Nyhetsbrev November 2006 Norsk/Svensk Euroopan suurimman kultakaivoksen rakentaminen käynnistyi Lapissa Suomen kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen kävi yhdessä kanadalaisen AgnicoEagle kaivosyhtiön johtajien kanssa Kittilässä muuraamassa Suurikuusikon kaivoksen peruskiven lokakuun lopulla. Suurikuusikosta tulee jatkossa Euroopan suurin kultakaivos. Suurikuusikon esiintymän on laskettu sisältävän noin 75 tonnia kultaa ja louhittavaa riittää ainakin 13 vuodeksi. Kaivoksen ja rikastamon rakentaminen työllistää noin 150 henkilöä ja kun varsinainen kaivostoiminta käynnistyy, työtä on tarjolla noin 200 henkilölle. Epäsuorasti kaivoksen odotetaan työllistävän arviolta 300 henkilöä. Kittilän kunnanjohtaja Seppo Maula iloitsee kaivostoiminnan käynnistymisestä. - Kaivostoiminta monipuolistaa kunnan elinkeinorakennetta ja matkailun rinnalle saadaan uusia työpaikkoja. Kun kaivos toimii täydellä teholla 2008, monelle kuntalaiselle tarjoutuu mahdollisuus pitkäaikaiseen työsuhteeseen. Odotamme työvoimaa siirtyvän tänne myös oman kunnan ulkopuolelta. Seppo Maula ja kaivosyhtiön edustajat korostavat erityisesti ympärillä asuvien ihmisten ja kylien kanssa tehtävän yhteistyön tärkeyttä hankkeen toteuttamisessa. -Kaivosyhtiö ja kunta ovat yhdessä tiedottaneet kuntalaisille Suurikuusikon kaivoshankkeeseen liittyvistä asioista. Yleisö on saanut vastauksia hankkeen herättämiin kysymyksiin. Kittilän kunnalle kaivoksen avaaminen tuo lisähaasteita esimerkiksi vapaiden asuntojen saatavuudesta tai koulupaikkojen järjestämisestä tänne muuttaville kaivostyöntekijöiden perheille. Kaivostoiminnalla on Suomessa valoisat tulevaisuuden näkymät. Pekkarisen mukaan parhaassa tapauksessa kaivostoiminta tulee seuraavien 3-5 vuoden aikana työllistämään lähes tuhat ihmistä. Kittilän naapurikunnassa Sodankylässä valmistellaan Kevitsan nikkeli- ja kuparikaivoksen avaamista ja Kevitsan odotetaan olevan tuotannossa vuonna 2009. Lisäksi Lapissa tutkitaan muun muassa lupaavien uraani- ja platinaesiintymien tulevaa hyödyntämistä.
Pian vihitään digitaalinen liitto Norjan ja Ruotsin välinen laajakaistaverkko kytketään lähiaikoina yhteen. - Olemme rakentaneet yhteyden melkein valmiiksi. Vain lyhyt pätkä Björklidenin ja Riksgränsenin välillä on vielä työn alla. Sen jälkeen voimme vihkiä digitaalisen unionin käyttöön, kertoo Anne-Mari Angeria, joka toimii Luulajassa IT- Norrbottenin hankkeen vetäjänä. Ajatus Ruotsin ja Norjan digitaalisesta kytkennästä on kehittynyt samalla, kun laajakaistaverkostoa on rakennettu Norrbottenin ja Nordlannin/Tromssin alueilla. Tämän vuoden kuluessa IT Norrbotten toteuttaa idean yhdessä Kiirunan kunnan ja Tromsin maakunnan laajakaistayhtiön, Bredbåndsfylket Tromsin kanssa yksivuotisella Interreghankkeella. Kokonaispanostus on 125.000 euroa eli noin 1,1 miljoonaa Ruotsin