Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Lapuanjoen vesistöalueella

Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Lapuanjoen vesistöalueella Työpaja 1 11.9.2013 Katja Haukilehto 11.3.2014

Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Suunnittelua sekä tulvasuojelu- ja järjestelytöitä tehty vuosikymmeniä Lapuanjoen yläosan yleissuunnitelma 1991 Suurtulvatyöryhmän loppuraportti (MMM v. 2003) Toimenpide-ehdotus 1: Laaditaan yleissuunnitelmat suurista tulvista aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi merkittävillä vahinkokohteilla Lapuan taajaman tulvavaarakartta valmistui v. 2006 ja tulvariskikartta v. 2008 ja Lapuan keskustaajaman tulvariskien hallinnan yleissuunnitelma valmistui v. 2011 2

Tulvantorjunnan toimenpiteet, säännöstelyn hoito ja tilapäiset tulvasuojelurakenteet Ennakoivia keinoja mm. ennakoiva säännöstely, jään paksuuden mittaukset, jäiden lähdön ennustaminen, jäänsahaus ja tilapäiset tulvasuojelurakenteet Tulvan aikaisia toimenpiteitä mm. säännöstelyjen ja tulvansuojelurakenteiden käyttö, jääpatojen purkaminen ja väliaikaisten penkereiden rakentaminen Vähennetään tulvariskejä koko valuma-alueella. Mm. säännöstelyillä merkittävä vaikutus tulvien kannalta. Ympäristöhaitat ovat pieniä ja keinot eivät vaadi vesilain edellyttämää lupaa. Toteuttaja: ELY-keskus, pelastuslaitos, kunta, kiinteistönomistaja Ryhmä: Ristiriidattomat toimenpiteet, joiden toteutuksesta yksimielisyys? 4

Maankäytön suunnittelu ja sijainnin ohjaus Riskitoimintojen ohjaaminen tulva-alueiden ulkopuolelle Toimintojen mahdollinen uudelleensijoittelu tulva-alueiden ulkopuolelle Kaavoituksen ja rakentamisen ohjaamisen avuksi tuotetaan tietoa ja ohjeistusta, miten tulvat tulisi huomioida maankäytön suunnittelussa ja millä edellytyksillä rakentaminen tulva-alueille onnistuu (mm. tulvavaara-kartoitukset, alimmat rakentamiskorkeudet) Mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuden tulvariskeihin Ympäristöhaitat ovat pieniä ja keinot eivät vaadi vesilain edellyttämää lupaa Toteuttaja: ELY-keskus, kunta Ryhmä: Ristiriidattomat toimenpiteet, joiden toteutuksesta yksimielisyys? 5

Omatoiminen tulviin varautuminen Tulvavahinkoja voidaan pyrkiä pienentämään jakamalla tulva-alueen asukkaille tietoa tulvariskeistä. Esimerkkejä toimista: tulvaturvallisuusopas, jota päivitetään tarvittaessa 1-luokan patojen vahingonvaara-alueiden väestölle toimintaohje/esite Tilapäinen penger, hiekkasäkit, muovisuojaus, pumput, viemärien ja salaojien tukkiminen, omaisuus suojaan Parannetaan tulvariskeihin varautumista Ympäristöhaitat ovat pieniä ja keinot eivät vaadi vesilain edellyttämää lupaa. Toteuttaja: kiinteistönomistaja, ELY-keskus, kunta Ryhmä: Ristiriidattomat toimenpiteet, joiden toteutuksesta yksimielisyys? 7

Tulvatiedottaminen Esimerkkejä toimista: 1) Laaditaan tiedotussuunnitelma, jonka avulla varoitetaan väestöä tulvasta tai tulvan aiheuttamista poikkeustilanteista. 2) Tulvavaroitukset lähetetään väestölle, kun harvinaisempi tulva uhkaa tai jos esim. epäillään vesijohtoveden tai jokiveden pilaantumista. Parannetaan tulvariskeihin varautumista Ympäristöhaitat ovat pieniä ja keinot eivät vaadi vesilain edellyttämää lupaa. Toteuttaja: ELY-keskus, kunta, pelastuslaitos, tulvakeskus Ryhmä: Ristiriidattomat toimenpiteet, joiden toteutuksesta yksimielisyys? 8

Muutostyöt padottaviin rakenteisiin Siltojen korotus ja teiden mahdollinen madaltaminen tai korotus Rantojen raivaus Paikallinen vedenpintaa alentava vaikutus Ympäristövaikutukset ovat merkityksettömiä. Siltojen muutokset saattavat vaatia vesilain edellyttämän luvan Toteuttaja: ELYkeskus, Kunta Ryhmä: Ristiriidattomat toimenpiteet, joiden toteutuksesta yksimielisyys? 9

