Kotipalvelut ja kotihoito kunnissa

Kotipalvelut ja kotihoito kunnissa

Kotipalvelut tukevat itsenäistä asumista ja toimintakykyä Kunnat tarjoavat kotipalveluja vanhuksille, lapsiperheille, vammaisille henkilöille ja pitkäaikaissairaille sekä mielenterveys- ja päihdehuollon asiakkaille. Heille on tarjolla palveluja asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun arkielämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen hoitamiseen. Kotipalveluluiden tavoitteena on auttaa kotipalvelujen asiakkaita asumaan ja tulemaan toimeen itsenäisesti, tukea heidän kuntoutumistaan ja toimintakykyään, parantaa heidän elämänlaatuaan ja edistää asiakkaiden sosiaalista kanssakäymistä sekä vähentää laitoshoidon tarvetta. Kunnat huolehtivat kotiin annettavilla palveluilla asiakkaiden perustarpeista kuten hyvän hygienian ylläpidosta, ravitsemuksesta sekä mahdollisuudesta liikkumiseen ja ulkoiluun. Apua annetaan, jotta asiakas suoriutuu tavanomaiseen arkielämään kuuluvista tehtävistä ja toiminnoista. Kotipalvelujen saamisen yleisiä perusteita ovat asiakkaan alentunut toimintakyky perhetilanne rasittuneisuus sairaus synnytys vamma tai muu vastaava syy. Kotipalveluiden tarve kasvaa yhteiskunnassamme voimakkaasti, mikä asettaa kotiin annettaville palveluille erityisen suuria vaatimuksia käytettävissä oleviin voimavaroihin nähden. Kuntien tarjoamien kotihoidon palvelujen keskittäminen ensisijaisesti perushoitoon ei vastaa kotipalvelulle asettuja tavoitteita eikä sosiaalihuoltolain ja -asetuksen mukaisia vaatimuksia. 2

Kotipalveluja ovat kodinhoitajan tai kotiavustajan asiakkaan kodissa antama apu, huolenpito ja tuki tukipalvelut, kuten ateria-, vaatehuolto-, kylvetys-, siivous-, kuljetus-, saattaja- ja sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut. Kunnilla on velvollisuus antaa kotipalveluja eri asiakasryhmien tarpeiden mukaan myös ilta-, yö- ja viikonloppuaikoina asuinpaikasta riippumatta palveluja lapsiperheille niiden tarpeen mukaan tarpeenmukaiset kotipalvelut omaishoidon tueksi. Kotipalvelujen asiakkaalla on tiedonsaantioikeus Kunnan on ohjattava kuntalaisia sosiaalihuollon palvelujen käytössä ja neuvottava ja tiedotettava palveluista kuntalaisille. Tiedonsaantioikeus merkitsee käytännössä, että kunta tiedottaa asiakkaille ymmärrettävällä tavalla heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä eri vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Asiakkaalla on oikeus saada palvelua omalla kielellään ja tarvittaessa hänellä on oikeus tulkkausapuun. Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot pitää olla julkisesti esillä. Asiakkaalle kerrotaan muistutusmenettelystä sekä muista käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista. VALVONTA Kuntien pitää valvoa kotipalvelujen ja kotihoidon laadun toteutumista ja riittävyyttä kunnassa esiintyvään palvelutarpeeseen nähden. Aluehallintovirastot ja Valvira valvovat kotiin annettavien palvelujen ja hoidon toteutumista valtakunnallisen valvontaohjelman avulla. 3

