveyslautakunnassa hyväksyttyä kehittämissuunnitelmaa ei pystytä toteuttamaan Vaarana on 200 lapsen syrjäytymisen riskin kasvu. Lasten kehitykselliset riskit kasvavat Vantaalla. Lähde: TVO Vantaalaisnuorilla on tunnetusti vaikeuksia sijoittua peruskoulun ja lukion jälkeisiin jatko-opiskelupaikkoihin. Tämäkään riski ei pelota näitä viikatemiehiä ja naisia. Lukioihin kohdistuvien leikkauksien määrälliset vahingot osataan myös laskea: - koulutuspaikkoja ei vähennetä. Säästöt kohdistuvat kurssien vähentämiseen. Tarkoittaa käytännössä kurssien vähentämistä syksyllä 2013 lähes 10 %. - opiskelijoiden mahdollisuudet valmistua kolmessa vuodessa heikkenevät - vantaalaisten lukioiden tehokkuus heikkenee, jolloin säästöt eivät toteudu - vetovoima ja kilpailukyky heikkenevät, oppimistulokset heikkenevät Lähde: TVO Varsin poukkoilevaa, tempoilevaa, jopa paniikinomaista on kaupungin päättäjien ja virkamiesten työskentelykulttuuri. Virkamiestyöryhmät työskentelevät ja tuottavat ideoita ja sitten tulevat seuraavat virkamiehet ja kumoavat kaiken suunnitellun vetoamalla kaupungin heikkoon taloudelliseen tilanteeseen. Esimerkiksi nuoriso- ja opetuspalvelut ja sosiaali- ja terveystoimi ideoivat yhdessä nuorten syrjäytymisen ehkäisyn keinoja (Etsivä nuorisotyö-projekti) vielä viime vuonna, mutta sitten tämä leikkausohjelma vie kaikilta projektin tuottamilta hyviltä ideoilta pohjan pois. (AsVa)
syyskuu 2012 ASUKKAIDEN VANTAA 7 Sipoo ei piittaa Vantaan ja asukkaiden valituksista Kivenmurskauslaitoksen suunnittelu jatkuu Sipoon Myyrakseen hankkeilla olevan kivenmurskaus-, haketus-, ja maa-aines käsittelyalueen suunnittelu jatkuu naapureiden valituksista huolimatta. Vantaan kaupunki otti kielteisen kannan tähän rajallensa suunnitellusta hankkeesta. Lähimpien asuntoalueiden, Päiväkummun, Nikinmäen ja Myyras-Viirilän omakotiyhdistykset vastustavat hanketta, kuten lukuisat yksityiset asukkaat. Vastustajien joukossa on mm. 454:n allekirjoittaja vastustava adressi. Sipoon kunnan ympäristölautakunta toteaa hankkeen olevan voimassa olevan yleiskaavan vastainen. Nykyinen kaava ei salli näin järeää ja ympäristölle haitallista toimintaa. Hankkeen valmistelijan Suomen Kivisora Oy:n toimitusjohtaja Sami Seppälän mukaan valmisteluja jatketaan. Sipoon kunnan kanssa ei ole keskusteltu muusta sijoituspaikasta vastustuksesta huolimatta. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi, YVA on parhaillaan käynnissä. Hankkeen vastustajien mukaan pöly-, melu-, haju- ja liikennehaitat ovat niin merkittävät, ettei hankkeelle tulisi myöntää lupaa aloittaa. Suomen Kivisora Oy puolestaan pitää haittoja vähäisinä ja olettaa aleen ympärille suunnitteilla olevien suojavallien pitävän haitat kurissa. Monissa viimeaikaisissa luontoa rasittavissa hankkeissa, kuten kaivoshankkeissa, to- Kivenmurskaus on pölyisää ja meluisaa touhua. dellisuus on osoittautunut lupauksia paljon pahemmaksi. Alueella on tarkoitus murskata kiveä, käsitellä betonia ja asfalttia uusiokäyttöön ja hakettaa puuainesta. Rakennusjätteen uusiokäyttö on kannatettavaa, luonnonvaroja säästävää toimintaa. Toimintojen pöly-, haju- ja meluhaitat ovat niin suuret, että