Päätös. Nro 38/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/482/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Päätös Nro 38/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/482/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2012 ASIA HAKIJA Penikkanevan turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Vaasan hallinto-oikeuden palauttama asia, Karstula Karstulan Morass Oy Suomäentie 190 43500 Karstula VIRANOMAISIA KOSKEVA MERKINTÄ ASIAN AIKAISEMMAT VAIHEET Ympäristölupavirastot on lakkautettu 31.12.2009. Aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) mukaan ympäristölupa-asiat kuuluvat aluehallintoviraston toimialaan. Aluehallintovirastoista annetun valtioneuvoston asetuksen (906/2009) mukaan Keski-Suomen maakunta kuuluu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialueeseen. Itä-Suomen ympäristölupavirasto Karstulan Morass Oy on jättänyt 10.9.2008 Itä-Suomen ympäristölupavirastoon Penikkanevan turvetuotantoaluetta koskevan ympäristölupahakemuksen. Ympäristölupavirasto on 15.10.2009 myöntänyt päätöksellään nro 96/09/1 ympäristöluvan Penikkanevan 59,4 ha:n turvetuotantoalueelle. Ympäristölupavirasto on hylännyt hakemuksen lohkon 2 osalta (10,2 ha) ja lohkon 3 tilaan Tapiola RN:o 18:0 rajautuvalta osalta (noin 2 ha). Päätöksen mukaan luvan saajan on maksettava Keski-Suomen TEkeskukselle vuosittain 450 euroa kalatalousmaksua. Päätöksessä on ollut muun muassa seuraavat lupamääräykset, jotka koskevat vesiensuojelurakenteita ja päästöjä vesiin (lupamääräykset 2, 3 ja 5), päästöjä ilmaan ja melua (lupamääräys 6) sekä tarkkailua (lupamääräykset 11 13): LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa

2 Päästöt vesiin _ 2. Kuivatusvedet on käsiteltävä kahden laskeutusaltaan ja kahden pintavalutuskentän avulla ympärivuotisesti hakemussuunnitelmasta ja ympäristölupavirastoon 8.9.2009 toimitetusta liitteestä 1 ilmenevällä tavalla. Lohkon 3 kuivatusvedet on käsiteltävä vähintään 2,3 ha:n pintavalutuskentällä ja lohkon 1 kuivatusvedet vähintään 1,3 ha:n pintavalutuskentällä. Sarkaojissa on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputki sekä kokoojaojissa virtaamaa tasaava pato. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomi ja pato. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueet on sijoitettava reunaojien sisäpuolelle. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, jotta turvetta ei joudu ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohi eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Eristys- ja reunaojia saa kaivaa ja syventää vain hakijan hallussa olevalla alueella. 3. Vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista. Vesienkäsittelyrakenteiden valmistumisesta on ilmoitettava Keski- Suomen ympäristökeskukselle ja Karstulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen tuotantoalueen kuntoonpanotöiden jatkamista. Pintavalutuskenttien oikovirtaukset on estettävä. Pintavalutuskentät on rakennettava siten, että kuivatusvedet saadaan jakaantumaan niille mahdollisimman tasaisesti ja siten, että kaikki käsitellyt vedet johdetaan mittapadon kautta laskuojaan. Lohkon 1 pintavalutuskentälle (1,3 ha) kuivatusvesiä saadaan johtaa aikaisintaan vuonna 2014. Lohkon 1 turvetuotantoalueen kuntoonpanotyöt saadaan aloittaa aikaisintaan vuonna 2014. Yksityiskohtainen lohkon 3 pintavalutuskentän rakentamissuunnitelma sekä lohkon 1 pintavalutuskentän kunnostamis- ja rakentamissuunnitelma on toimitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Vesienkäsittelyrakenteisiin voidaan niiden toiminnan tehostamiseksi tehdä sellaisia Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yleiseen tai yksityiseen etuun. _ 5. Penikkanevan turvetuotantoalueelle on nimettävä vastuullinen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle. Luvan saajan on selvitettävä lietekerroksen paksuus ja laajuus Myllyjoen suualueelta Lahnajärvestä ennen kuntoonpanotöiden aloittamista Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. _

3 Päästöt ilmaan ja melu 6. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän pöly- ja meluhaittaa. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän melua ja pölyämistä aiheuttavia. Imuvaunut on varustettava pölynerotussykloneilla tai teholtaan niitä vastaavilla pölynerotuslaitteilla. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Tuotantoalueelle on sijoitettava Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymä tuulen suuntaa ja nopeutta osoittava laitteisto. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. Tuulen suunnan ollessa länsi-luoteen suuntaan on pölyävä toiminta kielletty lohkon 3 luoteisosassa päätöksen liitekarttaan merkityllä alueella. Lohkon 3 hylätyllä alueella olevaa puustoa ei saa kaataa ennen kuin turvetuotanto on alueella kokonaan päättynyt. Alueen sijainti on merkitty päätöksen liitekarttaan. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä tasoa 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä tasoa 50 db (LAeq) klo 22 7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää tasoa 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä tasoa 40 db (LAeq) klo 22 7. _ Tarkkailu 11. Toiminnan käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailu on järjestettävä Vapo Oy Energia Länsi-Suomen yksikön turvetuotantoalueiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelman periaatteiden mukaisesti. 12. Toiminnasta on pidettävä hakemuksessa esitetysti käyttöpäiväkirjaa, jota on säilytettävä tarkkailujaksojen aikana siten, että tiedot ovat tarvittaessa ympäristöviranomaisten nähtävissä. Kuormitustarkkailua on tehtävä kuntoonpanovaiheessa ja turvetuotantovaiheessa talvikaudella (1.12. 31.3.) kerran kuussa ja muulloin (1.4. 30.11.) kahden viikon välein. Turvetuotantovaiheen kuormitusta on tarkkailtava lohkon 3 pintavalutuskentän alapuolelta vuosina 2011, 2012, 2016 ja 2018 ja lohkon 1 pintavalutuskentän alapuolelta vuosina 2016 ja 2018. Turvetuotantovaiheen tarkkailuvuosina on vuosittain kevättulvakaudella kuukauden ajan otettava näytteet kerran viikossa sekä mahdollisuuksien mukaan kaksi rankkasateen aikaista ja yksi talvitulvan aikainen näyte. Puhdistustehoa tulee tarkkailla kuormitustarkkailuvuosina ottamalla näyte kentille menevästä vedestä kesä-, heinä- ja elokuun ensimmäisen kuormitustarkkailun näytteenoton yhteydessä. Kuormitustarkkailun laaja analyysivalikoima tehdään talvikaudella joka toisella ja kesällä joka kolmannella näytteenottokerralla, ja muina aikoina tehdään suppean analyysivalikoiman mukaiset määritykset. Analyysivalikoimat on selostettu ha-

