Tiekartta kohti harmaan talouden ja veronkierron tehokasta torjuntaa Harmaan talouden torjunta on ollut hallituksen kärkihankkeita. Talousrikollisuus ja harmaa talous aiheuttavat yhteiskunnalle miljardien menetyksiä veroissa ja maksuissa. Se heikentää hyvinvointivaltion rahoituspohjaa ja haittaa tervettä yritystoimintaa. Tavoitteena on, että Suomi on jatkossa kärkimaa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa. Harmaan talouden torjunta on tuottanut tuloksia Vaalikauden alussa päätettyä harmaan talouden torjuntaohjelmaa on täydennetty matkan varrella. Hankkeiden määrä on yhteensä yli 30, joista merkittävä osa on toteutettu. Niillä on ennaltaehkäisty harmaata taloutta vähentämällä rikoksentekomahdollisuuksia, korottamalla kiinnijäämisriskiä ja lisäämällä viranomaisten reagointivalmiutta harmaan talouden paljastamisessa. Hallitus on korostanut myös yritysten sekä kansalaisten, mukaan lukien nuorten, omaa vastuuta harmaan talouden torjunnassa. Valtakunnallisella viestintäkampanjalla Harmaa talous, musta tulevaisuus on havahdutettu huomaamaan, millaisia vaikutuksia harmaalla taloudella on kansantalouteen ja arkielämään. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaaman tuoreen selvityksen mukaan harmaan talouden kunnianhimoisen torjuntaohjelman toimet ovat purreet parhaiten rakennusalan lisäksi etenkin kuljetus- ja romualoilla, ympäristörikosten valvonnassa ja ulosoton erikoisperinnässä. Esimerkiksi rakennusalan käännetty arvonlisäverojärjestelmä, veronumero ja työmaiden kirjalliset henkilöluettelot sekä urakoiden ja työntekijöiden ilmoittaminen verottajalle ovat lisänneet verotuloja ja kitkeneet epätervettä kilpailua. Pelkästään veronumero toi tiedon kymmenistä tuhansista ulkomaisista 1
työntekijöistä, joista kenelläkään ei ollut aiemmin luotettavaa tietoa. Rakennusalan toimijoiden käsitykset harmaan talouden kehityksestä ja sen aiheuttamista kilpailuhaitoista ovat muuttuneet myönteisempään suuntaan verrattuna viiden vuoden takaiseen tilanteeseen. Viranomaisten ja eri sidosryhmien sujuvalla yhteistyöllä esimerkiksi matkailuja ravintolapalveluissa sekä kiinteistöpalvelualalla on pystytty suitsimaan laitonta toimintaa. Kansallisen tulorekisterin perustamishanke on käynnistynyt valtiovarainministeriössä syksyllä 2014. Tulorekisterin valmistuttua mahdollistuu reaaliaikainen verovalvonta, kun palkkatiedot ilmoitetaan palkanmaksukausittain keskitettyyn rekisteriin, josta kaikki viranomaiset saavat ne käyttöönsä. Resursseja on lisätty torjumaan harmaata taloutta Viranomaisten saamat 20 miljoonan euron vuosittaiset lisäresurssit ovat maksaneet monin verroin itsensä takaisin. Lisärahoitus on käytetty pääosin henkilölisäyksiin niin, että harmaan talouden torjuntaan ja valvontaan on ollut käytettävissä 335 henkilöä enemmän kuin edellisellä vaalikaudella. Monet päätetyt hankkeet ovat kuitenkin toimeenpanon osalta vielä kesken. Lisäksi talousrikosten tekomahdollisuudet ja uhkakuvat muuttuvat jatkuvasti kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön muuttuessa. Harmaan talouden torjunta ei ole yhden vaalikauden työtä, vaan pitkäjänteistä toimintaa. Uudessa hallitusohjelmassa on sitouduttava jatkamaan harmaan talouden ja veronkierron torjunnan ohjelmaa. 2
