YmpäristöAgro II Peltojen sijainti ja lohkokoot Vaikutukset maatalouteen ja ympäristöön alueella Mikko Marjomaa 13.1.2014 Kuva: Antero Aaltonen Kuusamo
YmpäristöAgro II hankkeessa yhtenä osaalueena Maatalousmaankäytön uudet näkökulmat ja tilussijoitus 2012-2014 HANKE ON MAASEUTURAHASTON TIEDOTUSHANKE (hanke ei toteuteta tilusjärjestelyjä, vaan tiedottaa) Osion toteuttavat: Maanmittauslaitos ja ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset maisemanhoidon neuvonta Yhteistyössä yhteistyökumppaneiden kanssa mm. Rahoittaa P-P ELY, maaseuturahasto
Maatalousmaankäytön uudet näkökulmat ja tilussijoitus Tilusjärjestelyt maatilan ympäristöä ja kilpailukykyä parantavina tekijöinä. vähentää turhaa liikennettä järkevöittää tilan toimintaa, tilavaraukset luonnonmukaiselle peruskuivatukselle ja vesijärjestelyille esim. kosteikoille ja uomien muotoilulle
Tehdään peltolohkoaineistolla kuntakohtaiset selvitykset ja tilastot sekä selvitetään hankealueen kuntien kuivatustarpeet Esitellään selvitysten tulokset ja mahdollisuudet tilusrakenteen ja kuivatustilanteen parantamiseksi tiedotustilaisuuksissa maanviljelijöille, maanomistajille ja sidosryhmille. Tilaisuudet aloitetaan kuntatasolta ja niitä jatketaan kylätasolla. Tilaisuuksissa esille nousseista tai maanomistajien esille tuomista alueista valitaan 12-20 osa-aluetta (1-3/seutukunta) tarkemman tarkastelun kohteeksi. Näillä osa-alueilla selvitetään aluekohtaisesti lohkokokoa, kulkumatkoja, luonnonmukaista kuivatusta ym. asioita. Kylätason tilaisuuksien jälkeen on maanomistajilla mahdollisuus pyytää maanmittaustoimistolta alueelleen maksuton yksityiskohtainen tilusrakenteen tarkastelu eli tarveselvitys, jossa tutkitaan mitä mahdollisuuksia on tilusjärjestelyn eri keinoin parantaa alueen maankäyttöä. Tarveselvityksen jälkeen maanomistajat voivat halutessaan hakea varsinaisen tilusjärjestelyn suorittamista.
Maanmittauslaitos vuonna 2014 Vuoden 2014 alussa meillä on yksi ja yhtenäinen, valtakunnallinen Maanmittauslaitos. Maanmittaustoimistot ja valtakunnalliset tuotanto- ja palveluyksiköt poistuvat samoin poistuvat aluerajat toiminnasta. Toimialue muuttuu valtakunnalliseksi. 35 palvelupistettä Tuotanto tehdään seitsemässä ydinprosessissa. Kolme toimintayksikköä (tuotanto, tukipalvelut ja yleishallinto) sekä keskushallinto
Tilusjärjestelyjen vastuualueet
Tilusjärjestelyn taustaa Maatalouden rakennemuutos: Moni tila luopuu viljelystä ja myy tai vuokraa peltolohkonsa jatkaville viljelijöille. Hankittavat peltolohkot ovat usein kauempana ja pienempiä kuin viljelijän omat lohkot. Tilusrakenne pirstaloituu. Tilojen koko kasvaa, samalla peltolohkojen lukumäärä tiloilla lisääntyy ja lohkokoko pienenee.
Pirstaleinen tilusrakenne aiheuttaa erilaisia ongelmia Vaikuttaa teknologiavalintoihin. Lisää tuotantokustannuksia. Aiheuttaa ylimääräistä maatalousliikennettä teillä. Lisää viljelyyn kuluvaa aikaa. Hankaloittaa kuivatushankkeita
Tilusjärjestelyn sisältö Lohkokokoa suurennetaan kokoamalla hajanaiset peltolohkot yhtenäisemmiksi. Pellot pyritään siirtämään lähemmäs talouskeskusta. Vaihtuvilla alueilla suoritetaan lohkomuutoksista johtuvat tarvittavat mukauttamistoimet. Mukauttamistoimia ovat valtaojitukset, salaojitukset ja viljelysteiden rakentaminen
Esimerkki Kalajoki - Etelänkylä
Tilusjärjestelytoimitus 1-4 jakosuunni telmaehdo tusta jakosuunn itelmapää tös
1/IV Tilusjärjestelytoimituksissa tavoitteena huomioida myös tilan arvokkaita luonto- ja maisemakohteita Metsäsaareke Puukujanne Avoin viljelymaisema Pellon ja metsän reunavyöhyke Tulvapelto Perinnebiotooppi Kiviröykkiö Avoin viljelymaisema Kosteikko Talouskeskus pihapiireineen Tien pientareet Maisemapuu Avo-oja pientareineen, kosteikko
Karinkannassa tilusjärjestelyn yhteydessä toteutettuja kuivatusjärjestelyjä Perkuukatko Pohjapato Pohjapato
Lohkokoko Keskimääräinen lohkokoko Pohjois-Pohjanmaalla: 2,5 ha Lapissa: 1,69 ha Kuusamossa: 1,48 ha Posiolla: 1,67 ha Lähde: Peltoalueiden tilusrakenne ja sen parantamismahdollisuudet, Maanmittauslaitos 2013