4 Vaasan hallinto-oikeus kemuksessa. Kuormitustarkkailun näytteenoton yhteydessä on mitattava virtaama. Käyttö- ja kuormitustarkkailuohjelmat on toimitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. 13. Vesistövaikutuksia on tarkkailtava Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja kalataloudellisia vaikutuksia Keski-Suomen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Vaikutustarkkailusuunnitelmat on toimitettava asianomaisille viranomaisille hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Vesistö- ja kalataloudellinen tarkkailu on mahdollista tehdä yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. _ Vaasan hallinto-oikeus on 9.11.2010 antamallaan päätöksellä nro 10/0632/3 kumonnut ympäristölupaviraston asiassa antaman päätöksen ja palauttanut asian Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti: Ympäristölupavirasto on riittävän kuvatusvesien puhdistustehon varmistamiseksi hylännyt hakemuksen lohkon 2 osalta (10,2 ha) lupapäätöksestä ilmenevin perustein. Lupapäätöksessä on määrätty, että pinta-alaltaan 1,3 hehtaarin pintavalutuskentälle saa johtaa kuivatusvesiä lohkolta 1 aikaisintaan vuonna 2014, jolloin nyt ajourilla oleva kenttä on todennäköisesti riittävästi kasvittunut. Karstulan Morass on valituksessaan vaatinut lohkon 2 hyväksymistä tuotantoalueeksi ja samalla esittänyt lohkolle 2 omaa pinta-alaltaan noin yhden hehtaarin kokoista pintavalutuskenttää. Hakemuksessa esitetyille lohkojen 1 ja 2 yhteiselle pintavalutuskentälle (kooltaan 1,3 ha) johdettaisiin muutoksen jälkeen lohkon 1 vedet. Lohkon 3 vedet johdettaisiin aikaisemman mukaisesti noin 2,3 ha:n kokoiselle pintavalutuskentälle. Keski-Suomen työ- ja elinkeinokeskus ja Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ovat vastineissaan esittäneet asian palauttamista lupaviranomaiselle käsiteltäväksi. Hakijan valituksessaan esittämä muutos tarkoittaisi kokonaan uuden vesienkäsittelyjärjestelmän rakentamista lohkon 2 pohjoisosaan. Uuden vesienkäsittelyjärjestelmän myötä hakemuksessa esitetylle pintavalutuskentälle johdettaisiin lohkon 1 vedet. Hallinto-oikeus pitää hakijan valituksessaan esittämää vesiensuojelurakenteiden muutosta olennaisena ja katsoo, että asia on palautettava lupaviranomaiselle käsiteltäväksi. Lupaviranomaisen tulee koko toimintaa koskevassa lupaharkinnassa tarkastella, onko suunniteltu vesienkäsittely riittävä ottaen erityisesti huomioon vesienhoidosta annetun lain tavoitteet sekä se, täyttyvätkö lupaedellytykset myös lohkolle 2.

5 Pölyäminen HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupavirasto on lohkolla 3 supistanut tuotantoaluetta (noin 2 ha) tilalla Tapiola RN:o sijaitsevan lähteen suojelemiseksi sekä melu- että pölyhaittojen ehkäisemiseksi. Ympäristölupavirasto on lisäksi rajoittanut lohkolla 3 pölyämistä aiheuttavaa toimintaa tuulen ollessa länsi-luoteen suuntaan, kohti lähiasutusta. Maire Peltoala asiakumppaneineen pitää suojakaistaa ja pölyrajoituksia toiminnasta aiheutuvan pölyhaitan ehkäisemiseksi riittämättöminä. Valituksessa vaaditaan pölyävän toiminnan kieltämistä koko lohkolla 3 tuulen ollessa asutukseen päin sekä pidentämään ja leventämään ympäristölupaviraston määräämää suojakaistaa lohkolla 3 lähteen säilyttämiseksi sekä toiminnasta aiheutuvien pöly- ja meluhaittojen vähentämiseksi. Asiakirjoista saatavien tietojen perusteella lähin asuinrakennus sijaitsee noin 250 metrin etäisyydellä luoteessa ja seuraavat kaksi asuinrakennusta noin 500 ja 550 metrin etäisyydellä lännessä tuotantoalueen reunasta mitattuna. Maire Peltolan ja hänen asiakumppaniensa omistama asuinrakennus sijaitsee noin 550 metrin etäisyydellä lännessä. Kun otetaan huomioon asuinrakennusten sijainti ja se, että kyseessä on uutta turvetuotantoa koskeva toiminta, hallintooikeus katsoo, että hakemukseen on liitettävä ainakin lohkon 3 osalta riittävät selvitykset pölyn leviämisestä ja pölyhaittojen vähentämisestä. Lisäksi hakemuksessa on selvitettävä laskeumapölyn vaikutus lohkon 2 läheisyydessä sijaitsevan Vehkalammen tilaan. Asian palauttaminen kokonaisuudessaan lupaviranomaiselle Penikkanevan turvetuotantoalue käsittää lohkot 1, 2 ja 3. Hakemus on hylätty lohkon 2 osalta. Hakija on esittänyt valituksessa tehostavansa vesienkäsittelyä lohkon 2 lisäksi myös lohkolla 1. Asia on edellä palautettu kaikilta osin lupaviranomaiselle. Tämän johdosta hallinto-oikeus toteaa, että lupaviranomainen antaa lausunnon luvan myöntämisedellytysten täyttymisestä, toiminnan ympäristövaikutusten rajoittamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä ja toiminnasta kalataloudelle aiheutuvien vahinkojen hyvittämisestä. Aluehallintoviraston varattua 24.1.2011 hakijalle mahdollisuuden täydentää hakemustaan Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä nro 10/0632/3 edellytetysti on hakija 3.3.2011 toimittanut hakemuksen täydennyksen aluehallintovirastoon. Hakemusta on täydennetty aluehallintoviraston pyynnöstä uudestaan 13.4.2011. Hakemusta on selostettu tässä palauttamisen jälkeisessä käsittelyssä 10.9.2008 toimitetun hakemussuunnitelman ja sen täydennysten sekä asian palauttamisen jälkeen 3.3.2011 ja 13.4.2011 toimitettujen hakemusten täydennysten perusteella. HAKEMUS Hakemus koskee Penikkanevan uuden 75,4 ha:n turvetuotantoalueen toimintaa. Penikkaneva sijaitsee Karstulan kunnan Kimingin kylässä noin 16 km Karstulan keskustasta pohjoiseen ja noin 12 km Kyyjärven keskustasta itään. Lisäksi haetaan lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta

6 huolimatta sekä oikeutta johtaa kuivatusvedet tilalla Pohja RN:o 1:28 sijaitsevan metsäojan kautta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminta Yleiskuva toiminnasta Kyseessä on uusi turvetuotantoalue. Toiminnalla ei ole aikaisempaa lupaa. Tuotantoalue sijaitsee hakijan hallinnassa olevilla alueilla tiloilla Lisä-Ojala RN:o 34:0, Lisä-Väliaho RN:o 22:0, Lisä-Kivimäki RN:o 1:24, Lisä-Takala RN:o 1:23, Lisä-Puumala RN:o 1:229 ja Pohja RN:o 1:28. Penikkanevaa ei ole merkitty turvetuotantoalueeksi 14.4.2009 ympäristöministeriön vahvistamassa Keski-Suomen maakuntakaavassa. Keski- Suomen 3. vaihemaakuntakaavan laatiminen on kesken. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on osoittaa alueita turvetuotannolle sekä suojella arvokkaita suoluonnon kohteita. Vaihemaakuntakaavan luonnoksessa Penikkaneva on merkitty turvetuotannon kannalta tärkeäksi suoalueeksi (tuo). Suunnittelumääräyksen mukaan alueen maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että turvevarojen hyödyntäminen on mahdollista luontoarvot turvaten. Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Karstulan itäisten ja läntisten vesistöjen rantayleiskaavan laatiminen on käynnissä. Tuotantoalueen kokonaispinta-alasta 75,4 ha on varsinaista tuotantoaluetta 64,2 ha, auma-alueita 6,6 ha ja vesienkäsittelyalueita 4,6 ha. Alueella aiotaan tuottaa jyrsinpolttoturvetta sekä ympäristöturvetta imuvaunulla. Vuosittainen tuotantomäärä on enimmillään 64 000 m 3. Tuotantoaika on toukokuusta syyskuun puoliväliin asti, noin 40 60 päivää vuodessa. Lisäksi tehdään kesällä tuotantoa valmistelevia töitä 20 30 päivänä sekä keväisin ja syksyisin tuotantoalueen kunnossapitotöitä 10 20 päivänä. Hakija hakee oikeutta johtaa kuivatusvedet tilalla Pohja RN:o 1:28 sijaitsevaa ojaa pitkin Myllyjokeen. Kuivatusvesien johtamisojaa syvennetään tilalla Pohja hakijan vuokraamalla alueella sekä tilalla Lisä-Puumala haki-

