VUOSIKERTOMUS 2011 KALLIOLAN KANNATUSYHDISTYS RY

VUOSIKERTOMUS 2011 KALLIOLAN KANNATUSYHDISTYS RY Kalliolan setlementti on vuonna 1919 perustettu pääkaupunkiseudulla toimiva monialayhdistys, jonka toiminta perustuu setlementtiarvoille. Kalliola tuottaa sosiaalialan palveluja ja kansalaisopistotoimintaa sekä ylläpitää kansalaistoimintaa ja vapaaehtoistyötä. Toiminnan keskiössä ovat kansalaisopisto, kansalaistoiminta ja vapaaehtoistyö, lastensuojelutyö, sosiaalinen nuorisotyö, päihdekuntoutus, rikosten ja riita-asioiden sovittelu, seniorityö ja vammaistyö. Kalliolan setlementin muodostavat Kalliolan Kannatusyhdistys ry, Kalliolan Nuoret ry, Kalliolan Senioripalvelusäätiö ja Kiinteistö Oy Helsingin Kalliola. Kalliola omistaa yhdessä Suomen Setlementtiliiton kanssa sosiaaliseen asumistuotantoon keskittyvän S- Asunnot Oy:n sekä on mukana pääkaupunkiseudun rikosuhripäivystystoiminnassa. Kalliola on Suomen Setlementtiliiton jäsenyhdistys ja näin osa kansainvälistä setlementtiliikettä. 1. TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Kalliolan setlementin toimintaa ohjaavia arvoja ovat luottamus yksilön ja yhteisön voimavaroihin, tasaarvoisuus, yksilön oikeuksien kunnioittaminen ja erilaisuuden hyväksyminen. Kalliolan toiminta-ajatuksena on läpi elämän kestävän oppimisen mahdollistaminen, elämänhallinnan edistäminen, ihmisten välisen vuorovaikutuksen tukeminen sekä yhteisöllisyyden toteuttaminen. Puoluepoliittisesti Kalliola on sitoutumaton. Kalliolan setlementti on monialatoimija. Se tuottaa sosiaalialan ja opetusalan palveluja, ylläpitää kansalaistoimintaa ja vapaaehtoistyötä sekä on yhteiskunnallinen vaikuttaja. Vuosi 2011 oli Kalliolan 92. toimintavuosi. Vuosi 2011 oli Kalliolan setlementin uuden strategian jalkauttamisen vuosi. Toiminnallisena tavoitteena oli laajentaa verkostoja hankkimalla uusia yhteistyö- ja kumppanuustahoja, keskittyä uusien innovatiivisten toimintatapojen ja työmuotojen kehittämiseen, lisätä Kalliolan tunnettavuutta ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttamistyöhön. Kalliolan rooli kansalaistoiminnan ja vapaaehtoistyön ylläpitäjänä ja kehittäjänä vahvistui. Toimintavuoden syksyllä Kalliola avasi uuden kansalaistoiminnan keskuksen Asukastalo Kylämajan Espoon Matinkylään. Kyseessä on kumppanuushanke, jossa keskeisinä toimijoina ovat Kalliolan lisäksi Espoon kaupunki ja Matinkylän alueella toimivat yhdistykset. Myös Kalliolan muiden jo aikaisemmin perustettujen kansalaistoiminnan keskusten toiminta ja kävijämäärät kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna. Kalliolan setlementissä tehtävä nuorisotyö on yksi pääkaupunkiseudun laaja-alaisimmista. Kalliolan Nuoret ry vastaa tästä kokonaisuudesta. Kalliolan Nuorten palveluksessa on tällä hetkellä lähes 50 päätoimista työntekijää. Toiminnassaan yhdistys on keskittynyt sosiaaliseen nuorisotyöhön. Toimintavuoden aikana Kalliolassa tehtävä nuorisotyö laajeni entisestään, kun Poikien Talo perustettiin. Poikien Talon toiminta tukee 10 28 -vuotiaiden poikien psykososiaalista kasvua ja kokonaisvaltaisen sukupuoli-identiteetin kehittymistä. Toimintavuoden aikana Kalliolan lastensuojelutyötä uudistettiin sekä toiminnallisesti että organisatorisesti. Uudistunut lastensuojelutyö tarjoaa vastaanotto- ja avopalveluja, pitkäaikaista sijaishuoltoa, kuntouttavia päihdepalveluja ja tukea psyykkisesti oireileville nuorille. Kalliola ylläpitää vastaanotto- ja avopalveluiden ohella kaiken kaikkiaan yhdeksää lastensuojelulaitosta. 1

Kalliolan päihdetyön vaikeudet jatkuivat. Useita työpaikkoja jouduttiin vähentämään hoitovuorokausimäärien laskettua ja palvelutuotannon supistuttua entisestään. Yli 20 vuoden ajan toiminnassa ollut Kiskon klinikka lakkautettiin toimintavuoden kesällä. Päihdetyön vaikeuksien taustalla olivat yhteiskunnalliset muutokset, jotka toisaalta vähensivät päihdekuntoutukseen käytettävissä olevia varoja ja toisaalta siirsivät päihdetyön painopistettä laitoskuntoutuksesta lyhytkestoisiin avopalveluihin. Kalliolan päihdetyö on perinteisesti panostanut juuri laitoskuntoutukseen. Päihdetyön vaikeudet korostuivat entisestään Kalliolan menestyttyä huonosti Helsingin kaupungin järjestämässä päihdetyötä koskevassa kilpailutuksessa. Helsingin kaupunki, joka on pitkään ollut Kalliolan päihdepalvelujen suurin ostaja, ostaa jatkossa vain Nurmijärven klinikan myllyhoidollisia laitoskuntoutuspalveluja. Kalliolan setlementin rooli yhteiskunnallisena keskustelijana ja vaikuttajana vahvistui entisestään. Kansalaistoiminnan keskukset, niiden työntekijät ja asiakkaat osallistuivat omien asuinalueittensa kehittämistyöhön ja niitä koskevien yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen yhdessä poliittisten päättäjien ja kaupungin työntekijöiden kanssa. Kalliolan toiminnan keskiössä oli ihmisten syrjäytymisen ennaltaehkäisy, jo syrjäytyneitten elämänhallinnan palautumisen tukeminen, nuorten ja pitkäaikaisasunnottomien asuttaminen, osallistuminen Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan toimintaan sekä Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman KASTE 2012 2015 ideointiin ja kehittämiseen. Kalliola on ollut mukana myös Vantaan Köyhyysasioitten neuvottelukunnan työskentelyssä. Kalliolan setlementissä työskentelee lähes 300 kokopäiväistä työntekijää, noin 350 tuntityöntekijää ja yli 100 vapaaehtoistyöntekijää. 2. KALLIOLAN KANNATUSYHDISTYS RY Kalliolan Kannatusyhdistys ry ylläpitää Kalliolan kansalaisopistoa, Nurmijärven päihdeklinikkaa avojatkohoito- ja asumispalveluineen, Kalliolan, Kilon, Lintuvaaran, Matarin, Mäkirinteen, Saunalahden ja Tiirakallion nuorisokoteja, Espoon vastaanottokotia, Tehostetun perhetyön yksikköä, Ryhmäkoti Jatkoa, Espoon kihlakunnan alueen sovittelutoimistoa, Ikäihmisten tietotupia sekä useita kansalaistoiminnan keskuksia pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2011 Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n henkilökuntaan kuului 188 kokopäivätoimista työntekijää, 424 tuntityöntekijää, joista 155 kansalaisopiston tuntiopettajaa sekä 120 vapaaehtoistyöntekijää kansalaistoiminnan piirissä. Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n nimeämät edustajat toimivat Kiinteistö Oy Helsingin Kalliolan ja S-Asunnot Oy:n hallituksissa, Kalliolan Senioripalvelusäätiön valtuuskunnassa ja hallituksessa, Kalliolan Nuoret ry:n johtokunnassa, Suomen Setlementtiliiton eri toimikunnissa ja työryhmissä, Päihdehuollon Valtakunnallisessa Yhteistyöryhmässä Päivytissä, Rikosuhripäivystyksen Uudenmaan aluetyöryhmässä, Heikki Waris instituutin johtoryhmässä, Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan johtokunnassa, Uudenmaan sosiaaliturvayhdistyksen hallituksessa, KASTEen Etelä-Suomen alueellisessa johtoryhmässä sekä lukuisissa muissa verkosto-, kumppanuus- ja yhteistyöhankkeissa. 2.1. Hallinto Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n puheenjohtajana toimi sosiaalineuvos Jouko Kalliomaa ja varapuheenjohtajana johtaja Marja-Riitta Mäkinen. Hallituksen muina jäseninä toimivat yliopettaja Elsa Keskitalo, toimitusjohtaja Pekka Korhonen, erityisasiantuntija Tuija Norlamo, kehittämispäällikkö Airi Partanen, professori Erja Saurama, rahoituspäällikkö Eija Venetkoski-Kukka ja ylilääkäri Tanja Vuorela. Hallitus piti viisi kokousta. Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 27.4. ja syyskokous 12.12. 2

Kalliolan setlementin johtoryhmään kuuluivat toiminnanjohtaja Timo Lemmetyinen, päihdetyönjohtaja Liisa Kallio, talouspäällikkö Tuija Lankinen, rehtori Ilona Maaperä, nuorisotyönjohtaja Kirsi Mäntyniemi-Sipilä, lastensuojelutyönjohtaja Kari Ollila, henkilöstöpäällikkö Matti Pihkala ja Kehittämisyksikön johtaja Matti Rajamäki. Johtoryhmä piti 12 kokousta ja kaksi koulutusseminaaria. 2.2. Henkilöstö Kalliolan henkilöstötoimen kehittämisestä vastaa henkilöstöpäällikkö. Hänen tehtäviinsä kuuluivat muun muassa henkilöstöprosesseista vastaaminen, työsuojeluasiat, työterveyshuollon yhdyshenkilönä toimiminen, työhyvinvointiasiat, työntekijäkoulutuksen koordinointi, työsopimuksiin ja työehtosopimuksiin liittyvät asiat sekä työsopimuksiin liittyvien käytäntöjen yhtenäistäminen talon sisällä. Henkilöstöön kohdistuvana kehittämishankkeena käynnistettiin vuoden 2010 alussa vuorovaikutustaitojen parantamiseen tähtäävä koulutuskokonaisuus Dialogista virtaa hanke. Se saatettiin päätökseen toimintavuoden kesäkuun loppuun mennessä. Hankkeen parhaat käytännöt otettiin välittömästi käyttöön. Toimintavuoden aikana saatiin päätökseen Kalliolan setlementtiä koskeva henkilöstöstrategia, jota ryhdyttiin jalkauttamaan muun muassa henkilöstön koulutussuunnitelmaa yhtenäistämällä. Työkyvyn tukemisen toimintamalli otettiin käyttöön vuoden 2011 lopulla. 2.3. Talous Taloustoimistossa työskentelivät talouspäällikkö, pääkirjanpitäjä, kirjanpitäjä ja kolme talousassistenttia. Taloustoimisto tuotti kaikki Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n taloushallinnon palvelut. Yhdistyksen tilintarkastajina toimivat Tom Sandell KHT JHTT ja Risto Ekholm KHT. Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n toiminnan kokonaistuotot olivat toimintavuonna 13 213 123,25 euroa (11.897.462,91 vuonna 2010) sisältäen Ray:ltä saatuja toiminta- ja kehittämistyön avustuksia 942 000 euroa (955.000). Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n tilikauden ylijäämä vuonna 2011 oli 175 215,45 euroa (vuonna 2010 +198 958 euroa). Varsinaisen toiminnan tulos oli 235 671,07 euroa ( 216 318 euroa) ja rahoituserien jälkeen 220 644,50 euroa (198 958 euroa). Poistot on tehty suunnitelmapoistojen mukaisesti, yhteensä 136 472,50 euroa (-149 770 euroa). Yhdistyksen pitkäaikainen velka oli tilikauden päättyessä 1 426 524,11 euroa (1 577 849 euroa). 2.4. Tietohallinto Tietohallinnossa työskenteli kaksi järjestelmävastaavaa talouspäällikön toimiessa osaston esimiehenä. Tietohallinnon konsultaatiopalvelut ostettiin Indecto Oy:ltä. 2.5. Viestintä Kalliolan setlementin viestinnästä vastaa toiminnanjohtaja yhdessä tiedottajan ja Kalliolan johtoryhmän kanssa. Kalliolan viestintä tukee työn ja tavoitteiden toteutumista sekä rakentaa ja ylläpitää Kalliolan setlementin yhteisökuvaa. Kalliolan sisäinen viestintä käsittää tiedonkulun ja vuorovaikutuksen, joka tapahtuu Kalliolan eri henkilöiden, henkilöryhmien ja yksiköiden välillä. Ulkoinen viestintä tukee palveluiden ja toimintojen markkinointia. Ulkoisella viestinnällä ylläpidetään ja kehitetään organisaation yhteisökuvaa avainkohderyhmissä. Toimintavuoden aikana työstettiin Kalliolan viestintästrategia vuosille 2011-2015 ja myös sen toimeenpano aloitettiin. Dialogista virtaa hankkeeseen liittynyt kehittämistehtävä Kalliolan brändin kirkastamiseksi saatettiin loppuun. Hankkeen aikana muun muassa toteutettiin kysely koskien mielikuvia Kalliolasta ja työstettiin Kalliolalle hissitarina. 3