Lapuan ja Kauhavan pengerrysalueiden käytön muutos ja Lapuan keskustan vahinkokohteiden paikallissuojaaminen Veden päästäminen tulvapenkereillä suojatuille alueille nykykäytäntöä myöhemmässä tulvan vaiheessa eli nostetaan joen vedenpinnan korkeuden tasoa, jolla luukut pengerrysalueille avataan Saadaan leikattua tulvaa suurtulvalla oikeammalla hetkellä eli käytettäisiin pengerrysalueiden varastointitilavuus vasta tulvahuipun leikkaamiseen Löyhingin ja Itäpuolen penkereiden tulvaluukkujen arvioidaan purkavan tulvilta suojatulle alueelle vettä yhteensä 100 m 3 /s veden pinnan ollessa Poutun sillalla tasolla N 43 +28.40. Purkukyky vastaa noin 50% tulvakartoituksen yhteydessä määritetystä 1/20 virtaamasta ja 30% 1/1000 virtaamasta. 10

viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 11.3.2014 11

Varastotilavuuden perusteella tulvapenkereillä suojatuilla alueilla on merkittävä vaikutus Lapuan tulvasuojelussa Edellyttäisi suojaustoimia Lapuan keskustassa ja mahdollisesti pengerten korotuksia Keskustan tulvavaara-alueilla olevien vahinkokohteiden haittakorkeuksien mittaus Kustannusarvio noin 1,5 milj. Muutoksen ympäristövaikutukset arvioidaan melko vähäisiksi. Muutoksen myötä tulvavesiä päästettäisiin harvemmin pengerrysalueille, jonka johdosta vesistöön päätyisi vähemmän ravinteita ja kiintoaineita. Vaatii vesioikeudellisen luvan. Toteuttaja: ELY-keskus, kunta Ryhmä: Toimenpiteet, jotka ovat mahdollisia, mutta joita halutaan arvioida tarkemmin? 12

Mallinnettiin paljonko vettä alueelle varastoituisi eri vedenkorkeuksilla (noin 25 cm nosto antaisi noin 12 milj. m 3 lisätilavuutta) 14

Veden pidättäminen valuma-alueella pienimuotoisilla toimenpiteillä Veden tilapäinen varastointi esim. tulvavesien pidätysaltaat, tulvatasanteet, tulvaniityt, kosteikot, hulevesien hallinta jne. Lapuanjoen yläosalta etsittiin mahdollisia luontaisia veden pidättämiseen soveltuvia painanteita (Syken karkean tulvamallinnuksen pohjalta) Latva-alueilla ei syntynyt merkittäviä tulvavaara-alueita eli käytännössä luontaisia veden pidättämiseen soveltuvia painanteita viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 11.3.2014 16

Veden pidättäminen valuma-alueella pienimuotoisilla toimenpiteillä

Veden pidättäminen valuma-alueella pienimuotoisilla toimenpiteillä Mahdollisina veden pidätysalueina mm. latva-alueilla sijaitsevat tuotannosta poistuvat turvetuotantoalueet. Alueet ovat alavia ja geoteknisesti haastavia, jolloin altaiden tekeminen vaatii pitkät ja mahdollisesti syvään maahan asti ulottuvat pengerrakenteet. Vaarana täyttyminen liian aikaisin Rakentaminen on kallista pidätettävään vesimäärään nähden Yksityisomistus Ojakatkoksia, kosteikkoja ym. tarvitaan satoja tai tuhansia Jos 10 ha alueelle varastoitaisiin vettä 1 metrin syvyydeltä, olisi varastoituva määrä 0,1 milj.m 3 Toteuttaja: maanomistajat, metsäkeskus, ELY-keskus Ryhmä: Toimenpiteet, jotka ovat mahdollisia, mutta joita halutaan arvioida tarkemmin? 18

Lapuan asuinrakennusten ja erityiskohteiden suojaaminen penkereillä tai muilla rakenteilla Suojataan asuinrakennukset kerran 100 v toistuvalta tulvalta ja erityiskohteet kerran 250 v toistuvalta tulvalta Suojattavaksi 165 asuinrakennusta ja 21 erityiskohdetta Kuivakuorisavi- tai moreenipenger Tilapäiset seinämä- tai settirakenteet mm. Vanhan Paukun alue Pituus yhteensä asuinrakennukset 7800 m ja erityiskohteet 3300 m, tiepenkereiden korotus 5200 m Kustannusarvio 6,3 milj. Tulvapenkereillä suojattujen alueiden tulvavaara-alueiden määritys ja haittakorkeuksien määritys Ympäristöhaitat arvioidaan vähäisiksi Aiheuttavat maisemahaittaa. Rakentamisessa on huomioitava rantojen vakavuudet 19