kruunua. - Hankeaika päättyy siis vuoden vaihteessa ja siihen mennessä yhteys pitää olla valmiina, sanoo Anne-Mari Angeria. Norjan puolella laajakaista on nyt valmiina Ruotsin rajalle asti. Vain Björklidenin ja Riksgränsenin välinen osuus on rakentamatta. - Siellä on vaikea maasto ja kaapeli pitää ripustaa pylväisiin, Angeria kertoo. Ruotsin puolella Kiirunan kunta omistaa verkon. IT Norrbotten vastaa verkosta sen valmistumisen jälkeen ja pitää yhteyttä niihin operaattoreihin, jotka ovat kiinnostuneita verkon vuokraamisesta. Norjan puolella verkkoa hoitaa Bredbåndsfylket Troms. - Nyt on tärkeää markkinoida tulevaa verkkoa. Jokin aika sitten osallistuimme Brysselissä tiedotustilaisuuteen, jossa teimme digitaalista unionia tunnetuksi Euroopassa, Angeria kertoo. Sairaanhoidon odotetaan olevan yksi tulevan laajakaistaverkon suurkäyttäjistä. - Sairaanhoidossa panostetaan nyt telelääketieteeseen ja voimme esimerkiksi lähettää kuvia jostain Norrbottenin sairaanhoitoyksiköstä Tromssan sairaalaan, Anne- Mari Angeria selittää. Laajakaistaverkosto voi auttaa etäisyyksien lyhentämisessä myös muilla aloilla. - Se voi olla tarpeen molemmissa maissa toimiville yrityksille, esimerkiksi LKAB: Verkot on nyt melkein kytketty toisiinsa. Ainoastaan pätkä Björklidenin ja Riksgränsenin välillä on kesken. Sen jälkeen voimme vihkiä digitaalisen liiton, toteaa Anne-Mari Angeria, joka vetää hanketta Luulajan IT Norrbottenissa. (kuva: Kent Lidman) lle, joiden täytyy siirtää tietoja toimistosta toiseen. Verkkoa voidaan käyttää opetuksessa niin, että opettaja on yhdellä paikkakunnalla ja opiskelijat jollain toisella paikkakunnalla. Esimerkiksi Pajalassa tätä on jo kokeiltu. Verkkoa voi hyödyntää myös elokuva-ala, Anne-Mari Angeria sanoo. Norjan puolella maiden laajakaistaverkkojen yhdistäminen otetaan lämpimästi vastaan. - Meille yhteen kytkeytyminen
Vuoden päivät Pohjoiskalotin erämaissa Lars Monsen aikoo viettää 365 päivää keskellä Pohjoiskalotin erämaita. - Aion käydä tutuilla ja tuntemattomilla erämaaalueilla ja mennä sinne, minne onkivapa näyttää, toteaa Norjan tunnetuin eräretkeilijä. Foto: NRK/MONSEN Tekst Vidar Dalsbø merkitsee yhteyksien parantumista Etelä- ja Pohjois-Norjan välillä. Se, mikä tänään lähetetään Norjan läpi, tullaan jatkossa lähettämään Ruotsin kautta, mikä on halvempaa ja laadullisesti varmempaa, kertoo Bredbåndsfylket Tromsin hankevastaava Svein A Eriksen. Suomi ei ainakaan vielä ole mukana tässä laajakaistaverkostossa. - Emme ole vielä löytäneet Suomesta yhteistyökumppania. Suomessa on kuitenkin suunnitelmia esimerkiksi laajakaistan ulottamisesta Haaparannalta Kemiin. Pohjois-Norjassa suunnitellaan Finnmarkin laajakaistan rakentamista Karasjoelle ja Kautokeinoon, Anne-Mari Angeria kertoo Kent Lidman Pohjoiskalotin uutiset tavoitti Monsenin satelliittipuhelimella päivää ennen kuin hän lähti