TAMPEREEN PELLAVATEHDAS, TAMPELLA, KOY KOSKITAMMI XI (Tampella) 956-1

TAMPEREEN PELLAVATEHDAS, TAMPELLA, KOY KOSKITAMMI XI (Tampella) 956-1 Kelloportinkatu 1, puisto- ja vesialue, Työnpuisto ja Vapriikinraitti, käyttötarkoituksen ja suojelumääräyksien tarkistaminen, kaava nro 8495 RAKENNUSHISTORIASELVITYS ID: 638 284 Aihio Arkkitehdit Oy / Kalevi Näkki, arkkitehti SAFA 4.5.2013 Aihio Arkkitehdit Oy TAMPELLA, KOY KOSKITAMMI, RAKENNUSHISTORIASELVITYS PIIR.NRO 2294/200A 4.5.2013 1

TAMPEREEN PELLAVATEHDAS, TAMPELLA, KOY KOSKITAMMI SISÄLLYSLUETTELO RAKENNUSHISTORIASELVITYS 1. Alkulause 3 2. Lähtötiedot 3 3. Pellavatehtaan perustaminen 4 4. Rakennushistoria 6 4.1 Pellavatehtaan rakentaminen vuonna 1857 6 4.2 Pellavatehtaan palo 5.9.1883 9 4.3 Pellavatehtaan jälleenrakennus vuoden 1883 tulipalosta 9 4.4 Vanhan porrashuoneen korottaminen 1894 14 4.5 Lankavaraston laajennus ja korotus 17 4.6 Tehdasrakennuksen laajennus tontin eteläkulmassa ja tornin yläosan muutos 18 4.7 Vanhan pellavatehtaan laajennus koskelle päin 20 4.8 Pääkonttorin laajennus 21 4.9 Toisen maailmansodan vaikutus 22 4.10 Julkisivujen ikkunamuutokset kaakkoisjulkisivussa 23 4.11 Uusi tervatilkevarasto ja käsittelytila 24 4.12 Pellavatehtaan kehräämön ullakon purku 25 4.13 Vanhan lankavaraston vesikaton lisäeristys 25 4.14 Pääkonttorin laajennus 26 4.15 Ilmanvaihtokonehuone 26 4.16 Tehdastilojen muuttaminen toimistotiloiksi 26 4.17 Julkisivujen ikkunamuutokset 1980 1990 26 5. Vanhan pellavatehtaan nykytilanne 27 5.1 Voimassaolevan asemakaavan suojelumääräykset 27 5.2 Kaupunkikuva ja punatiilijulkisivut 28 5.3 Piha 29 5.4 Sisätilat 30 5.4.1 Valurautapilarit ja palkit sekä tiiliholvit 30 5.4.2 Vanhat puuikkunat 31 5.4.3 Lattialaatat 34 5.4.4 Rautakarmit 35 5.4.5 Pääkonttorin portaat ja kaiteet 36 5.4.6 Pääkonttorin vanhat ovet 37 5.4.7 Pääkonttorin kattopeilit 38 5.4.8 Vuonna 1912 rakennetun julkisivun mahdollinen esiin tuominen 38 6. Vanhoja sisäkuvia 39 7. Yhteenveto käsitellyn sr-32 osan arvoista 44 8. Suojelusuositukset 44 LIITTEET Nykytilanteen pohjapiirrokset (7 piirustusta) Rakennusvaiheet (1 piirustus) Suojelusuositukset (1 piirustus) Aihio Arkkitehdit Oy TAMPELLA, KOY KOSKITAMMI, RAKENNUSHISTORIASELVITYS PIIR.NRO 2294/200A 4.5.2013 2