Tiekartta kohti harmaan talouden ja veronkierron tehokasta torjuntaa: Alihankintaan ja aliurakointiin liittyvän veronkierron torjunta 1) Tilaajavastuulain vaikuttavuutta parannetaan edelleen ottamalla rakennusalaa koskevia säännöksiä käyttöön myös muilla toimialoilla. Rakennusalaa koskeva veronumeromenettely ja siihen liittyvät tiedonantovelvoiteet tulivat voimaan 1.7.2014. Kokemusten perusteella lainsäädäntöä laajennetaan soveltuvin osin koskemaan myös muita kuin rakennusalaa. Esimerkiksi lähetettyjä työntekijöitä koskevat todistukset ja selvitykset sosiaaliturvan määräytymisestä on rakennusalalla pyydettävä sopimuskumppanilta myös sopimusaikana, ei vain sopimusta tehtäessä. Kansallisen tulorekisterin käyttöönoton yhteydessä arvioidaan mahdollisuudet saattaa ulkomaalaiset palkanmaksukausittaisen ilmoitusvelvollisuuden piiriin. 2) Julkisia hankintoja koskevaa kansallista lainsäädäntöä uudistettaessa varmistetaan tarjoajan soveltuvuus niin, että julkishallinnon ostamat palvelut hankitaan sellaisilta toimittajilta, jotka ovat hoitaneet yhteiskunnalliset velvoitteensa. Ympäristö-, sosiaali- ja työoikeuden säännösten noudattaminen on asetettava sopimuksen toteuttamisen ehdoksi ja säännösten rikkominen poissulkemisperusteeksi. 3) Arvioidaan verovelkarekisteriin merkinnän edellytyksenä olevan verovelkarajan toimivuutta ja palautetaan raja tarvittaessa enintään 5000 euroon, jollei yrityksellä ole voimassa olevaa maksusuunnitelmaa. Verovelkarekisteristä, joka otettiin käyttöön 1.12.2014, voi tarkistaa ajantasaiset tiedot minkä tahansa yrityksen tai elinkeinonharjoittajan verovelasta tai kausiveroilmoituksen laiminlyönnistä. Eduskunta nosti 3
verovelan ilmoitusrajan 10,000 euroon hallituksen alun perin esittämästä 5000 eurosta. 4) Varmistetaan EU-sääntelyn rajoissa, että Suomessa toimivat tai tänne palveluita tarjoavat yritykset hoitavat lakisääteiset velvoitteensa silloinkin, kun ne noudattavat muuta kuin Suomen lainsäädäntöä. 5) Kannustetaan työmarkkinajärjestöjä jatkamaan neuvotteluja alipalkkaukseen puuttumiseksi osana neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän kehittämistä koskevia neuvotteluja. Nykyisin työnantajaa ei sanktioida rikkomuksesta ja vain palkkasaatavansa riitauttanut työntekijä on oikeutettu saamaan puuttuvan summan. 6) Selvitetään ketjuvastuun käyttöönoton mahdollisuuksia yli koko alihankintaketjun. Pitkissä hankintaketjuissa veroja häviää sitä enemmän, mitä vähemmän yhteisvastuuta ketjun toiminnasta otetaan. Yksi esimerkki ketjuvastuun toteutuksesta on ns Hollannin malli, jossa päätilaaja ottaa vastuun koko alihankintaketjusta. Rakennetaan suomalainen malli kanneoikeuden toteuttamisesta. 7) Selvitetään käännettyn arvonlisäverojärjestelmän käyttöönoton mahdollisuudet tavaraliikenteen tiekuljetuksissa. Käteistoimialoilla tapahtuvan veronkierron ja harmaan talouden torjunta 8) Tyyppihyväksytyt kassakoneet otetaan käyttöön aluksi ravintola-alalla ja 4
sieltä saatujen kokemus ten perusteella mahdollisesti muilla käteistoimialoilla. 9) Henkilöstöpäiväkirja otetaan käyttöön aluksi ravintola-alalla ja sieltä saatujen kokemusten perusteella mahdollisesti muilla käteistoimialoilla. 10) Tehostetaan anniskeluluvattomissa paikoissa tapahtuvan alkoholin myynnin valvontaa. Digitaaliseen kaupankäyntiin liittyvien petosten ja veronkierron torjunta 11) Parannetaan viranomaisten mahdollisuuksia ja valmiuksia puuttua verkkokauppaan liittyvään veronkiertoon ja virtuaalisten maksuvälineiden rikolliseen käyttöön. Toimenpiteet ovat tärkeitä paitsi harmaan talouden torjunnassa myös kuluttajasuojan parantamisessa. Kuluttajien kokema epäluottamus on toistaiseksi rajoittanut digitalisaation mahdollistamaa verkkokaupan kasvua. Seuraamusjärjestelmän kokonaiskartoitus ja tehostaminen 12) Käynnistetään selvitys, jossa arvioidaan harmaan talouden ja talousrikosten harjoittajiin kohdistettavien rikosoikeudellisten, hallinnollisten ja taloudellisten seuraamusten toimivuutta ja kokonaisvaikuttavuutta. Osana selvitystä arvioidaan myös hovioikeusprosessin uudistamista siten, että suullisen todistelun vastaanottamisesta voitaisiin luopua mahdollisimman laajasti. 5
