Perustulo: mitä, miksi Ari Okkonen
Olemmeko tyytyväisiä nykyiseen Köyhyys Työttömyys Sosiaalituen varassa elävien syrjäytyminen Sosiaalijärjestelmän kalleus
Nykyään käytetään tarveharkintaa Pienet ansiot eivät paranna hyvinvointia Hakijalta kaivataan hakemisosaamista Tyhmät ja masentuneet ovat heikoilla Kuopasta on hankala nousta
Kuopasta on vaikea nousta Nelihenkisen perheen käytettävissä olevat tulot 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 Netto Käytettävissä 1000 500 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000
Tunnustetaan tosiasia Pitkään aikaan ei ole ollut tilannetta, jossa kaikki tulevat omalla työllään toimeen Sellaista tilannetta ei myöskään ole näköpiirissä
Perustulon periaate Lisätulon hankkiminen kannattaa aina 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 Netto Käytettävissä 1000 500 0 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 Nelihenkinen perhe
Perustuloajatuksen historiaa Wilhelm Weitling: Harmonian ja vapauden takeet (1842) (kommunisti) Milton Friedman : Capitalism and Freedom (1965) (taloustieteen Nobel 1976, alunperin Keynesiläinen sittemmin monetaristi) Suomessa kuului eräässä vaiheessa Vihreiden ohjelmaan Soininvaara ja Nalle Wahlroos ovat suositelleet
Perustulon plussia Ei tuloloukkuja, lisäansion hankkiminen kannattaa aina Yksinkertainen soveltaa Yksinkertaisimmillaan kaikkia tuloja verotetaan samalla prosentilla ja kaikille ikäluokkaan kuuluville maksetaan sama perustulo Suuri joukko tarveharkitsijoita vapautuu tuottavaan työhön Ei viiveitä elämäntilanteen muuttuessa Vrt. sopeutettujen avustusten maksuviiveet
Perustulon miinuksia Suuri joukko tarveharkitsijoita joutuu hakeutumaan tuottaviin töihin Turvattomuuden ja huono-osaisuuden vähetessä Kiinnostus AY-liikkeeseen saattaa vähentyä Kiinnostus huono-osaisten etuja ajaviin liikkeisiin saattaa vähentyä Perusteet työehtosopimusten yleissitovuudelle heikkenevät Saattaa aiheuttaa paheksuvia tunteita: Tuokaan ei tee kunnon töitä ja saa ilmaista rahaa eikä edes sossu sitä kiusaa. Saattaa vähentää työhalukkuutta (seur. kalvo)
Kokeellisia tuloksia Seattle-Denver Income Maintenance Experiment (loppuraportti 1986) http://aspe.hhs.gov/hsp/sime-dime83/index.htm Miesten työnteko väheni n. 9 % Naisten työnteko väheni n. 18 % Miten tuloksiin vaikuttaa amerikkalaisen sosiaaliturvan tasoero suomalaiseen verrattuna? Monet amerikkalaiset tekevät kahta työtä tullakseen toimeen.
Periaatteellista vastustusta Perinteinen puritaaninen työn etiikka: Ken ei työtä tee, ei hänen pidä leipääkään syömän. AY-liike yleensä vastustaa raivokkaasti: Kun joku sanoo sanan perustulo, AY-liike sanoo heti yleislakko. Sosiaalidemokraatit: Jokaisen on tultava toimeen omalla palkallaan. - mm. presidenttimme virkaanastujaispuheessaan. Konservatiivit: Puritaanista työn etiikkaa.
Vastaväitteitä Vastauskirjoituksissa omaan ehdotukseeni Kalevassa ja HS:ssa Huono-osaiset syrjäytyvät enemmän, koska ei tarvitse säännöllisesti käydä keskustelemassa sosiaalityöntekijän kanssa. Perustulo jakaa kansan kahtia, niihin, jotka maksavat veroa perustulon määrää vähemmän, ja niihin, jotka maksavat veroa perustuloa enemmän.
Numeroita (2009) Kokeillaan miltä näyttäisi perustulo, jonka suuruus olisi toimeentulotuen perusosa Perustulo 24.8 mrd EUR Nykyään tuloveroista muuhun kuin perustulolla korvattavaan 37,9 mrd EUR Verotuloja tarvittaisiin 63,7 mrd EUR Kansalaisten tulot yht. 105 mrd EUR Tarvittava tasavero 59,7 %
Toteutettavissa oleva perustulo Aikuiset 419 EUR/kk 10..17 vuotiaat 293 EUR/kk 0..9 vuotiaat 264 EUR/ kk Veroprosentti kaikille ansiotuloille 59,7 % 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 Netto Käytettävissä 1000 500 0 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000
Niin, miksi ei Moniko Suomessa jätetään kuolemaan nälkään, jollei hän halua tehdä töitä Paljonko rikollisuutta aiheuttaa se, ettei pienellä laillisella työllä voi parantaa toimeentuloaan Kun ei työ ole ainoa tulonlähde, voisiko työllisyyttä parantaa luopumalla työehtosopimusten yleissitovuudesta ja muista työelämän jäykisteistä
Helpotusta lailliseen työlllistämiseen Jos käytössä olisi vakio tuloveroprosentti voisi pankki pidättää veron palkanmaksutilille panoista riippumatta maksajasta.
Tasaisiko perustulo hyvinvointia vähemmillä ongelmilla kuin nykyinen sosiaalipolitiikka Sao Paulo