TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2009-2011

TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2009-2011 Kuntayhtymähallitus 31.10.2008 Kuntayhtymävaltuusto 25.11.2008

SISÄLTÖ 1 Johdanto...1 2 Yleisperustelu...2 2.1 Toimintaympäristö ja sen muuttuminen...3 3 Organisaatio ja johtaminen...8 Sosterin arvot...9 Terveydenhuoltopiirin strategia 2009-2011...1 Laatupolitiikka...11 Riskienhallintapolitiikka...12 4 Strateginen suunnitelma vuosille 2009-2011...14 EK 1 Lapsiperhepalvelujen tulosalue...14 EK 2 Aikuisten palvelujen tulosalue...17 EK 3 Vanhusten palvelujen tulosalue...19 EK 4 Ympäristöterveydenhuolto...20 EK 5 Tukipalveluiden tulosalue...22 EK 6 Keskushallinnon ja terveyden edistämisen tulosalue...25 5 Toiminta- ja talousosa...28 5.1 Toiminta...28 5.1.1 Erikoissairaanhoito...29 5.1.2 Perusterveydenhuolto...30 5.1.3 Sosiaalipalvelut...31 5.1.4 Laitoshoitopaikat...32 5.1.5 Kotihoito ja palveluasuminen...32 5.2 Talous...33 5.2.1 Palvelualueet...34 1 Erikoissairaanhoito...34 2 Perusterveydenhuolto...35 3 Sosiaalipalvelut...36 4 Terveydenhuoltopiiri yhteensä...37 5.2.2 Tulosalueet...38 EK 1 Lapsiperheiden palvelut...38 EK 2 Aikuisten palvelut...39 EK 3 Vanhusten palvelut...40 EK 4 Ympäristöterveydenhuolto...41 EK 5 Tukipalvelut...42 EK 6 Keskushallinto ja terveyden edistäminen...43 6 Tuloslaskelmaosa...44 6.1 Terveydenhuoltopiiri...46 6.2 Vertailu TA 2008 - TA 2009...47 7 Investointiosa...48 8 Rahoitusosa...49 9 Kuntalaskutusperusteet...50

9.1 Laskutusperusteet vuonna 2009...50 9.1.2 Erikoissairaanhoito...50 9.1.3 Perusterveydenhuolto...51 9.1.4 Sosiaalipalvelut...51 9.1.5 Palvelujen hinnat kuntayhtymän ulkopuolisille...52 10 Henkilöstö...52 10.1 Terveydenhuoltopiiri...52 10.2 Henkilöstöresurssit ryhmiteltynä...52 10.3 Perustettavat ja lakkautettavat virat/työsuhteet...54 11.1 Talousarvion sitovuustasot...55 11.2 Talousarviovaltuudet...56 11.2.1 Lainan ottaminen...56 11.2.2 Luottamushenkilöiden palkkiosäännön mukaiset palkkiot vuonna 2009...56 12 Yhteenveto perussopimuksen mukaisista jäsenkuntien...57 esityksistä kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehittämiseksi...57 13 Palvelujen järjestämissuunnitelma...59 14 Alijäämien kattaminen...60

1 1 Johdanto Vuoden 2009 talousarvion ja vuosia 2009-2011 koskevan taloussuunnitelman valmistelun kaksi keskeisintä painotusta ovat: - valmisteilla olevan terveydenhuoltolain ennakoiminen strategista suunnittelua ohjaavana normipohjana - toiminnallisen ja talouden suunnittelun pysyttäminen kuntasopimuksen mukaisessa kolmen prosentin kuntalaskutuskehyksessä Valmisteilla oleva ja eduskunnan päätettäväksi keväällä 2009 tuleva laki terveydenhuollosta sekä sitä täydentävä hallintolaki ohjaa keskeisesti sairaanhoitopiirin toiminnan suunnittelua. Erityisesti suunnittelu kohdentuu jäsenkuntien valtuustojen hyväksyttäväksi tulevan perussopimuksen sisällön työstämiseen. Kahdesta vaihtoehtoisesta toimintamallista sosiaali- ja terveyspiirimallin valinta edellyttää perussopimuksen tarkistamista ainakin: - nimen määrittämiseksi - sosiaali- ja terveyspiirin alueen määrittämiseksi - tehtävien määrittämiseksi - päätöksenteon (mm. valtuutettujen lukumäärän) määrittämiseksi - kustannusten jakoperusteiden määrittämiseksi Perussopimuksen uudistamistyö tulee ajoittaa niin, että se mahdollistaisi parhaimmassa tapauksessa uuden valtuuston jäsenmäärän mukaiset valinnat keväällä 2009. Parhaimmillaan uuden perussopimuksen mukainen toiminta voisi alkaa jo vuoden 2010 alusta ja näin jo kaksi vuotta sopimuspohjaisesti toiminut SOSTERI olisi uuden terveydenhuoltolain mukaisessa toimintavalmiudessa heti lain voimaantulosta lähtien eikä vasta viimeisimmässä vaiheessa paras- puitelain määräajan umpeuduttua 1.1.2013. Toinen selkeä suunnittelupainotus kohdentuu talouden tasapainotuksen (2,9 M kumulatiivisen alijäämä) kattamisohjelman ohella myös kuntasopimuksessa sovitussa menokehyksessä/kuntalaskutustasossa (3 %) pysymisessä. Kun lähtökohtana on vuoden 2008 talousarviotaso, on myös tilinpäätös pystyttävä pitämään talousarvion mukaisena, jotta realistisuus palvelutason ylläpitäminen myös talousarviovuonna 2009 voidaan uskottavasti säilyttää. Usean vuoden ajan toteutetut toimenpiteet hoitoon pääsyn turvaamiseksi määräajassa ovat rasittaneet taloutta ja luoneet suuret paineet pysyä asetetussa 3 %:n kehyksessä. Talousarviovuoteen 2009 liittyvät hoitotakuuvelvoitteet eivät kohdennu enää yli 180 vuorokautta odottavien hoitoponnisteluihin, mutta kiristyvät velvoitteet antaa potilaille kolmen kuukauden aikana suunnitelma suoritettavista hoitotoimenpiteistä tulevat vääjäämättä lisäämään myös kustannuspaineita tulevina vuosina. Siksi koko suunnittelukauden ajan ja vielä etupainotteisesti on voitava rohkeasti hakea toiminnan tehostamiskeinoja palveluprosesseja ja rakenteita muuttamalla. Omassa organisaatiossa toteutettavien rakenteiden ja palveluprosessien uudistamisen ohella on rohkeasti haettava myös erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien välisestä työnjaosta ratkaisuja järjestää mahdollisimman laadukkaat ja kustannustehokkaasti tuotetut palvelut jäsenkuntiemme asukkaille.

2 Kuopion yliopistosairaalan erityisvastuualueella käynnistyi v.2008 yhteinen strategiavalmistelu. Sen tarkoituksena on saada aikaan Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Itä- Savon (Sosteri) ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirien sekä Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän (jäljempänä kuntayhtymät) yhteistyötä ja työnjakoa koskeva strategia-ohjelma, jossa kuntayhtymien yhteisin sopimuksin määritellään ERVAyhteistyön tarkoitus, tavoitteet ja toimenpiteet vuosiksi 2009-2012. Strategiavalmistelussa otetaan huomioon sosiaali- ja terveysministeriön terveydenhuoltolakia valmistelleen työryhmän ehdotukset erityisvastuualue-yhteistyöstä, sen organisoinnista ja sitä koskevasta järjestämissopimuksesta. Tavoitteiksi valmistelutyölle on asetettu, että suunnittelun lähtökohdista ja toimintaympäristön kehityksestä muodostetaan yhteiset johtopäätökset ERVA -yhteistyön linjanvetoja varten, strategia-ohjelmassa määritellään ERVA -yhteistyön tarkoitus (missio) mahdollisimman konkreettisesti, ERVA yhteistyön avulla saavutettava tavoitetila (visio) kuvataan konkreettisesti ja mitattavana vuoteen 2012 asti, strategia-ohjelmassa sovitaan keskeisistä toimenpiteistä ja niitä toteuttavista yhteisistä hankkeista, strategia-ohjelmassa sovitaan ERVA yhteistyön pysyväluontoisesta organisoinnista sekä määritellään sisältökysymykset tulevan terveydenhuoltolain tarkoittamaa järjestämissopimusta varten. 2 Yleisperustelu Talousarvio ja - suunnitelma sisältävät kuntalain 65 :n edellyttämät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kuntayhtymävaltuusto päättää toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä investointiosan. Taloussuunnitelman periaatteita ovat: tasapainoperiaate, tulojen on suunnitelmakaudella katettava menot ja kuntayhtymän maksuvalmiuden tulee aina olla riittävä. Talousarvion rahoitusosa: miten kuntayhtymän tulorahoitus riittää investointien kattamiseen. Rahoitustoiminnan muutoksilla osoitetaan, miten näin muodostettu netto katetaan tai käytetään kuntayhtymän rahoitusaseman muuttamiseen bruttoperiaate, menot ja tulot päätetään talousarviossa ja - suunnitelmassa bruttomääräisinä eli menoja ei vähennetä tuloista yhtenäisyysperiaate, valtuusto päättää talousarviosta ja - suunnitelmasta yhtenä kokonaisuutena samassa käsittelyssä