TAMPEREEN PELLAVATEHDAS, TAMPELLA, KOY KOSKITAMMI RAKENNUSHISTORIASELVITYS 1. Alkulause Tampellan tehdasalueen vanha pellavatehdas konttoreineen on ollut Metso Oy:n käytössä vuoden 2011 loppuun. Viimeiset työntekijät poistuivat rakennuksesta marraskuun puolessa välissä. Tiloille on etsitty käyttäjiä monilta eri tahoilta. Rakennuksen suojelumerkintöjen selventämisen tarkennukseksi ja arvottamiseksi on tämä selvitys tullut tarpeelliseksi tehdä. Tarkennusta tarvitaan Tammerkoskeen rajoittuvan rakennuskannan sr-32 määräyksessä viitatun kiinteän sisustuksen rakennustaiteellisiin tai rakennusteknisiin arvoihin. Matalampi toimisto-osa itäkulmassa säilyy toimistokäytössä, eikä sen osan kiinteän sisustuksen rakennustaiteellisia tai rakennusteknisiä arvoja ole tässä määritelty. Selvityksen tekstiosassa on käytetty poimintoja Tampellan kaavoitusta varten tehdystä selvityksestä; TAMPELLAN KANTA-ALUEEN HISTORIA VUOSINA 1850-1990, Arkkitehtitoimisto 8 Studio Oy, arkkitehti SAFA Rainer Mahlamäki ja arkkitehtiyo Anu Leinonen, Tampereella 17.9.1990. Poimintoja tästä selvitystyöstä on merkattu [X]-merkillä kyseisen kappaleen loppuun. Vanhimpien rakennusvaiheiden piirustuksia ei ole löytynyt laajoista etsinnöistä huolimatta. Vanhimpia säilyneitä pellavatehtaan piirustuksia on vuodelta 1892. Piirustuksia on Tampereen kaupunginarkistossa sekä elinkeinoelämän keskusarkistossa Mikkelissä. 2. Lähtötiedot Selvityksen kohteena on Tampereen kaupunginosan IX, korttelin 956, tontin 1 rakennuskanta. Rakennushistoriaselvityksen tilaajana on Hartela Oy:n Tampereen toimiston aluejohtaja Tom Olli. Kiinteistön omistajan, Tamrock Oy:n Eläkesäätiön, edustajana hankkeessa on varatuomari Kai Miesmäki. Rakennushistoriaselvityksen tekemisestä on sovittu 14.9.2011 kohteessa pidetyssä viranomaiskierroksen yhteydessä. Museoviraston mandaatilla kierroksella oli mukana rakennustutkija Hannele Kuitunen Tampereen maakuntamuseosta. Hanke siirtyi syyskuun 2011 lopussa Tampereen maakuntamuseolta Museovirastolle, jonka edustajina hankkeessa ovat intendentti Kaija Kiiveri-Hakkarainen ja intendentti Anu Laurila. Tampereen kaupungin Vapriikin valokuva-arkiston asiantuntija Iris Toivola on edesauttanut rakennushistorian selvittämisessä. Selvitystyön yhteydessä on haastateltu varatuomari Kai Miesmäen lisäksi myös pitkään rakennuksessa työskennelleitä Marianne Lehtistä ja Hannu Tillosta. Asemakaavamuutoksen aloituskokouksessa 5.2.2013 sovittiin päivittää tätä aiemmin (3.2.2012) tehtyä selvitystä. Aihio Arkkitehdit Oy TAMPELLA, KOY KOSKITAMMI, RAKENNUSHISTORIASELVITYS PIIR.NRO 2294/200A 4.5.2013 3

3. Pellavatehtaan perustaminen Kuva 1. Kuva 2. Adolf Törngren. Gustaf August Wasastjerna. Vapriikin valokuva-arkisto HM 1256/15. Seinäjoen kaupunginkirjasto. Laukon kartanon isäntä, varatuomari Adolf Törngren (1824 1895) sai privilegion Tammerkosken alaputouksen varren tontille, myöhemmän Tako Oy:n paikalle, pellava-, hamppu- ja silkkitehtaan perustamiseksi heinäkuussa 1856, mutta hanke lykkääntyi aluetta koskevan valituksen takia. Tarina kertoo, että Törngren tapasi sattumalta Gustaf August Wasastjernan, joka oli saanut haltuunsa vanhan masuunin ja suuren alueen Tammerkosken toiselta puolelta perustaakseen sinne konepajan. Törngren vuokrasi tontin pellavatehdasta varten 150 ruplan vuosivuokraa vastaan. Rakennusten suunnitelmat tilattiin Turun lääninarkkitehti Georg Theodor Polychron Chiewitziltä (1815 1862). Kuva 3. G. T. P. Chiewitz, Ole Jonsen Aunen v. 1862 ottaman valokuvan mukaan Magnus Bratt:n maalaamana v. 2000. Aihio Arkkitehdit Oy TAMPELLA, KOY KOSKITAMMI, RAKENNUSHISTORIASELVITYS PIIR.NRO 2294/200A 4.5.2013 4