Graafisen ilmeen yhtenäistämiseen tähtäävää työtä jatkettiin uudistamalla työalojen ja toimintojen esitteitä. Kotisivuja ja intranetiä kehitettiin pienten toiminnallisuuksien osalta sekä aktivoitiin työntekijöitä sisällöntuottajiksi. Kalliolan tapahtumia sekä toimintoja markkinointiin sosiaalisessa mediassa ja paikallislehdissä. Erityisesti kesällä Alppipuistossa järjestetty Kalliola Rock nousi suosituksi tapahtumaksi Facebook-näkyvyyden avulla. Mediatiedotuksen osalta tiedottaja teki yhteistyötä työalojen kanssa erityisesti uusien toimintojen osalta. Etenkin Poikien Talo uutena toimintona oli paljon esillä tiedotusvälineissä valtakunnallisella sekä paikallisella tasolla. Kalliolan johtoryhmälle järjestettiin mediaesiintymiskoulutusta sekä sosiaalisen median mahdollisuuksiin pureutuva koulutus. Sosiaalisen median osalta päätettiin työstää erillinen Some-strategia tulevan toimintavuoden aikana sekä luoda henkilöstölle suunnattu ohjeistus sosiaalista mediaa varten. 2.6. Kiinteistö Oy Helsingin Kalliola Kalliolan Kannatusyhdistys ry omistaa koko Kiinteistö Oy Helsingin Kalliolan osakekannan. Yhtiö omistaa Kalliolan setlementtitalon osoitteessa Sturenkatu 11, Helsinki. Talo sijaitsee Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n omistamalla tontilla. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi Jouko Kalliomaa ja muina jäseninä Eija Venetkoski-Kukka ja Timo Lemmetyinen. Yhtiön toimitusjohtajana toimi Timo Lemmetyinen ja varatoimitusjohtajana Tuija Lankinen. Toimintavuoden aikana työstettiin yhteistyössä Haahtela Oy:n kanssa joko vuonna 2013 tai 2014 toteutettavan Kalliolan setlementtitalon talotekniikan peruskorjaamisen suunnitteluprosessia. 2.7. S-Asunnot Oy S-Asunnot Oy on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n hyväksymä yleishyödyllinen asunnontuottaja, jonka omistajia ja taustayhteisöjä ovat Suomen Setlementtiliitto ja Kalliolan setlementti. S-Asunnot Oy tuottaa hyvin suunniteltuja, tehokkaita, turvallisia, rauhallisia ja kohtuuhintaisia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja yksinasuville ja perheille. Asunnoista noin ⅔ on yhden ja kahden hengen talouksille tarkoitettuja pienasuntoja. Kaikissa taloissa toteutetaan asukaslähtöistä palveluohjausta ja sosiaalista asukasisännöitsijätoimintaa. Asumisessa painotetaan asukkaiden yhteistoimintaa, turvallisuutta ja nopeaa häiriötilanteisiin puuttumista. S-Asunnot Oy:n kerrostalot sijaitsevat Helsingin Malmilla, Pohjois-Haagassa, Viikissä, Espoon Muurlassa ja Saunalahdessa sekä Tampereella Hervannassa. Asuntoja niissä on yhteensä noin 1000. 3. KALLIOLAN KANSALAISOPISTO Suomen setlementtiliikkeen 17 kansalaisopiston joukkoon kuuluva Kalliolan kansalaisopisto on yksi Suomen 197 kansalaisopistosta. Opiston toiminta on kaikille avointa asuinpaikasta riippumatta. Opisto on vapaan sivistystyön oppilaitos, joka järjestää kurssitoimintaa elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Toiminta pohjautuu setlementtiarvoihin ja ihmiskuvaan, jossa ihminen käsitetään kokonaisuutena. Kalliolan kansalaisopiston johtokuntaan kuuluivat sosiaalineuvos Jouko Kalliomaa, yliopettaja Elsa Keskisalo, toimitusjohtaja Pekka Korhonen, kehittämispäällikkö Airi Partanen, johtaja Marja-Riitta Mäkinen, erityisasiantuntija Tuija Norlamo, professori Erja Saurama, rahoituspäällikkö Eija Venetkoski- Kukka ja ylilääkäri Tanja Vuorela. Johtokunta kokoontui kolme kertaa. 4

3.1. Toiminta Opiston kielitarjonnassa painotus oli harvinaisemmissa kielissä. Ohjelmassa oli hollantia, portugalia, japania, turkkia, arabiaa, hepreaa, swahilia, thai-kieltä ja albaniaa. Tavallisen lähiopetuksen lisäksi sekä englantia että ranskaa pystyi opiskelemaan sähköpostitse omassa tahdissaan. Suomen kieltä opetettiin Kyläsaaren ja Punavuoren vastaanottokeskuksien asukkaille. Tandem-opetuksessa kaksi eri kieltä äidinkielenään puhuvaa henkilöä sitoutui vastavuoroisuusperiaatteella opettamaan toinen toiselleen omaa äidinkieltään käytännön tilanteissa. Kulttuurintuntemusta käytännön tasolla lisättiin japanilaisen ja afrikkalaisen ruoan kursseilla, jotka järjestettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen kanssa. Kurssit pidettiin Helsingin yliopiston opetuskeittiössä. Sandelsin tietotekniikkatiloissa järjestettiin ikäihmisille suunnattuja tietotekniikka- ja digikuvakursseja, joilla käytettiin ikäihmisten tietotekniikan opetukseen kehitettyä Tikas-menetelmää. Enter ry:n kanssa jatkettiin seniori-ikäisille tietokoneen käytön opastusta tuutori-vertaiskouluttajien avustuksella. Liikuntatarjonta sisälsi reipasta ja vauhdikasta liikuntaa, kuten afroa, astangajoogaa tai kuntonyrkkeilyä, sekä rauhallisempia lajeja, kuten asahia ja hathajoogaa. Liikuntaa suunnattiin eri ikäryhmille vauvajumpasta seniorilatinoon. LiikeStudiossa toimi liikunnan pienryhmiä, kuten Iyengarjooga, pilates, venyttely ja butotanssi. Tilan koko ja pieni opiskelijamäärä mahdollistivat henkilökohtaisen ohjauksen. Opiskelijat löysivät hyvin opiston uutuuskurssit, kuten capoeira ja nykytanssia aikuisille. Opiston taide- ja taitoaineiden tilassa, Pajassa, kokoontuivat kaikki keramiikkaryhmät, kuvanveisto, lyijylasi ja posliinimaalaus. Kalliolan kesäkodilla Laajasalossa tehtiin rakukeramiikkaa ja toteutettiin maalaus- ja piirustusviikonloppukurssi. Matalankynnyksen kursseja jatkettiin liikunnassa, taide- ja taitoaineissa ja tietotekniikassa. Kiinnostusta herättäneitä uusia kursseja olivat Improvisaatio, Etegami ja Kuvituksen perusteet. Ilmaisutaidon alueella uutuuksia olivat esimerkiksi Löydä äänesi! tai Kitaransoittoa aikuisille vasta-alkajille. Teatteri-ilmaisun ryhmät toimivat aktiivisesti ja esiintyivät myös eri tilaisuuksissa. Opistossa järjestettiin yhteistyössä Ikäihmisten yliopiston kanssa keväällä opintopiiri Ikkunoita Italiaan, joka esitteli yhteiskuntapoliittisesta näkökulmasta Italian lähihistoriaa. Syksyllä luentosarjan painopiste oli italialaisten arjessa ja populaarikulttuurissa. Kevään taidehistorian seminaari keskittyi Afrikan taiteeseen alkuperäisyyden näkökulmasta ja syksyllä aiheena oli maisema, mytologia ja arkkitehtuuri. 3.2. Kehittäminen Opiston kurssitoiminnan kehittämistä jatkettiin Opetushallituksen myöntämien opintoseteliavustuksen sekä laatu- ja kehittämisavustuksen turvin. Opintoseteliavustuksen kohteina olivat työttömät, 63 vuotta täyttäneet, eläkeläiset ja oppimisvaikeuksia kokevat. Avustusta kohdennettiin liikuntaryhmiin, taide- ja kädentaitoryhmiin sekä tietotekniikkaan. LAKE-avustuksella jatkettiin kestävän kehityksen hanketta, joka keskittyi aiheen teemojen jalkauttamiseen opiston kurssitoimintaan ja tuntiopettajien työhön. Maaliskuussa toteutettiin tapahtuma Ekologista elämää luomua, lähiruokaa ja kierrätyskoruja, jossa mm. Oma-maa -luomukauppa, Dodo ry, Täysjyvä Gourmet Oy sekä Mereija Oy esittelivät toimintaansa ja myivät tuotteitaan. Toimelan ja Kalliolan yhteinen teemapäivä toteutettiin Dodo ry:n toimijoiden kanssa Annalan puutarhan kurssikeskuksessa 12.4. Teemaan liittyen tarjottiin kursseja Kierrätyskorut, Kirjasta rasiaksi, Risusta hakkeeksi ja Vanhat huonekalut kuntoon. Tuntiopettajille järjestettyä pikkujoulua vietettiin kestävän kehityksen teemalla. Opisto-ohjelman sisältöä, opiston työtapoja ja toimintamalleja käsiteltiin viikoittaisissa opistokokouksissa ja kehittämispäivillä, jotka pidettiin 18.3., 16.5. ja 25.10. Opiston edustajat osallistuivat Suomen Setlementtiliiton järjestämään opistopäivään Helsingissä 11.11. Koko opiston päätoiminen henkilöstö osallistui Kalliolan setlementin Dialogista virtaa -hankkeeseen. 5