3 läpinäkyvyys siten, että talousarviossa toiminnan tuotot ja kulut on esitetty tulosaluejaon lisäksi palvelualueittain sosiaalipalvelut, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito Talouden suunnittelun lähtökohtana on vuoden 2008 talousarvion taso. Suunnittelussa on huomioitu Savonrannan liittyminen Savonlinnaan. Sosiaalipalvelut Savonlinnan, Punkaharjun ja Kerimäen siirtyneiden toimintojen osalta. Perusterveydenhuolto Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Rantasalmi, Savonlinna, Sulkava Erikoissairaanhoito Enonkoski, Kerimäki, Parikkala, Punkaharju, Rantasalmi, Savonlinna, Sulkava 2.1 Toimintaympäristö ja sen muuttuminen Väestömuutokset sekä palvelujen tarve ja kysyntä Piirin alueen väkiluvun ennustetaan vähenevän melko tasaisesti 200-350 asukkaan vuosivauhtia ja yhteensä noin 12 % vuoteen 2040 mennessä. Väkiluku laskee kaikissa kunnissa, vähiten Punkaharjulla ja Savonlinnassa (2-7 %), enemmän muissa (12-28 %). Lasten, nuorten ja työikäisten määrät laskevat tasaisesti kaikissa kunnissa. 65-74-vuotiaiden määrä nousee alueella ja kaikissa kunnissa vuoteen 2020 ja alkaa sitten laskea. 75-84- vuotiaiden määrä nousee alueella ja kaikissa kunnissa vuoteen 2030 ja alkaa sitten laskea. Yli 85-vuotiaiden määrä nousee alueella ja kaikissa kunnissa koko ajan ja vuosien 2030-2040 välillä erittäin voimakkaasti. Vanhimpien ikäryhmien määrälliset muutokset heijastavat suurten ikäluokkien vanhenemista. Ikärakennetta ja sen muutoksia vastaavasti väestöllinen huoltosuhde on alueella korkea ja huononee voimakkaasti kohti vuotta 2040, minkä ennakoidaan heikentävän kuntien tuloja. Kun työllisten osuus valtakunnassa v. 2005 oli 43,6 %, oli se kaikissa jäsenkunnissa alle 40 %. Työttömyys ylitti 6 jäsenkunnassa Etelä-Savon maakunnan keskitason 10,3 % (2007). Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien sairastavuus on kokonaisuudessaan maan korkein. KELAindeksin mukainen sairastavuus vaihtelee valtakunnan keskitasosta (Punkaharju) valtakunnan korkeimpiin (Savonranta). Tarvekertoimien perusteella palvelutarve on kaikissa kunnissa valtakunnan keskitasoa korkeampi (17-56 %). Terveydenhuollon, vanhusten hoivan ja palveluasumisen vakioimattomat kustannukset/asukas noudattelevat pääsääntöisesti sairastavuutta. Vakioidut kustannukset sekä terveydenhuollon ja vanhusten hoivan osalta että niihin lisättynä palveluasuminen ovat selkeästi maan keskitasoa alhaisemmat lähes kaikissa jäsenkunnissa. V. 2006 valmistuneen seudullisen hyvinvointikertomuksen mukaan kuntien yleisen korkean sairastavuuden ohella todettiin erityisiä terveysongelmia (ennenaikainen tapaturmakuollei-

4 suus, lisääntyneeseen päihteiden käyttöön liittyvät erilaiset haitat) sekä hyvinvoinnin ja terveyden riskitekijöiden kasautumista alueen väestössä. Lasten ja nuorten osalta tällaisia ovat tupakoinnin ja humalahakuisen juomisen yleisyys, liikunnan harrastamisen vähäisyys, nuorten masennuksen lisääntyminen, huonoksi koettu terveydentila, koulutuksen ulkopuolelle jääneiden suuri osuus, korkea nuorisotyöttömyys, perheiden pahoinvointi, koti- ja perheväkivallan lisääntyminen sekä nuorten turvattomuus. Työikäisten aikuisten elämää luonnehtivat diabeteksen, astman ja mielenterveyshäiriöiden lisääntyminen, koti- ja perheväkivallan ja rattijuopumusten määrän lisääntyminen, yleensä päihdehaittojen lisääntyminen, tapaturmien lisääntyminen, matala koulutustaso, korkea työttömyysaste ja varhainen eläköityminen. Vanhusväestön osalta todettiin tapaturmien lisääntyminen, kodinhoitoapua saaneiden osuuden vähentyminen ja ympärivuorokautisen hoidon hoitopäivien lisääntyminen. Palvelujen kannalta ikärakenteen muutos ja väestön terveyden kehitys merkitsevät - paljon hoitoa ja hoivaa vaativan sairastavuuden siirtymistä vanhimpiin ikäryhmiin ja kasvavaa panostusta vanhusten huollon ja hoivan raskaisiin avopalveluihin - terveydeltään yhä parempikuntoisen nuoremman vanhusväestön (65-74-vuotiaat; 3. ikä ) kasvua vielä pari vuosikymmentä ja tämän väestönosan monipuolista palvelujen tarvetta, joka vastaa enenevästi alueen nykyisen työikäisen väestön palvelujen tarvetta ja kysyntää - voimavarojen yleistä lisäystarvetta hyvinvointitarpeiden ja palvelutarjonnan paremmaksi kohtaamiseksi - voimavarojen uudelleen suuntaamista toisaalta raskaisiin hoivapalveluihin ja toisaalta koko väestön ja riskiryhmien ennalta ehkäisytyöhön - kaikkien voimavarojen aiempaa tehokkaampaa käyttöä Taloudellinen kehitys Talouden kasvu oli vielä viime vuonna nopeaa eli ennakkotietojen mukaan 4,5 %. Korkeasuhdanne on taittunut ja talouskasvu on tänä vuonna nopeasti hidastumassa. Ennustelaitosten elo-syyskuussa julkaistut arviot kuluvan vuoden tuotannon kasvusta ovat 2 3 %. Vuodelle 2009 ennustetaan yleisesti alle kahden prosentin tuotannon kasvua. Kansainväliseen talouteen liittyvien riskien toteutuminen voi johtaa viennin hidastumisen ja rahoitusmarkkinoiden häiriöiden johdosta kansantaloutemme ennustettua heikompaankin kehitykseen. Vuonna 2008 kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan yli neljä prosenttia. Etenkin ruuan ja polttoaineiden hinnat ovat nousseet nopeasti. Myös kotimaiset kustannuspaineet ovat purkautuneet, mihin osaltaan ovat vaikuttaneet aiempia vuosia suuremmat palkkojen korotukset. Ensi vuonna inflaation arvioidaan hidastuvan muun muassa tuontihintojen nousun vaimentumisen sekä elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisen johdosta. Palkkojen sopimuskorotukset ovat ensi vuonna maltillisemmat kuin tänä vuonna ja myös palkkaliukumat jäänevät vähäisemmiksi suhdannetilanteen johdosta. Työllisyyden kehitys on ollut suotuisaa. Tänä vuonna työllisten lukumäärän arvioidaan