7 jayhtiön osakkaan omistamalla alueella, mutta muilta osin ojaa ei ole tarpeen kaivaa tai syventää. Vesienkäsittely ja päästöt vesistöön Vesienkäsittelymenetelmänä on sarkaoja-altaat päisteputkineen, kolme laskeutusallasta ja kolme ympärivuotista pintavalutuskenttää. Kentät toimivat luontaisella valumalla. Turvekerroksen paksuus kentillä on 1,0 2,0 m. Turve on rahkasaraturvetta ja pohjamaa on moreenia. Kaikkien pintavalutuskenttien alueilla on ojia. Lohkon 1 pintavalutuskentän pinta-ala on 8,1 % sen valuma-alueen pinta-alasta, lohkon 2 pintavalutuskentän 10,4 % ja lohkon 3 pintavalutuskentän 5,1 %. Pintavalutuskenttien alueilla oleviin ojiin tehdään ojakatkot. Vedet johdetaan kenttien yläosaan rakennettavista jako-ojista 10 metrin välein sijoitettavilla jakoputkilla pintavalutuskentille. Pintavalutuskenttien valuma-alueet ovat seuraavat: Tuotanto- ala, ha Auma- alueet, ha Yhteensä, Pintavalutuskenttä, lohko 1 (1,3 ha) 15,4 0,6 16 Pintavalutuskenttä, lohko 2 (1 ha) 8,4 1,2 9,6 Pintavalutuskenttä lohko 3 (2,3 ha) 40,4 4,76 45,2 Yhteensä 64,2 6,6 70,8 ha Pöly, melu ja liikenne Päästöt vesistöön on arvioitu muilta tuotantoalueilta saatujen ominaiskuormitusarvojen perusteella. Kuntoonpanovaiheessa vuotuiset nettopäästöt ovat 1 487 kg kiintoainetta, 658 kg kokonaistyppeä ja 19 kg kokonaisfosforia vuodessa. Tuotantovaiheessa vuotuiset nettopäästöt ovat 2 505 kg kiintoainetta, 456 kg kokonaistyppeä ja 15 kg kokonaisfosforia. Käytettäessä nykyaikaista pölynerottimella varustettua imuvaunua tapahtuu vain vähäisiä pölypäästöjä ilmaan. Tuotannosta aiheutuva melu on traktorin käyntiääntä. Imuvaunut varustetaan pölynerotussykloneilla. Hakijan laatiman pölyn leviämisarvion mukaan tuotannon pölypäästöistä ei aiheudu haittaa Vehkalammelle eikä lähimmille asuinrakennuksille, sillä pölyn määrä ei kyseisillä alueilla normaalisti ylitä arvoa 1 g/m 2 /kk. Arvion mukaan pölyhaitan vaikutusalue ulottuu noin 200 metrin päähän tuotantoalueen reunasta. Hakemuksen mukaan noin 300 metrin etäisyydellä turvetuotantoalueesta turvepöly voi muodostaa yli puolet haittaa aiheuttavasta pölymäärästä.

8 Varastointi ja jätteet Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Suurimmat viihtyvyyshaittaa aiheuttavat pitoisuushuiput ovat suhteellisen harvinaisia ja vaikeasti ennustettavia. Turve kuljetetaan pois pääosin syys-huhtikuussa, yhteensä 50 60 päivän aikana. Turvekuljetuksia on enimmillään 640 vuodessa. Kuljetukset tehdään alueen kuntoonpanon yhteydessä rakennettavaa tietä pitkin Hietaharjun metsätielle ja edelleen Siniselle tielle. Henkilöautoliikennettä on pääasiassa tuotantoaikana, mutta jonkin verran myös turvekuljetusten aikana. Traktorit kuluttavat tuotantokauden aikana noin 40 000 litraa polttoöljyä. Säiliöiden tilavuus on 3 000 5 000 litraa. Säiliöt varastoidaan varikolla. Traktorit huolletaan muualla huoltohalleissa, joten jäteöljyä ei tuotantoalueella synny. Muu toiminnassa muodostuva jäte varastoidaan varikolla ja toimitetaan keräilyyn. Toiminnassa syntyy kaivannaisjätteinä kantoja ja muuta puuainesta sekä kiviä, mineraalimaita ja lietteitä. Hakemus sisältää ympäristönsuojelulain 103 :n mukaisen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman, jossa edellä mainittujen jätteiden määrät ja käsittely on selostettu. Hakijan mukaan tuotannossa käytettävä vesienkäsittely on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Tuotantoalue sijoittuu kokonaan 1960-luvulla ojitetulle suoalueelle, joka on osaksi hakattua. Tuotantoalueen ulkopuolella etelän ja lännen välisellä alueella on ojitettujen alueiden ohella myös ojittamatonta tai harvaan ojitettua suoaluetta. Ojitusten takia suunnitellun tuotantoalueen luonnontilaisuus on kärsinyt ja vesitalous muuttunut. Alueella ei havaittu erikoisia kasvi- tai eläinlajeja. Alue on heikkokasvuista rämettä. Suotyypit edustavat niukkaravinteisia suotyyppejä. Kasvillisuusselvitys ja suotyyppien kartoitus on tehty 11.10.2009. Linnustoselvitys on tehty 29.5. ja 12.6.2009. Pesimälajisto koostui pääasiassa tyypillisistä metsälajeista, joista runsaimpia olivat peippo, metsäkirvinen ja pajulintu.

9 Vesistötiedot Asutus ja maankäyttö Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 250 300 metriä ja lähin saunarakennus noin 200 metriä luoteeseen tuotantoalueelta. Seuraavaksi lähimmät kaksi asuinrakennusta sijaitsevat noin 550 600 metriä länteen tuotantoalueelta. Tuotantoaluetta ympäröivät alueet ovat metsätalouskäytössä. Viivajoen valuma-alueella (14.445) ei ole tuotannossa olevia turvetuotantoalueita. Tuotantoalueen eteläpuolella, lähimmillään 250 300 metrin päässä, on Vehkalampi. Tuotantoalueen vesiä ei johdeta Vehkalampeen, eikä lammen rannalle ole asuinrakennuksia. Suojelukohteet ja pohjavesi Tuotantoalueen lähiympäristössä ei ole luonnonsuojelu- tai suojeluohjelma-alueita eikä pohjavesialueita. Tuotantoalueesta länteen 160 170 metriä on lähde. Alapuolinen vesistö ja veden laatu Penikkaneva sijaitsee Kymijoen vesistöalueella Viitasaaren reitillä Kivijärven-Vuosjärven alueen Viivajoen valuma-alueella (14.445). Viivajoen valuma-alueen pinta-ala on 157,6 km 2. Kuivatusvedet johdetaan laskuojaa pitkin Myllyjokeen ja edelleen Lahnajärveen. Lahnajärvestä kuivatusvesien johtamisreitti on seuraava: Lahnajoki Ylä-Kastejärvi Välijoki Ala-Kastejärvi Mustajoki Ylä-Viivajärvi Välijoki Ala-Viivajärvi Viivajoki Kivijärvi. Laskuojan valuma-alue laskussa Myllyjokeen on 430 ha ja Myllyjoen valuma-alue laskussa Lahnajärveen 2 310 ha. Myllyjoen keskivirtaamat (MQ) turvetuotantoalueen laskuojan purkukohdassa ovat seuraavat: koko vuosi 0,035 m 3 /s, joulu-maaliskuu 0,028 m 3 /s ja kesä-syyskuu 0,034 m 3 /s. Myllyjoen keskivirtaamat (MQ) laskussa Lahnajärveen ovat seuraavat: koko vuosi 0,189 m 3 /s, joulu-maaliskuu 0,150 m 3 /s ja kesä-syyskuu 0,185 m 3 /s. Lahnajärven vesiala on 251 ha, suurin syvyys 7,5 m ja keskisyvyys 2 m. Lahnajärven veden laatu on ollut vuosina 1995 2007 ruskeaa, melko hapanta ja humuspitoista. Veden keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus kuvaa rehevää veden laatua, kuten myös levien määrää ilmentävä keskimääräinen klorofylli-a-pitoisuus. Syvänteessä esiintyy ajoittain hapen vajausta. Matala alusveden happipitoisuus on aiheuttanut ravinteiden sedimentistä vapautumista. Esimerkiksi maaliskuussa 2004 alusveden happipitoisuuden ollessa 1,2 mg/l on kokonaisfosforipitoisuus ollut pintavedessä 32 µg/l ja alusvedessä 54 µg/l. Laadullisesti vesi on välttä-