Asiakasryhmien mukaiset erityiset palvelutavoitteet Vanhukset Säännölliset tai tilapäiset kotipalvelut lisäävät vanhusten itsenäistä toimintakykyä, parantavat heidän elämänlaatuaan ja auttavat heitä asumaan kodissaan mahdollisimman pitkään. Asiakkaalle laaditaan asiakaslain mukainen hoito- ja palvelusuunnitelma. Vanhusten palvelujen laatusuosituksen mukaisena tavoitteena on, että 75 vuotta täyttäneistä 13 14 prosenttia saa säännöllistä kotihoitoa vuoteen 2012 mennessä. Ennaltaehkäisevät kotikäynnit tehdään yli 75-vuotiaille henkilöille, jotka eivät ole kotipalvelun asiakkaana. Lapsiperheet Lapsiperheiden kotipalvelu on perheen arkielämän, lasten- ja kodinhoidon tavoitteellista ja suunnitelmallista vanhemmuuden sekä arjessa selviytymisen tukemista. Kotipalvelua voidaan antaa myös äkillisissä perheen kriisitilanteissa. Kotipalvelun tavoitteena on perheen omien voimavarojen vahvistaminen perheen tarpeista lähtien. Erityistä huomiota on kiinnitettävä eri tavoin vammaisten lasten perheiden kodinhoidollisten ja jaksamiseen liittyvien tarpeiden tunnistamiseen. Vammaiset henkilöt ja pitkäaikaissairaat Kotipalvelut tukevat vammaisia ja pitkäaikaissairaita ihmisiä tavanomaisissa päivittäisissä askareissa ja tehtävissä heidän kodeissaan ja kotiensa lähiympäristössä. Palvelut voidaan järjestää myös vaikeavammaisten palveluasumisena, jolloin kotihoito on maksutonta. Henkilökohtainen apu ja kotihoito voidaan yhdistää ottaen huomioon asiakkaan yksilölliset tarpeet. Asiakkaalle laaditaan palveluja hoitosuunnitelma. Mielenterveys- ja päihdehuollon asiakkaat Kotipalvelut tukevat ja antavat apua arjen hallintaan ja ehkäisevät asiakkaiden syrjäytymistä. Mielenterveyspalvelut järjestetään osana sosiaalihuoltoa, ensisijaisesti avopalveluina. Kunnan on järjestettävä asiakkaalle yksilölliseen tarpeeseen perustuen mahdollisuus lääkinnälliseen tai sosiaaliseen kuntoutukseen liittyvään tuki- tai palveluasumiseen. Lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden avohoidossa on oltava tarpeelliset ja riittävät tukitoimet perheen kotona selviytymisen tukemiseksi. 4

Kunta arvioi ja tunnistaa palvelutarpeet Palvelutarpeen arviointi ja palvelujen suunnittelu alkaa asiakkaan oman tahdon, toivomusten ja yksilöllisten tarpeiden selvittämisellä. Asiakkaalle kerrotaan samalla ymmärrettävällä tavalla hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä erilaisista vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista hänen asiassaan. Palvelutarve arvioidaan yhdessä asiakkaan, hänen läheistensä ja ammattihenkilöiden kanssa kunnioittaen asiakkaan itsemääräämisoikeutta. Asiakkaan toimintakyvyn arviointi on myös keskeinen osa palvelutarpeen arviointia. Kunnan pitää tehdä palvelutarpeen arviointi ilman aiheetonta viivytystä. Hyvään ja kattavaan palvelutarpeen selvittämiseen kuuluu arvioida asiakkaan fyysinen toimintakyky kognitiivinen toimintakyky psyykkinen toimintakyky sosiaalinen toimintakyky ympäristötekijät. Kotihoidon asiakkaalla pitää aina olla mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Jos henkilö ei esim. sairauden takia itse kykene ilmaisemaan tahtoaan ja päättämään palveluista, niin hänen tahtonsa selvitetään yhteistyössä hänen omaisensa tai laillisen edustajansa kanssa. Asiakkaan edunvalvonnan tarpeesta tehdään tarvittaessa ilmoitus holhousviranomaiselle edunvalvojan määräämiseksi. Asiakkaan etu otetaan huomioon häntä koskevaa asiaa käsiteltäessä ja ratkaisua tehtäessä ja häntä kuullaan ennen päätöksen tekemistä. Kunnan pitää arvioida kotipalvelun tarve viimeistään seitsemän arkipäivän kuluessa yhteydenotosta silloin, kun kyseessä on 75 vuotta täyttänyt henkilö eläkkeellä oleva henkilö, joka saa vammaisetuuksista annetun lain 9 mukaista ylintä hoitotukea vammaispalveluiden asiakas.! Kiireellisessä tilanteessa kotipalvelujen tarve pitää arvioida välittömästi. 5