3.3. Yhteistyö Opisto oli mukana Kalliolan setlementin sisäisten verkostojen toiminnassa. Yhteistyössä Ryhmäkoti Jatkon kanssa järjestettiin edelleen Taidekurssi vaikeavammaisille nuorille ja aikuisille. Ryhmä kokoontui Senioritalo Sandelsissa. Yhteistyössä Neuvontapiste Ne-Rån kanssa järjestettiin maahanmuuttajille suunnattu Suomalaisen byrokratian ABC-kurssi sekä keväällä että syksyllä. Kansalaistoiminnan kanssa perustettiin syksyllä teatteriryhmä, Kalliolan kellariteatteri, joka valmisti kaksi ensi-iltaa, Aleksis Kivi Johanna Torasvirta: Yö ja päivä eli Kivi ja Kallio sekä Tuula Torasvirta Johanna Torasvirta: Kautta avaruuksien. Molemmista oli 4 esitystä Opiston edustaja osallistui Senioripalvelusäätiön valtuuskunnan toimintaan ja Ikäihmisten tietotekniikka - hankkeen sekä Senioripalvelusäätiön Voimaa vanhuuteen -hankkeen ohjausryhmiin. Opiston edustaja oli myös mukana Kansalaistoiminnan foorumin työryhmässä ja Dialogista virtaa -ohjausryhmässä. Syyslukukaudella toteutettiin Kalliolan kehittämisyksikön kanssa yhteistyössä luentosarja Yhteisötyö ja kansalaistoiminta. Yhteistyössä Setlementtiliiton tyttötyön verkoston kanssa järjestettiin Voimaneidot - kurssi, jolla käytiin läpi tunnetaitojen ja syventävän tunnekasvatuksen teoriaa ja toiminnallisia harjoituksia. Zonta-naisjärjestön kanssa järjestettiin filippiiniläisille maahanmuuttajille suomen kielen opetusta. Opettajina toimivat vapaaehtoiset Zonta-järjestön naiset. Ikäihmisten tietotekniikkayhdistys Enter ry:n kanssa yhteistyössä järjestetyt viikoittaiset tuutor-työpajat toimivat edelleen aktiivisesti. Lastensuojelun keskusliiton kanssa järjestettiin Erovanhempien Tukikeskus NEUVO:ssa viisi eroryhmää. Yhteistyössä Helsingin kaupungin Pihlajamäen aluetyön kanssa järjestettiin Pihlajamäen lähiöasemalla keväällä ompelukurssi ja syksyllä elämäntarinapiiri. Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry:n kanssa jatkettiin Tandem-opetuskokeilua. Yhteistyössä Postimuseon kanssa järjestettiin kalligrafian kurssi, jolla teemana oli 1800-luvun englantilainen kaunokirjoitus. 3.4. Henkilökunta Opiston päätoimiseen henkilökuntaan kuuluivat rehtori, koulutussuunnittelija, opistosihteeri ja toimistosihteeri. Hanketyössä ja toimiston apuna toimi yksi tuntityötekijä. Opiston vahtimestaripalveluista huolehdittiin yhteistyössä Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n kanssa. Lisäksi kansliatyössä ja iltavahtimestareina toimi tuntityöntekijöitä. Opetus tapahtui noin 140 tuntiopettajan voimin. 3.5. Tiedottaminen Kevään ja syksyn kurssiohjelma ilmestyi sekä painettuna että internetissä. Painettua ohjelmaa jaettiin pääkaupunkiseudun kirjastoihin ja kirjakauppoihin. Opiston toimintaa markkinoitiin lehti-ilmoituksin ja eri lehtien maksuttomilla minne mennä tänään -palstoilla sekä opiston Facebook-sivulla. Talous Valtionosuus 591 639 euroa (565 608 euroa 2010) Valtionosuuteen oikeuttava tuntimäärä 11 743 (11 407 tuntia 2010) Helsingin kaupungin avustus oli 15 300 euroa (14 600 euroa 2010). Avustus käytettiin erityisesti aliedustettujen ryhmien osallistumisen mahdollistamiseksi. Tapahtumia Suomen kieltenopettajien liitto piti koulutustapahtuman Kalliolan tiloissa 11.3. Islamilainen taide arkkitehtuurista ornamentiikkaan 17.3. Yksinlauluryhmän klassisen musiikin konsertit 2.4. ja 26.11. Kambodzhalainen uudenvuoden juhla 16.4. Taide- ja taitoaineiden kevätnäyttely Liikestudiossa ja Pajassa 19. 28.4., avajaistapahtuma18.4. Arjen laulun konsertit 30.4. ja 3.12. Kalliolassa Kalliolan setlementin kansanjuhla Kalliolassa 6.5., yhteistyössä Kalliolan kansalaistoiminnan kanssa 6

Kukanpäivän juhla Senioritalo Sandelsissa 13.5., yhteistyössä Kalliolan Senioripalvelusäätiö/Kuntokeidas Sandelsin kanssa. Kulttuuriretki Tuusulanjärvelle 25.5. Avoimet ovet senioritalo Sandelsissa 31.8. Kansalaisopiston tuntiopettajien pikkujoulutapahtuma 13.12. Opiston virkistyspäivä 19.12. Luentoja Egyptin seremoniallinen hautataide 20.1. Ikkunoita Italiaan Punaisista prikaateista Berlusconiin luentosarja 25.1. 12.4. Perinteiset afrikkalaiset veistokset 14.4. Yhteistyö ja kansalaistoiminta 15.9. 3.11., luentosarja Yksi Italia, monta Italiaa 150 vuotta itsenäisyyttä vaan ei yhtenäisyyttä, luentosarja 22.9. 10.11. Maisemamaalaus, maisema ja vanhat mestarit 29.9. Romantiikan ajan maisemamaalaus 20.10. Maisema-aihe ja modernismi 17.11. Opetustunteja 13 940 Opiskelijoita kursseilla 9937 4. LASTENSUOJELU Kalliolan Setlementin lastensuojelutyö on Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n ylläpitämää ja Etelä-suomen aluehallintoviraston luvanalaista sekä valvomaa toimintaa. Kalliolan lastensuojelutyön kokonaisuus muodostui toimintavuonna kahdeksasta erillisestä lastensuojelulaitoksesta. Kokonaisuuteen kuuluivat Kalliolan nuorisokoti, Kalliolan vastaanottokoti, Kilon nuorisokoti, Lintuvaaran nuorisokoti, Matarin nuorisokoti, Mäkirinteen nuorisokoti, Saunalahden nuorisokoti ja Tiirakallion nuorisokoti. Lastensuojelulaitoksissa oli yhteensä 67 hoitopaikkaa. Kaikki hoitopaikat myytiin Sgei- ja ostopalvelusopimuksilla pääkaupunkiseudun kunnille. Kalliolan lastensuojelutyö tarjoaa sijaishuoltoa 12 18-vuotiaille nuorille, jotka eivät voi asua kotona ja joita ei voida hoitaa tukipalveluin tai perhehoidossa. Tarjoamme tarvittaessa myös jälkihuoltoa kunnes nuori täyttää 21 vuotta. Kalliolan lastensuojelutyön käytössä oli kuusi asumisharjoitteluasuntoa itsenäistyville nuorille. Lisäksi Kalliola tarjoaa lastensuojelun avopalveluita sekä perhetyön palveluita, jotka toimivat omassa yksikössään. Kaikki yksiköt osallistuivat Kalliolan lastensuojelutyön strategiseen kehittämistyöhön. Tavoitteena oli lastensuojelutyön strategian jalkauttaminen yksiköihin ja setlementtiarvopohjaisen lastensuojelu- ja perhetyön mallin luominen. Mallin avulla pystytään entistä paremmin vastaamaan päihde- ja mielenterveystaustaisten sekä monikulttuurisista perheistä lähtöisin olevien lasten ja heidän perheidensä ongelmiin. Kalliolan lastensuojelutyön toimintaa ohjaa työalajohtoryhmä. Johtoryhmään kuului lastensuojelutyön johtaja, kehittämispäällikkö, yksiköiden johtajat sekä talousassistentti. Lisäksi työalaan kuului Kalliolan sovittelutoiminta ja vammaistyö. Johtoryhmän tehtävänä on koordinoida Kalliolan lastensuojelutyön toimintaa, tehdä strategisia linjauksia, suunnitella kehittämistyötä sekä luoda yhteisiä toimintaperiaatteita. Johtoryhmä kokoontui joka kolmas viikko. Lisäksi lastensuojelutyönjohtaja konsultoi yksiköiden johtajia tarvittaessa. Johtoryhmän jäsenten työn tukena oli säännölliset yksilö- ja ryhmätyönohjaukset, konsultaatiot, 7

kehittämiskeskustelut ja kaksi kertaa vuodessa pidettävät johtoryhmän kehittämispäivät sekä säännöllinen täydennys- ja lisäkoulutus. 4.1. Henkilökunta Kalliolan lastensuojelutyössä työskenteli vuoden 2011 aikana 110 päätoimista työntekijää. Henkilökuntaan kuuluivat lastensuojelutyön johtaja (1), kehittämispäällikkö (1) yksiköiden johtajat (6), hoitotyön vastaavat (11), ohjaajat (72), perhetyönohjaajat (4), psykiatriset sairaanhoitajat (12), yöhoitaja (1) ja emännät (2). Kesälomakautena eri yksiköissä työskenteli yhdestä kahteen kesätyöntekijää. Osa-aikaisia sijaisia oli noin sata. Lisäksi yksiköissä oli yhteensä 30 opiskelijaharjoittelijaa. 4.2. Toimintavuoden keskeisiä asioita Kalliolan lastensuojelutyön yksiköihin sijoitetut nuoret olivat entistä haastavampia ja vaikeahoitoisempia. Psyykkinen pahoinvointi ja nuorten käytösongelmat lisääntyivät huomattavasti vastaanotto- ja nuorisokoteihin sijoitettujen nuorten keskuudessa. Tämä näkyi muun muassa nuorten psykiatristen sairaalahoitojaksojen määrän kasvuna, lisääntyneinä kiinnipitoina ja henkilökuntaan kohdistuvina uhka- ja vaaratilanteina. Jokaisessa vastaanotto- ja nuorisokodissa oli nuoria, joiden mielenterveyteen liittyviä häiriöitä hoidettiin lääkinnällisen ja psykososiaalisen kuntoutuksen avulla. Tästä syystä kiinnitettiin huomiota yhteistyöverkostojen rakentamiseen sekä hoitopolkujen suunnitteluun. Työalan yksiköiden hoitoprosesseja päivitettiin vastaamaan nuorten muuttuneita tarpeita. Lisäksi henkilökunnalle järjestettiin tarvittavaa täydennys- ja lisäkoulutusta. Yhteistyökumppaneina korostuivat nuorten intensiivihoitoyksiköt, nuorten päihdepsykiatrian yksikkö ja nuorten psykiatrian yksiköt. Lastensuojelulain mukaisia rajoituspäätöksiä tehtiin enemmän kuin edellisenä vuonna. Eniten tehtiin henkilökatsastuksia, omaisuuden tai lähetyksen tarkistuksia ja liikkumavapauden rajoituksia. Yksiköiden toiminnan turvaamiseksi jouduttiin käyttämään ulkopuolista lisäresurssia reilusti enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Kalliolan lastensuojelutyön uusi organisaatiorakenne otettiin käyttöön 1.5.2011. Nuorisokodin esimiestehtävät lakkautettiin ja esimiestehtäviin nimettiin kuusi yksiköiden johtajaa. Pääasiallisesti yhden nuorisokodin johtajan vastuualueelle nimettiin kaksi yksikköä. Uuden organisaatiorakenteen tavoitteena on hallinnon keventäminen, päällekkäisten työtehtävien karsiminen, nuorisokodin esimiesten kaksoisroolista luopuminen ja toimintaympäristön yhdenmukaistaminen. Työalan uudelleen organisointi liitettiin osaksi tehtävää vastuualue- ja toimenkuvatyöskentelyä, joka saatettiin päätökseen esimiestehtävien osalta. Lastensuojelutyön kehittämispäällikkö aloitti tehtävässään toimintavuoden alussa. Erityisesti hänen vastuualueenaan olivat henkilöstön kehittämiseen ja laatuun liittyvät asiat. Kehittämispäällikkö laati yhteistyössä työalajohtoryhmän kanssa kehittämissuunnitelman vuosille 2011-2012. Kehittämisen painopistealueiksi valittiin koulutus- ja kehittämissuunnitelmien laadinta, sisäisen osaamisen jakaminen, kehittämistä tukevat ryhmät, menetelmäosaaminen, laatukäsikirjojen yhdenmukaistaminen, oppilaitosyhteistyö ja fyysinen ympäristö. Kehittämissuunnitelman toteutumista arvioitiin sekä tarkennettiin toimintavuoden aikana. Tiirakallion nuorisokodin kehittämistyötä jatkettiin toimintavuoden aikana. Erityisesti kiinnitettiin huomiota psyykkisesti oireilevien nuorten hoitomallin kehittämiseen sekä koulun kanssa tehtävään yhteistyöhön. Nuorisokodin hoitopaikat ja palvelut on tarkoitettu erityisesti nuorille, joilla on mielenterveyteen ja koulunkäyntiin liittyviä vaikeuksia. Nuorisokodin osasto Majakan toiminnan kehittäminen käynnistettiin kevään aikana ja Majakka päätettiin muuttaa vaativan kasvatuksen yksiköksi vuoden 2012 alusta alkaen. Samalla Majakka päätettiin erottaa Tiirakallion nuorisokodin kokonaisuudesta erilliseksi yksiköksi. Uuden profiilin mukaista kehittämistyötä jatkettiin koko syksyn ajan. Saunalahden nuorisokodin profiili muutettiin pitkäaikaista sijaishuoltoa tarjoavasta yksiköstä kuntouttavaa päihdehoitoa antavaksi yksiköksi. Kehittämistyö tapahtui tiiviissä yhteistyössä Kalliolan muun lastensuojelutyön ja Espoon kaupungin kanssa. Henkilökunnalle järjestettiin kuukauden perehdyttämisjakso ja uuden profiilin mukainen toiminta käynnistettiin S-asunnot Oy:n vuokratiloissa Espoon Saunalahdessa 8