5 lisääntyvän noin 40 000 henkilöllä viime vuoden keskimääräisestä tasosta. Työllisyysaste onkin tänä vuonna 70,5 prosenttia. Vuonna 2009 työvoiman kysynnän kasvu pysähtyy ja työllisyysaste pysynee kuluvan vuoden tasolla. Työttömyysaste alenee tänä vuonna viime vuoden keskimääräisestä tasosta ja on 6,2 prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi keskimääräisen työttömyysasteen alenevan ensi vuonna hieman tämän vuoden tasosta. (Suomen Kuntaliitto, Kuntatalous 3/2008) Taloudellinen tilanne on kaikkiaan heikentynyt v. 2008 inflaation noustua syyspuolella vuotta 4,5 4,7 prosenttiin. Sosterin tavoite on kuitenkin enintään 3 %:n kasvu menoissa. Tämä on palvelujen ja toiminnan kannalta erittäin haastava tavoite, joka vaatii toimiakseen vaikuttavia ratkaisuja. Jäsenkuntien osuus Sosterin omistajina on tässä suhteessa myös ratkaiseva. Savonlinnan seudulla on taloudellissosiaalinen kehitys muuta maata keskimääräistä alhaisempi. Uusia merkittäviä tuotannollisia investointeja tehdään suhteellisen vähän. Valtion toimintoja on siirretty pois alueelta. Kuntien talousvaikeudet ovat kasvaneet. Tulevaisuudennäkymät suuntautuvat säästämiseen ja selviytymiseen osin myös varautumiseen vanhenevan väestön tuomiin haasteisiin. Mainitut seikat mm. ovat rajoittaneet aloitteellisuutta kasvua edistäviin investointeihin ja muihin toimiin kunnissa. Taantumavaiheessa on pyrittävä turvaamaan alueen perustoiminnat. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat keskeinen edellytys paitsi alueen väestön hyvinvoinnille myös yritysten ja niiden myötä uusien asukkaiden tulolle alueelle. Ne ovat osa alueellista elinkeinopolitiikkaa. Näiden palvelujen sosiaalitoimen avohoitopainotteinen vanhusten huolto, toimiva perusterveydenhuolto ja peruserikoissairaanhoidon palvelut turvaava sairaala säilyttäminen alueella ovat välttämättömiä uuden nousun edellytyksiä. Nousu edellyttää omistajilta viisasta investointipolitiikkaa ja sairaanhoitopiiriltä jatkuvaa kustannustehokkuuden parantamista. Kunta- ja palvelurakenteen muutokset SOSTERI:in siirtymisen myötä 7 jäsenkuntaa ovat hoitaneet perusterveydenhuollon osalta kunta- ja palvelurakenteen väestöpohjavaatimukset. Neljän kunnan osalta edellytykset eivät täyty vanhustenhuollon osalta. SOSTERI tarjoaa edelleen näille kunnille mahdollisuuden täyttää velvoite. SOSTERI tarjoaa myös integroitumista Parikkalan kunnalle tai Etelä-Karjalan terveyspiirihankkeen toteutuessa, palveluja parikkalalaisille potilaille. Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt ehdotuksen terveydenhuollosta. Lakiehdotuksessa kuvattu terveyspiiri-malli vastaa SOSTERI:n perustamiseen johtanutta keskeistä ajatusta väestön hoidon ja hoivan saattamisesta yhden tuottajaorganisaation vastattavaksi. Lailla pyritään tukemaan ja vahvistamaan perusterveydenhuoltoa ja vahvistamaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumatonta yhteistyötä ja asiakaslähtöisyyttä. Nämä ovat myös SOSTERI:n keskeisiä tavoitteita. Sosiaali-, perusterveydenhuolto- ja erikoissairaanhoitopalvelujen integroinnissa SOSTERI edustaa valtakunnallisia tiennäyttäjiä, joiden toiminta saattaa vaikuttaa merkittävästi tulevan lainsäädännön sisältöön. Erikoissairaanhoidossa tapahtuu enenevästi uudenlaista palvelujen keskittymistä ja toisaalta työnjaon myötä palvelujen hajautumista perinteisen keskussairaala- yliopistosairaa-

6 la-porrastuksen ohella. Itä-Suomen laboratorion syntymisen jälkeen selvittelyn alle tullevat vuorollaan kaikki Kuopion yliopistollisen sairaanhoitopiirin erityisvastuualueen erikoissairaanhoidon toiminnot ja koko alueen eritysvastuun strategia. Itä-Savon sairaanhoitopiiri näkee yhdeksi elinvoimaisuutensa takaajaksi työnajon ja sovittujen erikoissairaanhoidon toimintojen sijoittumisen piireittäin niin, että kukin piiri tulee hoitamaan ko. toiminnan osalta omaa piiriään laajempaa väestöä. Pienten erikoisalojen hoito isäntäsairaanhoitopiiri - periaatteella tulee lisääntymään. Itä-Savon sairaanhoitopiirin sähköiset järjestelmät (mm. aluetietojärjestelmä, yhtenäinen kaikki toimipisteet kattava potilaskertomusjärjestelmä, PKI-kirjautuminen) edustavat valtakunnan kärkeä ja ovat linjassa kansallisten tavoitteiden kanssa. Alueellamme on käynnistynyt v. 2008 KELA:n ja alueen yksityisten terveydenhuollon toimijoiden kanssa yhteistyössä valtakunnallisen sähköisen arkistoinnin pilotointi. SOSTERI:n keskeinen strateginen linjaus on terveyden edistäminen jäsenkunnissa. Se on keskeinen hyvinvoinnin edistäjä ja ainoa järkevä tapa ehkäistä tulevaa hoitopalvelujen tarpeen ja käytön kasvua. SOSTERI:n linjaus sopii Vanhasen II hallituksen ohjelmaan, jossa terveyden edistäminen on nostettu hallituspolitiikan yhteen keskiöön. Terveyden edistämisen realisoimiseksi SOSTERI:ssa on resursoitu keskushallintoa ja tulosalueita, rakennettu kunnalliset yhteistyöryhmät ja oltu mukana kehittämässä alueellista terveyden edistämisen toimijoiden verkostoa. Henkilöstötarve ja saatavuus Vaikka alueen väestö vähenee, sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstötarve ei vähene samassa suhteessa. Pitkän aikavälin henkilöstöstrategian tulee perustua SOSTERIN strategisiin tavoitteisiin. Siihen nojautuva alueen riittävä omavaraisuus edellyttää henkilöstövolyymin ja rakenteen osuvaa mitoitusta, saannin turvaamista ja tehostettua henkilöstöhankintaa. Avainasemassa on myös paikallinen ja alueellinen työsuhde- ja palkkapolitiikka. Itä-Suomen erikoissairaanhoidossa tullaan tarvitsemaan uusia yhteistyömuotoja. Vuoden 2009 aikana valmistellaan yhteinen, koko Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualuetta koskeva henkilöstöstrategia ja - politiikka sekä rekrytointikysymysten hoitaminen erikseen valmisteltavalla ja sovittavalla tavalla. Terveydenhuollossa saannin osalta kriittisiä ammattiryhmiä ovat toistaiseksi olleet lääkärit ja muut ns. erityisosaajat. Lähivuosina ongelma koskettaa enenevästi myös hoitohenkilöstöä Itä-Suomessa. Oman toiminnan turvaamiseksi keskeistä on työolojen kehittäminen ja rekrytoinnin vahvistaminen sekä keskittäminen. Tavoitteena on pysyvien ratkaisujen etsiminen. Osin työvoimapulaa helpotetaan alueellisin yhteistoimintajärjestelyin (esim. työnjako ja yhteistyö KYS:n erityisvastuualueella). Ostopalveluilla täydennetään omia palveluja silloin, kun niiden hankkiminen on perusteltua tai omien voimavarojen vähyyden takia välttämätöntä. Hoito- ja hoivahenkilöstön rekrytointi tulee jatkossa olemaan yhä haasteellisempaa, sillä vuoteen 2015 mennessä noin puolet hoitotyön esimiehistä ja kolmasosa terveydenhoitajista, perushoitajista, lähihoitajista, kodinhoitajista ja vastaavista eläköityy. Varsinkin sijaistyövoiman saatavuus tulee olemaan rajallinen. Hoito- ja hoivahenkilöstön sijaisten hankinta on keskitetty työhönottajalle, mutta päätökset sijaisten ottamisesta tekee delegointipäätösten mukaisesti lähiesimies. Tähän on apuvälineeksi ja tueksi hankittu sähköinen järjestelmä, joka on vahvasti integroitu henkilöstöhallinnon muihin sähköisiin järjestelmiin.