toiminnalle tulisi löytää soveliaampi paikka. Lisäksi mittava maa-ainesten varastointi lisäisi raskasta liikennettä merkittävästi. Alueelle on suunniteltu suoraa liittymää Vanhalle Lahdentielle. Kuntien välisen yhteistyön kannalta hanke on hyvin mielenkiintoinen. Sipoon päätös mahdollistaa murskaustoiminnan naapurikunnan Vantaan rajaan ulottuvalla alueella, jonka välittömässä läheisyydessä on vanhaa omakotiasutusta. Erkki Matinlassi Tikkurila Elmon urheilupuiston rakentaminenkin meni sitten jäihin. Säästösyistä tietenkin. Kaupungin liikuntajohtaja Veli-Matti Kallislahti on tietenkin virkansa puolesta pahoillaan asiasta. Liikuntaa harrastavan ei kuitenkaan tarvitse tätä nyt surra. Vaikka Elmo-kokonaisuutta - jää-, uima-, liikunta- ja jalkapallohallia, tenniskenttää, skeittipuistoa - ei juuri nyt aletakaan rakentamaan, Pirunkorvessa kyllä voi liikkua ja nauttia luonnosta aivan ilmaiseksi. Vai olemmeko me jo niin vieraantuneita, ettemme osaa nauttia oikeassa luonnossa liikkumisesta? H Vantaalla 2015 järjestettävien asuntomessujen vaatimiin rakennussuunnitelmiin meinasi luontoarvojen suojelemisen nimissä tulla muutos. Alueelta löytyi liito-oravien pesiä. Laji on lailla suojeltu. Tämä seikka ei kuitenkaan välttämättä tärvää messusuunnitelmia. Ei ainakaan, jos asia olisi tiedostettu ajoissa. Liito-oravan vakiintunuttakin pesimäaluetta nimittäin voi siirtää, kun sen taitaen hoitaa. Asiasta kaupungille lausunnon antanut konsulttiyhtiö luovutti tuon lausunnon huhtikuussa ja valtuusto vahvisti kaavan toukokuussa. Alueella ei ole esiintynyt pesiviä liito-oravia talvella. Liito-oravat pesivät ja lisääntyvät kesällä. Liito-oravat ovat hyvin paikkauskollisia, mutta emolla on käytössään useita pesäkoloja. Emo siirtää poikaset herkästi toiseen pesään, mikäli tuntee olonsa häirityksi. Konsulttiyhtiö olisi voinut pyytää konsulttiapua Liito-oravayhdistykseltä. H Vantaa lainasi valtiolle korottomana lainana 50 miljoonaa euroa ns. finanssikriisin alettua 2009 Kehä lll:n remonttitöiden jatkamiseksi. Tuolloin(kin) valtion kassanvartijat panikoivat, kun USA:ssa kaatui iso pankki sikäläisten asuntolainapelureiden pudotuspelissä. Valtio on maksanut ottamansa lainan sovitusti takaisin - takaisinmaksuaikahan oli kolme vuotta. Nyt valtio on taas pyytämässä Vantaalta (!?) apua samaisen tienpätkän remontin loppuunsaattamiseksi. Nytkin tarve olisi 50 miljoonaa - korottomana! Miksi Vantaan pitää taas uhrautua? Laskennallinen korkotappio Vantaalle noista lainoista tulee olemaan useita miljoonia euroja. Leikkausohjelmassa on kammattu kaikki mahdolliset säästökohteet. Esim. koulujen johtokunnat 40 000, opettajien palkkakustannukset 150 000, koulukuljetukset 30 000, ehkäisevä vanhus- ja vammaispalvelutyö 50 000 euroa. Mikähän logiikka tässäkin on? H Vantaalla tehtiin kymmenen vuotta sitten kuntataloudellisia laskelmia tulevien suurien rakennusinvestointien kustannusvaikutuksista. Marja-Vantaallekin ja koko kehäradalle olisi ollut vaihtoehtoja. Tätä kaupunkirakentamiseen liittyvää kustannusvertailua tehtiin pääradan, Vantaanportin ja nyt toteutusvaiheessa olevan Kehärata-vaihtoehdon kesken. Edullisinta olisi ollut