taipaleelle Finnmarkin Pasviklaaksoa pitkin. Monsen kertoi, että vaikka retki on tarkoitus tallentaa sekä internettiin että televisiota varten, tärkein asia on kuitenkin itse elämys. - Toivon saavani kokea kaikki neljä vuodenaikaa Pohjoiskalotin salomailla. Odotan pääseväni kokemaan niin Ruijan tunturiylängön purevan kylmyyden kuin keskikesän itikkaparvet Lapin metsissäkin. Hän ei siis ole lähdössä millekään luksusluokan eräretkelle. - Pyrin olemaan omavarainen muonan suhteen ja turvaudun pääasiassa metsästykseen ja kalastamiseen. En aio ottaa mukaan mitään suurta eväsvarastoa, sillä joudun kantamaan 15 kiloa painavaa kuvauskalustoa, mikä rajoittaa mukaan mahtuvan ruoan määrää. Kuvauskalusto onkin seurannut Monsenia uskollisesti eräretkillä ja sen kautta koko Norja on oppinut hänet myös tuntemaan. Sellaiset televisioohjelmat kuin Poikki Kanadan tai Retkellä Lars Monsenin kanssa ovat avanneet monen norjalaisen silmät reippaan eräretkeilyn iloille. Tarkoitus on, että nyt alkavasta retkestäkin tehdään televisiosarja, joka lähetetään Norjan televisiossa keväällä 2008. Koko retken ajan voi yleisö seurata Monsin kulkemista ja kokemuksia myös internetin kautta osoitteessa www.nrk.no/ monsen. Monsen ei valinnut Pohjoiskalottia umpimähkään eräretkensä kohteeksi. Hän kertoo aivan erityisestä suhteestaan Pohjoiskalotin luontoon. - Sieluni kuuluu tänne ja ei ole olemassa mitään parempaa paikkaa luonnon kokemiseen. Olen vakuuttunut, että olen vaeltanut näissä Pohjoiskalotin erämaissa ainakin kymmenessä aikaisemmassa elämässäni. Monsenin mielestä myös tavalliset ihmiset voisivat lähteä tällaisille eräretkille. - Erämaat kuuluvat kaikille! Tietenkin pitää osata tulla toimeen luonnossa, mutta miksei kuka tahansa voisi lähteä lyhyemmälle retkelle tutustumaan eräretkeilyyn. Monsen on vakuuttunut, että hänen myötään yhä useammat huomaavat ulkoilun ja retkeilyn ilot.- Epäilemättä pystyn välittämään tietoa ja voin saada yhä useammat lähtemään luontoon. Ulkoiluja retkeilyperinne on tärkeä säilyttää. Ihmisen pitää oppia kestämään uupuminen, paleltumat ja nälkiintyminenkin, Monsen toteaa lopuksi.
Tuloksia syntymässä valtakunnan rajat ylittävästä matkailuyhteistyöstä Ulkomaalaiset matkanjärjestäjät ovat nyt ottamassa ohjelmistoihinsa valtakunnan rajat ylittäviä matkailutuotteita. Tämä on tulos määrätietoisesta matkailualan yhteistyöstä Pohjois-Lapin, Finnmarkin ja Luoteis-Venäjän välillä. Hanke on loppumassa, mutta toimijat haluavat jatkaa. Kyllä, haluamme jatkaa yhteistyötä myös vuosina 2007 ja 2008, selittää Finnmark Reiselivin johtaja Jens-Harald Jenssen. Hän on tyytyväinen tähänastisiin tuloksiin, mutta selittää kansainvälisen markkinointiyhteistyön antavan pysyviä tuloksia vasta 5-10 vuoden jälkeen. Siksi on tärkeä jatkaa hyvää yhteistyötä ja hyödyntää jo tehtyjä investointeja vauhdittamaan nyt