Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa. Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10.

Samankaltaiset tiedostot
Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

Kansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Terveyttä. Suomen upeimmasta luonnosta. FinRelax Kickoff Anneli Leivo Metsähallitus, luontopalvelut

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta

Luonnonsuojelulain 7 :n mukaisen soidensuojeluohjelman oikeusvaikutukset ja ohjelman toteuttaminen

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Kansallispuistojen vaikutukset kävijöiden terveyteen ja paikallistalouteen

Kansallispuistojen käyttö yritystoiminnassa. Konnevesi Maija Mikkola

Luonnonsuojelulaki ja sen keskeiset suojelusäännökset

Sanginjoen ulkometsän metsien ja ympäristönhoidon kehittäminen

Hiljaisten äänimaisemien merkitys, hyödyntäminen ja suojelu luontomatkailun näkökulmasta

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Matkailun kestävyyden arviointi kansallispuistoissa - esimerkkinä Hossa Heidi Lumijärvi Metsähallitus, Luontopalvelut

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Kaupunginhallitus Asia/

Kansallispuisto Porkkalaan. 23 valtion suojelualueeksi jo hankkimaa tai suojeluohjelmiin kuuluvaa alueetta

KAINUUN LVS:n YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS

Kestävä matkailu suojelualueilla Matti Tapaninen

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Asiakirjayhdistelmä 2016

Kestävän matkailun periaatteet apuna matkailun edistämisessä Liisa Kajala Erikoissuunnittelija

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta

Vedenalaiset luontoarvot ja ruoppaaminen. Leena Lehtomaa Ylitarkastaja Ympäristö ja luonnonvarat Luonnonsuojeluyksikkö

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Länsi- Lapin luonnonsuojelualueiden perustaminen

Luonnonsuojelulainsäädännön arviointi

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus

Monta tapaa tuotteistaa luontoliikunta

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa

Terveyttä ja hyvinvointia luonnosta

METSO-ohjelma :

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin,

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti

MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen

Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset

matkailun Kansallispuistot toimintaympäristönä Työpaja Ideasta kannattavasta luontomatkailutuotteeksi Rautalampi,

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen

MEKA-hanke. Alustavia huomioita hankkeesta Harry Berg

Miksi luonnonsuojelu on tärkeää?

INARIJÄRVEN ETELÄOSAN MAANKÄYTÖN OHJAUS

NATURA VERKOSTO

Luonnonsuojeluoikeutta

Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf

Lähde luontoon - elävä luontosuhde on kulttuurimme perusta

SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö

Siuntion aseman pohjoispuolen meluselvitys

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Johanna Kuusterä Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

Ajatuksia Pohjanmaan luonnonsuojelualueverkon kehittämisestä. BPAN Workshop Limingan luontokeskus Päivi Virnes, Pohjanmaan luontopalvelut

Luontomatkailu ja kansallispuistot Suomen matkailun vetovoimatekijänä Harri Karjalainen Puistonjohtaja Metsähallitus/Rannikon Luontopalvelut

JOUKO PELTOSEN JA URPO UOTILAN SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / TUULIVOIMALAT 2 KPL

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LIITO-ORAVAN LISÄÄNTYMIS- JA LEVÄHDYSPAIKAT PALJON MELUA TYHJÄSTÄ?

Maanomistajien kuuleminen ennen osayleiskaavan hyväksymiskäsittelyä

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö

Kansallispuistojen paikallistaloudellisten vaikutusten arviointimenetelmä Paavo/Pasta

Metsän aineettomat arvot. Leena Sikkilä Tietometsä-hanke

Joutenveden Pyyveden Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen

Terveysmetsä luonto hyvinvoinnin edistäjinä

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

hyvinvointivaikutukset näkyviksi?

Polku luontoon. kehittämistoiminnan esittelyä ja taustaa. Metsähallitus Luontopalvelut, SoveLi ry

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla

LVVI: Ulkoilun koetut hyvinvointivaikutukset

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

Metsähallituksen yhteistyökumppanuus

Konneveden kunta Kokouspäivämäärä Sivu Kunnanhallitus LAUSUNTO YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON TALOUSARVIOSTA Kunnanjohtajan ehdotus

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Espoon keski- ja pohjoisosien yleiskaavan luontohaasteista sekä vähän muustakin Espoon kaavoitukseen liittyvästä

Monikäyttö ja monimuotoisuus Metsähallituksessa

LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö?