7 Henkilöstön saatavuuden ja tarvittavan osaamisen turvaaminen tulee korostumaan ja yhteistyö oppilaitosten ja työvoimahallinnon kanssa tulee yhä keskeisemmäksi. Sähköinen rekrytointijärjestelmä on tavoitteena ottaa käyttöön myös muidenkin kuin hoitoja hoivahenkilöstön osalta.

8 3 Organisaatio ja johtaminen ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN Kuntayhtymävaltuusto Tarkastuslautakunta Kuntayhtymähallitus - sosiaalijaosto -ympäristöterveydenhuoltojaosto Kuntakohtainen peruspalveluiden koordinointiryhmä Piirin johtaja Johtoryhmä 1. Lapsiperhe palvelut 2. Aikuisten palvelut 3. Vanhusten palvelut 4. Ympäristöterveydenhuolto 5. Tukipalvelut 6. Keskushallinto ja terveyden edistäminen -Neuvola * lasten neuvola * äitiysneuvola * perhesuunnitteluneuvola - Perhepalvelukeskus - Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto - Lastentaudit ja lasten neurologia - Lasten psykiatria - Vastaanottotoiminta - Sairaankuljetus ja valmius - Hammashuolto - Työterveyshuolto - Kuntoutus, apuvälinepalvelu, fysioterapia ja lääkinnällinen kuntoutus - Sosiaalityöntekijäpalvelut - Röntgen - Patologia - Ravitsemusterapia - Kirurgia -KNK -SIL - Synn. ja naistentaudit - Leik. anest, päiväkirurgia; tehohoito -Aikuis-ja nuorisopsykiatria, mielenterveystyö - Päihdehuolto - Kotihoito/ kotisairaanhoito - Kotihoito/kotipalvelu - Kotipalvelun tukipalvelut - Palveluasuminen/ asumispalvelut - Laitoshoito - Päivystys ja tarkkailu - Sisätaudit (ml. dialyysi ja infektioyksikkö) - Keuhkosairaudet - Neurologia - Neurofysiologia - Ihotaudit - Eläinlääkintä - Terveysvalvonta - Kuluttajaneuvonta - Talous- ja hallinto * talous- ja laskentapalvelut * henkilöstöpalvelut * työsuojelu- ja tykytoiminta * tietohallinto ja arkistotoimi - Huolto * ravintohuolto * kiinteistöhuolto * laitoshuolto * materiaalikeskus * lääkehuolto * välinehuolto - Tulosaluejohtajat - Johtajaylilääkäri - Hallintoylihoitaja - Sosiaalijohtaja - Ylihoitajat - Turvallisuuspäällikkö - Toimistopäällikkö

9 Sosterin arvot HYVINVOINTI asiakkaan itse kokema hyvinvointi yhteistyö saumattomuus yksilöllinen palvelu ja huomioonottaminen välittäminen inhimillisyys valinnanvapaus vastuullisuus LUOTTAMUS varmistettu hyvä laatu tiedostettua, suunniteltua toimintaa riskien hallinta ketteryys, joustavuus, vauhti kumppanuus, yhteiset pelisäännöt kehittäminen, viestintä, sitoutuminen sisäinen asiakkuus rehellisyys, avoimuus, suvaitsevaisuus erinomainen suoritus OSAAMINEN oikea ammatillisuus ylpeys innovatiivisuus/uudistuminen edelläkävijyys intohimo, hinku luovuus ilo joukkuepelaaminen itseohjautuvuus VASTUULLISUUS tilaaja(asiakas)näkökulma tuloksellisuus taloudellisuus yhteiskunta- ja ympäristövastuu vaikuttavuus mitä jää viivan alle

1 Terveydenhuoltopiirin strategia 2009-2011 PERUSTEHTÄVÄ Terveydenhuoltopiiri edistää alueellaan väestön terveyttä ja järjestää tarpeellisen sairaanhoidon ja hoivan. ARVOT Hyvinvointi Osaaminen Luottamus Vastuullisuus TAVOITETILA 2011 Palvelujen saatavuuden turvaaminen Terveydenhuoltopiiri tunnetaan valtakunnallisesti ehkäisevän terveydenhuollon ja hyvinvointiosaamisen malliorganisaationa. Palvelut ovat alansa parhaimmistoa ja ne tuotetaan kustannustehokkaasti. Hoitokäytännöt ovat vaikuttavia ja osaava henkilöstö tukee väestöä edistämään terveyttään ja hoitamaan sairauksiaan. Asiakaspalvelu on ystävällistä ja sujuvaa. Terveydenhuoltopiiri on hyvä työnantaja, joka huolehtii henkilöstönsä työhyvinvoinnista. Asiakkaat ja väestö Kustannusvaikuttavuus Uudistuminen ja henkilöstö Prosessit ja rakenteet TERVEYDENHUOLTOPIIRIN STRATEGISET TAVOITTEET 2009-2011 jäsenkuntien väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen saumattoman palvelun turvaaminen alueen väestölle kokonaiskustannuskehityksen taittuminen väestön terveydentila kohenee ja terveyserot kaventuvat asukkaiden valinnanvapaus ja palvelujen helppo käyttö paranevat terveet elämäntavat ja omatoimisuus lisääntyvät kokonaiskustannusten vuotuinen kasvu kuntalaskutuksessa on alle valtakunnan keskitason, ja enintään 3 %/vuosi terveyden edistäminen kuuluu kaikille palvelut toteutetaan väestöryhmien tarpeista lähtien palvelu- ja hoitoketjujen kokonaisuus hallitaan palvelulinjoittain terveyden edistäminen on piirin ydintoimintaa keskeisten asiakasja potilasryhmien palvelu- ja hoitoketjut toimivat elinkaarittain lähipalvelut turvataan kunnissa

11 Asiakkaat ja väestö Kustannusvaikuttavuus Uudistuminen ja henkilöstö Prosessit ja rakenteet KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Terveyden edistäminen toteutuu omassa organisaatiossa ja jäsenkuntien hallintokunnissa Uudet innovatiiviset työtavat Henkilöstön saatavuus, osaaminen ja toiminta ydintehtävissä Terveydenhuoltopiiriä johdetaan toiminnallisena ja taloudellisena kokonaisuutena STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN SEURANTA hyvinvointiindikaattorit kokonaiskustannukset työpanos (terveyden tarvevakioidut kustan- edistämiseen) hoitoon pääsy nukset laatupoikkeamat tuottavuus palvelujen kohdentuminen asiakas- ja asukastyytyväisyys omistajatyytyväisyys täydennyskoulutus henkilöstötyytyväi- syys palvelu- ja hoitoketjujen toimivuus sekä hoidon porrastus palvelujen kuntakohtainen käyttö laatupolitiikka SOSTERIN KESKEISET TAVOITTEET 2009 SOSTERIN toimintakonsepti laajenee jäsenkunnissa ja kuntalaskutuksessa kokonaiskustannusten nousu on < 3 % seudulla ostopalvelua korvataan kuntien hyvinvointityö omalla toiminnalla etenee tulospalkkaus käynnis- kuntien uudet luottamushenkilöt ty petyrehdytetään kuntalaskutuksen muutos 2011 valmistellaan hoitoon pääsy nopeutuu Tulosta - ja hyvinvointia hanke käynnistyy henkilöstön palkitsemisen kehittäminen henkilöstön saannin edellytykset paranevat erikoissairaanhoito verkottuu edelleen oma päiväaikainen toiminta tehostuu lääkäri-hoitaja työnjako etenee varhaisen puuttumisen toteuttaminen otetaan käyttöön työterveydenhuollosta muodostetaan liikelaitos tai tehdään liiketoimintajärjestely käyntisyyt kirjataan järjestelmällisesti kattava raportointijärjestelmä on käytössä Laatupolitiikka Laatupolitiikan tavoitteena on turvata Itä-Savon sairaanhoitopiirin vision, strategian ja tavoitteiden toteutuminen piirin arvoja kunnioittaen.