Uusi Pellavatehdas rakennettiin Tammerkosken itärannalle Rautatehtaan eteläpuolelle ja siinä käytettiin koskesta saatavaa vesivoimaa. Tammerkosken ylittäviä pääsiltoja on ollut kaksi. Isosilta oli Hämeenkadun kohdalla ja Pikkusilta Tampellan ja Finlaysonin välillä. Pikkusillan itäpää on liittynyt Pellavatehtaan vieressä olleeseen katuun. Katu on ollut Tampereen Pellava- ja rautatehtaan käytössä yli 150 vuotta. Kuva 4. Kartta vuodelta 1867. Pellava- ja rautatehtaan sijainti Tammerkosken itärannalla. Kuvassa näkyy myös Pikkusilta (ylempi) ja Pellavatehtaan vieressä oleva katu. Vapriikin kuva-arkisto. Aihio Arkkitehdit Oy TAMPELLA, KOY KOSKITAMMI, RAKENNUSHISTORIASELVITYS PIIR.NRO 2294/200A 4.5.2013 5

4. Rakennushistoria 4.1. Pellavatehtaan rakentaminen vuonna 1857 Pellavatehtaan rakentaminen aloitettiin elokuussa vuonna 1857. Elokuun 1. 1857 Oulun Viikko Sanomia n:o 26 kertoo; Tampereen kosken rannalla on suuri wireys; 400 miestä tekee ehtimiseen työtä herrain Törngrenin ja Wasastjernan uudessa pellavatehtaassa. Joulukuussa 1857 valmistui Tammerkosken rannalle komea viisikerroksinen kehräämörakennus (L5, L6, L7), joka oli 68 metriä pitkä ja 13 metriä leveä. Ensimmäisessä kerroksessa oli karstaus- ja häkilöintiosasto sekä tila neljälle turbiinille (L7:ssä, joka kuuluu nyt viereiselle yhtiölle). Niiden välistä nousi kuilu (L6), joka toimi tilana turbiinien voimaa välittäneille remmeille. Toisessa kerroksessa sijaitsi esikehruu ja kertaus, kolmannessa oli kutomakoneet, neljännessä märkäkehruu ja viidennessä myytävien lankojen vyyhteäminen, puolaus ja pupiinaus. Ensimmäisen ja toisen kerroksen välipohjat olivat teräspilarien kannattamia tiilisiä kappaholveja. Ylemmissä kerroksissa välipohjat olivat teräspilaireilla kannatettuja puupalkistorakenteisia puuvälipohjia. Porrashuoneen vieressä sijaitsivat käymälät. Uudenaikaista verrattuna Finlaysonin vanhaan tehtaaseen oli myös segmenttikaaristen ikkunoiden suurempi koko. Ikkunapuitteet ja karmit olivat valurautaa. [x] Kuva 5. Chiewitzin suunnittelema Tampereen pellavatehdas viisikerroksisena 1880- luvun alussa ennen v.1883 paloa. Kuvassa etualalla (oik.) on v. 1864 rakennettu kutomorakennus purjekankaille eli kappeli, ja sen vasemmalla puolella on pieni pystylaudoitettu rakennus lautojen kuivattamiseksi. Kosken ylittävä Pikkusilta johtaa rakennuksen vierellä olleeseen katutilaan. Svante Lagergrén. Vapriikin valokuva-arkisto HM D/1064. Aihio Arkkitehdit Oy TAMPELLA, KOY KOSKITAMMI, RAKENNUSHISTORIASELVITYS PIIR.NRO 2294/200A 4.5.2013 6

Kuva 6. Yleisnäkymä Tampereelta. Pellavatehdas oikealla on alku punatiilirakennusten hallitsemaan kaupunkikuvaan Tampereen kansallismaisemassa. Vapriikin valokuvaarkisto 341 21:23. Kuva 7. Näkymä Vanhan kirkon kellotapulista kuvattuna v. 1867. Vapriikin valokuvaarkisto HM D/1196/11. Aihio Arkkitehdit Oy TAMPELLA, KOY KOSKITAMMI, RAKENNUSHISTORIASELVITYS PIIR.NRO 2294/200A 4.5.2013 7