syyskuussa 2011. Uuden profiilin mukaista kehittämistyötä jatketaan edelleen. Koko henkilökunta osallistuu kaksi vuotta kestävään yhteisöhoidon koulutukseen, joka käynnistyi marraskuussa 2011. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Mäkirinteen nuorisokodin ja Jyväskylän koulutuskeskuksen kanssa. Koulutuksen tavoitteena on molempien nuorisokotien yhteisöhoitomallien kehittäminen. Lintuvaaran nuorisokodin toimitiloissa todettiin laajamittainen homeongelma ja nuorisokoti muutti remontinaikaisiin väistötiloihin Lapinlahden sairaalaan joulukuussa 2011. Nuorisokoti ehti toimia toimitiloissa noin vuoden ajan. Kaikkien nuorisokotien toiminnassa korostettiin nuorten itsenäistymisen tukemisen merkitystä. Nuoria tuettiin itsenäiseen asioiden hoitoon, päihteettömyyteen, koulutukseen ja työelämään. Kasvatus- ja hoitotoiminta oli tavoitteellista ja sitä arvioitiin sekä kehitettiin säännöllisesti. Vastaanottotoiminnan arviointimenetelmiä kehitettiin aktiivisesti. Perhetyötä tekeville työntekijöille järjestettiin erityistä konsultaatiota. Nuorten kanssa pidettiin säännöllisesti yhteistyöpalavereita eli neuvotteluja. Palavereihin osallistuivat nuoren ja perheen lisäksi nuoren sosiaalityöntekijä, koulun edustajat, omaohjaajat/hoitajat ja yksikön johtaja tai hoitotyön vastaava. Jokaiselle nuorelle oli nimetty omaohjaaja/hoitaja tai omaohjaaja/hoitajaparit, jotka vastasivat nuoren asioiden hoidosta yhteistyössä vanhempien ja muun verkoston kanssa. Nuorten yhteydenpitoa vanhempien ja muun sukulaisverkoston kanssa tuettiin perheen tilanteen mukaan. Lastensuojelutyön keskeisiä työmenetelmiä olivat omaohjaaja- ja omahoitajatyö, tiimityö, verkostotyö, parityö ja perhetyö. Työmenetelmiä arvioitiin ja niitä kehitettiin aktiivisesti. Erityisesti korostettiin perustehtävän, perhetyön ja psykiatrisen osaamisen vahvistamista. Henkilökunnalle järjestettiin konsultaatiota tarpeen mukaan. Lastensuojelutyön eri yksiköiden laatukäsikirjoja työstettiin ja päivitettiin yhdenmukaisiksi koko toimintavuoden ajan. Kalliolan lastensuojelutyö osallistui Vantaan kaupungin järjestämään markkinakartoitukseen tehostetun perhetyön, asumisharjoittelun sekä jälkihuoltotyön osalta. Markkinakartoitus on osa Vantaan kaupungin järjestämää lastensuojelupalveluiden kilpailutusta, joka toteutetaan vuoden 2012 aikana. Samanaikaisesti valmistauduttiin pääkaupunkiseudulla toteutettavaan sijaishuoltopalveluiden kilpailutukseen mm. suunnittelemalla erilaisia markkinoinnin välineitä. Nuorisokotien sisäistä tiedotusta parannettiin. Erityisesti kiinnitettiin huomiota työvuoron vaihtoon, raportointiin, säännölliseen sähköpostin lukemiseen sekä Kalliolan intranetin Sipinätin käyttöön. Työalan ohjeet sekä lomakkeet siirrettiin Sipinättiin toimintavuoden aikana. Koko työalan yhteinen toimintaesite valmistui toimintavuoden aikana. Samalla käynnistettiin yksikkökohtaisten nettiesitteiden suunnittelu, jotka toteutetaan vuoden 2012 aikana. Lisäksi yksiköiden kotisivuja päivitettiin tarpeen mukaan. Lastensuojelun työntekijät osallistuivat Kalliolan eri työryhmien työskentelyyn. Näitä olivat koulutustyöryhmä, yt-kokous, taloustyöryhmä, työsuojelutoimikunta, johtoryhmät ja Kalliolan Nuorten johtokunta. Työryhmät kokoontuivat kerran kuukaudessa. Lisäksi koko henkilökunta osallistui Dialogista virtaa -hankkeen työskentelyyn. Yksi työntekijä toimi luottamusmiehenä. Osa yksiköiden johtajista ja hoitotyönvastaavista osallistui pääkaupunkiseudun kuntien asiakasohjausryhmien työskentelyyn. Lastensuojelutyön keskeisiä yhteistyökumppaneita olivat pääkaupunkiseudun kunnat, nuorten sosiaalityöntekijät, kaupunkien lastensuojelulaitokset, yksityiset lastensuojelulaitokset, eri järjestötoimijat, Hus:n nuorisopsykiatrian yksiköt, eri oppilaitokset, poliisi sekä Kalliolan eri yksiköt. 4.3. Talous Lastensuojelutyön talous ja kirjanpito hoidettiin Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n tileillä erillisenä pääluokkana. Pääkaupunkiseudun kunnat ostivat yhteensä 24 455 hoitovuorokautta. Yhteensä käytettyjä hoitovuorokausia kertyi 20 148 käyttöasteen ollessa 82,4 %. Espoon kaupunki osti tehostetun perhetyön yksikön palvelut koko toimintavuoden ajalta. 9

4.4. Koulutus ja työnohjaus Lastensuojelutyön koko henkilökunta osallistui säännöllisiin yksilö- tai ryhmätyönohjauksiin sekä konsultaatioihin. Työryhmäpäiviä pidettiin kolmen viikon välein. Kasvatuskokouksia pidettiin viikoittain. Lisäksi toimintavuoden aikana pidettiin kahdesti henkilökunnan kehittämispäivät ja kehityskeskustelut. Kehittämispäällikkö suoritti henkilökunnalle koulutuskartoituskyselyn, jota käytettiin pohjana koulutussuunnitelman valmisteluissa. Toimintavuoden aikana valmistuivat työalan koulutuskalenteri ja koulutussuunnitelma. Henkilökunnalle järjestettiin täydennys- ja lisäkoulutusta kuten traumakoulutusta, yhteisöhoidon koulutusta, voimavarakeskeisyyskoulutusta, päihde- ja seulakoulutusta, hoidollisuuskoulutusta, väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisy- ja hallinta, kulttuurikompetenssikoulutusta, ensiapukoulutusta, lääkehoidon koulutusta, alkusammutuskoulutusta, Euroadad-haastattelukoulutusta, Easeltunnekasvatuskoulutusta, Bentowin-perhetyönmenetelmä koulutusta, perheinterventio koulutusta, atkkoulutusta, työnohjaajakoulutusta, Jet-koulutusta sekä esimiesten johtamis-, taloushallinto- ja työsuhdeasiain koulutusta. Koko Kalliolan henkilökunnalle järjestettiin yhteinen merellinen virkistyspäivä Suomenlinnassa. Lastensuojelutyön hoitotyön vastaavat ja psykiatriset sairaanhoitajat kokoontuivat säännöllisesti ja heidän työtehtäviä, menetelmiä sekä toimenkuvia kehitettiin aktiivisesti. Kehittämispäällikkö osallistui molempien ryhmien työskentelyyn. Hoitotyön vastaaville järjestettiin erillistä työnohjausta. Lisäksi kehitettiin yksikön johtajien ja hoitotyön vastaavien työnjakoa. Yksiköiden johtajien ja hoitotyön vastaavien yhteistyötapaamisia pidettiin neljä kertaa. Työalajohtaja osallistui kahteen Kalliolan johtoryhmän strategiaseminaariin sekä Kalliolan johtoryhmän työskentelyyn. 4.5. Nuoret Lastensuojelulaitoksissa asui toimintavuoden aikana 200 nuorta: 108 tyttöä ja 92 poikaa, iältään 13 18 vuotiaita. Nuoret kävivät peruskoulua, suorittivat ammatillisia opintoja tai lukiota. Lisäksi nuoria kävi työssä, valmentavassa koulutuksessa, työvalmennuksessa sekä työharjoittelussa. Kaikille nuorille pyrittiin järjestämään säännöllistä päivätoimintaa. Kulosaaressa, Itä-Pasilassa, Kilossa, Espoonlahdessa ja Pajupolulla sijaitsevat asumisharjoitteluasunnot olivat pääasiallisesti koko ajan käytössä. Harrastustoiminnasta mainittakoon nuorten hiihtoloma- ja kesälomaretket, päiväretket, nuorten koti-illat, harrastusillat, elokuvakäynnit sekä tyttöjen ja poikien viikonloppuretket. Lastensuojelulain mukaisia rajoittamispäätöksiä tehtiin yhteensä 628 kappaletta: henkilönkatsastus (190), liikkumavapauden rajoitus (135), omaisuuden tai lähetyksen tarkastus (139), aineen tai esineen haltuunotto (68), yhteydenpidon rajoittaminen (1), eristäminen (1), kiinnipito (31) ja henkilön tarkastus (63). 5. PÄIHDETYÖ Kalliolan päihdetyön osalta toimintavuosi oli vaikea. Asiakaspulasta kärsittiin lähes kaikissa toiminnoissa ja hoitopaikoista Kiskon klinikan toiminta jouduttiin kokonaan keskeyttämään kesällä. Kaikkien Kalliolan päihdetyön hoito-ohjelmien tavoitteena on toipuminen päihteistä ja päihteetön elämäntapa. Kohderyhmät eri toiminnoissa eroavat kuitenkin toisistaan. Myllyhoito palvelee ensisijaisesti työelämästä hoitoon ohjattuja asiakkaita ja Kiskon yhteisöhoidossa asiakkaat ovat taustaltaan huumeiden käyttäjiä. Kalliolan päihdetyölle on ominaista vertaistuen ja 12-askeleen ryhmien vahva rooli. Kaikissa hoitomalleissa on yhteisöhoidollinen pohja ja hoito-ohjelmissa on selkeä rakenne. Kalliolan päihdetyössä toimintavuosi oli taloudellisesti ja toiminnallisesti vaikea. Myllyhoidon osalta Nurmijärven klinikan tilanne oli kohtuullinen, mutta taloutta rasittivat vielä edellisten yt-neuvottelujen jälkeisten pitkien irtisanomisaikojen palkat. Avomyllyssä asiakasmärät jäivät reilusti alle suunnitellun. Kiskon yhteisöhoidon kohdalla tilanne oli erityisen hankala, koska laitostoiminta jouduttiin keskeyttämään 10