valita uudelle asujaimistolle sijoitusalueeksi radanvarsi. Siinä voitaisiin käyttää hyväksi olemassa olevaa palveluverkostoa. Vantaanportti-vaihtoehto olisi ollut toiseksi edullisin vaihtoehto. Siellä olisi nyt jo tarvittava palveluverkosto (runkoverkostot, liikenneväylät, neuvolat, päivähoidot, peruskoulut) ainakin johonkin mittaan asti valmiina. Mutta näitä on tietenkin nyt myöhäistä enää kelata. Työllistämisnäkökulmasta katsottuna tällä valitulla vaihtoehdolla on tietenkin puolensa. Maailmanhistoria tuntenee vieläkin monumentaalisempia mokia. Irti EU-komennosta Kunnallisvaaleissa ei ratkota pelkästään tärkeitä päiväkohtaisia, kuntalaisten jokapäiväiseen elämään liittyviä kysymyksiä. Kunnallisvaaleissa ratkaistaan kunnallisten peruspalvelujen kuten terveydenhuollon, vanhusten hoivan, koulutuksen, julkisen ja muun liikenteen, kaavoituksen ynnä satojen muiden kuntalaisten palveluihin ja jokapäiväiseen elämään liittyviä kysymyksiä. Kunnat eivät ole saarekkeita irti muusta maailmasta. Yleispolitiikka ratkaisee ne mahdollisuudet, joita kunnanvaltuustoilla on toimia asukkaiden hyvinvoinnin turvaamiseksi. Valtakunnallinen politiikka ratkaisee koko kunnallisen demokratian olemassaolon. Eikä ainoastaan valtakunnallinen, vaan myös EU-politiikka. Nykyinen valtaeliitti on alistunut täydellisesti kurjistavaan ja isänmaan itsemääräämisoikeutta romuttavaan eu-komentoon. Työtätekevien verorahoja siirretään kansainvälisille suurpankeille, siitä on nyt kysymys. EU on rosvojen pesä joka kuristaa esim. kreikkalaisia ay-tovereitamme viemällä heiltä sopimusoikeuden. Tämän on meidänkin maamme hallitus hyväksynyt, kokoomukselta sitä voi tietysti odottaakin, mutta mukana ovat myös sossut ja vassut jotka retostavat olevansa vasemmistopuolueita. Hallituksen kuntauudistuksella tullaan rajoittamaan kunnallista demokratiaa. Valtavissa suurkunnissa ei voi mitään lähidemokratiaa toteuttaa. Tuhansia kuntademokratiaan liittyviä edustuksellisia paikkoja menetetään. Tähän komentoon pitää saada muutos. Herätkää hyvät ihmiset puolustamaan kunnallisia oikeuksianne. Ne eu-tukiaiset tarvittaisiin muuten mm.kunnallisten palvelujen ja demokratian kehittämiseen. Lasse Nevalainen Pähkinänrinne Lasse Nevalainen Myyrmäen mark kinoilla.
8 ASUKKAIDEN VANTAA syyskuu 2012 Veroparatiisit talousrikollisten tukikohtia Kansainvälisen Tax Justice Network-verkoston (TJN) Henry James, McKinsey:n entinen pääekonomisti johti tutkimusta, jossa selvitettiin veroparatiiseihin piilotettujen varojen merkitystä kansallisille talouksille. Tutkimus paljastaa, että veroparatiiseihin on piilotettu valtavia omaisuuksia, 17 000 25 500 miljardia euroa. Miljardöörien omaisuuden määrä kasvaa kiihtyvässä tahdissa. Se on nyt jo suurempi kuin USA:n ja Japanin yhteen laskettu bruttokansantuote. Tutkimus on tehty Maailmanpankin, Kansainvälisen valuuttarahaston, YK:n ja keskuspankkien tilastoista. Sen ulkopuolella ovat miljardöörien henkilökohtaiset aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, kuten kiinteistöt, purjeveneet, suihkukoneet, taideaarteet jne.. Veroparatiisien avulla veronkiertäjät anastavat kansallisvaltioilta 225 miljardia