käynnissä olevaa kehittämisprosessia. Yhteistyöhanke Matkailun Pohjoinen Ulottuvuus RND käynnistyi vuonna 2002 ja päättyy vuoden 2006 lopussa. Hankkeen päätavoitteena on nostaa Pohjois-Lappi, Finnmark ja Luoteis-Venäjä The Northernmost Europe alueen johtavaksi ympärivuotiseksi luontopohjaiseksi matkailukohteeksi ennen 2010. - Ainutlaatuinen arktinen luonto ja eksoottinen kulttuuri sekä hyvä infrastruktuuri ja hyvät palvelut tulisivat olla alueen vahvuuksia, Jenssen sanoo ja lisää, että alueella on hyviä elämystuotteita ja hyvä elämysmatkailun osaaminen. Alueella on jo hyvin Jens-Harald Jenssen (fotograf: Outi Torvinen) Ajankohtaisia linkkejä: www.northernmosteurope.com www.visitnorthcape.com www.varanger.com tunnettuja matkailukohteita kuten Nordkapp, Saariselkä, Luosto ja Murmansk, mutta meidän on panostettava intensiivisesti koko alueen myymiseen. Jenssenin mielestä alueen imago jännittävänä matkailukohteena on vahvistunut hankkeen käynnistyttyä. Northernmost Europe näkyy nyt enemmän ja enemmän yhtenä matkakohteena, jolla on rajatylittäviä matkan aikana helposti yhdistettävissä olevia tuotteita. On tuotettu yhteisiä esitteitä ja verkkosivuja sekä myös yhteinen, ilmainen yli 1000 kuvaa käsittävä kuvapankki käytettäviksi matkailukohteen markkinoinnissa. Nyt näitä yhteisiä tuotteita on kehitettävä edelleen ja markkinointia tehostettava. - Norjan puolella minulla on vastuu ja me olemme saaneet tuotteita moniin brittiläisiin ja saksalaisiin luetteloihin. Nyt haluamme jatkaa monien sellaisten rajatylittävien tuotteiden kehittämistä, joilla erotumme erityisesti Saksan ja Britannian markkinoilla ja Benelux-maissa, Jenssen sanoo. Kahden viikon päästä hän lähtee Lontooseen maailman suurimmille matkailumessuille, World Travel Marketiin. Siellä hän tapaa saksalaisia ja brittiläisiä matkanjärjestäjiä, jotka koko ajan hakevat asiakkailleen uutuuksia. Tavoitteena on palata kotiin uusien sopimusten kanssa.
Historiallinen kulttuuritapaaminen Pohjoiskalotilla Muinaisuus, nykyisyys ja tulevaisuus kietoutuivat yhteen, kun Pohjoiskalotin kulttuuriväki kokoontui ensimmäiseen kulttuuritapaamiseensa Narvikiin lokakuun puolivälissä. Kolme päivää kestänyt tapahtuma oli kaikin puolin onnistunut. Nordlannin maakunnan kulttuurija ympäristöosaston varajohtaja Stig Olsen, joka päättää kautensa Pohjoiskalotin kulttuurineuvoston puheenjohtajana toteaakin: Kohtaamispaikka ja laboratorio - Kulttuuritapaaminen oli tärkeä kohtaamispaikka Pohjoiskalotin kulttuurin parissa työskenteleville, olivatpa he sitten virkamiehiä, taiteilijoita, tapahtumajärjestäjiä tai järjestöjen edustajia. Seminaarit ja esitykset olivat vahva osoitus siitä, että viimeisten 6-7 vuoden aikana on tehty hyvää työtä. Tapahtuman yhteydessä tästä esiteltiin esimerkkeinä Pohjoiskalotin nuorten videofilmit, kirjastohanke, joka kartoitti, miten entisajan