Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen vähenee. Seurauksena on talouskasvun hidastuminen ja suotuisan työllisyyskehityksen heikkeneminen. Hyvinvoinnin säilyttäminen edellyttää energiaa. Teollisuus- ja palvelutuotanto Kotimainen kysyntä BKT Hyvinvoinnin edellytys on BKT:n kasvu. Energia yhtenä tuotannontekijänä pyörittää talouden rattaita. Työvoima Raaka-aine Energia Kilpailukyky Vienti Lähde: Energia ja ilmasto Suomen malli vuoteen 2025
Sähkön kokonaiskulutus 2013 (83,9 TWh) Metallinjalostus 10% Kemianteollisuus 8 % Muu teollisuus 5% Asuminen ja maatalous 28 % Teollisuus yhteensä 47 % (v. 2012 46%) Muu kulutus yhteensä 50 % (v. 2012 51 %) Metsäteollisuus 24 % Häviöt 3 % Palvelut ja rakentaminen 22 % Lähde: ET, päivitetty 23.1.2014
Sähkön hankinta energialähteittäin 2013 (83,9 TWh) Ydinvoima 27,1 % Jäte 1,1 % Turve 4,0 % Kivihiili 11,8 % Öljy 0,3 % Biomassa 12,8 % Vesivoima 15,2 % Nettotuonti 18,7 % Tuuli 0,9 % Maakaasu 8,1 % Lähde: ET, päivitetty 23.1.2014
Sähkön nettohankinta 2013 (83,9 TWh) Vesivoima 15,2 % Tuulivoima 0,9 % Ydinvoima 27,1 % Nettotuonti 18,7 % Erillistuotanto 9,7 % Yhteistuotanto, teollisuus 12,0 % Yhteistuotanto, kaukolämpö 16,4 % Lähde: ET, päivitetty 23.1.2014
Sähkön käyttö kasvaa 1/2 Teollisuudessa sähköllä korvataan polttoaineiden suoraa käyttöä. Sama kehitys on havaittavissa kotitalouksissa, jotka valitsevat lämmitysjärjestelmäksi usein lämpöpumpun energiansäästö-syistä. Automaattiset prosessinohjausjärjestelmät ohjaavat sähköisiä prosesseja tarkemmin ja paremmalla hyötysuhteella kuin polttoaineiden käyttöön perustuvia prosesseja. Pk-sektorilla samaan suuntaan vaikuttaa joustavien tuotannonohjausjärjestelmien käyttöönotto.
Sähkön käyttö kasvaa 2/2 Suuria tehomääriä voidaan ohjata tarkasti haluttuihin kohteisiin pienin häviöin ilman paikallisia päästöjä. Sähkön käytöllä lisätään tuottavuutta ja vältetään omat kattilainvestoinnit, poltinhuollot ja paikalliset ympäristökuormitukset. Kotitalouksissa asumisväljyys kasvaa ja samalla myös sähkölämmitettävä pinta-ala. Ruokakuntien koko on pienenemässä ja sen vuoksi kotitalouksissa käytettävien koneiden ja laitteiden lukumäärä kasvaa. Liikenteessä ladattavat hybridit voivat yleistyä nopeasti kalliin öljyn takia.
Sähkön hankinta- ja tuotantomahdollisuudet perusskenaariossa, TWh. 22.3.2013 7
Sähkön hankinta perusskenaariossa, TWh Edellisen vuoden 2008 ilmasto- ja energiastrategian mukaan, sähkön käyttö vuonna 2020 oli 98 TWh 22.3.2013 8
Teollisuuden ja rakentamisen sähkönkulutus sektoreittain perusskenaariossa, TWh. Edellisessä vuoden 2008 ilmasto- ja energiastrategiassa teollisuuden ja rakentamisen sähkönkulutus vuonna 2020 oli yhteensä 56 TWh. 22.3.2013 9
Energiasektorin haasteet Sähköntuotannon lisäkapasiteetin rakentaminen Sähkömarkkinoiden toiminnan parantaminen Sähkönsiirron pullonkaulojen poistaminen Päästökaupan vipuvaikutus sähkön markkinahintaan
Sähkön hinnan muodostuminen pohjoismaisessa sähköpörssissä Muuttuvat tuotantokustannukset ( /MWh) Kulutus Öljylauhde Kaasuturbiinit Suuntaa-antava sähkön hintataso nykyisin Vesivoima (ka.) Tuuli Tuonti Ydinvoima CHP Hiililauhde Tuotantokyky (TWh/a) 100 200 300 400 Kuva suunnilleen mittakaavassa
Pohjoismainen sähkön hinta ja CO 2 -päästökauppa Muuttuvat tuotantokustannukset ( /MWh) Suuntaa-antava sähkön hintataso päästökaupassa Kulutus Öljylauhde Kaasuturbiinit päästöoikeuksista aiheutuva muutos? Suuntaa-antava sähkön hintataso nykyisin Vesivoima (ka.) Tuuli Tuonti Ydinvoima CHP Hiililauhde Tuotantokyky (TWh/a) 100 200 300 400 Kuva suunnilleen mittakaavassa
Päästökauppasektorin ja sen ulkopuolisen sektorin päästöt perusskenaariossa (yhtenäinen viiva) ja tarkennetussa perusskenaariossa (katkoviiva) Suomen sitova tavoite ei päästökauppasektorilla on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 16% vuoden 2005 tasosta 22.3.2013 13
Uusiutuvien energialähteiden kehitys perusskenaariossa (yhtenäinen sininen viiva) ja tarkennetussa perusskenaariossa (katkoviiva) Vihreä viiva on tilastotietoa (prosenttia loppukulutuksesta) Suomen sitova tavoite uusiutuvien energialähteiden osuudeksi energian loppukulutuksesta on 38% vuoteen 2020 mennessä. 22.3.2013 14
Perusskenaarion ja tarkennetun perusskenaarion mukainen energian loppukulutus sekä vuoden 2008 strategian perus- ja tavoiteurat, TWh. Suomen tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta 20%:lla verrattuna vuonna 2007 arvioituun kehitykseen Tämä tarkoittaa, että energian loppukulutus on 310 TWh vuonna 2020 22.3.2013 15
Lisäkapasiteetin rakentaminen Perusvoiman tuotannossa ydinvoiman lisärakentaminen Uusiutuvien energialähteiden edistäminen erityisesti rakentamalla biovoimaloita yhdistettyyn lämmön ja sähköntuotantoon Vesivoimaa lisää jo valjastetuissa vesistöissä Yhdyskuntajätteiden polttolaitoksia kaukolämpövoiman tuotantoon Hajautettuun tuotantoon tuulivoimaa