Mikä on Evossa arvokkainta? Hämeenlinnan luonnon helmet- tapahtuma 13.12.2016 Henrik Lindberg, HAMK/Evo
Evo? Evon alue? N 7 200 hehtaarin Evon valtionmaa liikamaasta Evon kruununpuistoksi ja Metsähallituksen Evon hoitoalueen kautta, nykyiseksi erilaisten hallinnollisten alueiden sekamelskaksi (rantojen suojelualue, valtion retkeilyalue, NATURA 2000 alue, Evon opetusmetsä (HAMK) mutta jos mukaan muut suurmaanomistajat (Hämeenlinnan kaupunki, Puolustusvoimat, UPM) niin n 10 000 hehtaaria.. ja laajimmillaan Kuohijärven ja Päijänteen välinen (tai kantateiden 24 ja 5192 väliin ) rajoittuva lähes asumaton metsäinen vedenjakajaseutu
No mikä on arvokkainta? Mielestäni.
1. Kokonaisuus, erämaisuus -kokonaisuus - erämaa ehkä enemmän mielikuva tai sosiaalinen erämaa kuin oikea erämaa - Laaja harvaansuttu metsäalue, jolle tunnusomaista lukuisat järvet ja lammet - Kuitenkin yleisesti melko voimaperäisen metsätalouden käytössä tiheä tieverkko, tehokkaasti käsitellyt talousmetsät monille pettymys - Suuret eläimet: karhuja (satunnaisesti) susia (satunnaisesti), ilveksiä (etenkin alueen laidoilla), hirvien talvilaidunalue)
2. Kooltaan ja laadultaan arvokkaat, suojellut vanhat aarnimetsät: etenkin Kotinen ja Sudenpesänkangas
Etenkin vanhat haavat sekö monipuolinen ja runsas lahopuusto ja lahopuujatkumo ovat ekologisesti arvokaita ja Evon vanhoille metsille luonteenomaisia, mikä näkyy lajistossa. Kuva: Ilmari häkkinen Kuva: Martti Kolkka
Kuva: EvoLife/Petri Martikainen Punahärö (Cucujus cinnabarinus), äärimmäisen uhanalainen
Evon uhanalaiset lajit (2010) Evon alue on tunnettu erityisesti palaneella puulla, lahopuulla ja haavalla elävistä uhanalaisista hyönteisistä ja kääväkkäistä. Evolla on havaittu kaikkiaan 83 uhanalaista ja silmälläpidettävää eliölajia, joista on nisäkkäitä 3, lintuja 5, hyönteisiä 27, sammalia ja jäkäliä 14, kääväkkäitä 28 ja putkilokasveja 6.
3. Vaiko sittenkin palojatkumo?
Kulotusten osuus kokonaisuudistusalasta Evolla ja koko Suomessa 1956-2005 % 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Evo Koko maa Lin. (Evo) Lin. (Koko maa) 0-10 1956 1059 1962 1965 1968 1071 1974 1977 1980 1983 1986 1989 1992 vuosi 1995 1998 2001 2004
N 1 000 hehtaaria Evon kulojatkumo
Evo-Suomen tärkeimpiä palojatkumoalueita Jatkuvuus säilynyt (netsäpalot-kasket-metsänhoidolliset kulotuksetluonnonhoidolliset kulotukset) Kulotusmäärät monikymmenkertaisia valtakunnalliseen tasoon verrattuna Ylläpitää muualta Etelä-Suomessa kadonnutta tai taantunutta palosidonnaista eliölajistoa
Kulokauniainen (Melanophila acuminata) EN Huhtakujenpolvi (Geranium bohemicum), silmälläpidettävä Kuva: EvoLife/Petri Martikainen
4. Eipä unohdeta maisemaa, järviä ja pienvesiä ne rakentamattomat rannat! 109 järveä ja lampea, yhteensä noin 470 ha, rantaviivaa lähes 100 km Järvet melko pieniä, keskikoko on noin 4,3 ha. Yli 10 hehtaarin järviä 15 kpl 5-10 hehtaarin järviä 14 kpl Suurimmat järvet: Alinen Rautjärvi 50 ha, Ylinen Rautjärvi 38 ha ja Savijärvi 27 ha Järvet pääosin humuspitoisia (NATURA-luontotyyppi) Järvet rakentamattomia, maisemallisesti ja Evon fiiliksen kannalta aivan keskeisiä
Luutajoen tammukka
Savijärvi 5. Vaiko kulttuurihistoria, metsäperinne, Suomen metsäopetuksen ja metsänhoidon kehto ( ja sellaiseksi jäänyt), esim ainutlaatuinen karttasarja, 11. valmistumassa) Wahterwehmas Ruuhijärvi Haarajärvi Rautjärvi Hankala 1907 1925 1871 1950 1976 1994 Karttakuvat: Risto Viitala
Hamk / Evo / Riso Viitala 2007
Jälkiäkin näkyy, jos osaa katsoa
Entäs Evon pihapiiri suojeltuine rakennuksineen, ja edelleen käyttöön suunnitellussa toiminnassa!.arvo sekin tai Mustajärven perinnetila Kuva:Mertsähallitus Kuva:Metsähallitus
Ja onhan muutakin. Syrjänharju
Evon NATURA-luontotyypit
Evon alueen luontokohdekeskittymiä
Lisää tietoa Evo 150-metsän opetuksia. Metsäopetuksen 150-v juhlakirja Suvi Vehmanen: Evon kävijöitä-kertomuksia Evolta. Tarinoita Evon luonnosta siellä vaikuttaneiden ihmisten kautta http://www.luontoon.fi/evo, Metsähallituksen luontton.fi-sivuoston Evon sivut http://www3.hamk.fi/evo-life/, EvoLIFE-hankeen sivut, tuhottomasti materiaalia
Kiitos! Kuvat: Ilmari Häkkinen. Martti Kolkka, Antti Sipilä, Metsämuseo Lusto (vanhat)