Kuva 8. Pellavatehdas komeimmillaan v. 1876. Vapriikin valokuva-arkisto HM D/1322/29a. Kuva 9. Pellavatehtaan lounaisjulkisivua 1870-80-luvulta. Vapriikin valokuva-arkisto HM D/3146/427. Aihio Arkkitehdit Oy TAMPELLA, KOY KOSKITAMMI, RAKENNUSHISTORIASELVITYS PIIR.NRO 2294/200A 4.5.2013 8

Kuva 10. Tampereen Pinta kartta kaupungin yli, tehty vuonna 1882. Aug. Ahlberg. Tehtaan eteläpuolella on Soukkalahden katu. Vapriikin valokuva-arkisto. 4.2. Pellavatehtaan palo 5.9.1883 Syyskuun viidentenä päivänä vuonna 1883 tuli pääsi valloilleen kello 19 jälkeen lämmityshuoneen ja kankaanvalkaisulaitoksen vaiheilta (nykyisen oikeustalon puolelta). Lämmityshuoneen vahvojen rautaovien kohdasta yritettiin tulen leviämistä estää sekä ruiskulla että ovien kiinni muuraamisella, mutta turhaan. Sisustaa, sytyttyään tuleen, oli mahdoton pelastaa. Tuli pääsi valtarakennuksen neljänteen ja viidenteen kerrokseen. Ylemmistä kerroksista putoili palavia esineitä ja koneita 3:teen kerrokseen, joiden pauhua ja jyrinää oli kamala kuulla. Puolen yön aikaan tuli pidättyi valtarakennuksen kolmanteen kerrokseen, jota toisesta erottaa kivinen holvikatto. Pelastetuiksi jäi valtarakennuksen 1 ja 2 kerros, jälkimmäisen länsipää vähän pilaantui. Ylimmässä kerroksessa olivat bubiina- ja puolakoneet sekä perällä liisterikoneet, 4:nnessä kerroksessa kutous-osasto eli kangaskoneet ja 3:nnessa kehruu-osasto. 4.3. Pellavatehtaan jälleenrakennus vuoden 1883 tulipalosta Tulipalon korjauksia johti insinööri Johan Theodor Durchmann, joka myös suunnitteli useat rakennukset. Jo lokakuun lopussa kehruurakennuksella oli uusi vesikatto. Kehräämö rakennettiin nyt nelikerroksiseksi. Ensimmäinen ja toinen kerros pysyivät kutakuinkin ennallaan, kolmanteen kerrokseen rakennettiin puinen kupera keskikäytävä muun lattian ollessa vahvasti piettyä tiiltä ja kerroksen kummallekin pitkälle sivulle tehtiin vesiränni. Sinne siirrettiin märkäkehruu ( kurakolmonen ) ja puolaus sijoittui sen ylle. Kutomo siirrettiin painavine koneineen ylhäältä neljännestä alas valkaisusiiven toiseen kerrokseen, jossa aikaisemmin oli ollut vyyhteäminen ja varasto. Vaikka korjaustoimenpiteisiin ryhdyttiinkin ripeästi ja koneet käynnistyivät jo elokuussa 1884, kesti aina vuoteen 1885 asti, ennen kuin tehtaan tuotanto oli palannut samalle tasolle kuin ennen paloa. Maassa vallitsi korkeasuhdanne ja korjauksista selvittyä alettiin pian tuntea tarvetta laajentumiseen.[x] Aihio Arkkitehdit Oy TAMPELLA, KOY KOSKITAMMI, RAKENNUSHISTORIASELVITYS PIIR.NRO 2294/200A 4.5.2013 9