kesällä. Avokiskon ja asumispalveluiden osalta tilanne oli parempi. Helsingin kaupungin päihdehoitoa koskeva kilpailutus oli haastava, koska sen yhteydessä uudistettiin myös palveluiden sisällöt ja niiden kuvaukset. 5.1. Kalliolan Nurmijärven klinikka Nurmijärven klinikka tarjoaa myllyhoitoa päihdeongelmaisille ja heidän läheisilleen. Ensisijaisesti klinikalle ohjautuvat työelämästä hoitoon ohjatut päihdeongelmaiset asiakkaat. Verkostotyöllä, johon kuuluvat läheiset, esimiehet, työterveyshuolto sekä sosiaalitoimi, on suuri merkitys. Työpaikan ollessa vaarassa on myllyhoidolla työllistymistä ja elämänlaatua edistävä vaikutus. Vuoden alussa klinikan käyttöasteet olivat budjetoituun nähden alhaiset, mutta kevään kuluessa asiakasmäärissä tapahtui myönteistä kehitystä. Helsingin osalta hoitovuorokaudet ylittivät jopa ennakkotavoitteet. Elokuun lopulla pidettiin tukihenkilöpäivä, jossa oli noin sata entistä asiakasta viettämässä kesäpäivää Nurmijärven klinikalla. Helsingin kaupungin päihdehoidon kilpailutuksen tuloksena Nurmijärven klinikka säilyi laitoskuntoutusta tarjoavien palveluiden tarjonnassa. Jatkossa Helsinki käyttää klinikkaa tarpeen mukaan. Alkuvuonna käytyjen yt-neuvotteluiden lopputuloksena klinikalla alusta asti ollut oma ruokahuolto ulkoistettiin ja pitkään palvellut keittiöhenkilöstö irtisanottiin. Ruokahuollon osalta tehtiin alihankintasopimus. Klinikan hoitopalveluja ovat 3 5 vuorokauden arviointiohjelma, 28 vuorokauden perushoito, viiden vuorokauden läheishoito, kriisi- ja jälkihoito sekä intervallihoidot. Klinikalla toteutettiin yhteensä 6793 (edellisenä vuonna 7153) hoitovuorokautta. Ne jakautuivat seuraavasti: perushoito ja arviointi 5826 (7100) hoitovuorokautta, läheishoito 27 (46) vrk sekä intervalli, interventio sekä kriisihoidot 880 (968) vrk. Jatkohoitokursseilla toteutui 940 (968) vrk. Potilaista 96 (112) oli naisia ja 193 (241) miehiä. 5.2. Kalliolan Kiskon klinikka Kiskon klinikka on terapeuttinen yhteisö, jossa toteutetaan Kiskon yhteisöhoitoa laitoshoitona yli 18- vuotiaille huumausaineiden käyttäjille. Hoito-ohjelman perusta on yhteisöhoito, johon kuuluu myös AA/NA -toipumisohjelma, sosiaalikuntoutusta sekä terapiaa. Terapiatyön perustana on transaktioanalyysin viitekehys. Asiakkaita kutsutaan oppilaiksi, päihteettömän elämäntavan opiskelijoiksi. Helsingin kaupungin kilpailutuksen seurauksena Helsinki ei enää osta klinikan palveluita. Tämä päätös merkitsi Kiskon klinikan toiminnan päättymistä. Kiskon klinikka ehti toimia 25 vuotta. Hoidossa olleet asiakkaat siirrettiin Helsingissä sijaitsevien avo- ja asumispalveluiden yhteyteen. Kiskon klinikalla toteutui toimintavuoden aikana 951 (edellisenä vuonna 2985) hoitovuorokautta. Asiakkaita klinikalla oli 10 (19): miehiä 9 (14 ) ja naisia 1 (5). Helsinki käytti 498 (1808) hoitovuorokautta ja Vantaa 453 vrk. Kiskon yhteisöhoidon konsultatiivinen rooli jatkui Keravan vankilassa koko vuoden ajan. Klinikalla vietettiin perinteinen seurantapäivä toukokuussa, jolloin kymmenet entiset ja nykyiset oppilaat tapasivat toisiaan. Kiskon klinikka sai myös medianäkyvyyttä toimintavuoden aikana. 5.3. Kalliolan avo- ja jatkohoitoyksikkö Avo- ja jatkohoitoyksikössä toimivat Kalliolan päihdetyön hoitomallien avo- ja jatkohoitojen työmuodot. Niitä ovat Avomylly, Avokisko, Kuvernöörintien asumisyhteisö ja Itäviitta-yhteisö. Avomylly Avomylly tarjoaa myllyhoidollista arviointi- ja hoitopalvelua iltapainotteisena ryhmätoimintana. Ryhmä toimi non-stop periaatteella läpi vuoden lukuun ottamatta kuukauden kesälomataukoa. Asiakkaita oli yhteensä 46 (edellisenä vuonna 59): naisia 18 (26) ja miehiä 28 (33). Avoarviointeja tehtiin 60 (77), minkä 11

seurauksena laitoshoitoon ohjautui 12 (viisi) asiakasta. Lisäksi järjestettiin seitsemän (kahdeksan) läheisviikonloppua, joihin osallistui 52 (50) päihdeongelmaisen läheistä. Valtaosa asiakkaista oli helsinkiläisiä. Myös Espoosta, Vantaalta sekä muista pääkaupunkiseudun kunnista tuli jonkin verran asiakkaita. Työnantajat ovat aikaisemmin olleet pääasiallisia hoitoon ohjaajia, mutta nyt valtaosa potilaista hakeutui hoitoon itse. Helsingin kaupungin kilpailutuksen seurauksena Avomyllyn toiminta on vaakalaudalla, sillä Helsinki lopetti palveluiden ostot Avomyllystä. Avokisko Kiskon yhteisöhoidon avohoito-ohjelmaan eli Avokiskoon voi hakeutua päihteistä vieroittautunut huumeidenkäyttäjä, jolla on päihteetöntä elämäntapaa tukevat rakenteet. Avokiskossa oli vuoden aikana hoidossa 15 (edellisenä vuonna 12) asiakasta: naisia seitsemän (12) ja miehiä viisi (kolme). Asiakkaista oli helsinkiläisiä kuusi (yhdeksän), vantaalaisia kolme (kaksi) ja espoolaisia kolme (neljä). Hoitovuorokausia kertyi 2862 (1887). Hoitoon hakeutuminen tapahtui useimmiten oppilaan omasta aloitteesta. Avokiskossa työskentelivät osan vuotta psykologi ja taideterapeutti. Kuvernöörintien asumisyhteisö Kuvernöörintien asumisyhteisö palveli ensisijaisesti Kiskon klinikalta, Kiskon yhteisöhoitoa toteuttavan Keravan vankilan Kisko-yhteisöstä sekä Nurmijärven klinikalta tulevia asiakkaita. Asumisyhteisöön oli mahdollista hakeutua myös muista hoitopaikoista, jos asiakas on sitoutunut päihteettömyyteen. Toimintavuoden aikana yksikössä toteutui 2516 (edellisenä vuonna 1234) hoitovuorokautta. Asiakkaita oli 22 (14): miehiä 12 (10) ja naisia neljä (neljä). Helsingin kaupunki osti palveluja 1857 (536) vuorokautta ja muut kunnat yhteensä 649 vuorokautta. Suuret käyttöasteet selittyvät Kiskon klinikan sulkemisella, jolloin asiakkaat siirtyivät Helsinkiin. Itäviitta-yhteisö Itäviitta-yhteisö Espoon Saunalahdessa aloitti toimintansa 10-paikkaisena asumisen tukipalveluna joulukuun alussa. Itäviitta-yhteisö toimii yhteistyöhankkeena Espoon kaupungin ja S-asunnot Oy:n kanssa. Kalliolan päihdetyön yhteisövalmentaja tarjoaa yhteisöllistä asumisen tukea pitkäaikaisasunnottomille 18-29 - vuotiaille espoolaisille nuorille aikuisille, joilla on pulmia päihteiden kanssa. Asukkailla on käytössään oma yksiö tai kaksio. 5.4. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamat päihdetyön projektit ArMo- projektin (Arviointi-Motivointi) tavoitteena on kehittää vieroitushoitoympäristöön soveltuva arviointi- ja motivointiryhmä kuntouttavaa hoitoa pohtiville asiakkaille. Toipumisajattelua tukevan viikoittaisen teemaryhmän toimintaa jatkettiin yhteistyössä Helsingin Diakonissalaitoksen Huumevieroitusosaston kanssa. Ryhmiä järjestettiin myös Myyrmäen katkaisuhoitoasemalla, Leppävaaran katkaisuhoitoasemalla, Kulosaaren tukiasunnoilla, HDL:n Huumehoidon päiväosastolla sekä Vantaan H- klinikalla. Tammi-huhtikuussa ryhmät tavoittivat yhteensä 140 katkaisu- tai vieroitushoidossa olevaa asiakasta sekä 28 katkaisu- tai vieroitushoidon työntekijää. Vahvasti tukien eli VAHVAT-projekti jatkui kahden työntekijän voimin. Projekti on kumppanuushanke Kriminaalihuollon tukisäätiön kanssa. Projektin tavoitteena on luoda vankilasta vapautuville päihdeongelmaisille avohoidollinen kuntoutusohjelma, joka auttaa ja tukee vapautuvaa vankia asumisessa, päihteettömässä elämässä ja arjen hallinnassa. Toimintaympäristönä ovat vankilat, Kalliolan päihdetyön avopalvelut sekä Kriminaalihuollon tukisäätiön asumispalvelut. Hanke kuuluu osana pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan. Vuonna 2011 ohjelmaan hakeutui 40 (35) vankia, joista 33 (16) valittiin aloittamaan ohjelmassa. Hankkeelle saatiin jatkorahoitus vuodelle 2012. 12

5.5. Tiedotus ja yhteistyö Kalliolan päihdetyö osallistui toimintavuoden aikana seuraaviin kansallisiin tapahtumiin: Työterveysturvallisuuspäivät, Huumetyön neuvottelupäivät, TerveSos tapahtuma ja Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät. Päihdetyön johtaja osallistui Helsingin kaupungin järjestämään kilpailutusta valmistelevaan seminaarisarjaan. Klinikoilla järjestettiin useita tiedotustilaisuuksia ja eri yksiköissä oli alan opiskelijoita harjoittelijoina. Valtaosalle asiakkaista saatiin kaikissa toiminnoissa järjestymään verkostotapaaminen. Molemmilla klinikoilla oli tiivis yhteys AA- ja NA -toimintaan. Klinikoilla kokoontui useita vertaistukiryhmiä ja asiakkaat kävivät ulkopuolisissa 12-askeleen ryhmissä useita kertoja viikossa. Nurmijärven klinikan ja AA:n välistä yhteyttä organisoi edelleen AA:n Kalliola-toimikunta. 5.6. Henkilöstö Kalliolan päihdetyössä työskenteli vuoden 2010 lopussa 28 vakituista työntekijää. Henkilökunta on edellisten vuosien tapaan joutunut sopeutumaan paitsi organisaation muutosprosessiin myös ulkoa päin tuleviin talouspaineisiin. Yt-neuvottelut tuotannollis-taloudellisista syistä varjostivat jälleen toimintavuotta. Päihdetyön johtoryhmän jäsenille sekä koko hoitohenkilöstölle on järjestetty säännöllistä työnohjausta. Henkilöstöä on osallistunut toimintavuoden aikana muun muassa toiminnallisten ryhmätyömenetelmien koulutukseen, tanssi- ja liiketerapiakoulutukseen, mindfulness-koulutukseen sekä psykoterapiaopintoihin. Lisäksi joitain yksilöllisiä perusopintoja ja erikoistumisopintoja on hankittu ja täydennetty. Transaktioanalyyttinen koulutus on jatkunut Kiskon yhteisöhoidon piirissä. 6. KEHITTÄMISTYÖ -- KALLIOLAN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Kehittämisyksikön tehtävänä on uudistaa Kalliolassa tehtävää setlementtityötä kehittämishankkeiden ja uusien toimintamallien avulla. Kalliolan kehittämistyö toimii yhdessä yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen kanssa hyvinvoinnin parantamiseksi sekä luo edellytyksiä ihmisten osallisuudelle yhteiskunnassa. Vuoden 2011 kehittämishankkeita ja toimintoja olivat vapaaehtoistoiminta ja tuettu asuminen, Askel, Neuvontapiste Ne-Rå, Pasilan asukastalo, Matinkylän asukastalo, Senioriverkosto ja Maahanmuuttajasta naapuriksi projektit. Kehittämistoiminnan painopistealueina olivat setlementtityö, järjestölähtöinen auttamistyö, kansalaistoiminta, vapaaehtoistyö ja verkostoituminen. Erityistä huomiota kiinnitettiin yksikön toimintojen arvioinnin ja dokumentoinnin kehittämiseen sekä strategiatyöhön. Yksikkö oli mukana Ray:n käynnistämässä seuranta- ja arviointijärjestelmän pilotissa. Toimintavuoden aikana saatettiin loppuun kehittämishankkeet Linkki sekä Maahanmuuttajasta naapuriksi. Hankkeista tehtiin loppuraportit arviointeineen sekä mallinnettiin tehty työ. Kansalaistoimintaa ja kehittämishankkeita toteutettiin kumppanuuksien avulla. Kumppanuuksissa oli mukana Helsingin ja Espoon sosiaalitoimet, Espoon työvoiman palvelukeskus, eri alojen järjestöjä, korkeakouluja sekä alueen asukkaita ja palvelun piirissä olevia kansalaisia. Kaikkiaan yksiköllä oli yli 20 eri toiminnallista viranomais- ja järjestökumppania. Tämän lisäksi yksikön johtaja toimi Kalliolan edustajana seuraavissa yhteistyöryhmissä: Heikki Waris-instituutti, STM:n Mielenterveys ja päihdesuunnitelman toimeenpanon ohjausryhmässä, Päihdehuollon Valtakunnallinen Yhteistyöryhmä, Päihdejärjestöjen yhteistyöryhmä, VAPA, ja Helsingin diakonissalaitoksen Roottori- hankkeessa sekä Suomen Setlementtiliiton kriisityö ja vaikeat elämäntilanteet toimikunnassa. Pasilan asukastalon vastaava työntekijä toimi EAPN-Fin puitteissa Suomen köyhyyttä kokeneiden tapaamisen koordinaattorina sekä Setlementtiliiton asumisen tukemisen toimikunnassa. Yksikön kehittämissuunnittelija osallistui Kalliolan kehittäjäverkoston toimintaan sekä vastasi Kalliolan päihdetyön Vahvat projektin arvioinnista ja dokumentoinnista yhdessä hankkeen työntekijöiden kanssa. Kehittämissuunnittelija toimi myös Kalliolan edustajana Ray:n seuranta- ja arviointityön pilotissa. Toukokuussa kehittämisyksikön työntekijät organisoivat Kalliolan kansanjuhlan. Tilaisuus oli monikulttuurinen ja siihen osallistui noin 200 ihmistä. 13