12 ASIAKKAAT JA VÄESTÖ laadunhallinnan lähtökohta ovat väestön ja asiakkaiden tarpeet laadunhallinta kattaa kaikki terveyden edistämisen sekä sairauksien ehkäisyn, hoidon ja hoivan näkökohdat laadulla turvataan asukkaiden tasaarvo ja tasapuoliset palvelut UUDISTUMINEN JA HENKILÖSTÖ laadunhallinta on jokaisen ammatillinen velvollisuus laadunhallinta on osa päivittäistä työtä virheistä ei rangaista, vaan opitaan kehittämään toimintaa laatukoulutus on osa ammatillista täydennyskoulutusta PROSESSIT JA RAKENTEET sairaanhoitopiirissä pyritään jatkuvaan laadun parantamiseen laadunhallinnalla turvataan toiminnan tulokset ja vältetään virheitä päätökset tehdään näyttöön perustuen kirjataan, mitä on tehty ja tehdään, mitä on kirjattu toimintaa arvioidaan järjestelmällisesti auditoinnit tapahtuvat SHQS - menetelmällä KUSTANNUSVAIKUTTAVUUS toiminta toteutuu jäsenkuntien asettamilla voimavaroilla voimavarat suunnataan ja käytetään niin, että niillä saadaan mahdollisimman paljon hyvinvointia laatu ei ole säästämistä, vaan tuhlauksen välttämistä laadunhallinnalla edistetään terveyspalvelujen asianmukaista käyttöä Riskienhallintapolitiikka

13 Tavoitteet Riskienhallintatyön tavoitteena on turvata Sosterissa häiriötön ja keskeytymätön perustehtävän laadukas toteuttaminen. Toteutuessaan tavoite mahdollistaa pitkän aikavälin toiminnan kustannustehokkaalla ja suunnitelmallisella sekä turvallisella tavalla. Riskienhallinta on yksinkertaisimmassa muodossaan kokonaiskuvan muodostamista Sosteria uhkaavista tekijöistä, varautumista toimintaohjein ja tarpeellisin välinein normaaliajan häiriötilanteisiin sekä myös poikkeusoloihin. Riskienhallinta on olennainen osa Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toiminnan ohjausta. Riskienhallinnalla varmistetaan, että Sosterin johtamis-, suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseissa on käytettävissä riittävästi tietoa organisaation olemassaoloa ja toimintaa uhkaavista tekijöistä. Keskushallinnolla on oltava käytettävissään: kaikki tarpeellinen tieto merkittävistä riskeistä suunnitelmat riskien hallitsemiseksi osaaminen ja organisaatio sekä kalusto vahinkojen hoitamiseksi. Riskienhallinta on kokonaisvaltainen jatkuva prosessi, joka kattaa toiminnan kaikkien osa-alueiden sekä toimintaympäristön systemaattisen tarkastelun. Vastuut ja organisointi Riskienhallintapolitiikan hyväksyy Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhtymävaltuusto. Riskienhallinnan kokonaisvastuu on kuntayhtymän johtajalla. Riskienhallintaan liittyvistä ohjaus-, koordinointi- ja kehittämistehtävistä sekä seurannasta ja valvonnasta vastaa kuntayhtymän johtajan alaisuudessa turvallisuuspäällikkö. Toiminta-alueet jaetaan seuraavasti: työturvallisuus potilasturvallisuus tietoturvallisuus rakenteellinen turvallisuus ja kunnossapito liiketoiminta- ja palveluvastuuturvallisuus viranomaisyhteistyö ja valmiussuunnittelu ympäristöturvallisuus. Vastuut toiminta-alueilla jaetaan seuraavasti: Työturvallisuuden toiminta-alueesta ja yhteistoiminnan järjestämisestä vastaa työnantajan edustajana turvallisuuspäällikkö ja työntekijöiden edustajina työsuojeluvaltuutetut. Potilasturvallisuuden toiminta-alueesta vastaa johtajaylilääkäri. Tietoturvallisuuden toiminta-alueesta vastaa tietohallintopäällikkö. Rakenteellisen turvallisuuden ja kunnossapidon toiminta-alueesta vastaa rakennusmestari. Liiketoiminnan jatkuvuuden ja palveluvastuun toiminta-alueesta vastaa kuntayhtymän johtaja sekä tulosaluejohtajat.

14 Viranomaisyhteistyön ja valmiussuunnittelun toiminta-alueesta vastaavat turvallisuuspäällikkö sekä valmiusryhmä. Ympäristöturvallisuuden toiminta-alueesta vastaavat turvallisuuspäällikkö ja ympäristöryhmä. Tulosalueiden johto vastaa oman alueensa operatiivisen riskienhallinnan resursseista ja tuloksellisuudesta. Riskienhallinta huomioidaan osana tulosalueiden sisäisiä strategioita ja toimintaa. Turvallisuuspäällikkö tukee tulosalueita riskien hallinnassa ja avustaa riskienhallintaprosessissa. Jokaisella riskienhallinnan toiminta-alueella on oma riskienhallintapolitiikka sekä suunnitelma sen toteuttamiseksi: Työterveys- ja työturvallisuuspolitiikka ja työsuojelun toimintasuunnitelma tietoturvapolitiikka ja suunnitelma kiinteistöjen kunnossapidon ja turvallisuuden suunnitelmat, pelastussuunnitelmat strategia, toiminta- ja taloussuunnitelmat, talousarvio alueellinen turvallisuuspolitiikka, valmiussuunnitelmat ympäristöpolitiikka, ympäristöohjelma. Seuranta ja parantaminen Sosterin koko toiminnan riskien kartoitukset suoritetaan säännöllisesti ja merkittävien riskien kehittymistä sekä toimenpiteiden vaikutuksia seurataan jatkuvasti sähköisin tiedonkeruujärjestelmin. Tulosalueilla normaalien toimintasuunnitelmien osana ovat suunnittelukausittain sovittavat riskienhallinnan toimenpiteet. Keskushallinto ja turvallisuuspäällikkö valvoo ja seuraa prosessin etenemistä sekä tarjoaa tukea tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaikista poikkeamista tavoitellusta turvallisuustasosta raportoidaan kirjallisesti ja turvallisuuspäällikkö kokoaa tiedon keskitetysti ja havainnollisesti esitettävään muotoon. Erityisesti pyritään madaltamaan henkilöstön välittömän raportoinnin kynnystä myös läheltä piti -tilanteiden osalta. Poikkeamia riskien tavoitetasoista ja uusien riskien kehittymistä seurataan erilaisin omavalvontajärjestelmän tyyppisin menetelmin ja ottamalla käyttöön sähköinen raportointipalvelu koskien kaikkia riskejä. Kuntayhtymän luottamusjohdolle raportoidaan vuosittain ja aina tarvittaessa merkittävistä riskikohteista ja tapahtumista sekä esitellään jatkuvan parantamisen prosessin vaiheet, nykytila ja suunnitellut jatkotoimet. 4 Strateginen suunnitelma vuosille 2009-2011 EK 1 Lapsiperhepalvelujen tulosalue