10 Kalasto ja kalastus vän ja tyydyttävän rajoilla. Veden laadussa ei ole tapahtunut muutoksia vuosien 1995 2007 aikana. Ylä-Kastejärven veden laatu on pitkälti samanlaista kuin Lahnajärven. Ala-Kastejärvi on keskimääräisten ravinnepitoisuuksien perusteella vähemmän rehevä kuin Lahnajärvi ja Ylä-Kastejärvi. Kastejärvien veden laadussa ei niillä tehtyjen tarkkailujen perusteella ole tapahtunut muutoksia. Oinolan osakaskunnan mukaan alapuolisen vesistön kalastuksellinen merkitys on erittäin suuri. Kalastavia henkilöitä on vuosittain noin 200. Parhaiten menestyviä kalalajeja ovat hauki ja kuha, jota on istutettu Lahnajärveen, Kastejärviin ja Ylä-Viivajärveen. Kuhan lisäksi alueelle on istutettu haukea, järvitaimenta, harjusta ja rapua. Lahnajärvessä ja -joessa ei ole tällä hetkellä rapuja. Kuha lisääntyy alueella luontaisesti. Osakaskunnan arvion mukaan veden laatu on hyvää. Järvistä on pyydystetty vähäarvoista kalaa. Veden laatu on parantunut viime vuosina. Pudasjärven osakaskunnan mukaan Viivajärvessä ja -joessa on noin 200 kalastajaa. Viivajärven ja -joen veden laatu on tyydyttävää. Vesistön nuhraantuminen ja pyydysten limoittuminen on alueella hyvin yleistä. Jauhoniemen osakaskunta on tehnyt Viivajoella kalataloudellisia kunnostuksia. Viivajoessa on havaittu järvitaimenen kutukuoppia, joten alue toimii lajin luontaisena lisääntymisalueena. Vähäarvoisten kalojen runsaus ja hajakuormitus ovat vesien kannalta negatiivisia asioita. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Hakemuksen mukaan turvetuotantoalueen kuivatusvedet nostavat tuotantovaiheessa keskimäärin Myllyjoen kokonaisfosforipitoisuutta 4,4 µg/l, kokonaistyppipitoisuutta 176 µg/l ja kiintoainepitoisuutta 0,12 mg/l. Myllyjoen laskukohdalla kuivatusvedet nostavat keskimäärin Lahnajärven kokonaisfosforipitoisuutta 0,83 µg/l, kokonaistyppipitoisuutta 33 µg/l ja kiintoainepitoisuutta 0,02 mg/l. Hakijan arvion mukaan päästöillä ei ole vaikutusta alapuolisen vesistön veden laatuun. Toiminnasta ei aiheudu vahinkoa vesistössä. Alueellinen vesienhoitosuunnitelma Viivajoen valuma-alue sijaitsee Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueella. Vuoteen 2015 ulottuvan Keski-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan Lahnajärven ja Viivajoki Lahnajoki vesimuodostuman tila on asiantuntija-arvion perusteella hyvä. Lahnajärvi kuuluu tyyppiin matalat runsashumuksiset järvet ja Lahnajoki tyyppiin keskisuuret turvemaiden joet.

11 Ympäristöriskit Tulipaloja pyritään estämään puhaltamalla koneet huolellisesti tarvittaessa. Alueella on palokalusto ja työntekijät koulutetaan alkusammutukseen. Öljynvaihdot tehdään muualla. Mahdollisten öljyvahinkojen torjuntaan käytetään turvetta. Polttoainesäiliöissä on tankkauspistooli. Polttoainesäiliöt lukitaan ilkivallan varalta. Tulvat estetään jakoputkilla, jotka säännöstelevät veden virtausta pintavalutuskentälle. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakija esittää, että tarkkailu toteutetaan Vapo Oy Energian Länsi- Suomen turvetuotannon käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelman periaatteiden mukaisesti. Lohkon 2 (8,4 ha) ja lohkon 3 (40,4 ha) vesistövaikutuksia seurataan lohkon 3 pintavalutuskentän mittapadon alapuolelta ja lohkon 1 (15,4 ha) vesistövaikutuksia lohkon 1 pintavalutuskentän alapuolelta. Jokaisen pintavalutuskentän alapuolella on mittapato. Päästöjen vaikutuksia Lahnajärven veden laatuun seurataan järven pohjoispäästä, Vapo Oy:n kanssa yhteiseltä tarkkailupisteeltä. Korvaukset Hakijan arvion mukaan toiminnasta ei aiheudu korvattavaa vahinkoa. Toiminnan aloittamisluvan perustelut HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Toiminnan aloittamislupaa haetaan lähinnä pintavalutuskenttien, laskeutusaltaiden ja eristysojien valmistelua sekä tie- ja auma-alueita varten. Kaikki muut paitsi auma-alueet ovat tarpeen metsätalouskäytössä, vaikka turvetuotanto ei käynnistyisikään. Metsäojien perkaus alueella kuitenkin toteutettaisiin, vaikka alueelle ei tulisi turvetuotantoa. Hakija esittää 3 000 euron vakuuttaa, joka voidaan asettaa omavelkaisena takauksena. Hakemusta on täydennetty 3.3.2011 ja 13.4.2011. Hakemuksen täydennykset on selostettu edellä kertoelmassa. Penikkanevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus on aiemmassa käsittelyssä annettu tiedoksi kuuluttamalla Itä-Suomen ympäristölupavirastossa sekä Karstulan ja Kyyjärven kunnissa 23.10. 24.11.2008 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Vaasan hallinto-oikeuden palautettua asian aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi on hakijan täydentämä hakemus annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa sekä Karstulan ja Kyyjärven kunnissa 1.6. 1.8.2011 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Aluehallintoviras-

