Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla hygieniahoitaja 18.4.2013 Yleistä Syöpäpotilas on itse riskipotilas ca, hoidot, immuunipuutos, ab, oper. Hän voi olla myös tartuttava Resistentit mikrobit, ripulitaudit, infl. Eristystoimenpiteet pkl:lla haastavia ja rajallisia >TAVANOMAISET VAROTOIMET 1
Infektioiden torjunnan haasteet tänään Uudet infektiot: sars, sikainfluenssa Moniresistentit mikrobit: MRSA, ESBL,VRE, KPC, pseudomonas, acinetobact. enterokokit Oireettomat kantajat Tunnistamattomat kantajat Tartunnanvaara ei aina tiedossa Jokainen voi olla tartuttava Lääketiede teknistynyt ja kehittynyt Kiire, työvoimapula, ahtaat ja puutteelliset tilat Ongelmamikrobit tällä hetkellä MRSA ESBL Norovirus Clostridium difficile Muut resistentit mikrobit esim. MRPA=TRPA 2
ESBL= Extented Spectrum Beta-Lactamase Gram- suolistobakteerien entsyymi, joka pilkkoo mikrobilääkkeitä Kuuluvat suoliston bakteereihin Oireeton kantajuus Potilaalla yl. oireinen, kliininen infektio Yleisin ESBL:n aih. infektio on VTI E-coli ja Klebsiella tavallisimmat Esbl-kannat usein moniresistenttejä Riskitekijät: antibiootit, ihmisten liikkuminen sairaalasiirrot, matkustaminen, muuttoliike, ravinto Tartunnan torjunnasta Leviää kosketustartuntana Jos löydös virtsasta ja potilas kontinentti, huolehtii hyg. = tavanom. varotoimet Jos löydös haavasta tms. tai potilas inkontinentti, sekava,tuhriva = eristys os:lla Ei häätöhoitoa Olennaista: Käsihygienia!! Potilaiden oikea sijoittelu Suojainten oikea käyttö Eritetahradesinfektio 3
PHSOTEY:n ESBL- ja MRSA-löydökset v. 2003-2013 180 160 140 120 100 80 ESBL MRSA 60 40 20 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 ESBL 7 10 21 56 82 89 82 107 163 33 MRSA 31 35 48 24 19 30 28 16 49 41 17 Yhteensä ESBL MRSA 674 365 22.4.2013 MRSA= Metisilliini Resistentti Staph. aureus Gram+ kokki bakteeri Antibioottiherkkyydeltään alentunut S.aureus Yleinen patogeeni Staph. aureukset yleisiä terveilläkin Virulenssi kuten herkällä aureuksella Riskitekijät: mm. pitkä sairaalahoito, antibioottihoidot 4
Miten MRSA tarttuu? Kosketustartunta *potilas henkilökunta potilas *ympäristö, pinnat, eritteet Kolonisaatiokohdat *haavat, ihorikkoumat *kanyylien juuret *kosteat ihoalueet *ihottumat *nenä-nielu Henkilökunnan tilapäinen kolonisaatio kädet, nenä Tartunnan torjunnasta Kantaja on aina riskipotilas Riskipotilaan tunnistaminen Haastattelut Seuranta -näytteiden otto, rekisterit Häätöhoidot Olennaista Käsihygienia Suojaimien käyttö Eristäminen osastolla/kohortointi 5
Norovirus = kalikivirus Tarttuu pääasiassa uloste-suu-tietä Aiheuttaa suolistoinfektioita epidemioina Useita eri genotyyppejä Noroepidemiat ongelmallisia, koska Tarttuvuus suuri -10-100 virusta riittää Potilas erittää runsaasti viruksia ulosteeseen ja oksennukseen Tartuttavien potilaiden tunnistus vaikeaa Tarttuu herkästi: kosketustartunta, aerosoli, kontaminoitunut vesi tai ruoka Infektiokyky säilyy viikkoja ympäristössä Kestää lämpöä, ph-vaihteluja, desinf.aineita (alkoholi ja pelkkä detergentti eivät tuhoa virusta) 6
Tartuntariskistä Yli puolet altistuneista sairastuu Puolet tartunnan saaneista oireettomia Itämisaika 12h 2vrk Virusta erittyy jo ennen oireiden alkua ja vielä oireiden loputtua Tartuttavuus suurinta ripuli- ja oksennusvaiheen aikana Immuniteetti lyhyt Clostridium difficile = itiöitä muodostava gram+ sauvabakteeri Tuottaa toksiineja, joiden erittyminen suoleen aih. ripulin Yleisin sairaalasyntyisen infektioripulin aiheuttaja Esiintyvyys ja vaikeusaste lisääntymässä Sairaalahoitoon liittymättömät cl.difficileinfektiot harvinaisia Osa tapauksista lieväoireisia > jäävät diagnosoimatta 7