Viranomaistoiminnan ja viranomaisyhteistyön tehostaminen 13) Käynnistetään keskeisten harmaan talouden torjuntaan osallistuvien viranomaisten yhteinen hanke, jonka tavoitteena on tutkinta- ja rikosprosessien keston lyhentäminen, rikosoikeudellisten toimien vaikuttavuuden lisääminen ja rikoshyödyn takaisin saannin tehostaminen. Hankkeessa tulee kartoittaa tarpeet sekä työmenetelmien ja työn organisoinnin kehittämiseen että kehittämisen kannalta tarpeellisiin säännösmuutoksiin. 14) Tehostetaan viranomaisten harmaan talouden paljastamisessa ja torjunnassa tarvitsemien tietojen saantia ja poistetaan viranomaisten tarvitsemien tietojen vaihtoa haittaavat esteet sekä mahdollistetaan rahanpesutietojen käyttö harmaan talouden torjunnassa. 15) Mahdollistetaan korruptiorikosten ilmoittaminen esitutkintaviranomaisille salassapitosäännösten estämättä. Kansainvälisen veronkierron vastaisen viranomaisyhteistyön tehostaminen Valtioneuvosto hyväksyi 12.3.2014 kansainvälisen veronkierron vastaisen toimintaohjelman. Sen toimenpiteitä veropohjan turvaamiseksi ja haitallisen verokilpailun estämiseksi on kattavasti edistettävä. Viranomaisten tietojenvaihdon osalta on syytä painottaa myös seuraavia toimenpiteitä: 16) Suomi osallistuu aktiivisesti perustettavan eurooppalaisen foorumin yhteistyöhön pimeän työn ehkäisemiseksi. Viranomaisille luodaan 6
yhteistyöverkosto veronkiertoon ja rikostorjuntaan vaikuttavan kansainvälisen kehityksen seuraamiseksi ja siihen vaikuttamiseksi sekä tehokkaiden menettelytapojen käyttöön ottamiseksi kansainvälistä tietojen saantia, virka-apua, tutkintaa ja rikoshyödyn takaisinsaantia koskevissa asioissa. 17) Kansainvälisen veronkierron torjuntaan kohdistetaan riittävät voimavarat, joilla varmistetaan mm. kehittyvien tietojenvaihtosäännösten tehokas hyväksikäyttö. 18) Toteutetaan tehokkaan katumisen mahdollistavan sääntelyn käyttöönotto verotuksessa. Sääntelyn tavoitteena on saada yksityishenkilöiden piilottamia tuloja ja veroja verotuksen piiriin. Oma-aloitteisessa menettelyssä määrättäisiin veronkorotus ja viivästysseuraamukset, mutta ei rikosoikeudellisia seuraamuksia. Samalla asiakastiedot ja sijoitusjärjestelyt saataisiin Verohallinnon riskiperusteisen valvonnan piiriin. Harmaan talouden torjunnan organisointi 19) Tehdään perusteellinen selvitys harmaan talouden torjuntaa tekevän organisaation asemasta valtionhallinnossa. Samalla selvitetään vaihtoehdot harmaan talouden ja talousrikosten torjuntaan liittyvän operatiivisen tiedon hankinnan ja analysoinnin poikkihallinnolliseksi organisoinniksi esimerkiksi Ruotsissa käytössä olevien viranomaisten yhteisten tiedustelukeskusten muodossa. 7
20) Valtioneuvosto nimeää harmaan talouden torjunnan koordinoinnista vastaavan ministerin, jonka avuksi muodostetaan eri viranomaisten edustajista koostuva johtoryhmä. Viranomaisten harmaan talouden torjuntaan suuntaamat resurssit säilytetään vähintään nykytasolla. 21) Tehostetaan työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöjen yhteistyötä harmaan talouden ennalta ehkäisyssä. Harmaan talouden torjunta tulisi nostaa eri toimialajärjestöjen tärkeäksi yhteistyön kohteeksi. 8