Kehittämisyksikön palveluksessa oli toimintavuoden aikana 16 työntekijää ja noin 60 vapaaehtoistyöntekijää. Lisäksi yksikössä oli useita työllistettyjä työntekijöitä, useita työharjoittelijoita sekä useita kymmeniä opiskelijaharjoittelijoita. Toiminnoista tiedotettiin Kalliolan kotisivuilla, erilaisten yhteistyöverkostojen kautta sekä useiden lehtiartikkeleiden, kurssien ja luentojen avulla. Yksikön rahoitus muodostui pääosin Ray:n toiminta- ja projektiavustuksista. Lisäksi Helsingin kaupunki myönsi rahoitusta Pasilaan asukastalon vuokriin, työllistämiseen sekä vapaaehtoisten koulutukseen, virkistäytymiseen ja toiminnanohjaukseen. Espoon kaupunki rahoitti Askeleen ja Matinkylän asukastalon toimitiloja sekä Matinkylän työntekijän palkkauksen. 6.1. Vapaaehtoistoiminta ja asumisen tukeminen Toiminnasta vastasi kaksi työntekijää ja lisäksi mukana on vapaaehtoistoimijoita. Asumiseen liittyvän toiminnan pääkumppani oli Y-säätiö. Y-asuntojen omistamiin huoneistoihin hakijoista haastateltiin 18 henkilöä, joista naisia oli kolme. Kaikki hakijat olivat päihdekuntoutujia, joista 13 oli asunnotonta. Asunnon sai vuoden loppuun mennessä 8 henkilöä. Asumisen tukitoimiin kuuluivat vapaaehtoiset tukihenkilöt, palveluohjaus ja kohdennetut yksilötapaamiset. Kalliolan ja Y-säätiön yhteistyönä kehittämän tukiasumisen toimintamallin toteuttamista jatkettiin. Mallin toteuttaminen on vähentänyt häiriöitä ja vuokrarästejä sekä häätöjä. Y-säätiön lisäksi toiminta linkittyi Turun kaupunkilähetyksen ja Tampereella toimivan setlementti Naapurin tuetun asumisen toimintoihin. Arviointiin, vertaisarviointiin ja kehittämiseen liittyvä tapaaminen järjestettiin keväällä Turussa. Yhteistyötä tehtiin muiden asumisen tukitoimintaa ja vapaaehtoistoimintaa järjestävien tahojen kanssa. Tukiasumisessa yhteistyömuotoja kartoitettiin S-Asuntojen kanssa. Toiminnassa oli mukana 31vapaaehtoista tukihenkilöä ja tukisuhteita oli 20. Tuensaajien ikä vaihteli 18-87 -vuoden välillä. Tukea hakevien elämään liittyi yksinäisyyttä, päihde- ja mielenterveysongelmia, lähisuhdeväkivaltaa sekä asumiseen liittyviä ongelmia. Vapaaehtoisille järjestettiin toiminnanohjausta ja syventävää perehdytystä sekä virkistäytymistä. Uusille vapaaehtoisille järjestettiin vapaaehtoistoiminnan kurssi keväällä ja syksyllä. Kevään kurssi järjestettiin yhteistyössä Neuvontapiste Ne-Rå:n kanssa ja sille osallistui 9 henkilöä. Syksyn kurssi järjestettiin yhteistyössä Kehittämisyksikön muiden toimintojen kanssa ja sille osallistui 11 henkilöä. Lisäksi järjestettiin kaksi vapaaehtoistoiminnan infoiltaa. Niihin osallistui yhteensä 11 henkilöä. Yhteydenottoja työntekijöiden ja vapaaehtoistoiminnassa olevien välillä oli eri tapaamisten lisäksi alkuvuodesta 1403 kappaletta. Lisäksi Tuettu asuminen välitti vapaaehtoistyöntekijöitä ryhmäkotiin Jatkon taidekerhoon ja Pasilan asukastalolle kerhoavustajiksi. Vapaaehtoisia välitettiin myös Helsingin kaupungin Töölön palvelukeskuksen Ikäihmisen liikuntakaveritoimintaan. Työntekijät tekivät opintomatkan Lontooseen toimintavuoden maaliskuussa. Käyntikohteita olivat Oxford House, Toynbee Hall, Octavia Hill s Red Cross Garden, Whitechappel Art Gallery sekä Museum of London. Vapaaehtoistoiminnan työntekijä oli mukana toteuttamassa Lifelong Learning Programme Grundvig, Seniors learning by volunteering - koulutusta, jossa kouluteltiin Kalliolan setlementin vapaaehtoisia kolmen viikon vapaaehtoisvaihtoon Espanjan Baskimaahan. Baskimaan vapaaehtoistyöntekijöiden vaihtohanke Seniors Learning by Volunteering sai rahoituksen Euroopan komission Elinikäisen oppimisen ohjelman Grundtvig rahastosta CIMO:n kautta. Hankkeen aikana toteutetaan +55-vuotiaiden vapaaehtoistyöntekijöiden vaihto baskimaalaisen Uztai Fundazioan kanssa. Hankkeen ensimmäinen vaihe toteutettiin lokakuussa, kun kuusi Kalliolan vapaaehtoistyöntekijää vietti kolme viikkoa Baskimaassa ja tutustui paikalliseen kulttuuriin, järjestösektoriin, sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä vapaaehtoistyöhön. Seuraavan toimintavuoden aikana baskimaalainen vapaaehtoisryhmä tutustuu puolestaan Suomeen ja Kalliolaan. Kalliolassa hanketta koordinoi tiedottaja. Kalliola oli mukana Empowering European Citizens-hankkeessa, jota koordinoivat British Council sekä Suomen Setlementtiliitto. Hankkeeseen osallistui 30 suomalaista, joista 15 oli työntekijöitä. Tuetun asumisen työntekijä toimii hankkeessa kouluttajana. Hankkeen tavoitteena on aktivoida ja lisätä paikallista toimintaa osallistujien omissa yhteisöissä. Hanke jatkuu vuoden 2012 kesään asti. 14

Tuetun asumisen toiminnassa mukana oleville lähettiin asiakaskysely lokakuussa. Palaute oli pääsääntöisesti hyvää. Tuetun asumisen työntekijä osallistui vapaaehtoiskoordinaattoreiden Valikko -ryhmän toimintaan sekä vapaaehtoistyön Menu -messujen järjestämiseen. Lisäksi toiminnossa järjestettiin erilaisia ryhmiä kuten Tarinan taikaa -projekti sekä keväällä ja syksyllä toteutetut Taitoja elämänhallintaan ja itsehoitoon - ryhmät, jotka perustuvat Depressiokoulu-menetelmään. 6.2. Askel Askeleessa toimi kaksi päätoimista työntekijää sekä työllistettyjä, opiskelijoita ja vapaaehtoistoimijoita. Toiminnan piirissä oli noin 610 asiakasta kuukaudessa (miehet 380, naiset 230). Yksilökeskusteluja työntekijöiden kanssa käytiin noin 250 ja erilaisiin ohjattuihin ja vertaisryhmiin sekä yhteisiin tapahtumiin osallistuminen jatkui vilkkaana. Työvoiman palvelukeskuksen ja Audentes -hankkeen kanssa jatkettiin päihdeongelmaisten työllistämisyhteistyötä. Työllistetyille järjestettiin perehdytyskoulutus yhdessä Pasilan asukastalon ja Emyn kanssa. Työllistämisaiheesta valmistui yksi sosionomi opinnäytetyö, joka käsitteli Pasilan asukastalon ja Askeleen toiminnassa mukana olleita työllistettyjä sekä heidän kokemuksiaan toiminnasta. Askel vietti toimintansa 10-vuotisjuhlaa syksyllä. Tilaisuuden kunniaksi järjestettiin juhlaviikko. Sen aikana toteutettiin erilaisia tapahtumia toiminnassa mukana oleville asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Lisäksi Askeleesta ja sen toiminnasta tehtiin Leksa-lehti. Askeleen sosiaaliohjaaja vastasi Espoon asunnottomien yön järjestelyistä. Asunnottomien yön tilaisuuksiin osallistui runsaasti kuntalaisia ja sen kautta saatiin hyvin julkisuutta. Toimintavuonna Asunnottomien yön toteuttamiseen osallistui enemmän eri toimijoita kuin koskaan aikaisemmin. Tilaisuus dokumentoitiin myös DVD-tallenteeksi. Askel toimi edelleen osana Espoon järjestökadun kumppanuushanketta. Kumppaneina olivat Hyvä Arki ry, Espoon mielenterveysyhdistys, Espoon luonnonsuojeluyhdistys, Espoon aikuissosiaalityö, Espoon työvoiman palvelukeskus ja seurakunta. Myös Espoon päihdepalveluiden kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä. Erityisen kiinnostavaksi osoittautui vilkkaana jatkunut jalkapallojoukkue FC Askeleen toiminta, jossa yhdistyvät vapaaehtoisuus, moniulotteinen vertaisuus ja päihdekuntoutumisen tuki. Tämän ohella Askeleen orkesteri jatkoi toimintaansa ja julkaisi levyn 10 - vuotisjuhlan aikaan. 6.3. Matalan kynnyksen neuvontapiste Ne-Rå Vakituisia työntekijöitä oli kaksi. Yhteistyökumppaneina toimivat Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitos ja Svenska social- och kommunalhögskolan sekä ammattikorkeakoulut Arcada ja Metropolia. Toimintavuoden keskeiset avaukset olivat neuvonnan jalkauttamiskokeilu kirjastoon, toiminnan linkittäminen entistä vahvemmin Kallion alueelle sekä Yhteisötyön ja kansalaistoiminnan pilottikurssin toteuttaminen korkeakoulujen ja sosiaaliviraston kanssa. Neuvontatyössä painotettiin ihmisten kasvokkaista ja kiireetöntä kohtaamista. Toiminnan toteuttamiseen vaikuttivat pitkäaikaisen ja tiiviin jalkautuvan neuvonnan päättyminen Pelastusarmeijan miesten asuntolaan sen muutettua, Ne-Rån toiminnanohjaajan vaihtuminen kesäkuussa ja kehittämispäällikön kolmen kuukauden opintovapaa. Neuvontapisteeseen tuli 587 yhteydenottoa. Näistä yli 70 % oli käyntejä neuvontapisteessä tai jalkautuvan neuvonnan tiloissa Malmin kirjastossa ja Senioritalo Sandelsissa. Ne-Rån antamasta avusta kysyttiin eniten neuvontaa ja ohjausta sekä lomakkeiden täyttöapua erilaisten sosiaalietuuksien hakemiseen ja selvitysten tekemiseen sekä asuntojen hakemiseen. Palvelujärjestelmän monimutkaisuus ja henkilökohtaisten palvelumahdollisuuksien väheneminen julkisissa palveluissa sekä etuuksien yhteensovittamisen ongelmat vaikuttivat paljon avun tarpeisiin. Yli kolmasosa asiakkaista oli ulkomaalaistaustaisia, jolloin myös kielen ymmärtämisen vaikeudet korostuivat. Asiointitukea annettiin 24 kertaa neljälle ihmiselle vapaaehtoisvoimin ja sopimukseen perustuen. Asiointituella pyrittiin edistämään ihmisten toimintakykyä erilaisten hakemusten ja lomakkeiden täyttämisessä ja asioimisessa viranomaisten luona. Entistä enemmän ihmiset hakeutuivat Ne- Rån palveluihin koko Helsingistä ja myös muualta pääkaupunkiseudulta. 15