Suomalainen Virallinen Lehti n:o 228, maanantaina 1 p:nä lokakuuta 1883 kertoo palon jälkeisestä kunnostustyöstä; Tampereen pellavatehtaalla on palon jälkeen rakennustyöt päässeet jo hyvään alkuun, koska viime viikolla on puutyömiehiä ja muurareja ollut noin 140 henkeä työssä. Kaikki tehtaan miesväki on tehtaan puhdistus- ja korjaustoimissa saanut nykyään ansiota ja naiset sekä nuorukaiset saavat 3 päivää viikossa työtä, joten pahin puute koetetaan torjua. - Päärakennuksen neljäs kerros saatanee jo ensi viikolla permantoon. Aamulehti n:o 65, lauantaina 31 p:nä toukokuuta v. 1884 kertoo jälleenrakentamisesta; Viime syksyisen suuren tulipalon jälkeen pellavatehtaalla on ahkerasti tehty työtä, vaikka suuret ja monet rakennukset sekä ajanmukaiset muutokset rakennustavassa ovat pitkittäneet toimia niin, ettei vieläkään tehdas ole käyntikunnossa. Tällä viikolla valmistuu vesiruuhi eli ränni, joka on kokonaan tehty uudestaan. Kankuriosasto siirretään, joka sijaitsi ennen viisikerroksisen kivimuurin neljännessä kerroksessa, sen rakennuksen toiseen kerrokseen, missä alahalla ennen oli valaistusliike ja ylhäällä vyyhteejät. Nykyinen kankurihuoneus on 214 jalkaa pitkä ja 56 leveä, ja näyttää tulevan erittäin valoisaksi. Häkilöiminen, karstaus ja kehruu jää entisille paikoilleen, valtarakennuksen alikerroksiin, josta viides kerros otettiin nyt uudestaan tehtynä pois, mutta työ-osuudet siirtynevät melkeen kaiki uusille paikoille. Mitä missäkin ruvetaan valmiiksi tultua tekemään, sitä on vaikea vielä tarkasti sanoa, sillä rakennustyöt eivät vielä ole yleensä siihen määrään valmistuneet, että töitten paikallisjako voisi olla päätettynä. Paraillaan revitään ja muodostetaan palosta säilynyttä masuuninpuoleista kolmikerroksista päätä, jossa ennen oli ylhäällä asumuksia ja alhaalla talletettiin valmiita kankaita, tehtaaksi, ja eteläpäässä muurataan kaksikerroksista kivirakennusta, joka tulee sisältämään sekä tehdashuoneita että konttooreja, jatkoksi siihen kivimuuriin, mikä viime kesänä ennen paloa jotenkin valmistui viisikerroksisen alipäähän. Vielä ei voida aavistamallakaan sanoa milloin tehdas tulee käymiseen, sillä Englannista on joko tulossa tahi vielä siellä suuria akseleja y. m. välttämättömiä liikkeesen tarvittavia kappaleita ja koneita. Mutta työt edistyvät nähtävästi hyvin ja tehtaan käyntiliikkeesen kiiruhtaminen on kuluneena talvena antanut konepajallekin paljon puuhaa, koska siellä on koko talven saanut 150 160 miestä ansiota. Siellä valettiin paitse muuta erään vanhan turbiinin sijalle uusi 150 hevosen voimanen turbiini, joka on jo paikalleen sovitettu. Uusia koneita on viime viikolla tullut tehtaalle: 40 kutomakonetta, 13 kehruukonetta, 7 veden voimalla käypää vyhdinpuuta ja 3 liisterikonetta, joita paraikaa asetetaan sijoillensa; enin osa on koneita tulematta, koska, muita mainitsematta, tulee vielä 13 kehruu- ja noin 70 kangaskonetta. Englannista on koneitten mukana lähetetty 4 miestä niitä järjestämään ja paikoilleen asettamaan. Kuva 11. Lankavarasto ja pääkonttori muodostivat tehtaalle uuden julkisivun kaakkoon. Vapriikin valokuva-arkisto. Aihio Arkkitehdit Oy TAMPELLA, KOY KOSKITAMMI, RAKENNUSHISTORIASELVITYS PIIR.NRO 2294/200A 4.5.2013 10