euroa vuosittain. Henry James sanoo rikkauksien katoavan Maailmantalouden valtavaksi mustaksi aukoksi nimittämänsä nieluun. Eric Bocquet, Ranskan veroparatiiseja tutkivan parlamentaarisen komitean esittelijän mukaan Ranskan valtion menettää vuosittain veronkierron seurauksena 40 50 miljardia euroa. Suomen valtio menettää vastaavasti 5-7 miljardia euroa. Veronkierron seuraukset ovat kansoille raskas taakka: yksi prosentti maailman väestöstä estää ahneudellaan miljardeilta muilta ihmisarvoisen elämän. Tax Justice Network-verkosto on kansainvälinen tutkijaorganisaatio, jolla on monissa maissa kansallisia ryhmiä. Ne kokoavat yhteen alan toimijoita ja asiantuntijoita sekä järjestävät kampanjoita ja tapahtumia oikeudenmukaisempien verojärjestelmien puolesta. (AsVa) Uusi nettilehti Internetissä on ilmestynyt viime keväästä alkaen uusi nettilehti - tämän paperilehden sähköinen versio - asukkaidenvantaa.fi Vaikka se on tämän paperilehden sisarjulkaisu, ovat jutut silti siellä juuri siihen sähköiseen lehteen toimitettuja. Lisäksi pääset kommentoimaan suoraan jokaista kirjoitusta. Palaute tulee suoraan nettilehden tekijöille. Käy katsomassa ja kommentoi! www.asukkaidenvantaa.fi Kuntalaisen aloite: Vantaan kaupunginvaltuustolle Maksuton perusterveydenhuolto Vantaalle Terveydenhuollon perusperiaate on, että kaikkien pitäisi saada yhtä paljon, yhtä vaivattomasti ja yhtä laadukkaita terveyspalveluja. Tämä ei ole toteutunut Vantaalla, vaan kasvava epätasa-arvo heijastelee yhteiskunnan yleistä eriarvoistumista. Julkisen terveydenhuollon leikkaukset ovat johtaneet palvelujen heikentämiseen. Ne ihmiset, joilla ei ole varaa kalliisiin yksityispalveluihin, eivät saa kunnollisia terveyspalveluja. Tällä on oma vaikutuksensa tulotasosta riippuvien terveyserojen voimakkaaseen kasvuun. Maksuttomuuden lisäksi Vantaan terveydenhuollon resursseja on lisättävä. Valtuuston enemmistön Velkaohjelmassa hyväksymät terveydenhuollon leikkaukset on peruttava. Ohjelmassa mainitut terveyskeskuksen asiakkaiden ohjaaminen yksityiseen terveydenhuoltoon ja asiakaskriteerien kiristäminen on peruttava. On luovuttava terveysasemien lakkauttamissuunnitelmista ja taattava perusterveyspalvelut lähipalveluina tarvittaessa uusia terveysasemia perustamalla. ME ALLEKIRJOITTAJAT VAADIMME KAIKILLE TASAVERTAISIA OIKEUKSIA MAKSUTTOMIIN TERVEYSPALVELUIHIN! PERUSTERVEYDENHUOLLON ON OLTAVA MAKSUTTONTA! Voit käydä allekirjoittamassa vaatimuksen nettiosoitteessa www.adressit.com Jos haluat mukaan paperisen adressin allekirjoitusten kerääjäksi, ota yhteyttä tämän lehden toimitukseen. Voit allekirjoittaa adressin myös Asukkaiden Vantaa-listan vaaliteltoilla ja muissa vaalitilaisuuksissa vastavirtafestivaali la 22.9.2012 klo 10-01 Vanhalla ylioppilastalolla radikaaleja vaihtoehtoja ja vastavirran kulttuuria. leikkauslistoihin ja rahaeliitin valtaan ei tarvitse alistua. avauksia vasemmistolaiseen ja punavihreään yhteistyöhön. Vastavirtaan-konsertti ja klubi. Keskustelut klo 10-18 Miten ulos eurokriisistä? Yiannis Bournous (euroopan vasemmisto, kreikan syriza), prof. Heikki Patomäki, ex-meppi Esko Seppänen, occupy-aktivisti Marissa Varmavuori. VaseMMiston