italialaiset kokivat meidät pohjoisen asukkaat, ja hanke, jossa tarkasteltiin Kalliopiirroksia ja kalliotaidetta Euroopan äärilaidoilla. - Olen myös iloinen siitä, että saimme tuoda esiin Pohjoiskalotin nykykulttuuria. On luonnollista, että tällaisen rajattoman yhteistyön tuloksena syntyneistä hyvistä hankkeista tulee myös yleisön päästä nauttimaan. Rajaton identiteetti konsertti, jossa 30 nuorta sai improvisoida yhdessä, oli erinomainen esimerkki. Nuoret osallistuivat eräänlaiseen musiikin koelaboratoriossa, josta syntyikin erinomaisia tuloksia. Pohjoiskalotin nuoret ovat myös tulevassa yhteistyössä keskeisellä sijalla, Stig Olsen toteaa. Olsen korostaa samaa asiaa, mihin maakuntaneuvoston Jan Erik Teigen johtaja Geir Knutson viittasi avatessaan Pohjoiskalotin kulttuuritapaamisen: - Nyt saamme nauttia monien niiden hankkeiden tuloksista, joita Pohjoiskalotin kulttuurineuvosto on käynnistänyt ja toteuttanut viime vuosina. Pohjoiskalot tiyhteistyössä ei kuitenkaan katsota vain menneeseen. Pidämme tärkeänä myös sitä, mitä tapahtuu tässä ajassa, ja tähtäämme erityisesti tulevaisuuteen eli nuoriin, Knutson totesi. Konsertteja, taidetta ja teatteria Kulttuuritapaamiseen osallistuneet runsaat 60 henkilöä saivat kohdata pohjoisnorjalaisen rannikkokulttuurin niin sanallisesti kuin gastronomisesti, kun Nordlannin maakuntahallinto tarjosi päivällisen historiallisessa Vidrekin aitassa Narvikin ulkopuolella. Sinne narvikilainen Anders Ögsnes yhdessä vaimonsa Sölvin kanssa on perustanut kulttuuriyrityksen, joka pohjautuu meren antimiin niihin elämyksiin, joita kävijä voi kokea purjehtiessaan viisiairoisella Hildringstimen veneellä tai nauttiessaan paikallisia ruokalajeja. Meren herkkujen tarjoileminen isosta nordlannin veneestä oli sellainen kokemus, jonka kulttuuritapaamisen osallistujat muistavat pitkään. Asiapitoisen ohjelman lisäksi osallistujille tarjottiin Pohjoiskalotin kulttuurimakupaloja taidenäyttelyissä, tanssiesityksin, konserteissa ja teatteriesityksin. Erityisesti konserttitarjonta oli laaja-alaista: Tornionlaakson kansanmusiikkia esitti Jordlauluryhmä, Sofia Jannok Gällivaarasta joikasi ja Narvikin paikallismuusikot säestivät, maakunnan oma MiN-kokoonpano julkaisi oman CD-levyn konsertin kera, 30 nuorta esitti ensimmäistä kertaa Rajaton Identiteetti -teoksensa ja kolmipäiväisen tapahtuman päätteeksi saamelainen Adjagasyhtye soitti folk-rockia. Rikskonserterne-organisaation johtaja Åse Kleveland oli vieraana Narvikissa ja tapahtuman monipuolisuus teki myös häneen vaikutuksen. - Monet näkemistäni hankkeista kelpaavat esimerkeiksi muille maakunnille, Kleveland toteaa. Pätevämpää arviointia on Pohjoiskalotin kulttuuriyhteistyön vaikea saada, sillä Kleveland on toiminut sekä artistina, Norjan kulttuuriministerinä että Ruotsin Elokuvainstituutin johtajana seitsemän vuoden ajan.