Aamulehti n:o 91, torstaina 31 p:nä heinäkuuta v. 1884 kertoo tehtaan uudelleen käynnistämisestä; Pellavatehtaalla ovat työt edistyneet niin pitkälle, että maanantaina oli käyntikunnossa kolme turbiinia, joista kaksi pantiin pyörimään. Tehdastyö on niin muodoin alkanut. Nykyään käy alikerroksessa 4 häkilä- ja 2 karstakonetta, toisessa kerroksessa useampia koneita, 3:ssa alkoi työliikkeen ensimmäinen kehruukone toissa päivänä ja 4:ssä kerroksessa käyvät kuiviltaan kehräävät koneet. Kutousosasto tulee käymään ensi viikolla ja vähittäin sen mukaan kaikki paikat. Tehdasta on nyt palon jälkeen rakennettu noin 10 kuukautta. Kosken ylitse mennessä näyttää tehtaan päärakennus jotenkin samanlaiselta, vaikka tosin huomaa että viides kerros on siitäkin kadonnut, mutta sisälle mentyä huomaa tehtaan vanhat rakennukset olleen niin suurten muutosten alaisina, että valtarakennuksesta ei muuta tunne kuin 1:sen ja toisen kerroksen. Tehtaan eri rakennuksia tulee käyttämään kaikkiaan 5 turbiinia. Kivimuurien eteläpäässä sijaitseva uusi rakennus, joka johtuu koskenrannasta ylös katuun asti on muurauksen puolesta melkein valmis, ja paraikaa perustusta kaivetaan keskelle tehtaan pihamaata ruiskuhuoneelle sekä tietysti samalla muillekin palosammutuskapineille. Se sanotaan tulevan 43 jalkaa pitkäksi ja 30 leveäksi. Kuva 12. Ruiskuhuone. Svante Lagergrén 1885. Vapriikin valokuva-arkisto D/605/9:182. Kuva 13. Asemapiirros vuodelta 1892. Kuvassa näkyy palon jälkeinen jälleenrakentaminen ja Pikkusillalta (alhaalla keskellä) johtava, rakennuksen vieressä oleva katu. Tampereen kaupungin rakennusvalvontaviraston mikrofilmiarkisto. Aihio Arkkitehdit Oy TAMPELLA, KOY KOSKITAMMI, RAKENNUSHISTORIASELVITYS PIIR.NRO 2294/200A 4.5.2013 11

Kuva 14. Vanha porrashuone muuttui tornimaiseksi vuoden 1883 palon jälkeisten muutostöiden yhteydessä, kun rakennuksen ylin kerros muutettiin ullakkotilaksi ja ylimmän kerroksen käymälät poistettiin madaltamalla porrashuoneen viereisiä käymäläsiipiä. Rakennuksen oikealla puolella näkyy vanhan asuinrakennuksen näköalakatos tehdasrakennuksen vieressä olleen katutilan päätteenä. Gustin Lojanderin kuvaama valokuva on vuodelta 1893. Vapriikin valokuva-arkisto HM D/ 1226/10:15. Vuonna 1885 alettiin Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus osakeyhtiössä kokeilla sähkön käyttöä valaistukseen ja koneisiin.[x] Vuonna 1886 rakennettiin kosken sulut sekä erillinen rakennus höyrykoneelle (L9) ja pannulle (L10), jotta kosken vesivoiman vaihtelu ei enää aiheuttaisi ongelmia tuotannolle. Kaupunkisiluettia koristamaan nousi höyrykoneen korkea piippu (L17). Osa vuoden 1890 voitosta käytettiin uuden kutomon (L15), kelloportin (L14) ja lankojen kuivausrakennuksen (L8) rakentamiseen.[x] Kuva 15. Pellavatehtaan dynamokone vuodelta 1885 on Vapriikissa. Aihio Arkkitehdit Oy TAMPELLA, KOY KOSKITAMMI, RAKENNUSHISTORIASELVITYS PIIR.NRO 2294/200A 4.5.2013 12

Kuva 16. Sisäpihalle rakennettiin uusi savupiippu vuonna 1886. Piipun vasemmalla puolella valtarakennuksen edessä näkyy v. 1889 rakennettu lankakuivausrakennus (purettu 1950-luvun puolivälissä). Z. O. Granfelt 1894. Vapriikin valokuva-arkisto HM D/2054/1. Kuva 17 oikealla. Uuden savupiipun vasemmalla puolella oleva vanha savupiippu lienee ollut Suomen korkein (rakennus), 25 syltää. Niels Rasmussen 1898-9. Vapriikin valokuva-arkisto D/605/9:53:2. Aihio Arkkitehdit Oy TAMPELLA, KOY KOSKITAMMI, RAKENNUSHISTORIASELVITYS PIIR.NRO 2294/200A 4.5.2013 13

4.4. Vanhan porrashuoneen korottaminen 1894 Tehtaan sammutusjärjestelmää parannettiin vuonna 1894 sprinkler-järjestelmällä. Torniin rakennettiin järjestelmän vesiallas. Samalla tornia korotettiin, ja korotusosaan rakennettiin vielä toinen, edellistä suurempi vesiallas. Tornin yläosan uudet ikkunat tehtiin samanlaisina kuin alemmassa tasossa olevat. Kuva 18. Pellavatehtaan tornia korotetaan v. 1894. Z. O. Granfelt. Vapriikin valokuvaarkisto HM D/2054/9. Kuva 19. Pellavatehtaan torni korotettuna v.1894. Z. O. Granfelt. Vapriikin valokuvaarkisto HM D/2054/4. Aihio Arkkitehdit Oy TAMPELLA, KOY KOSKITAMMI, RAKENNUSHISTORIASELVITYS PIIR.NRO 2294/200A 4.5.2013 14