Sosiaalityön ja sosionomikoulutuksen opiskelijoita (42 ) suoritti erimittaisia harjoittelujaksoja neuvontapisteessä. Yksi opiskelija työskenteli opiskelija-assistenttina kaksi kuukautta. Vapaaehtoisia oli kuusi, joista osa tuli mukaan Kalliolan vapaaehtoistoiminnan kurssin kautta. Vapaaehtoisille järjestettiin ohjattuja kokoontumisia ja yksi vapaaehtoinen osallistui vapaaehtoisvaihdon ryhmään, joka teki matkan Baskimaahan lokakuussa 2011 osana Lifelong Learning Programme Grundvig, Seniors learning by volunteering - hankkeeseen liittyvää toimintaa. Opiskelijoiden yhteisö- ja kansalaistoiminnan työmuotojen tunnettuuden lisäämiseksi toteutettiin syksyllä Yhteisötyön ja kansalaistoiminnan kurssi yhdessä Diakonia-ammattikorkeakoulun, Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen, Helsingin sosiaaliviraston aluetyön yksikön ja Kalliolan kehittämisyksikön toimijoiden kesken. Kurssi kokosi paljon kiinnostuneita opiskelijoita ja sai palautetta jatkokehittämistä varten. Metropolia ammattikorkeakoulun ja kehittämisyksikön muiden toimijoiden kanssa toteutettiin palveluohjauskurssi. Kaksi kertaa järjestetty Suomalaisen byrokratian ABC-kurssi maahanmuuttajataustaisille henkilöille keräsi 40 osallistujaa. Kurssilaisille tarjottiin mahdollisuus osallistua sekä tulevien kurssien suunnitteluun että ohjattuun vertaisryhmään. Metropolian ammattikorkeakoulun opiskelijat vetivät erillisen miesten ryhmän. Kalliolan Tuetun asumisen toiminnan kanssa organisoitiin vuokra-asumiseen liittyvä info, jossa tehtiin yhteistyötä Kuluttajaliiton Asumisneuvonnan kanssa. Kuntoutuksen edistämisyhdistys ry:n Omaishoitajaprojektissa järjestettävälle kurssille tuotettiin sosiaaliturvaa koskeva luento. Yhteistyössä Kalliolan kehittämisyksikön eri toimijoiden kanssa järjestettiin Stadilaisia kohtaamisia Setlementtityötä 2000-luvun Helsingissä -seminaari, jossa Ne-Rån työntekijöiden aiheena oli Kartalle palveluviidakossa; Suomalaisen byrokratian ABC. Seminaariin osallistui noin 70 kuulijaa. Ne-Rån toiminnasta tiedotettiin erilaisille asiakas-, yhteistyö- ja koulutusryhmille 14 kertaa. Tiedotusten kautta tavoitettiin noin 120 ihmistä. Ne-Rån alueellinen yhteistyö jatkui Kallion sosiaalitoimen, seurakuntien ja S-Asuntojen kanssa erityisesti keskinäisen tiedon vaihdon puitteissa. Ne-Rå osallistui Kallion kulttuuriverkoston organisoimiin tapahtumiin: Kallio kukkii ja Kallio kipinöi sekä Kallio liikkeen organisoimaan Elävään joulukalenteriin. Ne-Rån työntekijät osallistuivat helsinkiläisten neuvojien verkostoon, maahanmuuttajatyötä tekevien neuvojien tilaisuuteen, vapaaehtoistoiminnan MENU - messuille sekä luennoivat toiminnasta ammattikorkeakoulujen kansainvälisillä viikoilla. Työntekijät osallistuivat Talentian asiantuntijapäiville, Setlementtityön päiville sekä Innomarkkinat - tapahtumaan. Kehittämispäällikkö oli mukana Setlementtiliiton Tyttötyön verkostohankkeen ohjausryhmässä ja Heikki Waris-instituutin asiantuntijatyöryhmässä. 6.4. Pasilan asukastalo Asukastalossa työskenteli kolme kokopäiväistä työntekijää, joista yksi asukastalon vastaava. Lisäksi resursseina olivat viisi palkkatuella työllistettyä, 17 työharjoittelijaa ja yhdeksän opiskelijaa, vapaaehtoistyöntekijät sekä alueen aktiivit Toimintavuoden aikana uusina yhteistoiminnan muotoina olivat erilaiset alueen viihtyvyyttä ja asukkaiden aktiivisuutta lisäävät toimintatavat. Keskeisiä toimijoita olivat alueella toimivat yhdistykset ja yksittäiset asukkaat (Dodo ry, Pasilan iskuun ryhmä). Asukastalossa järjestettiin laajasti erilaista toimintaa ja vuoden aikana niihin osallistui yhteensä noin 14 000 ihmistä. Asukastalossa toimi vuoden aikana 50 ryhmää ja niihin osallistui noin 6000 kävijää. Verkostokokouksiin osallistui noin 800 ihmistä ja näiden ohella yksittäisiä käyntejä oli noin 2000 kappaletta (olohuone, ohjaus- ja neuvonta, keittopäivät, terveysneuvontapiste ja tietotupa). Pasila-viikko järjestettiin toukokuussa. Viikkoon liittyviä tapahtumia oli eri puolella Pasilaa. Keväällä järjestettiin Stadilaisia kohtaamisia -seminaari Kalliolan setlementtitalolla. Asukastalon toteutuksessa verkostoyhteistyöllä oli edelleen keskeinen sija. Tärkeimpiä yhteistyön tahoja vuoden 2011 aikana ovat olleet alueen toimijoita yhteen kokoava ryhmä East Team, Pasila-seura, Helsingin 16

sosiaalitoimi, alueen järjestöt ja EAPN - verkosto. Pasila-seuran kanssa toimitettiin Pasilan Uutiset -lehteä, jota levitettiin Vartti-lehden välissää 80 000 talouteen. Toimintavuoden aikana käynnistettiin ja suunniteltiin uusia toimintoja. Vertaisryhmien määrä lisääntyi ja erityinen painopistealue oli maahanmuuttajatyössä. Luomuruokapiirin ja Aikapankkitoiminnan tarvetta kartoitettiin ja niitä kokeillaan seuraavan vuoden aika Asukastalo toimi Pasila-viikon suunnittelu- ja toimeenpanoryhmän organisoijana ja koolle kutsujana. Lisäksi ryhmässä toimivat Kalliolan nuorisotyö, Helsingin kaupungin Pasilan sosiaalipalvelutoimisto, asukaspuisto Lehdokki ja alueen asukasyhdistykset ja asukkaat. 6.5. Asukastalo Kylämaja (Matinkylä) Espoon aikuisten sosiaalipalvelut käynnisti Matinkylän asukastalon kehittämistoiminnan vuonna 2010 osana Espoon kaupungin palveluverkkouudistusta. Kalliola ja Espoon aikuisten sosiaalityön välisen kumppanuussopimuksen mukaisesti Kalliola vastaa asukastalo Kylämajan käytännön toteuttamisesta ja raportoinnista. Kumppaneina ovat Espoon aikuisten sosiaalityö, Emy, alueen järjestöt ja asukkaat. Asukastalon toiminta käynnistettiin kolmevuotisena hakkeena. Toiminta-ajatuksen mukaan Asukastalossa asukkaat ja muut toimijat tapaavat toisiaan sekä ideoivat ja kehittävät yhdessä toimintaa. Tarvittaessa asukastalosta saa apua, tukea ja neuvontaa. Asukastalotoiminnoilla edistetään asukkaiden keskinäistä vuorovaikutusta ja erilaisten yhteistoimintaverkostojen syntyä sekä vastataan aktiivisesti paikallisista olosuhteista nouseviin haasteisiin. Asukastalon suunnittelua jatkettiin kevään ja kesän 2011 ajan. Keväällä järjestettiin useita keskustelutilaisuuksia alueen asukkaille ja järjestöille. Asukastalo oli tarkoitus avata keväällä, mutta toimitilojen remontin viivästyminen siirsi avaamisen lokakuuhun. Vastaava työntekijä palkattiin elokuussa. Lisäksi resursseina olivat Senioriverkosto projektin vastaava työntekijä, kehittämisyksikön johtaja ja kehittämissuunnittelija. Asukastalossa työskenteli myös 10 työllistettyä. Kolmen ensimmäisen kuukauden aikana asukastalossa kävijöitä oli 1832, joista ryhmäkäyntejä oli 600. Asukastalon viralliset avajaiset pidettiin marraskuussa ja paikalla oli noin 300 ihmistä. Toiminnan tueksi on perustettu ohjausryhmä, jossa on edustettuna Espoon aikuisten sosiaalityö, alueen järjestöt, Laurea ammattikorkeakoulu ja asukkaat. Ryhmä kokoontui kaksi kertaa. Asukastalosta tehtiin muutamia lehtijuttuja paikallislehtiin ja toiminnasta tiedotettiin erilaisissa tapahtumissa, verkostojen kautta sekä Espoon kaupungin ja Kalliolan kotisivujen kautta. Asukastalon toiminnan kehittämiseksi haettiin Raha-automaattiyhdistykseltä projektiavustus, joka myönnettiin joulukuussa. 6.6. Vahva- senioriverkosto VAHVA-senioriverkosto on vapaaehtoisverkosto, joka on suunnattu ikääntyvälle väestölle. Verkoston kautta osallistujat voivat jakaa arkeaan sekä kohdata yhdessä ikääntymisen mukanaan tuomia iloja ja haasteita. Toimintaa suunnitellaan yhdessä vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Toimintavuoden aikana projekti oli mukana kahdessa vapaaehtoistoiminnan peruskoulutuksessa. Vapaaehtoistoiminnan kurssi järjestettiin syksyllä yhdessä kehittämisyksikön muiden toimijoiden kanssa. Senioriosaajakoulutus toteutettiin syksyllä yhdessä Espoon kaupungin vanhuspalveluiden vapaaehtoistoiminnan sekä Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa. Koulutukseen osallistui yhdeksän henkilöä. Projektilla on ollut kolme aktiivisesti kokoontuvaa ryhmää ja yksi satunnaisesti kokoontunut ryhmä. Vahvasenioriverkoston jäseniä oli yhteensä vuoden aikana 16. OnnenPorinat -keskusteluryhmä järjestettiin avoimena seniori-ikäisten vertaistuellisena ryhmänä. Ryhmä kokoontui kerran viikossa. Ryhmässä oli vuoden aikana viisi vapaaehtoista ryhmänvetäjää ja lisäksi hankkeen vastaava toimi ryhmänohjaajana. Ryhmässä vieraili lukuisia asiantuntijoita kevät- ja syyskaudella. 17