Keskimääräinen talouskeskusetäisyys Pohjois-Pohjanmaalla: 3,6 km Lapissa: 6,35 km! Kuusamossa: 4,4 km Posiolla: 3,77 km Talouskeskusetäisyys (huom. Linnuntie etäisyys) Huom! Matka omistuksen mukaan. Vuokralohkojen suuri määrä pidentää huomattavasti matkaa! Esimerkiksi Kuusamossa talouskeskusetäisyys hallinnan mukaan yli 7 km linnuntietä!! Lähde: Peltoalueiden tilusrakenne ja sen parantamismahdollisuudet, Maanmittauslaitos 2013
Tilastotietoa Kuusamo ja Posio Koillismaalle ominaista: Suuri vuokralohkojen osuus: Kuusamo 53 % Posio 37 % Viljelyn nurmivaltaisuus: Kuusamo 84 % (kesanto 11%) Posio 92 % (kesanto 6%) Vesistöjen aiheuttama etäisyyshaitta Viljellyn maan käyttö Käyttöyksiköiden lukumäärä 821 Käyttöyksiköiden peltoalan kokojakauma (ha, kpl) 0-10 607 10-30 170 30-50 16 50-7 Kokonaispeltoala (ha) 6890,81 Vuokrattu peltoala (ha) 2585,8 Peltolohkojen lukumäärä 4904 Peltolohkojen pinta-alajakauma (ha, kpl) 0-2 3772 2-5 958 5-10 131 10-14 Peltolohkojen keskikoko (ha) 1,41 Peltolohkojen pinta-alalla painotettu keskietäisyys (m) 4435 Peltolohkojen etäisyysjakauma (m, kpl) 0-500 1279 500-1000 455 1000-3000 699 3000-5000 329 5000-10000 206 10000-193 Peltolohkojen etäisyysjakauma linnuntien mukaan (m, kpl) 0-5000 2912 5000-249 Lohkojen etäisyydet linnuntietä, yli 10 ha aktiivitilat 2066
Alle 2 ha lohkot Etelä- Kuusamo
Alle 2 ha lohkot Pohjois- Kuusamo
Ristikkäin Kulkeminen, yli 5 km Kuusamo
Ristikkäin kulkeminen ja peltolohkojen sijainti Kitkajärvien Itäpuoli kiinteistörakenteella
Ristikkäin kulkeminen ja peltolohkojen sijainti Virrankylä Takkusalmi alueella
PEKIRA-tutkimuksen tuloksia Pohjois- Pohjanmaalta Lohkokoko pienentynyt 10 vuodessa 9 % Etäisyys kasvanut 102% Pirstoutumishaitta 15,1 milj. /v Pirstoutumishaitta 805 /ha (pääomitettu) Maatalousliikennettä voisi vähentää Pohjois- Pohjanmaalla 1,49 milj.km/v. ja Lapissa 1,15 milj.km/v. Valtakunnallisesti voisi vähentää päästöjä 130 000 hiilidioksiditonnia vuodessa
Karkea vertailu tilusrakenteen vaikutuksesta työaikaan siirtoajon osalta Lypsykarjatila nyt 40ha, josta 25ha säilörehua, 5ha muuta nurmea ja 10ha viljaa peltojen keskietäisyys 3km tulevaisuudessa 80ha, josta 50ha säilörehua, 10ha muuta nurmea ja 20ha viljaa peltojen keskietäisyys 6km Säilörehun korjuun ja lannanlevityksen ajoaika traktorilla 4 edestakaista ajokertaa lohkolle säilörehunkorjuussa ja 3 ajokertaa lannanlevityksessä hehtaaria kohti (ajonopeus 15 km/h) (4*25 ha*6 km+3*10 ha*6 km):15 km/h = 52 h (780 km) = 6,5 työpäivää (8h/päivä) (4*50 ha*12 km+3*20 ha*12 km):15 km/h = 208 h (3120 km) = 26 työpäivää (4*50 ha*6 km+3*20 ha*6 km):15 km/h = 104 h (1560 km) = 13 työpäivää Lähde: MTK 05.02.2014
Mahdolliset kosteikot Posionjärven alueella (Lähde: Vemala aineisto, SYKE)
Mahdolliset kosteikot Ruka-Takkusalmi alueella (Lähde: Vemala aineisto, SYKE)
Mahdolliset kosteikot Suonnakylä - Vasaraperä alueella (Lähde: Vemala aineisto, SYKE)
Mahdollisuudet ympäristön parantamiseen alueella Eri toimenpiteitä kootusti alueella mm: Kosteikkojen rakentamisessa ja hoidossa maat sellaiselle omistajalle, joka on vesiensuojelusta kiinnostunut Ristiin kulkemisen selvittäminen aktiiviviljelijöiden kesken, lohkojenvaihdot sekä valtion maapankkitoiminta Kosteikkojen alle jäävän maan korvaaminen vaihtomailla Maanomistuksen ja lohkojen sopeuttaminen muutosten jälkeiseen tilanteeseen esim. tiet ja ojitukset
Haasteet järjestelyille: Maanomistajien kiinnostus ja vuokramaiden suuri osuus peltoalasta Vaihtomaiden saatavuus ja alueen muut maankäytön muodot Luonnonolosuhteet mm. kaltevat peltoalueet, topografia ja vesistöjen runsaus Rahoitus
Kuinka tästä eteenpäin? - Yhteistoiminta eri hankkeiden kanssa - Tiedotustilaisuudet - Maanmittauslaitoksen RIKU-hanke - Maanomistajien ja viljelijöiden oma aktiivisuus
Mikko Marjomaa 040-5798529 Kiitos osallistumisesta ja turvallista kotimatkaa! Kuva, Tero Kekkonen : Karinkannan alueen peruskuivatusta