Kuva 20. Pellavatehtaan Soukkalahden kadun puoleinen julkisivu tornin korotuksen jälkeen. Keskellä on palomuurilla jaettu kaksiosainen lankavarasto ja oikealla pääkonttori. Z. O. Granfelt v. 1895. Vapriikin valokuva-arkisto HM D/2054/66. Kuva 21. Pääkonttorin kulkukäytävä v.1895. Z. O. Granfelt. Vapriikin valokuva-arkisto HM D/2054/46. Aihio Arkkitehdit Oy TAMPELLA, KOY KOSKITAMMI, RAKENNUSHISTORIASELVITYS PIIR.NRO 2294/200A 4.5.2013 15

Kuva 22. Pellavatehdas hallitsee Juhannuskylän maisemaa. Niels Rasmussen1898-9. Vapriikin valokuva-arkisto D/605/9:53:1. Kuva 23. Pellavatehdas Uudenkylän sillan (nyk. Satakunnansillan) työmaalta katsottuna. Ullakon kattolyhdyt on muutettu. Gestrin Werner Mauritz 1897-9. Vapriikin valokuvaarkisto HM D/2128. Aihio Arkkitehdit Oy TAMPELLA, KOY KOSKITAMMI, RAKENNUSHISTORIASELVITYS PIIR.NRO 2294/200A 4.5.2013 16

4.5. Lankavaraston laajennus ja korotus Tehtaan laajeneminen jatkui vuosisadan vaihteen jälkeenkin. Uudet rakennukset suunnitteli pääasiassa Tampereen kaupunginarkkitehti Lambert Pettersson. Vuonna 1904 suurennettiin puiston reunalla sijaitsevaa varastomakasiinia (L2, L3), siirtämällä puiston puoleista julkisivua yhden pilarivälin verran ja korottamalla kaksikerroksisia rakennuksia vielä kahdella kerroksella. Näissä laajennuksissa käytettiin jo teräsbetonia.[x] Kuva 24. Pellavatehdas Uudenkylän sillalta (nyk. Satakunnansillalta) katsottuna. Varastoa on laajennettu ja korotettu. Pikkusilta on poistettu Soukkalahden kadun päästä. Etu vasemmalla on lautojen kuivatuslaitos vuodelta 1891. Vapriikin valokuva-arkisto. Kuva 25. Pellavatehtaan muuttunut julkisivu paloaseman tornista katsottuna. Ylimmän kerroksen aukot on ikkunoiden sijaan tehty avattavilla luukuilla. Vesikatto on tehty loivana harjakattona. Kellarikerroksessa on 10 ikkunaa (, joista neljä oikeanpuoleista on muurattu umpeen ennen vuotta 1954 ). Vapriikin valokuva-arkisto. Vuonna 1919 rakennettiin sisäänkäynti lankavaraston julkisivun oikealta kolmanteen ikkuna-aukkoon. Pääkonttorin kaareva kulkukäytävä rakennettiin osaksi myymälää v. 1954 ja muuttamalla kaakkoisjulkisivun sisäänkäynnin viereiset osat näyteikkunoiksi. Aihio Arkkitehdit Oy TAMPELLA, KOY KOSKITAMMI, RAKENNUSHISTORIASELVITYS PIIR.NRO 2294/200A 4.5.2013 17

4.6. Tehdasrakennuksen laajennus tontin eteläkulmassa ja tornin yläosan muutos Vanha purjekangaskutomo, lautojen kuivatuslaitos ja muut pienehköt rakennukset purettiin ja tilalle rakennettiin nykyiseen muotoonsa viisikerroksinen betonirakenteinen tehdasrakennus (L4).[x] Myös tornin yläosa muutettiin laajennusosan tyylin mukaiseksi vuonna 1912. Kuva 26. Pellavatehtaan laajennusta rakennetaan. Käymäläosa on purettu kokonaan laajennuksen tieltä. Vapriikin valokuva-arkisto. Kuva 27. Pellavatehtaan laajennusosa valmiina. Vapriikin valokuva-arkisto. Aihio Arkkitehdit Oy TAMPELLA, KOY KOSKITAMMI, RAKENNUSHISTORIASELVITYS PIIR.NRO 2294/200A 4.5.2013 18