12 to on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueelta, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmältä, Karstulan ja Kyyjärven kunnilta sekä Karstulan ja Kyyjärven kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 1.6.2011 Viispiikkinen-lehdessä. Lausunnot Asian aikaisempi käsittely: Lausunnon ovat antaneet Keski-Suomen ympäristökeskus (nykyisin Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue), Keski-Suomen TE-keskus (nykyisin Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä), Karstulan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, Saarijärven-Karstulan seudun thky, Karstulan kunta ja Kyyjärven kunta. Tässä kerrotaan vain niiden lausunnon antajien esittämät vaatimukset, jotka eivät ole esittäneet vaatimuksia asian uuden käsittelyn yhteydessä. 1) Saarijärven-Karstulan seudun thky Aiheutuva melu ei saa ylittää päivällä klo 7 22 tasoa 55 db ja yöllä klo 22 7 tasoa 45 db. Pölypitoisuus ei saa ylittää asuntojen pihoilla valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta 711/2001 annettuja raja-arvoja. Lahnajärvi on rehevä ja pohjan happitilanne on ajoittain huono. Järven kuormitusta tulee pyrkiä vähentämään. Vesienkäsittely tulee olla mahdollisimman tehokasta. Ainakin Lahnajärven tila tulee tutkia perusteellisesti ennen turvetuotannon aloittamista. Tutkimuksissa tulee ottaa huomioon myös sedimentti ja sedimentaatio sekä petokalojen elohopeapitoisuudet. 2) Kyyjärven kunta Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuuttomia melu- ja pölyhaittoja. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Parasta käyttökelpoista tekniikka on otettava käyttöön soveltuvin osin. Asian uusi käsittely: 1) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistamassa Keski-Suomen maakuntakaavassa ei ole merkintää Penikkanevan kohdalla. Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava, jonka tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa turvetuotannon tarpeet ja turvata samalla suojelullisesti arvokkaita suoluonnon kohteita, on valmisteilla. Penikkaneva sisältyy vaihe-

13 maakuntakaavan alueisiin, joille on tehty vaihemaakuntakaavan valmisteluun liittyvässä TURVA-projektissa taustaselvityksiä. Karstulan itäisten ja läntisten vesistöjen rantayleiskaavan laatiminen on menossa. Kasvillisuusselvityksen ajankohta on ollut myöhäinen. 3. vaihemaakuntakaavan valmisteluvaiheessa tehdyn Penikkanevan suokasvillisuusselvityksen mukaan Penikkaneva on ollut aapasuo ja luonnontilaiset ja luonnonsuojelullisesti arvokkaat alueet sijoittuvat tuotantoalueen ulkopuolelle Hirsisaaren länsi- ja eteläpuolelle sekä lohkon 3 rajalle. Lausunnon mukaan turvetuotannon aloittaminen vaikuttaisi pitkällä tähtäimellä tuotantoalueen ulkopuolella oleviin luonnontilaisiin suon osiin. Vaikutusalueella esiintyy muun muassa Etelä-Suomessa uhanalaisiksi todetuista luontotyypeistä muurainkorpea, sararämettä ja kalvakkanevaa. Tilan Tapiola alueelle on Keski-Suomen metsäkeskus antanut 27.11.2008 päätöksen kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaisen ympäristötuen myöntämisestä. Päätös koskee noin 8 ha:n aluetta, joka rajautuu lohkoon 3 tilan ojittamattoman alueen kohdalla. Tuotantoalueella tai sen lähistöllä vaihemaakuntakaavan linnustoselvityksessä tai kasvillisuusselvityksen yhteydessä tavatuista linnuista ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunut muun muassa seuraavaa: Riekko on taantunut merkittävästi Etelä- ja Keski-Suomessa ja se on silmälläpidettävä laji. Turvetuotannon aloittaminen johtaisi todennäköisesti riekon häviämiseen Penikkanevalta. Lahnajärvi on luokiteltu asiantuntija-arviona luokkaan hyvä. Järvi on tyypiltään matala runsashumuksinen järvi. Järvi on rehevä ja a- klorofyllipitoisuudet ovat korkeat ja kokonaisfosforipitoisuudet ovat vuosina 1995 2007 vaihdelleet 27 97 µg/l ollen mediaaniarvona 39 µg/l. Hyvän ja tyydyttävän raja-arvo on vesienhoidossa kyseisellä tyypillä 55 µg/l. Kokonaisfosforin osalta pitoisuusmuutokset eivät todennäköisesti ole niin merkittäviä, että Lahnajärven tila muuttuisi merkittävästi vesienhoidon periaatteiden mukaisesti arvioituna. Karkean laskennallisen arvion mukaan kokonaisfosforin osalta vaarallisen kuormituksen raja-arvo on kuitenkin hyvin lähellä. Suurimmat mahdolliset vaikutukset tulevat todennäköisesti näkymään kiintoaineen ja orgaanisen aineksen määrän muutoksina etenkin Lahnajärveen purkautuvan Myllyjoen suualueella ja sitä kautta edelleen Lahnajärvessä. Tulee kiinnittää erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien toimivuuteen. Tulee ottaa huomioon nykyistä tarkemmin myös liukoisen humuksen aiheuttamat mahdolliset haitat. Nykyisellä kiintoainekuormituksen laskentatavalla arvioituna vuosikuormituksessa otetaan huomioon lähinnä vain ns. karkean kiintoaineen osuus, jolloin todelliset vaikutukset voivat olla arvioituja vaikutuksia huomattavammat.

14 Pintavalutuskentät täyttävät ennalta arvioiden parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset, jos ojat saadaan tutkittua, niin ettei oikovirtauksia synny. Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 96/09/1 mukaisesti lohkon 1 pintavalutuskentälle saadaan johtaa kuivatusvesiä aikaisintaan vuonna 2014. Lohkon 1 kuntoonpanotyöt saadaan aloittaa aikaisintaan vuonna 2014. Tämä määräys tulee pitää voimassa. Vesiensuojelurakenteet tulee tehdä ennen muuta turvetuotantoalueen kunnostusta. Eristysojiin tulee kaivaa 100 150 metrin välein lietekuopat ja eristysojia ei saa kaivaa suoraan vesistöön asti. Kaivu- ja kunnostustöitä ei saa tehdä tulva-aikana ja rankkasateiden aikana kunnostus on keskeytettävä. Lähimmälle asuinrakennukselle aiheutuvan pölyhaitan estämiseksi on perusteltua kieltää pölyävä toiminta lohkolla 3 tuulen suunnan ollessa länsi-luoteen suuntaan (vähintään ympäristölupaviraston päätöksen nro 96/09/1 liitekarttaan merkityllä alueella). Tarkkailu voidaan toteuttaa päätöksen nro 96/09/1 mukaisesti. Lisäksi vesistötarkkailupisteeksi tulee määrätä Myllyjoki (3392015, 6993595). Hakija on teettänyt vuonna 2010 Myllyjoen suualueelta Lahnajärvestä lietekerroksen paksuus- ja laajuustutkimuksen (päätöksen nro 96/09/1 määräys 5.) Toiminnan aloittamislupa voidaan myöntää pintavalutuskenttien kuntoonpanolle ja rakentamiselle lukuun ottamatta lohkon 1 pintavalutuskenttää. 2) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä Viivajoen valuma-alueella on Penikkanevan lisäksi ympäristölupakäsittelyssä Voimäensuon turvetuotantoalue (58,1 ha). Vetelänevan turvetuotantoalueen (48,1 ha) kunnostustyöt aloitetaan vuonna 2011. Hankkeiden yhteispinta-ala on 181,6 ha. Valuma-alueella ei ole tällä hetkellä turvetuotantoa. Hakijalle voidaan myöntää lupa seuraavin velvoittein: 1. Vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen tulee tarkkailla kalatalousryhmän hyväksymällä tavalla. Tarkkailu tulee aloittaa ennen kuntoonpanotöiden aloittamista riittävän vertailutiedon saamiseksi. 2. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tulee maksaa vuotuista 1 100 euron kalatalousmaksua käytettäväksi kalastolle, kalastukselle tai