15 Lapsiperhepalvelujen tulosalue tuottaa palveluja sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon palvelualueilla. Erikoissairaanhoidon palveluihin kuuluvat lasten ja varhaisnuorten somaattinen ja psykiatrinen sairaanhoito. Perusterveydenhuollon kokonaisuus muodostuu neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä perhepalvelukeskuksen tuottamista erityistyöntekijäpalveluista sisältäen perus- ja erityistason kasvatusja perheneuvonnan sekä psykologi- ja puheterapiapalvelut. Vuoden 2009 toiminnallinen painotus: Terveyden edistämistehtävässä erityinen huomio kiinnitetään alkoholi- ja päihdehaittojen varhaiseen havainnointiin ja puuttumiseen. Päihteiden käyttö otetaan puheeksi kaikissa asiakaskontakteissa, joissa työntekijälle nousee pienikin epäily tai huoli päihteiden käytöstä. Käynnistetään kotihoitoon tähtäävän toiminatamallin suunnittelu lasten psykiatrisen ja soveltuvin osin myös somaattisen osastohoidon vaihtoehdoksi. Palvelu suunnitellaan lapsille, joiden hoito ei edellytä ympärivuorokautista valvontaa ja hoitoa. Henkilöstön ammatillista kehittymistä tuetaan yksiköiden tavoitteita ja toimintaa tukevien koulutus-suunnitelmien avulla sekä tarjoamalla mahdollisuuksia työkiertoon. Tulosyksikköpäälliköille ja lähiesimiehille järjestetään johtamiskoulutusta. Erityistyöntekijöiden (psykologit ja puheterapeutit) rekrytointiin panostetaan, jotta vakanssit saadaan täytettyä ja palveluja voidaan tuottaa lähipalveluina tasapuolisesti kaikissa jäsenkunnissa. Ostopalvelut rajataan niihin erityistoimintoihin, joita ei ole mahdollista tuottaa itse tai niiden tuottaminen ostopalveluna on omaa toimintaa edullisempaa ja kustannusvaikutukseltaan perusteltua. Palveluprosesseja kehitetään yhteistyössä muiden tulosalueiden kanssa. Kustannusten hallitsemiseksi ja tehokkuuden lisäämiseksi tarkastellaan ja tarvittaessa sopeutetaan tilojen käyttöä ja henkilöstörakennetta yhdessä muiden elämänkaaritulosalueiden kanssa vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksia.

16 LAPSIPERHEPALVELUJEN TAVOITTEET JA NIIDEN SEURANTA 2009 Tavoite Tavoitetaso Mittari Vastuu ja raportointi Asiakkaat ja väestö - sovituissa yksiköissä, sovitulla kalenteriviikolla Talouden toteuma / seurantaraportti Kustannusvaikuttavuus Palvelunkäyttäjät tyytyväisiä saamaansa palveluun Palvelut tuotetaan kustannustietoisesti ja pienemmin resurssein kuin 2008 Yli 85 % palautteen antajista tyytyväisiä saamaansa hoitoon ja palveluun Sijaisten käyttö ei lisäänny Sijaisten palkkaosuus vakinaisten palkoista 2009 < 2008 Asiakastyytyväisyyskysely Tulosaluejohtaja - kerran vuodessa Tulosaluejohtaja ja yksiköiden päälliköt - tilinpäätös Uudistuminen ja henkilöstö Prosessit ja rakenteet Osaamista vahvistetaan, täydennyskoulutusvelvoite toteutuu Henkilöstöllä mahdollisuus tavoitekeskusteluun Ydinprosessit ja toimintamallit sujuvia asiakkaan, työntekijän ja palveluketjun näkökulmasta Vähintään 3 täydennyskoulutuspäivää / työntekijä Tavoitekeskustelut toteutuvat 100% vakituisen henkilöstön osalta Prosessien mallintaminen jatkuu Kotihoidon toimintamallin suunnitelma valmis 2009 Koulutusrekisteri Toteutuneiden tavoitekeskustelujen seuranta Itsearviointi ja / tai sisäinen auditointi ja johdon katsaus Esimiehet/ henkilöstötilinpäätös Tulosaluejohtaja ja esimiehet / kerran vuodessa

17 EK 2 Aikuisten palvelujen tulosalue Aikuisten palvelujen tulosalueen keskeiset toiminnalliset tavoitteet liittyvät uusien toimintamallien rakentamiseen tehokkaan ja kattavan palvelutuotannon varmistamiseksi. Tulosalueen sisäisten prosessien läpikäymisen avulla kartoitetaan niitä palvelutuotannon kapeikkoja, jotka haittaavat kuntalaispalveluiden tuottamista ja synnyttävät tarpeettomia kustannusrakenteita. Oman työn osuuden lisäämisellä pyritään vähentämään ostopalveluiden käyttöä. Omia tuotantotapoja kehittämällä sekä henkilöstöstä lähteviä uudistusprosesseja tukemalla tulosalue pyrkii lisäämään yksiköiden välistä yhteistyötä synergiaetujen saavuttamiseksi. Vuoden 2009 toiminnallinen painotus. Sairaanhoidon erikoisalojen kehittämistehtävät nivelletään osaksi KYS-Erva strategian laadintaa. Hoitoketjujen hallintaan liittyen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapintoja madalletaan edelleen. Psykiatrian, mielenterveystyön ja päihdehuollon kokonaisvaltaista linjaohjausta tarkennetaan. Perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnassa lisätään suunnitelmallisesti hoitotyön osuutta potilaskohtaamisissa. Lääkäripalvelujen saatavuus turvataan. Terveyden edistämiseen liittyen painotetaan aktiivi-ikäisen väestön terveydenhuollon järjestämistä. Työterveyshuollon toimintoja kehittämällä pyritään ennakoivaan terveydenhuoltoon, siten että toiminnan tulokset näkyvät konkreettisina tuloksina työyhteisöjen toiminnassa. Työterveyshuollon tavoitteet kartoitetaan yhdessä työorganisaatioiden kanssa. Työterveyshuollon tehokas järjestäminen tukee osaltaan perusterveydenhuollon toimintoja niin työelämän ulkopuolella olevien kuin myös lasten ja nuorten sekä vanhenevan väestön terveyspalveluiden alueilla. Tilaratkaisulla pyritään saavuttamaan tehokkuutta yli tulosalueiden toteutuvissa hoitoketjuissa. Tilatarkastelut toteutetaan niin piirin omistuksissa olevissa kuin sen vuokraamissakin tiloissa ja kaikkien jäsenkuntien alueilla. Vuoden 2008 aikana toteutettuja verisuonikirurgian, rintasyöpäkirurgian ja silmätautien mukaisia yhteistyörakenteita selvitetään myös muilla erikoisaloilla. Sairaanhoitopiirien mahdollisuuksia yhteistyön syventämiseksi selvitetään uusia toimintamalleja kartoittamalla.

18 AIKUISPALVELUIDEN TAVOITTEET JA NIIDEN SEURANTA 2009 Kohde Tavoite Tavoitetaso Mittari Vastuu ja raportointi Asiakkaat ja väestö Vastaaminen hoitotakuun vaateisiin Hoitotakuu toteutuu Odotusaika vuorokausina Tulosaluejohtaja ja tulosyksikköpäälliköt Prosessit ja rakenteet Ydinprosessien kehittäminen Määritelty omistajuus Itsearviointi Tulosaluejohtaja ja tulosyksikköpäälliköt Kustannus vaikuttavuus Uudistuminen ja henkilöstö Ostopalveluiden vähentäminen Tilojen käytön tehostaminen Henkilöstön osaamisen varmistaminen perustehtävässä riittävällä täydennyskoulutuksella Rekrytointitoiminnan uusiminen Oman työn käytön lisääminen Palvelutuotannossa olevien tilamäärien vähentäminen Ammatilliseen perustehtävään painottuvaan koulutukseen paneutuminen. Henkilökohtaisten rekrytointikontaktien lisääminen Tietojärjestelmäperustein rekrytointikanavien kehittäminen. Avoimien vakanssien täyttöasteen nostaminen Pinta-ala vähennys Yksiköiden koulutussuunnitelmien toteutumisen seuranta Kontaktien määrä Uusien kontaktisivustojen määrä Tulosaluejohtaja ja tulosyksikköpäälliköt - tilinpäätös Tulosaluejohtaja ja tulosyksikköpäälliköt - vuosittain henkilöstötilinpäätös