Kuva 28. Kaupunginarkkitehti Lambert Petterssonin v. 1910 laatima IV-kerroksen pohjapiirros. Tampereen kaupungin rakennusvalvontaviraston mikrofilmiarkisto. Kuva 29. Oikealla näkyvän uudisosan vasemman puoleiset luoteisikkunajaot ovat muurattuja. Räystään koristerappaukset jatkuvat ohi koskijulkisivun. Vapriikin valokuvaarkisto. Aihio Arkkitehdit Oy TAMPELLA, KOY KOSKITAMMI, RAKENNUSHISTORIASELVITYS PIIR.NRO 2294/200A 4.5.2013 19

4.7. Vanhan pellavatehtaan laajennus koskelle päin Sodan uhka sai tehtaan jälleen rakentamaan niin kauan kuin rajat olisivat auki, ja kun I maailmansota heinäkuussa 1914 syttyi, saatiin tilauksia Venäjältä niin paljon, että lisärakentaminen oli välttämätöntä.[x] Pellavatehtaan vanhinta osaa laajennettiin v. 1916 koskelle päin rakentamalla kaksikerroksinen betonirakenteinen terassirakennus (L5T).[x] Kuva 30. Tampereen kaupunginarkkitehti Lambert Petterssonin laatima suunnitelma pellavatehtaan koskijulkisivuksi v. 1916. Oikean puoleisen kaari-ikkunan kohta on toteutunut toisella tavalla, kuin julkisivupiirustuksessa. Vanhaan kehräämöön on suunniteltu ullakkokerroksen tilalle uusi kerros. Tampereen kaupungin rakennusvalvontaviraston mikrofilmiarkisto. Kuva 31. Tampella kosken puolelta 1930-luvulla. Vapriikin valokuva-arkisto, kuvaaja Mauno Mannelin, TKA Mannelin. Vapriikin valokuva-arkisto. Aihio Arkkitehdit Oy TAMPELLA, KOY KOSKITAMMI, RAKENNUSHISTORIASELVITYS PIIR.NRO 2294/200A 4.5.2013 20

4.8. Pääkonttorin laajennus Pääkonttoria laajennettiin vuonna 1916 pihaan päin. Kuva 32. Suunnitelma pääkonttorin laajentamiseksi, kuva on vuodelta 1916. Tampereen rakennusvalvontaviraston mikrofilmiarkisto. Kuva 33. Valokuva pihasta. Vapriikin valokuva-arkisto. Aihio Arkkitehdit Oy TAMPELLA, KOY KOSKITAMMI, RAKENNUSHISTORIASELVITYS PIIR.NRO 2294/200A 4.5.2013 21

Kuva 34. Vanha portti. Portti on vuodelta 1903. V.O. Kanninen, valokuva on vuodelta 1954. Vapriikin valokuva-arkisto D/605/2:267 Tampella. Kuva 35. Tampellan vanha pääportti. Kuva V. O. Kanninen. 4.9. Toisen maailmansodan vaikutus Tampella muuntui valmistamaan maanpuolustuksen tarvikkeita. Vetureiden ja aseiden tuotantoa lisättiin, myös lentokoneita alettiin valmistaa. Pellavan saanti hankaloitui II maailmansodan jälkeen. Pellavatehtaalla oli jonkun verran raaka-ainetta varastossa ja sen myötä kokeiltiin myös puuvillan ja pellavan yhdistämistä. Viimeiset sotakorvaukset Neuvostoliitolle maksettiin vuonna 1952, jonka jälkeen alkoi jälleenrakennuskausi, joka näkyi muutoksina myös pellavatehtaalla etenkin konttoritoimintojen laajentumisena. Pääkonttorin käyttöön otettiin lisätilaa viereisestä varastosta. Vuonna 1954 rakennettiin porras L2:een. Aihio Arkkitehdit Oy TAMPELLA, KOY KOSKITAMMI, RAKENNUSHISTORIASELVITYS PIIR.NRO 2294/200A 4.5.2013 22