Tältä uusi Tavoite 3 Pohjoinen ohjelma tulee näyttämään - Uuden Tavoite 3 Pohjoinen ohjelman voidaan sanoa olevan aikaisemmista Interregohjelmista jalostettu tuote. Näin sanoo Pohjoiskalotin ohjelmatyöryhmän puheenjohtaja Brynolf Tjärner Norrbottenin lääninhallituksesta. Vuodesta 1990 meillä on ollut EU-ohjelmia valtakuntien rajat ylittävän yhteistyön lisäämiseksi ja territoriaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi Euroopassa. Ensimmäinen Interreg I oli käynnissä 1990 1994, siis ennen Ruotsin ja Suomen EU-jäsenyyttä. Ohjelma jatkui Interreg II -ohjelmalla 1994 2000, jonka jälkeen tuli Interreg III, joka jatkuu tämän vuoden loppuun asti. Se on jaettu kolmeen osaohjelmaan. Interreg III A Pohjoisen osaohjelmat ovat Pohjoiskalotti, Kolarctic ja Sapmi. Tämä on nyt se ohjelma, joka tullaan korvaamaan uudella Tavoite 3 Pohjoinen ohjelmalla, jonka ohjelmakausi on 2007 2013. Tavoite 3 Pohjoinen ohjelmasta tulee yksi EU: n yhteenkuuluvuuspolitiikan kolmesta tavoiteohjelmasta. Ohjelmassa priorisoidaan rajatylittävää yhteistyötä. Koko Tavoite 3 Pohjoinen ohjelman budjetti on 42,2 miljoonaa euroa EU:sta ja 32,6 miljoonaa euroa kansallista rahoitusta, kaiken kaikkiaan siis lähes 75 miljoonaa euroa koko ohjelmakaudelle. - Yksi muutos uudessa ohjelmassa on, että ohjelmaalue on hieman aikaisempia Interreg-ohjelma-alueita suurempi. Ruotsissa ohjelmaalueeseen kuuluu Norrbottenin läänin lisäksi Skellefteån, Sorselen, Malån ja Norsjön kunnat Västerbottenin läänistä, Suomessa Lapin sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan maakunnat ja Norjassa Nordlandin, Tromsin ja Finnmarkin maakunnat. Sapmi ohjelmaan kuuluvat lisäksi koko Västerbottenin ja Jämtlannin sekä osa Taalainmaan läänistä Ruotsissa sekä Nord- ja Sör- Tröndelagin maakunnat ja osa Hedemarkin maakunnasta Norjassa, Brynolf Tjärner kertoo. Norrbottenin lääninhallitus on saanut tehtäväksi työn koordinoinnin, johon kuuluu ohjelmaehdotuksen laatiminen. Lääninhallitus on tämän jälkeen yhdessä muiden läänien ja maakuntien kanssa sopinut, että Pohjoiskalotin neuvosto vastaa uuden ohjelmaehdotuksen laatimisesta, jota eri alueviranomaiset sitten myöhemmin käsittelevät. Pohjoiskalotin neuvosto käynnisti prosessin toukokuun 31. päivänä ja ohjelmaehdotus jätettiin Norrbottenin lääninhallitukselle ja muille lääneille ja maakunnille syyskuun 27. päivänä. Uuden Tavoite 3 Pohjoinen ohjelman pääkohtana on visio rajattoman yhteistyön toteuttamiseksi. Yhteistyötä tehdään mm. seuraavilla aloilla: työllisyys, taloudellinen yhteistyö, liikenneyhteydet, ja informaatioteknologia ja vahvistetaan asiantuntijoiden vuorovaikutus rajan yli sekä alueen erityispiirteitä ja identiteettiä. - Yhteistyön lähtökohtana on alueen tarpeet ja edellytykset ja se luo kasvua, kehitystä ja paremmat elinolosuhteet alueen asukkaille. Ohjelmaalueen laajentaminen luo paremmat edellytykset rajaalueelliselle yhteistyölle vaikuttaa myönteisesti väestökehitykseen ja elinolosuhteisiin, Brynolf Tjärner sanoo. Vision toteuttamiseksi ja alueen mahdollisuuksien parantamiseksi tullaan ohjelmatyö kohdistamaan muutamalle toimenpidealueelle, joita ovat * Elinkeinoelämän kehittäminen * Tutkimus ja koulutus * Alueellinen identiteetti ja toimivuus * Sápmi osaohjelma - rajaton kehitys * Tekninen tuki Työn toteuttamiseksi tuetaan yhteistyötä, jonka avulla mm. * Luodaan rajatylittäviä kohtaamispaikkoja * Vähennetään rajaesteiden kielteisiä vaikutuksia