19 EK 3 Vanhusten palvelujen tulosalue Vanhusten palveluihin kuuluu erikoissairaanhoidosta ns. konservatiivisesta toimesta (sisätaudit, keuhkosairaudet, neurologia, neurofysiologia, ihotaudit sekä päivystys ja tarkkailu). Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen osalta tulosalueelle kuuluvat kotihoito (kotisairaanhoito ja kotipalvelu), laitoshoito (tk-vuodeosastot ja vanhainkodit), palveluasuminen ja yhteispäivystys. Tulosalueen avopuolen toiminnan painopisteet lähivuosina tulevat olemaan terveyden edistäminen sekä kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa selviytymisen tukeminen. Käytännössä tämä tarkoittaa vaiheittaista siirtymistä laitoshoidosta tehostettuun palveluasumiseen, kotihoidon vahvistamista, lyhytaikaisen kuntouttavan (kotona asumista tukevan) toiminnan kehittämistä, iäkkäiden ihmisten palveluohjauksen ja ennalta ehkäisevän työn kehittämistä sekä kuntouttavan työotteen olemista osana kaikkea arkityötä. Tavoitteena on asiakkaiden voimavarojen vahvistaminen, kannustaminen omavastuuseen ja asiakkaan ottaminen mukaan omaan hoitoon ja hoivaan vaikuttavaan päätöksentekoon. Erikoissairaanhoidossa painopisteenä tulevat olemaan päivystystoiminnan kehittäminen uudessa yksikössä, vuodeosastojen kuormitusasteen alentaminen ja polikliinisen toiminnan kehittäminen. Lisäksi painopisteenä on yhteistyön lisääminen muiden sairaanhoitopiirien kanssa ja mahdollisesti yhteisten yksikköjen perustaminen. Vanhusten palvelujen tulosalueelle esitetään toteutettavaksi seuraavat rakenteelliset toimenpiteet vuonna 2009: - Pihlajan vanhainkodin pitkäaikaisasumispaikkojen määrää vähennetään 45 paikkaa; jää 17 paikkaa. Vastaavasti lisätään tehostetun palveluasumisen ostoja. - Päivystystoiminnan kehittäminen ja mahdollinen keskittäminen Savonlinnan Keskussairaalan tiloihin - Erikoissairaanhoidon osastojen 4a, 4b ja 5a toimintaa supistetaan kesäajaksi (3-5 kk) - Henkilöstöä koskevat muutokset on esitetty erillisessä liitteessä

20 VANHUSTEN PALVELUJEN TAVOITTEET JA NIIDEN SEURANTA 2009 Tavoite Tavoitetaso Mittari Vastuu/Raportointi Asiakkaat ja väestö Kustannusvaikuttavuus Uudistuminen ja henkilöstö Prosessit ja rakenteet Tarkoituksenmukainen hoito ja palvelu Palvelujen tuottaminen Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen mukaisesti Päivystystoiminnan tarkoituksenmukainen keskittäminen Vakinaisen henkilöstön määrän suhteellinen osuus koko henkilöstöstä kasvaa Sairauspoissaolojen vähentäminen Yhteinen työ Toimivat palveluketjut Kotihoidon sisällön kehittäminen RAI-indeksin käyttö kotihoidossa Palveluketjun hallinta: oikeaaikainen hoito/hoiva Vuosittain lähestytään tavoitteen mukaista toimintaan 25 %- yksikköä Vuoden 2009 lopussa päivystystoiminnat uusissa tiloissa 2009 vähemmän määräaikaisia työntekijöitä kuin 2008 Poissaolojen määrä laskee 5 % Yhteiset Sosterin strategian mukaiset toimintatavat käytössä Kesk.palveluketjujen määrittely ja kuvaus Palveluketjujen/ prosessien yhteensovittaminen alueelliseksi toiminnaksi Prosessien mukainen toiminta Välittömään asiakastyöhön käytetyn ajan kasvu 10 % mobiilitekniikkaa hyödyntäen 30 % asiakkaista arvioitu vuoden lopussa Jonotuslistat Hoitojaksot Kotihoidon asiakkuudet Toteuman vertailu valtakunnalliseen tavoitetasoon Toiminta alkanut vuoden loppuun mennessä Henkilöstötiedostoista Henkilöstötiedostoista Itsearviointi ja auditointi Prosessien omistajuudet on määritelty ja prosessit tunnetaan Itsearviointi ja auditointi Työajan seuranta Asiakkuudet ja Raimittaristo Tulosaluejohtaja / osavuosikatsaukset Tulosaluejohtaja ja tulosyksikköjen päälliköt / tilinpäätös Tulosaluejohtaja ja päivystyksen vastuuhenkilöt / tilinpäätös Tulosaluejohtaja ja tulosyksiköiden päälliköt / vuosittain Tulosaluejohtaja ja tulosyksiköiden päälliköt / vuosittain Tulosyksiköiden päälliköt / vuosittain Tulosaluejohtaja Tulosyksikön päällikkö Tulosaluejohtaja ja tulosyksikön päällikkö EK 4 Ympäristöterveydenhuolto

21 Ympäristöterveydenhuolto tuottaa toimialaansa kuuluvat terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon palvelut kuntayhtymän jäsenkunnista Savonlinnan kaupungille, Enonkosken, Kerimäen, Punkaharjun, Rantasalmen, Savonrannan ja Sulkavan kunnille sekä ostopalveluina Juvan ja Puumalan kunnille. Kuluttajaneuvonnan palvelut tuotetaan jäsenkunnista Enonkosken, Kerimäen, Savonrannan ja Sulkavan kunnille sekä ostopalveluina Juvan ja Puumalan kunnille. Erikoistuminen otetaan kaikilla valvonnan osa-alueilla käyttöön viimeistään 1.1.2009. Erikoistumista tarkastellaan vuoden 2009 ajan sekä toiminnallisia että taloudellisia mittareita verrataan talousarvioon ja sen toteutumiseen. Ympäristöterveydenhuollon laatupolitiikka luo perustan valvonnan kattavuudelle ja valvontatoimen oikealle kohdentamiselle. SHQS -kriteeristön mukainen sosiaali- ja terveydenhuollon laaduntunnustus myönnettiin Sosterille vuonna 2008. Laatutyö on osana jokaisessa työsuoritteessa ja laadun kehittämistä jatketaan kehittämiskohteiden ja menettelytapaohjeiden työstämisellä. Näin yhdenmukaistetaan ja turvataan laadukas valvontatyö. Ympäristöterveydenhuollon omat painopistealueet mukailevat Sosterin painopistealueita ja ne on valittu terveyden edistämisen näkökulmasta. Vuonna 2009 painopisteenä valvonnassa on kouluikäiset nuoret (jatkoa v. 2008) ja päiväkoti-ikäiset lapset. Toimialakohtaisissa valvontasuunnitelmissa on valittu valtakunnallisten projektien lisäksi omia projekteja tukemaan painopistealueiden mukaista terveyden edistämisen valvontatoimintaa.

22 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON TAVOITTEET JA NIIDEN SEURANTA 2009 KOHDE TAVOITE TAVOITETASO MITTAAMINEN RAPORTOINTI Asiakkaat ja väestö Ruoka- ja vesiepidemioiden vähäinen esiintyminen < 5 epidemiaa v. 2009 Epidemioiden tilastointi Kolmesti vuodessa osavuosikatsauksessa Ympäristöterveydenhuollon palvelut toimialueella asuville ja toimiville Asiakkaiden tasapuolinen palvelutaso Säilytetään nykyinen palvelutaso ja toimipisteet kunnissa. Osavuosikatsaus Kustannusvaikuttavuus Tulosalueen toimintakulut hallinnassa Kulut pysyvät TA 2009 raamissa Seurantaraportit kuukausittain Kuukausittain Osavuosikatsaus Valvonnan ja eläinlääkinnän suoritetavoitteiden toteut. Toteutuma 100 % v. 2009 lopussa Seurantaraportit kuukausittain Kuukausittain Osavuosikatsaus Uudistuminen ja henkilöstö Valvontasuunnitelmien mukaisten maksujen periminen Erikoistuminen 60 %:lla elintarvikevalvonnan kohteista Jokaisella valvonta-alueella on väh. kaksi erikoisosaajaa Tervekuu ohjelma ja seurantaraportit Valvontasuunnitelmien toteutuminen Kustannusvaikutus Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus Osaamisen kehittäminen Koulutussuunnitelman mukainen Toteutuman seuranta Osavuosikatsaus Hyvä työympäristö Työmäärän tasainen jakautuminen. Työssäjaksaminen Suunnitelmien toteutuminen. Työtyytyväisyys Osavuosikatsaus Prosessit ja rakenteet Riskinarvioinnin tekeminen elint.- ja terveydensuojelul. mukaisille kohteille 60 %:lle kohteista Tervekuuohjelmalla kohteiden määrä/arv. kohteet Osavuosikatsaus Tarkastajaohjelmaan kohdetietojen päivittäminen 100 % kohteista Tervekuuohjelmalla Osavuosikatsaus EK 5 Tukipalveluiden tulosalue