Kädentaitojen ryhmä aloitti kokoontumiset elokuussa. Ryhmän suunnittelu ja ohjaaminen toteutettiin yhteistyössä projektivastaavan ja vapaaehtoisten voimin. Ryhmätapaamisia ajalla syksyllä oli yhteensä yhdeksän. Toimijaryhmä kokoontui vapaaehtoisten toimijoiden omana vertaistukiryhmänä. Vuoden aikana kokoontumisia oli 10. Leipomisryhmä kokoontui vuoden kaksi kertaa. Operaatio Villasukkaan osallistuttiin neulomalla, lankojen lahjoittamisen sekä tiedottamisen muodossa. Kaikkiaan espoolaiset vapaaehtoiset neuloivat yhteensä 1 878 sukkaparia. Vuoden aikana suunniteltiin uusia vapaaehtoistoiminnan muotoja, kuten seniorimiesten kokkikerhoa, lukupiiriä, tietotupa- ja asiointiaputoimintaa sekä Ikäihmisten yliopistotoimintaan liittyvä opintopiiritoimintaa. Projektivastaava osallistui seuraaviin seminaareihin ja tapahtumiin: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen VII Valtakunnalliseen Kansanterveyspäivään. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma 2010 2014 tutuksi järjestöille tilaisuuteen, Vapaaehtoisvuoden haastekampanjan avaukseen Helsingissä, Matinkylän Raittikarnevaaleihin, TERVE-SOS 2011 messuille, Olari -tempaukseen, Helsingin työväenopiston vapaaehtoistapahtumaan, Vanhusten arki ja vanhuspalvelulaki seminaariin, Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden syystapaamiseen, Itsemääräävä ja itse pärjäävä ikäihminen seminaariin sekä pääkaupunkiseudun Menu-messuille. Projektin työntekijä osallistui seuraaviin työryhmiin: Asukastalon työryhmät, Matinkylä-Olarin Monitoimiset, Kenttätyöryhmä, ja Valikko-ryhmä Hankkeesta tiedotettiin ilmoitusten ja projektin esitteen muodossa. Lisäksi tietoa jaettiin Tapiolan Järjestötuvan kautta. Espoon vapaaehtoisverkoston kautta tiedotettiin projektin uusista tapahtumista sekä vapaaehtoistoiminnan tehtävistä. Syksystä lähtien Länsiväylä-lehti julkaisi säännöllisesti lehden Menopalsta -osiossa ilmoituksen senioreiden keskustelukerhosta. Sisäisen tiedottamisen kanava Vahva-senioriverkoston jäsenille oli kuukausikirje, 6.7. Maahanmuuttajasta naapuriksi projekti Onnenkenkä setlementin kehittämän tukiasumisen mallin maahanmuuttajaperheille (kotikummi) pilotointityö toteutettiin kevään aikana Espoon Suvelassa. Yhteistyökumppaneina olivat Espoon järjestöjen yhteisö ja Tmi Tuija Rötkö. Pilotointivaiheessa tavoitettiin henkilökohtaisesti kaikkiaan 30 ihmistä, joista perheellisiä oli 20 ja 10 yksin asuvaa. Asiakaspuheluita oli noin 70. Yhteydenottojen lukumäärä kasvoi projektin loppua kohden, kun tietoisuus pilotoinnista levisi Espoossa. Kesän ja alkusyksyn tuotettiin lopullinen kotikummimalli ja tämän jälkeen tuotettiin projektin loppuraportti Ray:lle 7. SOVITTELUTOIMINTA Rikosten sovittelua on toteutettu Suomessa vuodesta 1983 lähtien. Sovittelutoiminnan ohjauksesta, valvonnasta ja rahoituksesta vastaavat Sosiaali- ja terveysministeriö. Espoossa on soviteltu vuodesta 1986. Sovittelu siirtyi osaksi Kalliolan toimintaa keväällä 2007. Espoon sovittelutoimistossa työskentelee sovittelujohtaja ja kolme sovittelunohjaajaa. Vapaaehtoisia sovittelijoita on noin 55, joista aktiivisesti mukana toiminnassa on noin 45. Vuoden 2011 aikana on ollut jonkin verran vaihtelevuutta vapaaehtoisten sovittelijoiden rakenteessa. 7.1. Toiminnan painopisteet käytännön työssä Sovittelutoimisto tarjoaa sovittelupalvelua Espoossa, Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Siuntiossa. Alueen väestöpohja oli vuoden 2011 lopussa noin 300.000 asukasta. Sovittelua järjestetään lähipalveluna siten, että kuntalaiset saavat sovittelupalvelut omassa kuntakeskuksessaan tai omalla lähialueellaan. 18

Toiminnan laajentaminen ja kasvattaminen ovat olleet tärkeitä kehittämiskohteita jo useamman vuoden ajan. Sovitteluun saapuneista aloitteista noin 90 % tulee poliisilta ja syyttäjältä. Aloitemäärät ovat nousseet vuosien aikana tasaisesti. Viime vuonna aloitemäärät kuitenkin vähenivät noin 100 aloitteella. Vähentyminen tuli lähes kokonaisuudessaan Espoon poliisin aloitteista, kun taas esimerkiksi Kirkkonummen poliisin aloitteet lisääntyivät. Espoon poliisi on vähäisten rikosten osalta muuttanut linjaustaan niin, että niiden osalta tehdään aiempaa herkemmin tutkinnan rajoittamispäätös. Sovittelun kannalta tämä tarkoittaa sitä, että vähäisiä rikoksia ohjataan aiempaa vähemmän sovitteluun. Aluehallintoviraston tarkastuskäynnin yhteydessä viraston edustaja ilmoitti, että jatkosopimuksen tekeminen Kalliolan kanssa on vaakalaudalla. Myöhemmin varmistui, että nykyinen toimeksiantosopimus päättyy vuonna 2012. Palvelut siirtyvät 1.6.2012 Nuorisopalvelu Yöjalka ry:n hoidettavaksi. Vuonna 2007 sovittelutoimistoon tehtiin 178 sovittelualoitetta. Vuonna 2011 aloitteiden määrä oli 401. Erilaisia rikosnimikkeitä oli noin 100. Vuoden 2011 aikana sovittelutoimistolla on ollut noin 1000 eri asiakasta. Toimintavuoden aikana on panostettu Espoon poliisin kanssa tehtävään yhteistyöhön. Toimiston henkilökunta on osallistunut lähes viikoittain poliisin palaveriin. Poliisin tutkintajaksolla olevat poliisikokelaat ovat osallistuneet sovittelun perehdytykseen. Tämän lisäksi poliisin kanssa on pidetty erityyppisiä yhteistyöpalavereita. Länsi-Uudenmaan syyttäjäviraston kanssa on jatkettu yhteistyötä yhteistyöryhmässä, johon osallistuvat alueen syyttäjät, poliisit, sovittelutoimisto ja nuorisohuollon sosiaalityöntekijä. 7.2. Koulutus ja kehittäminen Sovittelutoimistossa on jatkettu laatutyöskentelyä muun muassa yhtenäistämällä eri prosesseja ja työkäytäntöjä. Sovittelijoiden kanssa käydyt määräaikaiskeskustelut saatiin päätökseen syksyllä 2011. Määräaikaiskeskusteluissa sovittelijoilta saatiin palautetta toiminnasta ja sen kehittämisestä. Saatua palautetta on hyödynnetty kevään 2012 koulutussuunnittelussa. Palaute tullaan välittämään eteenpäin myös uudelle palveluntuottajalle. Sovittelijoille tarjottu koulutus on ollut runsasta. Uuden valtakunnallisen sovittelusopimuksen käyttöönotto edellytti alkuvuodesta sopimuskoulutuksia, joita järjestettiin sekä Espoossa että Kirkkonummella. Uuden sovittelulain (Laki riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta 29.4.2011/394) myötä on järjestetty myös lisäkoulutusta. Sovittelijat ovat aktiivisesti osallistuneet Etelä-Suomen sovittelutoimistojen yhteisiin koulutuksiin sekä Helsingin sovittelutoiminnan koulutuksiin. Espoon sovittelutoimisto vuorostaan järjesti syksyllä alueellisen restoratiivisen menetelmäkoulutuksen Kalliolassa. Koulutukseen osallistui lähes 80 sovittelijaa Etelä-Suomen alueelta. Sovittelutoimiston oma koulutus sovittelijoille on ollut hyvin laajaa. Sovittelijoille järjestettiin lakikoulutusta, sopimuskoulutusta ja lähisuhdeväkivaltakoulutusta. Yksi mielenkiintoinen luennoitsija oli valtiosyyttäjä, joka kertoi sovittelutoiminnan kehittämisestä, sovittelulaista sekä valtakunnansyyttäjäviraston roolista suhteessa syyttäjälaitokseen ja sovitteluun. Sovittelijoille järjestettiin myös palveluohjauskoulutusta. Espoon sosiaalipäivystyksen sosiaalityöntekijä kertoi Espoon sosiaalitoimen kriisi- ja päivystystyöstä. Lastensuojeluun tutustuttiin tekemällä vierailu Poijupuiston vastaanottokotiin. Päihdepalveluihin, etenkin katkaisuhoitoon tutustuttiin vierailemalla Empussa. Henkilökunta on osallistunut Kalliolan, Aluehallintoviraston, Helsingin ja Vantaan sovittelutoimistojen sekä traumaterapiakeskuksen järjestämiin koulutuksiin. Toukokuussa pidettiin toimiston kehittämispäivä Villa Elfikissä. 19

Koko henkilökunta on osallistunut Kalliolan järjestämään Dialogista virtaa -hankkeeseen sekä Tyky-päivään Suomenlinnassa. Työntekijöille on järjestetty työnohjausta. Espoon koulutoimen kanssa on tehty yhteistyötä peruskoulun rikoskasvatuksen osalta osallistumalla yläasteen rikos- ja rangaistuskurssin järjestämiseen. Toimiston henkilökunta on osallistunut THL:n Hyvien käytäntöjen eri prosesseihin sekä osallistunut valtakunnalliseen tilastotyöryhmään. Sovittelun ohjaaja on osana ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opintoja tehnyt sovittelijoiden jatkokoulutussuunnitelman Espoon toimistolle. Sovitteluohjaaja osallistui myös aktiivisesti samaisesta aiheesta tehtävän Hyvän käytännön kuvaamisen työryhmään. Tämän lisäksi on osallistuttu uuden sovittelulomakkeen kehittämiseen ja pilotointiin. Syksyn odotetuin koulutustapahtuma oli Turussa järjestetyt valtakunnalliset sovittelupäivät, johon osallistui lähes 20 sovittelijaa ja henkilökuntaa. Valtakunnallisilla sovittelupäivillä nimettiin Vuoden Sovittelijaksi Espoon toimiston sovittelija Eija Taura. 8. VAMMAISTYÖ Ryhmäkoti Jatko on Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n ylläpitämä vaikeasti liikuntavammaisten yhteisöllinen ryhmäkoti. Ryhmäkoti tarjoaa ympärivuorokautista palveluasumista kuudelle vaikeasti liikuntavammaiselle ihmiselle. Ympärivuorokautinen kodinomainen hoito-, tuki- ja ohjaustyö tarjoaa kodissa asuville mielekkään asumisympäristön ja yhdessä olemisen iloa. Vammaispalvelulakiin perustuvaa palveluasumista ostavat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Nurmijärvi. Palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee jatkuvaluonteisesti toisen henkilön apua päivittäisissä toiminnoista suoriutumisessa vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti. Henkilö ei ole kuitenkaan laitoshoidon tarpeessa. 8.1. Toimintavuoden keskiössä Toimintavuoden aikana korostui asukkaiden lapsuudenkodista poismuuton jälkityö. Vaikeavammaisuus nostaa esiin monia kysymyksiä nuoren itsenäistymiseen sekä aikuistumiseen liittyvissä asioissa ja eroprosessi vanhempien ja nuorten välillä on hyvin pitkä. Vaikeasti vammaisten ihmisten kanssa tehtävä palveluasumistyö on haasteellista. Toiminnan suunnittelua ja toteuttamista ohjasivat asukkaiden omat toiveet ja tarpeet. Asukkaiden toimintakyvyn rajoitteet sekä hoidon-, ohjauksen- ja tuentarpeesta johtuen päävastuu toiminnan suunnittelusta ja toteutumisesta oli ryhmäkodin työntekijöillä. Asukkaiden itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen suhteessa ammattihenkilökunnan vastuuseen ja velvollisuuksiin oli päivittäiseen työhön liittyvä pohdinnan ja tasapainottelun asia. Yhtenä keskeisenä toiminnan kehittämisen tavoitteena oli ryhmäkodin toimintavalmiuden takaaminen asukkaiden avun ja hoidon tarpeen kasvaessa vuosien kuluessa. Joidenkin asukkaiden kohdalla tämä saatta merkitä muun muassa saattohoidon järjestämistä. Vammaistyöhön liittyvä erilaisten apuvälineiden ja teknisten laitteiden sovitus- ja huoltotyö sekä uusien laitteiden käytön opetteleminen on kiinteä osa päivittäistä työtä ryhmäkodissa. Ryhmäkodin toiminnassa huomioitiin asukkaiden puheentuoton ja ymmärtämisen erityisvaikeudet. Henkilökunta perehtyi ja hankki tietoja vaihtoehtokommunikaatioista. Ohjaus- ja tukityöt olivat oleellinen osa kodin päivittäistä toimintaa. Henkilökunnan tehtävänä oli kehittää yhteistyössä asukkaiden ja omaisten kanssa asukkaille soveltuvaa mielekästä päivittäistä toimintaa. Ryhmäkodista käytiin muun muassa elokuvissa, Linnanmäellä ja konserteissa. Ryhmäkodissa järjestettiin asukkaiden, läheisten ja henkilökunnan yhteiset Gaala-ilta, joulukahvitilaisuus ja kodin siunaustilaisuus. 20