15 rapukannalle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemistä tai vähentämistä tarkoittavien toimenpiteiden toteuttamiseen. 3. On sovellettava kulloinkin parasta tiedossa olevaa tekniikkaa ja parasta käytäntöä. Pintavalutuskentän toimivuuteen varsinkin ääriolosuhteissa ja talviaikana tulee kiinnittää erityistä huomiota. 4. Lupa toiminnan aloittamiselle ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa voidaan myöntää pintavalutuskenttien rakentamiselle lukuun ottamatta lohkon 1 pintavalutuskenttää. Hankealue sijaitsee kalataloudellisesti arvokkaalla alueella. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on määrittänyt Viivajoen kalastusasetuksen 51b :n mukaiseksi lohi- ja siikapitoiseksi vesistöksi. Järvitaimen on erittäin uhanalainen napapiirin eteläpuolella. Taimenkannat ovat Keski- Suomessa edelleen huolestuttavan alhaiset. Lievä noususuunta poikastiheyksissä viime vuosina kääntyi 44 %:n notkahdukseen vuonna 2010. Viivajoen kalataloudellinen kunnostus valmistui vuonna 2000. Viivajoki on yksi alueen tärkeimmistä koskikalastuskohteista. Viivajoella on merkitystä taimenen lisääntymiselle. Tällaiset vesialueet ovat tärkeitä maakunnan taimenkantojen elvyttämistyössä. Alapuolisten järvien välillä on kala- ja raputaloudellisesti merkittäviä virtavesialueita. Ympäristönsuojeluasetuksen 11 edellyttää, että jos toiminta aiheuttaa päästöjä vesistöön, hakemuksessa on oltava tiedot purkuvesistön kalastosta ja kalastuksesta sekä selvitys vaikutuksista kalastoon ja muihin vesieliöihin. Hakemus on kalasto- ja kalastustietojen osalta puutteellinen, tiedot perustuvat vain Oinolan osakaskunnalle lähetettyyn tiedusteluun. Alapuolella on myös muiden tahojen hallussa olevia yhteisiä vesialueita, esimerkiksi Lahnajärvellä Kimingin lohkokunta ja Ylä-Kastejärvellä Kivijärven jakokunnan vesialue ja Kivijärven valtionmaa. Tuotantoalueen valumavedet lisäävät alapuolisessa vesistössä rehevöitymisestä johtuvia haittoja sekä pohjan liettymistä, esimerkiksi pyydysten tavanomaista nopeampaa likaantumista. Turvetuotannon vesistövaikutukset heikentävät ainakin lohensukuisten kalalajien ja rapujen menestymistä. Kiintoaine voi tukkia järvitaimenen kutualueita ja heikentää soraikkojen läpivirtausta ja lisäksi rajoittaa rapujen levinneisyyttä ja lisääntymistä. Kuormitusarvio on tehty olettamalla, että vesienkäsittelyrakenteet toimivat tehokkaasti ottamatta huomioon riskitekijöitä ja poikkeuksellisia olosuhteita. Hanke heikentää alapuolisten vesistöjen tilaa ja osaltaan vaarantaa järvi- ja virtavesialueilla jo suoritettujen mittavien istutusten tuloksellisuutta. Kalatalousmaksulla kompensoidaan hankkeesta yleiselle kala- ja raputaloudelle aiheutuva vahinko. Maksulla voidaan pyrkiä säilyttämään lähinnä Lahnajärven, Kastejärvien ja Viivajärvien kala- ja rapukantoja sekä Mus-

16 Muistutukset ja mielipiteet tajoen, Välijoen ja Viivajoen taimenkantaa. Jos tarkkailutulosten perusteella osoittautuu mahdolliseksi, maksua voidaan käyttää myös pienimuotoisiin virtavesi- ja vesistökunnostuksiin lisääntymisalueiden luomiseksi virtakutuisille kalalajeille. Hakijan tulee olla selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. 3) Karstulan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Aloituslupa voidaan myöntää pintavalutuskenttien rakentamiselle. Vaikka lupa peruttaisiin, niin pintavalutuskentät toimisivat metsäojitusten vesiensuojelurakenteina. Muutoin aloituslupaa muutoksenhausta huolimatta ei tule myöntää. Aumamuovien varastoinnista ei saa aiheutua ympäristön roskaantumista. Muovit tulee toimittaa hyötykäyttöön tai muuhun jätteenkäsittelypaikkaan. Vesistökuormitusta on pyrittävä vähentämään ja käytettävä parasta mahdollista tekniikkaa. Pintavalutuskentät on rakennettava siten, että vesi jakautuu niihin tasaisesti. Metsäojat tulee tukkia siten, ettei oikovirtauksia synny. Lohkojen 2 3 auma-alueiden ympäri tulee kaivaa eristysojat, jotta valumavedet voidaan johtaa vesiensuojelurakenteiden kautta. Eristysojissa tulee olla esimerkiksi lietekuoppia, laskeutusallas tai virtaamansäätö. Vesiensuojelurakenteiden tulee toimia myös ylivirtaamatilanteissa. 4) Karstulan kunta Kunta on jättänyt samansisältöisen lausunnon kuin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Asian aikaisempi käsittely: 1) AA (Honkaniemi, 226-404-9-16): Muistuttajat ovat vastustaneet luvan myöntämistä. Myös Voimäensuon turvetuotantoalueelta aiotaan johtaa kuivatusvedet Lahnajärveen. Turvetuotantoalueiden kokonaiskuormitus tulee laskea. Lahnajärvi on nyt hyvässä kunnossa. Turvetuotannon aloittaminen pilaa järven ja sen virkistyskäyttömahdollisuudet huononevat. Muistuttajat vaativat korvauksia kaikista heille aiheutuvista haitoista. Muistuttajien kiinteistö sijaitsee Lahnajärven Talvilahdessa. 2) Kivijärven kalastusalue: Muistuttaja on vastustanut luvan myöntämistä. Jos lupa kuitenkin myönnetään, tulee lupa myöntää Oinolan osakaskunnan ja Jauhoniemen osakaskunnan muistutuksissa esitetyin ehdoin. Lisäksi lupaan tulee laittaa muun muassa seuraavat lupamääräykset:

17 Hakijan tulee selvittää Lahnajärven, Ylä-Viivajärven ja Ala-Viivajärven veden laatu ennen toiminnan käynnistämistä sekä seurata vedenlaatua. Vaikutuksia kalansaaliiseen ja kalastukseen tulee seurata kolmen vuoden välein. Kaikki tarkkailu- ja seurantaraportit tulee toimittaa tiedoksi Oinolan ja Jauhoniemen osakaskunnille sekä Kivijärven kalastusalueelle. Lisäksi rakentamisessa tulisi käyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteita, parasta käytäntöä ja tarpeellista vesiensuojelutekniikkaa. Sarkaojien lietesyvennyksien sekä laskeutusaltaiden tulisi olla riittävän suuria ja niiden säännöllinen seuranta ja tyhjentäminen on varmistettava. Rakentaminen tulee toteuttaa siten, ettei mahdollisia suuria tulvahuippuja pääse syntymään. Pintavalutuskenttien ja laskeutusaltaiden tulee olla oikein mitoitettuja. Pintavalutuskentän toimivuutta tulee seurata. Hakijan tulee seurata Lahnajärven, Kastejärvien, Ylä-Viivajärven ja Ala- Viivajärven vedenlaatua vähintään kolme kertaa vuodessa kerättävin pinta- ja pohjavesinäyttein. Näytteiden otto ja analysointi tulee tehdä puolueettoman osapuolen toimesta. 3) Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry: Muistuttaja on vastustanut luvan ja toiminnanaloittamisluvan myöntämistä muun muassa seuraavin perusteluin: Hakemus ei sisällä luontoselvitystä. Keski-Suomen reittivedet ovat pahemmin kuormitettuja kuin aiemmin on uskottu. Turvetuotantoalueiden kuivatusvedet ovat nykyään runsassoisten vedenjakajavesien pahimpia kuormittajia. Kuormitusta tulee vähentää, lisääminen on vastoin vesipuitedirektiivin tavoitteita. Ilmastostrategiset tavoitteet edellyttävät turpeenpoltosta luopumista. Penikkanevalla on paikallista merkitystä hillasuona ja metsästysmaana. 4) Oinolan osakaskunta: Muistuttaja on vastustanut luvan ja toiminnanaloittamisluvan myöntämistä. Lahnajärven vesi on ruskeaa, humuspitoista ja rehevää. Syvänteissä on ajoittain esiintynyt hapen vajetta. Järvi ei kestä lisäkuormitusta. Myös Voimäensuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet on tarkoitus johtaa Lahnajärveen ja Vetelänevan Ylä-Kastejärveen. Turvetuotantoalueita ja Penikkanevaa ei ole merkitty Keski-Suomen maakuntakaavaan turvetuotantoalueiksi. Yhteiskuormitus aiheuttaisi järvien kalakannoille tuhon. Kuormituksesta aiheutuisi happikatoja ja ravinteiden sisäkuormitusta. Petokalojen elohopeamäärät lisääntyisivät. Lahnajärvi, Ylä- ja Ala-Kastejärvi, Ylä-Viivajärvi ja Mustajoki ovat hyviä kalavesiä. Järviin on vuodesta 1994 lähtien tehty kalaistutuksia. Hankkeesta aiheutuisi järvien virkistyskäytön pilaantuminen. Hankkeesta aiheutuisi pöly- ja meluhaittaa. Hankealueella on monipuolinen eläinlajisto.