Epidemiologiaa Sairaalapotilaat kolonisoituvat helposti cl.difficilellä Itiöt kestävät mahalaukun happamuutta > kolonisaatio paksusuolessa Itiöt voivat säilyä erilaisilla pinnoilla sairaalaympäristössä pitkään Cl.difficileä kantava potilas voi kontaminoida itiöillä lähiympäristöään > henkilökunta kolonisoituu ja levittää tartuntaa edelleen käsien ja hoitovälineiden välityksellä Cl.difficile tapaukset esiintyvät usein osastokohtaisina ryppäinä Osasto voi olla kontaminoitunut, vaikka infektioita vähän Tartunnan torjunnasta * Potilaiden sijoittelu Kolonisaatiopot. = tavanom. varotoimet Ripulipotilas (erityisesti ymp. tahraavat, ulosteinkont.) =kosketuseristys, oma wc! * Siivous: kloori 1000ppm siivous+pinnatx1/pv. * Olennaista Käsihygienia! Suojainten käyttö Ympäristön puhtaus 8
Tavanomaiset varotoimet= hyvät infektioiden torjuntatavat Noudatetaan kaikkien potilaiden kohdalla koko hoidon ajan Koskevat kaikkia hoitoon osallistuvia Sisältävät kaiken keskeisen toiminnan, jolla pyritään estämään tartuntoja Kosketustartunta tärkein tartuntatapa Ovat perustana eristysohjeille Tavanomaiset varotoimet KÄSIHYGIENIA! Suojautuminen, suojaimien käyttö Veritartuntavaaran minimointi Oikeat toimintatavat Välineiden huolto Pyykin ja jätteen käsittely 9
Käsihygienia Joka päivä 59 milj. th-työntekijää eli 118 milj. kättä hoitaa ja koskettelee potilaita km. 16 kertaa päivässä Käsihuuhde ennen ja jälkeen potilaskontaktin sekä ennen ja jälkeen käsineiden käytön Käsihuuhde ennen inf. porttien käsittelyä ja siirryttäessä likaiselta alueelta puhtaalle Käsien pesu, jos näkyvää likaa, tahroja tai ripulipot. 10
Tosiasioita käsihygieniasta Lika näkyy käsissä, mikrobit eivät Vesi ja saippua eivät tapa käsistä mikrobeja Käsihuuhteen käyttö viestii ammattitaidosta, myös potilaalle Jokainen kosketus voi levittää taudin aiheuttajia ja olla infektioriski Huomattava osa sairaalainfektioista voidaan välttää hyvällä käsihygienialla Suojaimet Käsineet Kun kosketellaan ei-tervettä ihoa, limakalvoja, eritteitä, lähihoidossa ESBL-, MRSA- tai ripulipotilas Käsinevalinta Älä kontaminoi ympäristöä Älä desinfioi käsineitä 11
Suojaimet Suu-nenäsuojus Kun aerosoli/roiskevaara MRSA-,ESBL- ja ripulipotilaan lähihoito Silmäsuojus Kun aerosoli/roiskevaara Suojaimet Suojatakki, (esiliina) Kun pidempiaikainen työskentely Potilas tahriva, inkontinentti, ripuloiva Suojaa työvaatteen Kk, materiaali Hiussuojus Kengänsuojus 12
Tutkimus- ja hoitovälineiden käsittely Desinfektio riittää välineille, joilla ei lävistetä ihoa/limakalvoa Lämpödesinfektio ensisijainen Välineet suoraan pesukoneeseen Huonekohtaisia ja kk tarpeen mukaan (esim. eritteiden kanssa kosketuksessa olevat) Pyykin ja jätteen käsittely Asianmukainen käsittely Huolellinen pakkaus Cl. difficile+noro eristyspyykkinä Huom. tekstiilit (väliverhot, tyynyt, peitteet, tekstiili- pintaiset kalusteet Kerätään huoneessa Huom. Viiltävä- ja pistävä jäte Ei tartuntavaarallista Jätteen lajittelu jäteluokituksen mukaisesti 13
Ympäristön merkitys Pinnoilla runsaasti mikrobeja Lattiat: gram+ sauvat (bacillus, difteroidi, KNS) Kosteat tilat: gram- sauvat (pseudomonas, acinetobakt.) Mikrobit eivät lisäänny ympäristössä, mutta voivat säilyä pinnoilla kauan Siksi pintojen puhdistus olennainen osa infektioiden torjuntaa Kosketuspinnat! Eritetahrat! Miten huomioidaan tartuttava potilas sädehoitoyksikössä Valmistautuminen Varataan päivän viimeinen aika Potilas miel. suoraan hoitohuoneeseen Hoitohuoneessa mahd. vähän tarvikkeita/ välineitä Varataan huoneen ulkopuolelle tmp aikana mahd. tarvittavaa välineistöä Kk-välineistöä mahd. mukaan Pintojen suojaus Huom. Incontinentti, sekava, tahriva Potilaan ohjaus, yhteistyö 14
Toimenpiteen aikana Huoneen ovet kiinni Turhaa liikkumista vältetään Aseptinen työjärjestys vähän on kaunista Suojautuminen Toimenpiteen jälkeen Eritetahrat Tiedotus laitoshuoltajalle Siivouksesta Noro + cl. difficile > 1000ppm kloori Mrsa + esbl > 200ppm kloori Ei huoneen seisotusta 15