* Vahvistetaan kielellistä, kulttuurista ja historiallista yhteenkuuluvuutta * Edistetään alueellista houkuttelevuutta * Luodaan uusia yritysten, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden välisiä yhteistyömuotoja * Parannetaan liikenneyhteyksiä ja kehitetään infrastruktuuria. Sápmi osaohjelman tavoitteena on kehittää rajayhteistyötä ja Sápmin vahvistaminen ja esille tuominen vahvana alueena sekä Pohjolassa että Euroopassa. Tavoitteeseen päästään mm. * Vahvistamalla heikkoja alueita ja saamelaisyhteiskunnalle yhteisiä asioita * Kehittämällä saamelaista elinkeinoelämää ja vahvistamalla perinteisiä saamelaiselinkeinoja * Kehittämällä saamelaista yhteistyötä sekä alue-, paikallis- että keskustasolla * Vähentämällä tiedonpuutetta saamelaisista ja saamelaisista olosuhteista tehdään nk. SWOTanalyysi, mikä tarkoittaa, raja-alueellisen yhteistyön vahvuuksien, mahdollisuuksien ja heikkouksien sekä niiden huomioimisen analyysiä. Tehdään myös ympäristövaikutusten analyysi. Ehdotus tullaan nyt lähettämään edelleen kunkin maan alueviranomaisille ennen sen lähettämistä maiden hallituksille Tukholmaan, Osloon ja Helsinkiin. Hallitukset päättävät sitten ohjelmasta ja neuvottelevat EU-komission kanssa. Brynolf Tjärner ei usko Ruotsin hallituksenvaihdoksen vaikuttavan ohjelmaan. - Ei, sitä en usko. Pohjoiskalottipolitiikka ei muutu vaikka Ruotsi on saanut uuden hallituksen, hän sanoo. Uuden ohjelman on tarkoitus käynnistyä ensi vuonna. * Vahvistamalla saamen kieltä * Edistämällä ympäristön kestävää kehitystä saamelaisalueella. Konsulttiyritys Eurofutures seuraa ohjelmatyön etenemistä, analysoi ohjelman sisältöä ja osallistuu mahdollisiin muutostöihin ennen ohjelmaehdotuksen valmistumista. Ohjelmasta Uusi Tavoite 3 Pohjoinen ohjelma kehittää edelleen aikaisempia Interregohjelmia, toteaa Brynolf Tjärner, joka Norrbottenin lääninhallituksessa vastaa ohjelman laatimisesta. (kuva: Kent Lidman)
Saamelaishankkeita Pohjoiskalotilla * Koko Pohjoiskalotin joíkuarkisto * Nykyajan dokumentaatio saamelaisista nuorista * Saamelaismuseoiden verkosto Pohjoiskalotilla Tässä on esimerkkejä muutamista mm. Interregrahoituksella käynnissä olevista tai suunnitelluista hankkeista. Pisimmälle työ on edennyt joikuarkistohankkeessa. Se käynnistyi viime vuoden elokuussa ja sen pitäisi päättyä ensi vuoden lopulla. - Hankkeen tavoitteena on luetteloida nykyisiä eri arkistoissa eri puolilla Ruotsia, Norjaa ja Suomea olevia joikuäänitteitä ja perustaa niistä tietokanta. Vanhin löytämämme nauhoitettu joiku on vuodelta 1904, sanoo Per Niila Stålka, joikuhankkeen hankepäällikkö. Arkistoon tulee enimmäkseen vanhempia joikuja. - Haemme joikuja kaikista sellaisista arkistoista Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa, joissa joikuäänitteitä on. Osa vanhemmista äänitteistä on huonossa kunnossa ja ovat tuhoutumassa. Digitalisoimalla äänitteitä voimme pelastaa ne jälkipolville. Työskentelemme ensisijaisesti 1900-luvun alusta noin 1970-luvun