Hoito- ja palvelusuunnitelma ja sen seuranta Kotihoidon palvelujen asiakkaalle tehdään kirjallinen palvelu-, kuntoutus- tai hoitosuunnitelma, johon kirjataan myös tukipalvelut. Asiakkaan omainen, muu läheinen henkilö tai edunvalvoja voi osallistua suunnitelman tekemiseen ja sen tarkastusneuvotteluihin asiakkaan suostumuksella. Asiakkaan kotikunta, joka vastaa hoito- ja palvelusuunnitelman toteuttamisesta, arvioi hoitosuunnitelman säännöllisesti tai silloin, kun asiakkaan olosuhteet muuttuvat. Lääkehoito kotipalveluyksikössä Kotipalvelun henkilöstön, jolla on ajan tasalla olevat lääkkeenanto-oikeudet ja luvat, pitää seurata asiakkaan lääkitystä säännöllisesti. Henkilöstön lääkehoidon osaamista päivitetään koulutuksella. Kotipalveluyksikössä täytyy olla lääkehoidosta vastaava henkilö, lääkehoitosuunnitelma ja asianmukaiset tilat lääkkeiden säilytystä varten. Hallintopäätös ja asiakasmaksut Asiakkaalle annetaan kirjallinen ja perusteltu hallintopäätös palvelun järjestämisestä tai kielteinen päätös. Asiakkaalla on oikeus hakea muutosta tehtyyn päätökseen ja siksi päätöksen liitteenä on oltava ohje siitä, missä ajassa ja mihin muutoksenhaku tulee toimittaa. Yksityisten kotipalvelujen asiakkaalle tehdään palvelusopimus. Kunta perii kotihoidon asiakkailta asiakasmaksulakiin ja -asetukseen perustuvia asiakasmaksuja, joista se antaa asiakkaalle kirjallisen päätöksen. Asiakasmaksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava, jos maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Kotipalvelujen henkilöstövaatimukset Kotipalveluun tarvittavan henkilöstön määrän ja osaamisvaatimusten arvioinnin lähtökohtana ovat asiakkaiden avun- ja palveluntarpeet sekä asiakkaiden määrä. Sosiaalihuollon henkilöstön koulutuksesta säädetään laissa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista. Lähde: Kotiin annettavat palvelut ja hoito (Valvira, Valvontaohjelmia 7:2012) Lainsäädäntöä: Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710 ja Sosiaalihuoltoasetus 29.6.1983/607 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 (lyhyesti: Asiakaslaki) Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 29.4.2005/272 6

VALVIRAN VISIO 2015 Valvira varmistaa väestön oikeuden terveyttä ja hyvinvointia tukevaan elinympäristöön sekä riittäviin ja turvallisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Valviran arvot Oikeudenmukaisuus, luotettavuus ja yhdenvertaisuus Rohkeus Arvostaminen ja myönteinen suhtautuminen Asiantuntijuus ja jatkuva kehittyminen Strategiset linjaukset Tunnistamme ja ennakoimme väestön terveyteen ja hyvinvointiin sekä palvelujärjestelmään liittyvät riskit ja kohdennamme työtämme niiden perusteella. Huolehdimme erityisesti niiden ihmisten oikeuksista, jotka eivät pysty itse niitä puolustamaan. Yhdenmukaistamme sosiaali- ja terveysalan valvonnan sekä sen edellyttämän ohjauksen saumattomaksi kokonaisuudeksi koko maassa. Ohjaamme toiminnanharjoittajia tehostamaan omavalvontaa. Toimimme ja vaikutamme aktiivisesti EU:ssa ja kansainvälisessä yhteistyössä. 7

PL 210, 00531 Helsinki Lintulahdenkuja 4, 00530 Helsinki Puhelin: 0295 209 111 Sähköposti: kirjaamo@valvira.fi www.valvira.fi Esitteet 6:2012