18 5) BB: Muistuttaja on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä ennen kuin on selvitetty Penikkanevan, Voimäensuon ja Vetelänevan turvetuotantoalueiden yhteisvaikutus Ylä-Kastejärveen. Lupahakemukset tulisi YSL 40 :n nojalla käsitellä yhtenä kokonaisuutena, koska valuma-alue on sama. Lahnajärvi ja Ylä-Kastejärvi ovat matalia vesistöjä. Ne eivät kestä nykyistä enempää kuormitusta. Nykyisin ne kuuluvat veden laadultaan luokkaan tyydyttävä/välttävä, ja vedet ovat erittäin humuspitoisia. Muistuttaja omistaa mökin Ylä-Kastejärven rannalla. 6) Jauhoniemen osakaskunta: Muistuttaja on vastustanut luvan myöntämistä. Jos lupa kuitenkin myönnetään, tulee toiminnalle asettaa muun muassa seuraavat lupamääräykset: Korvauksena kalakannan tilan heikkenemisestä ja kalansaaliin vähenemisestä muistuttajalle tulee tehdä Ylä- ja Ala-Viivajärveen kuhaistutuksia ja Väli- ja Viivajokiin järvitaimenistutuksia ja vesialueen arvon alenemisesta tulee maksaa vuotuinen 1 000 2 000 euron korvaus veden laatutarkkailun tulosten mukaisesti. Tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä. Pintavalutuskentän pinta-alan tulee olla vähintään 5 % valuma-alueen pintaalasta. Rakenteita on hoidettava. Imuvaunun poistoilma on puhdistettava. Hakijan tulee selvittää Ala-Viivajärven veden laatu ennen toiminnan käynnistämistä sekä seurata järven veden laadun muutoksia, myös elohopeapitoisuus tulee selvittää. Vaikutuksia kalansaaliiseen ja kalastukseen tulee seurata kolmen vuoden välein. Kaikki tarkkailu- ja seurantaraportit tulee toimittaa tiedoksi Jauhoniemen osakaskunnalle sekä Kivijärven kalastusalueelle. Toimintaa ei saa aloittaa ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ala-Viivajärvi ei kestä lisäkuormitusta. On otettava huomioon muilta turvetuotantoalueilta tulevan kuormituksen yhteisvaikutus vesistöön. Turvetuotanto lisää petokalojen elohopeapitoisuuksia ja vaikuttaa järvien virkistyskäyttöön. Ala-Viivajärvi on hyvä kalavesi. Viivajoen sähkökoekalastuksissa on saatu muutamia taimenen pienpoikasia. Ala-Viivajärveen on istutettu kuhaa ja planktonsiikaa säännöllisesti. Viiva- ja Välijokeen on istutettu järvitaimenta ja tehty rapujen siirtoistutuksia. Menetetty arvokalasaalis ja kalaston hoitopanos on korvattava istutusvelvoitteella. Ennen toiminnanaloittamista tehdyillä vedenlaatutiedoilla saadaan vertailutietoa. 7) CC ym. (Tapiola, 226-403-18-00, Rajamaa, 226-403-11-4 ja Lehtikuusikko 226-403-52-0): Muistuttajat ovat vastustaneet luvan ja toiminnanaloittamisluvan myöntämistä muun muassa seuraavilla perusteilla: Hanke olisi seutu- ja maakuntakaavan, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sekä ympäristönsuojelulain 6 ja 42 :ien ja vesilain 15, 17 a ja 18 :ien vastainen. Hanke vaikuttaisi vesiensuojelutavoitteiden toteutumiseen. Hankkeesta aiheutuisi naapuruussuhdelain 17 :ssä tarkoitettuja vaikutuksia. Voimäensuon ja Penikkanevan tuotantoalueiden yhteinen pinta-ala ylittää YVA-rajan. Hanke lisää hiilidioksidipäästöjä.

19 Voimäensuon ja Penikkanevan turvetuotantoalueilla tulee olla eri tarkkailupisteet Lahnajärvessä, koska ne sijaitsevat järven eri puolilla. Lahnajärvi ei kestä turvetuotantoalueilta tulevaa kuormitusta. Järven pohjassa on jo nyt todettu ajoittaista happikatoa. Kunnostusvaiheen kuormitusta ei ole arvioitu ollenkaan. Pintavalutuskentältä on poistettu puusto. Hakemuksen kartan mukaan kuivatusvesiä johdetaan muistuttajan tilan Rajaojaa pitkin Vehkalampeen, mikä kuormittaisi lampea. Vehkalampeen tulee myös pölyä. Myllyjoki, Vehkalampi ja Vehkapuro ovat vesilain 17 a :ssä tarkoitettuja pienvesiä. Muistuttajien tilalla on Penikkanevan lähde, noin 150 m:n päässä tuotantoalueesta. Lähde ilmentää sitä, että pohjavesi on lähellä maanpintaa. Vesilain 18 :ssä on pohjaveden muuttamiskielto. Muistutuksen liitteenä olevan metsäsuunnitelman (päiväys 31.7.2007) mukaan lähde on metsälain 10 :n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö. Muistuttajien tilalla on ympäristötukialueita. Jos Rajaoja kaivetaan auki ja vesiä johdetaan Nurkkasaareen, tuhoutuu kelopuusaari. Muistuttajat eivät anna lupaa ojan kaivamiseen ja vesien johtamiseen Rajaojassa. Tehty luontoselvitys on puutteellinen. Lähistöllä on havaittu talvella 2008 saukon, ilveksen ja karhun jälkiä, kyseiset lajit ovat luontodirektiivin liitteen IV a lajeja. Kasvillisuudesta ei ole tietoja ollenkaan. Penikkanevalla on virkistyskäyttömerkitystä. Toiminnasta aiheutuu melu- ja pölyhaittoja sekä vaaraa terveydelle. Toiminta vaikeuttaa muistuttajien metsätalouden harjoittamista, koska metsää on jätettävä suojapuustoksi. Jos ympäristölupa myönnetään, ovat muistuttajat vaatineet seuraavaa: Rajaojaa ei saa kaivaa. On jätettävä 200 m:n suojakaista muistuttajan tilan ja tuotantoalueen väliin ympäristötukialueiden ja lähteen sekä kuvion 35 turvaamiseksi. Koillisosan ojittamattoman alueen ja tuotantoalueen väliin on myös jätettävä 200 m:n suojakaista. Pölyävää toimintaa ei saa tehdä tuulen ollessa koillisesta, idästä tai kaakosta. Muistuttajien tilalla olevilla on sairauksia, jotka lisäävät pölyn haittoja. Hellekausina on tuotantoalueella oltava palovartija. Meluhaitan ehkäisemiseksi tuotantoa saa harjoittaa vain arkisin klo 8.00 20.00. Ennen toiminnan aloittamista on tutkittava Lahnajärven pohja. Tutkimus on toistettava säännöllisesti. Vesistötarkkailua on tehtävä. Kaloista