loppuun asti olevien joikujen parissa. Mutta voimme ottaa mukaan myös myöhempiä joikuäänitteitä, Per Niila Stålka sanoo. Hänen mielestään perinteinen joiku ei ole muuttunut mainittavasti viimeisten 100 vuoden aikana. - Perinteinen joiku a capella kuulostaa suurin piirtein samanlaiselta nyt kuin silloin. Joiku, jossa on musiikkia, on muuttunut enemmän ja muutamat saamelaiset muusikot ovat saaneet vaikutteita muista musiikkiperinteistä ja ovat ottaneet näitä vaikutteita mukaan joikuun, Per Niila Stålka sanoo. Joikuhankkeen kustannukset ovat runsaat kuusi miljoona kruunua ja se on yhteishanke, johon osallistuvat Jokkmokissa oleva Ajtte tunturi- ja saamelaismuseo, Jojkförbundet ja Saamelaismuseo Siida Jokkmokissa sijaitsevassa Ajtte tunturi- ja saamelaismuseossa Per Niila Stålka ja Anna Westman ovat mukana Interreg-hankkeissa, joissa muun muassa dokumentoidaan arkistoissa olevia joikunauhoituksia ja tallennetaan saamelaisnuorten arkipäivän elämää. (kuva: Kent Lidman)
- Tässä voin muuttaa vanhat joikunauhoitukset digitaaliseen muotoon, kertoo Per Niila Stålka, Jokkmokin Ajtte-museosta. (kuva: Kent Lidman) Suomesta. Hankkeen rajoittajat ovat Pohjoiskalotin neuvosto, EU:n Interregrahastot, Lapin ja Norrbottenin lääninhallitukset, Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjät, Ruotsin ja Norjan valtion kulttuurirahastot, Saamelaisneuvosto ja Norjan Kulttuurirahasto. - Hankkeessa työskentelee neljä henkilöä, kaksi täällä Ruotsissa, yksi Suomessa ja yksi Norjassa Per Niila Stålka sanoo. Hankkeista Nykyajan dokumentaatio saamelaisista nuorista ja Saamelaismuseoiden verkosto Pohjoiskalotilla keskusteltiin äskettäin seminaarissa, jonka rahoittajia oli mm. Pohjoiskalotin neuvosto. Kokoukseen osallistui Jokkmokin Ajtten, Tysfjordin Arran museon, Varangin Sarjjat saamelaismuseon, Karasjoen Samiid Vuorka-Davviratin ja Inarin Saamelaismuseo Siidan edustajia. - Olimme yksimielisiä siitä, että pyrimme vuonna 2007 käynnistämään nykyajan dokumentaation saamelaisnuorten elämästä Pohjoiskalotilla. Pidämme sitä pilottihankkeena kun tällä tavalla työskentelemme yhdessä ja dokumentoimme saamelaisten elämää nykyaikana, sanoo Anna Westman Jokkmokin Ajttesta. Dokumentaatio tullaan myöhemmin esittämään eri tavoin. - Emme ole vielä päättäneet miten. Voi esimerkiksi olla kyse näyttelyistä, kirjoista ja videopäiväkirjoista Anna Westman sanoo. Seminaarissa keskusteltiin myös saamelaismuseoiden verkoston perustamisesta Pohjoiskalotilla. - Pohjoiskalotilla on monta saamelaismuseota, Norjassa on useita, Ruotsissa meillä on yksi Ajtte ja Suomessa on Siida. Meillä on paljon opittavaa toinen toisiltamme ja tulemme hyötymään yhteistyöstä. Nyt selvitämme miten se käytännössä toteutetaan, Anna Westman sanoo. Vielä ei ole mitään konkreettisia suunnitelmia Venäjän mukaan ottamisesta yhteistyöhön. - Mutta olisi tärkeä saada Venäjä mukaan yhteistyöhön myöhemmin, Anna Westman sanoo. Käynnissä on myös hanke luetteloida missä kaikkialla on saamelaisia esineitä. - Saamelaisia esineitä on ympäri koko Pohjolaa ja pyrimme saamaan yleiskuvan siitä missä niitä on. Osa saamelaisalueen ulkopuolella olevista esineistä voitaisiin ehkä saada takaisin tänne, Anna Westman sanoo. Kent Lidman