Visiot ja strategiat? Ydin-lehden päätoimittaja Arja Alho, kansanedustaja Markus Mustajärvi (Vasenryhmä), skp:n pj Yrjö Hakanen, tanskan enhedslistenin edustaja ja komnl:n pj Heikki Ketoharju. kuntauudistuksen Vaihtoehdot kaupunginvaltuutettu Jari Heinonen, Pro kuntapalvelut pj Anita Kelles- Viitanen, Vapaus valita toisin pj Kaarin Taipale. keskustelua vetää kaupunginvaltuutettu Riitta Tynjä. Puolustetaanko sodalla ihmisoikeuksia? Agneta Norberg ruotsin rauhanneuvostosta, tuottaja Atte Blom, Pandin pj JP Väisänen, rauhanliiton Meksiko-koordinaattori Meri Mononen- Matias ja rauhanpuolustajien pj Markku Kangaspuro. tee se itse -kulttuuri kirjailija Katja Kettu, muusikko ja kulttuuripienyrittäjä Johannes Susitaival, kallio-liikkeen aktiivi Anniina Palm ja toimittaja Marko Korvela. Marxin PääoMa ja nykyinen kriisi opiskelija Antti Ronkainen, erikoistutkija Seppo Ruotsalainen ym. järj. dsl. oona airola & kaj ChYdenius Minja Maarika & MadonluVut demokratiaa tarjolla keskustelu helsingin alueellisen demokratian kehittämishankkeista. järj. helsingin Vapaat ja radikaalit demokraatit. työelämä Murroksessa, Mitä tekee ay-liike? Pääluottamusmies Jari Pellikka, varapääluottamusmies Emmi Tuomi, tuotepäällikkö Timo Sotikoff. järj. Pau:n osasto 151, kriittinen ay-verkosto ym. tumppi Varonen aulikki oksanen & ilpo tiihonen tiedonantajan 10e /2kk vaalitarjous Vasemmistolainen viikkolehti www.tiedonantaja.fi terveys ei saa olla rahasta kiinni keskustelu maksuttomasta terveydenhuollosta, sen esteistä ja mahdollisuuksista. Juha Kovanen, kansalaisaktiivi Vantaalta, Irma Tanskanen, sairaanhoitaja ja Päivi Elonen, lähihoitaja. järj. skp:n uudenmaan piiri. Mitä tapahtuu naisten työpaikoille? hallitus tarjoaa PakkoloMia ja Pakkoliitoksia. superin pitkäaikainen pääluottamusmies Marja Nieminen turusta, jhl:n suur-salon hallituksen jäsen Jouni Rauäng ja tampereen varavaltuutettu Laila Räikkä. järj. demokraattinen naisverkosto Mitä rio+20 jälkeen? Jouni Nissinen suomen luonnonsuojeluliitosta, ympäristötieteen opiskelija Minna Mentula komnl:stä, ympäristöpäällikkö Maija Hakanen kuntaliitosta ym innovaatioita ja YrittäjYYskasVatusta Mitä koulussa todella tarvitaan? keskustelun järjestää kommunistinen nuorisoliitto. Lisätietoja: vastavirtafestivaali.com kysy yhteiskuljetuksia ja iltatilaisuuden lippuja skp:n piirijärjestöistä. Järjestäjät: SKP, Euroopan vasemmisto, DSL:n opintokeskus, Kommunistinen nuorisoliitto, Demokraattinen naisverkosto, Helsingin Vapaat ja Radikaalit Demokraatit, PAND, ammattiosastoja ym jaakko laitinen & Väärä raha konsertti & iltaklubi klo 19-01 Muun muassa Oona Airola ja Minja Koski esittävät Kaj Chydeniuksen säestämänä Chydeniuksen uusia ja vanhoja lauluja. Aulikki Oksanen ja Ilpo Tiihonen esittävät runodueton kuu ja kaipaus Merja Ikkelän haitarin ja Antti Halosen sahan säestämänä. Tumppi Varonen esittää työväen lauluja. Vaihtoehto-rockyhtye Minja Maarika & Madonluvut. ahkerasti eri puolilla suomea ja eurooppaa keikkaillut Jaakko Laitinen & Väärä raha yhtye tuo Vanhalle kaikuja Balkanin mustalaisrytmeistä, romansseista ja vanhasta suomalaisesta iskelmästä... (liput 10 euroa)