20 on tehtävä muun muassa elohopeamääritykset. Tulokset on toimitettava muistuttajille. Hakija tulee velvoittaa kunnostamaan Lahnajärvi toiminnan päätyttyä. Muistuttajat ovat vaatineet korvauksia metsän myynnin estymisestä, kiinteistön arvon alenemisesta, lakkasuon menettämisestä, metsän ja maiseman menetyksestä, varavedenottopaikan tuhoutumisesta sekä meluja pölyhaitasta. Muistutuksen täydennys on saapunut ympäristölupavirastoon 9.6.2009. Muistuttajat ovat esittäneet huolestuneisuutensa lohkojen 1 ja 2 vesille tarkoitetun pintavalutuskentän tilasta. Kentän puusto on poistettu ja maanpintaa on rikottu. Muistutukseen on liitetty valokuvia alueesta. On selvitettävä, täyttääkö alue pintavalutuskentälle asetetut vaatimukset. 8) DD ym. (Kalamatti 226-404-23-0 ja Kasukka 226-404-4-10): Muistuttajat ovat vastustaneet luvan ja toiminnanaloittamisluvan myöntämistä. Lahnajärvi ei kestä turvetuotannon kuormitusta. Saarijärven reitin vesistöt ovat laajasti turpeen tukahduttamia ja pohjakuoleman partaalla. Ylä- Viivajärvessä uimareita peittää turvekerros ja limalevä. Turvetta kulkeutuu myös tuulen mukana. Hanke on ristiriidassa vesienhoidon järjestämistä koskevan lain kanssa. Lomakiinteistöjen arvo laskee. Muistuttajien tila Kalamatti sijaitsee Lahnajoen varrella ja Ylä-Viivajärven rannalla. 9) EE ym. (Koivikko 226-404-5-12) (Kuusiranta 226-404-5-45 ja Toivonmaa 226-404-4-23): Muistuttajat ovat vastustaneet luvan ja toiminnanaloittamisluvan myöntämistä. Lahnajärven ja sen alapuolisen vesistön veden tila on jo nyt huolestuttavan heikko. Rantatonttien virkistys-, käyttö- ja myyntiarvo mitätöityvät. Ympäristölakia on muutettava, jotta siinä otetaan huomioon turpeennoston hiilidioksidipäästöt. On seurattava, mitä muutoksia tapahtuu alapuolisten vesistöjen pohjassa. Tilat Kuusiranta ja Toivonmaa sijaitsevat Ylä-Viivajärven rannalla. 10) FF ym. Muistuttajat ovat vastustaneet luvan myöntämistä ja yhtyneet muistutukseen 7). Muistutuksen 7) perusteena oleva tila jää perinnöksi osalle muistuttajia. Tilalle on suunniteltu matkailu- tai retkeilykeskusta. Jos lupa myönnetään, ei itä-koillistuulella saa tehdä pölyämistä aiheuttavaa toimintaa. Meluhaitta on estettävä. Palomääräysten on oltava tiukat. Lähteen kuivumisen varalta on oltava riittävät lupamääräykset. Hakemus on puutteellinen, koska se ei sisällä luontoselvitystä. Turvetuotanto pilaisi Myllyjoen ja Lahnajärven. Lahnajärvi on ollut laadullisesti tyydyttävän ja välttävän rajamailla. Pienet ja matalat vesistöt eivät kestä turvetuotannon kuormitusta. Sateiden lisääntyminen ja tulvat lisäävät päästöjä vesiin ja huuhtovat jatkuvasti paljaana olevilta turvekentiltä kiintoainesta vesiin.

21 11) GG (Pirttiaho 226-404-8-22): Muistuttaja on vastustanut luvan myöntämistä. Toissijainen vaatimus on ollut, että lupaehtojen tulee olla hakijan esittämiä tiukemmat. Lahnajärvi ei todennäköisesti kestä turvetuotannosta aiheutuvaa lisäkuormitusta. Järven hyvä kalakanta kärsii lisääntyvistä happikadoista. Järven virkistyskäyttöarvo heikkenee. Vaikutukset ulottuvat Viivajärvien kautta Kivijärveen ja sieltä eteenpäin. Raskasmetalli- ja elohopeapäästöjä ei ole lainkaan selvitetty. Myös Voimäensuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet aiotaan johtaa Lahnajärveen. Järvi ei kestä molempien tuotantoalueiden kuormitusta. Muistuttaja omistaa Lahnajärven rannalla ranta-aluetta, jonne on suunnitteilla loma-asuntoja. Lomaasuntotonttien hinnat laskevat. Arvonlasku on korvattava. 12) HH: Metsäojituksen päästöt vesistöön ovat pieniä verrattuna jatkuvaan turpeen nostoon. Metsäojat sammaloituvat ja heinittyvät jo ensimmäisenä vuonna. Metsäojituksista pääsee humusta järviin vähän verrattuna turvetuotantoon. Asian uusi käsittely: 1) Oinolan osakaskunta: Ympäristölupahakemus tulee hylätä. Turvetuotantoalueen kuormitus pilaisi alapuoliset vesistöt laajalta alueelta, koska vesialueet ovat suhteellisen pieniä ja matalia. Lahnajärvi ei kestä lisäkuormitusta. Myös Voimäensuon turvetuotantoalueen vedet johdetaan Lahnajärveen. Humuksen määrä on otettava huomioon. Humusta ei nykytekniikalla saada kiinni. Humuksen vesistövaikutuksia ei ole selvitetty. EU:n tuomioistuimessa on käsittelyssä hakemus, jossa vaaditaan turvetuotannon ympäristölupien käsittelyn keskeyttämistä, kunnes humuksen vaikutukset vesistöön on selvitetty. Osakaskunnan vesialueet ovat hyviä kalavesiä. Kalanpoikasistutuksia on tehty määrätietoisesti, muun muassa vuonna 2008 on istutettu 13 000 kuhanpoikasta ja 2 500 siianpoikasta. Toiminnalla on haitallisia välittömiä vaikutuksia kalakantoihin. Turvetuotanto lisää myös elohopeapitoisuusmääriä järvien petokaloissa. Hankkeen vaikutusalueella on vapaa-ajan asutusta, muun muassa Lahnajärven rannalla 10 mökkiä. Turvetuotanto pilaisi järvien virkistyskäytön. Vaikutusalue tunnetaan monipuolisesta eläinlajistostaan, muun muassa metson ja teeren soidinalueita on useita. 2) II ym. (Janila 226-403-11-2): Ympäristölupahakemus ja toiminnan aloittamislupahakemus on hylättävä. Suon kuivatus aiheuttaisi ympäristönsuojelulain 42 :n vastaista merkittävää ympäristön pilaantumista. Kuivatusvedet vahingoittaisivat jo ennestään kuormittunutta Lahnajärveä ja sen alapuolisia vesiä. Valuma-alueen vesiä rasittaisivat myös Voimäensuon ja Vetelänevan turvetuotannon kuivatusvedet. Vaikutukset ulottuisivat Kivijärveen asti. Pölyn leviäminen on arvioitu melkoisen alakanttiin. Yleisen arvion mukaan pöly kulkeutuu vähintään 800 m:n päähän. Toiminnasta aiheutuisi pölyhaittaa Ahvenniemen tilalla sekä muistuttajien mailla. Ahvenniemen