23 Tukipalvelut -tulosalue tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon, potilasmaksutoimiston, tietohallinnon/arkistoinnin, kiinteistö- ja laitehuollon, laitos- ja vaatehuollon, lääkehuollon, välinehuollon, ravintohuollon sekä hankintatoimeen ja keskusvarastotoimintaan liittyviä palveluja kaikille kuntayhtymän yksiköille. Huollossa tukipalvelut tukevat kuntayhtymän palvelutoimintoja tuottamalla ja hankkimalla avustavia ja laadukkaita tavaroita ja palveluja. Tuotantotekijöiden hankinnassa ja tuotannossa toimitaan kokonaistaloudellisesti; erityistä huomiota kiinnitetään kilpailuttamisen oikeellisuuteen sekä yhteistoiminnan kehittämiseen. Hankintatoimen ulkoistaminen v.2008 on osa yhteistoiminnan kehittämistä. Hallintotehtävissä tulosalue luo edellytykset kuntayhtymän ylimmän johdon ja koko organisaation tulokselliselle toiminnalle huolehtimalla kuntayhtymän henkilöstöasioiden hoidosta henkilöstöpäällikön tukena sekä tietohallintoon ja arkistotoimeen liittyvissä tehtävissä. Taloushallinnossa tukipalvelut huolehtivat talouspäällikön tukena kuntayhtymän raha- ja laskentatoimesta siten, että se palvelee päätöksentekoa ja johtamista. Taloustoimi tuottaa tarvittavat käyttö- ja taloustiedot sekä tiedottaa niiden toteutumisesta hallitukselle, tulosalueille ja jäsenkunnille. Lääkehuollossa esitetään kahden farmaseutin ja lääkeapulaisen toimen perustamista lääkehuoltoon keskitettävien toimintojen toteuttamiseksi (kipulääkityksen valmistus, lääkkeiden automaatiojakelun varmistaminen, laajentuneen lääkehuollon toteutus). Tietohallintoyksikköä vahvistetaan esittämällä yhden järjestelmäasiantuntijan toimen perustamista (tietojärjestelmäsuunnittelija). Tulosalueen toimia esitetään lakkautettavaksi kuusi. Merkittävin henkilöstörakenteeseen liittyvä uudistus toteutetaan siirtämällä koko osastosihteerihenkilöstö ( 95 osastosihteeriä) sisäisen palvelun yksiköksi tukipalvelujen tulosalueen yksiköksi. Vastaava henkilöstöresurssivaraus poistuu muilta tulosalueilta ja jatkossa resurssin kustannukset jaetaan ns. vyörytysperiaatteella asianomaisille tulosalueille. Muutoksen tavoitteena on yhtenäistää osastosihteereiden hyvin kirjavaa tehtäväkenttää ja keskittää ko. henkilöstöresurssin johtaminen. Seuraavassa on lueteltu tukipalvelujen tavoitteet. Aiemmasta suunnitelmasta poiketen tavoitteiden määrää on karsittu ja tavoitetasot ja mittarit määritelty aiempaa täsmällisemmin.

24 Asiakkaat ja väestö (sisäinen asiakkuus) TUKIPALVELUJEN TAVOITTEET JA NIIDEN SEURANTA 2009 Tavoite Tavoitetaso Mittari Vastuu* Ydintehtävän Tulosaluejohtaja ja turvaaminen tukipalvelujen tulosalueen johtoryhmä avulla Kustannusvaikuttavuus Uusien toimintatapojen käyttöönotto toimintojen ulkoistamismahdollisuudet huomioon ottaen Riittävät, oikeaaikaiset ja kustannustietoisesti tuotetut palvelut Ta- vuoden aikana toteutetaan seuraavat uudelleenjärjest: - osastosihteeripal. organisointi kipulääkityspalv. uudelleenorganis. Toteutetaan kaksi kyselyä ta - vuonna lääkehuollon ja välinehuollon palvelujen saatavuudesta ja laadusta Hankkeen arviointi sen valmistuttua. Selvitys kattaa sekä toiminnan että kustannusvaikuttavuuden arvioinnin Tulosaluejohtaja ja ko. uudelleenjärjestelyistä vastaava tulosyksikön johtaja Uudistuminen ja henkilöstö Tukipalveluhenkilöstön saatavuus turvataan ja tietotaitotaso ylläpidetään. Muutostilanteissa rekrytointi huomioidaan. -(Kriittisten avaintoimintojen) Tukipalvelujen vakanssit täytetty.90 %:sti - Kaikilla tietojärjestelmiä käyttävällä henkilöstöllä päivitetty tietoturvapassi - Vakanssien täyttöaste, henkilöstön poissaolot. - Koulutuksen kattavuuden raportointi henkilöstötilipäätöksessä Tulosaluejohtaja Prosessit ja rakenteet Mobiilitoiminnan kehittäminen Kansallinen KANTO - hanke 1. Mobiilipalvelujen käyttöönoton tehostaminen niin hoitotyössä kuin hallinnossa sekä kotona asumisen helpottaminen mobiilivalvonta- laitteilla 2.Liittyminen pilottina KANTO hankkeeseen ereseptin ja earkiston osalta erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kohdalla. Saada aikaiseksi mobiilikäyttöiset työmenetelmät ja välineet: - kotihoito - takapäivystys - ambulanssi - hallinto ns. liikkuvat työntekijät Saada aikaiseksi uusien toimintaprosessien suunnittelu ja toteutus reseptin ja määräysten sähköiseen allekirjoitukseen ja toimitukseen. Hankkeen arviointi sen päättymisen jälkeen. Selvitys kattaa toimintaprosessien tehostumisen sekä kustannusvaikuttavuuden arvioinnin Uudet toimintaprosessikuvaukset ja selvitys toiminnan muutoksesta Tietohallintopäällikkö ja johtava tietojärjestelmäsuunnittelija Tietohallintopäällikkö

25 EK 6 Keskushallinnon ja terveyden edistämisen tulosalue Keskushallinnon henkilöstörakenne on vakiintunut edellisenä talousarviovuotena tehtyjen muutosten jälkeen. Erillisten hankkeiden keskittäminen pääsääntöisesti tulosalueen talousarvioon on edellyttää koordinaatiovastuun keskittämistä yhdelle keskushallinnon viranhaltijalle, sosiaalijohtajalle. Vastuuttamisen tavoitteena on saada tarkastustoiminnankin kannalta aukoton, hankkeiden toteutusta tukeva ohjaus- ja seurantajärjestelmä, jolloin etenkin ulkopuolista rahoitusta saavien hankkeiden hallinnointi keskittyy keskushallintoon ja sielläkin yhden henkilön virkavastuulle. Itse hankkeiden toteutuksesta vastaavat edelleenkin hankkeeseen nimetyt vastuuhenkilöt ja -ryhmät. Keskushallinnon ja terveyden edistämisen tulosalueelle keskitetään myös koulutukseen ja kehittämiseen liittyvät määrärahavaraukset, joilla tuetaan joko alueellisten - tai muutoin keskitettyjen koulutustapahtumien organisointi ja toteutus kustannusvastuineen. Tällaisia koulutustilaisuuksia ovat mm. luottamushenkilökoulutus, hoitotyön kehittämiseen liittyvät yhteiset ja keskitetysti järjestettävät koulutustilaisuudet, johtamiskoulutus, riskienhallinta ja laadunhallintaan liittyvät koulutukset. Terveyden edistämisen resursointia vahvistetaan sisäisin järjestelyin. Valmisteilla olevan terveydenhuoltolain keskeinen painotus liittyy terveyden ja hyvinvoinnin edistämistehtäviin ja vastaa täysin kattavasti SOSTERI:ssa vahvistettuja linjauksia. Vuodesta 2007 saadun hankerahoituksen turvin palkatun suunnittelijan resurssin jatkuvuus turvataan sisäisin henkilöstöjärjestelyin.