Kansallispuistojen kasvava merkitys luontomatkailun kohteina ja aluekehittämisen välineinä

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa

MELUSELVITYS JOKIKYLÄ, HAUKIPUDAS

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

Transkriptio:

Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10.2015

Photo: Metsähallitus / Reijo Juurinen 2

Kansallispuistot ja muut luonnonsuojelualueet 39 kansallispuistoa 19 luonnonpuistoa 6 valtion retkeilyaluetta* 12 Lapin erämaa-aluetta lähes 500 muuta luonnonsuojelualuetta Suomen yleiset vesialueet noin 2,3 miljoonaa käyntiä kansallispuistoissa vuonna 2014 3

Luonnonsujoelualueiden perustaminen (LsL 1096/1996) alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eliölaji, eliöyhteisö tai ekosysteemi; alueella on luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja; alueella on erikoinen tai harvinainen luonnonmuodostuma; alue on erityisen luonnonkaunis; alueella on harvinaistuva perinneluontotyyppi; luontotyypin tai eliölajin suotuisan suojelutason säilyttäminen tai saavuttaminen sitä vaatii; tai alue on muutoin niin edustava, tyypillinen tai arvokas, että sen suojelu voidaan katsoa luonnon monimuotoisuuden tai kauneuden säilyttämisen kannalta tarpeelliseksi. Kansallispuiston pinta-alan on oltava vähintään 1 000 hehtaaria. Alueella on oltava merkitystä yleisenä luonnonnähtävyytenä tai muutoin luonnontuntemuksen lisäämisen tai yleisen luonnonharrastuksen kannalta. 4

Meluarvot luonnonsuojelualueilla Valtioneuvoston päätös (993/1992) ohjearvot: 45 db päiväsaikaan 40 db yöaikaan (ei sovelleta sellaisilla alueilla joita ei käytetä öiseen aikaan). Melua kansallispuistoissa Muut käyttäjät, koirat, jne Autot, veneet Asutus, teollisuus, tuulivoima 5

Mikä motivoi liikkumaan suojelualueilla? 6

7

Kävijätutkimusten tuloksia 2013 (Kevo, Kurjenrahka, Patvinsuo, Repovesi) Sosiaalinen hyvinvointi lisääntyi Psyykkinen hyvinvointi lisääntyi Fyysinen hyvinvointi lisääntyi Vastauksia Arviointi, % n % täysin eri mieltä jokseenkin eri mieltä ei samaa eikä eri mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä Keskiarvo 2011 98 0 2 14 40 43 4,24 2007 98 0 1 8 39 52 4,41 2010 98 0 1 9 38 52 4,41 8

http://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/asarja/a208.pdf Kaikkonen ym. 2014 9

Retki kansallispuistoon kohentaa tehokkaasti mielialaa ja elvyttää stressistä lisää tyyneyttä ja rauhallisuutta, onnellisuutta, elinvoimaisuutta ja turvallisuuden tunnetta sekä vähentää alakuloisuutta kaikista luontoretkeilyn hyvistä terveysvaikutuksista pisimpään kestävät vaikutukset henkiseen hyvinvointiin 10

Miten hiljaisuusarvot voidaan ja huomioida kansallispuistoissa? Edunvalvonta; luvat, sopimukset ja lausunnot Suunnittelu Viestintä ja opastus Metsähallitus/Sanna-Mari Kunttu 11

Maankäytön suunnittelu: Selkämeren kansallispuisto Satakunnan maakuntakaavan hiljaiset alueet Luvian saaristo ja Säppi, Merikarvian Ouran saaristo, joissa myös kansallispuistoon kuuluvia osia. www.lounaispaikka.fi 12

13

Selkämeren hoito- ja käyttösuunnitelma Satakuntaliitto ja Varsinais-Suomen ls-piiri ottivat hiljaisuusteeman esille lausunnoissaan Suunnitelmassa hiljaiset alueet huomioitu Nykytilanteen kuvaus (Satakunnan maakuntakaava) Keskeiset suojelu- ja käyttöarvot (äänimaisemaltaan hiljaiset alueet) Uhka-analyysi (äänimaisemaan vaikuttavat kansallispuiston ulkopuolella olevat toiminnot kuten satamat ja teollisuus) Luonnon virkistyskäyttö (Melutasoltaan hiljaisia alueita pyritään säilyttämään ja ottamaan huomioon yhtenä lisäarvona kansallispuiston kävijöille. Varsinais-Suomessa hiljaiset alueet tulisi määritellä) 14

Yhteenveto ja keskustelua Hiljaisuus on yksi suojelualueiden vetovoimatekijöistä Hiljaisuus on yksi luonnossa liikkumisen terveyttä edistävistä tekijöistä Hiljaisuus ei ole itsestään selvyys Pitäisikö kansallispuistoihin määritellä tarkemmin hiljaisia alueita? Hiljaiset alueet kansallispuiston viestinnässä ja opastuksessa? Äänimaiseman huomioiminen luontomatkailussa ja sen tuotteistamisessa? Huomioitava maankäytön suunnittelussa 15

Kiitos mielenkiinnosta! 16