Toteuttaja: kiinteistönomistajat, kunta, ELY-keskus Ryhmä: Toimenpiteet, jotka ovat mahdollisia, mutta joita halutaan 11.3.2014 arvioida tarkemmin? viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 21

Kuortaneenjärven säännöstelyn tehostaminen Kuortaneenjärven purkautumiskyvyn parantaminen Alhaisilla vedenkorkeuksilla järven alajuoksun purkautumiskyky on liian alhainen Tulvan alkuvaiheessa juoksutettaisiin enemmän ja säännöstelytilavuus käytettäisiin vasta tulvahuipun aikana Jos järven pinta voitaisiin pitää tulvan alkuvaiheessa nykyistä alempana voitaisiin madaltaa myös Kuortaneenjärven tulvakorkeuksia ja pienentää lähtövirtaamia tulvan keski- ja loppuvaiheessa Vaatii perkauksia säännöstelypadon yläpuolelta ja alapuolelta, 22

Jos alapuolinen ruoppaus on tarpeen ulottaa esim. Karan sillalle saakka, pohjapadolla estetään alapuolisen joen vedenkorkeuksien aleneminen Pitäisi myös selvittää muodostaako Talinkalman pato padottavan kohdan Vaatisi säännöstelyluvan muutosta ja mahdollisuutta rajoittaa lähtövirtaamaa suurilla virtaamilla Vahinkojen optimointi ei olisi helppoa Tarvittaisiin selvät säännöstelymääräykset ja oikeudet Toteuttaja: ELY-keskus, kunnat Ryhmä: Toimenpiteet, jotka ovat mahdollisia, mutta joita halutaan arvioida tarkemmin? 23

Kuortaneenjärven säännöstelyn tehostaminen Kuortaneenjärven säännöstelytilavuuden lisääminen

Kuortaneenjärven säännöstelytilavuuden lisääminen Jotta tulvia voidaan käytännössä merkittävästi säännöstelytoimenpitein leikata, tarvitaan säännöstelytilavuutta vähintään noin 20.30 milj.m 3 Suurtulvakeväinä kevätkuopan alin piste laskee keskimääräisestä tasosta N 43 +75,04 m tasolle N 43 +74,57 (+10 milj. m 3 ). Laskeminen tasolle N 43 +73,87 toisi +20 milj. m 3. Tulvahuipun nostaminen keskimääräisestä tasosta N 43 +76,53 m tasoon N 43 +77,17 m toisi +10 milj. m 3. Kuortaneenjärven säännöstelyn muutoksella on vaikutuksia Kuortaneenjärveen sekä alapuoliseen Lapuanjokeen kevättulvalla Vaatii luusuan perkaamista 27

Vedenkorkeus W 77.10 Kuortaneenjärvi N43-tasolla, vuosi 2013 HW 76.90 76.70 76.50 MHW 10 milj m 3 Vuosi 2013 76.30 76.10 Sään. yläraja 75.90 75.70 75.50 75.30 1984: N 43 +77,4 75.10 74.90 74.70 74.50 74.30 20 milj m 3 MNW NW 10 milj m 3 74.10 73.90 vaihtoehto NW 73.70 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. Päivämäärä 28

Kuortaneenjärven säännöstelytilavuuden lisääminen Toteuttaja: ELY-keskus, kunta, voimayhtiö Ryhmä: Toimenpiteet, jotka ovat mahdollisia, mutta joita halutaan arvioida tarkemmin? TAI Toimenpiteet, joiden toteutettavuus tai vaikuttavuus tulviin on huono? 30

Nurmonjoen latvajärvien säännöstelyn tehostaminen ja Kuotesluoman tilapäinen allas Tavoitteena säästää säännöstelytilavuutta kriittiseen ajankohtaan eli vedenpinnan annettaisiin nousta keväällä pääosin vasta varsinaisen tulvahuipun aikana. Säännöstelytilavuus n. 37 milj.m 3, josta käytössä n. 60 % Kuotesluoman "altaan" täysimääräinen käyttö Veden purkautumiskyvyn parantaminen. Edellyttää usean järven luusuan perkauksia. Säännöstelytilavuus ei lisääntyisi, mutta se tulisi käytettyä oikeampana ajankohtana. Luusuan perkaukset aiheuttavat haittoja mm. kalastolle. Vaatii vesioikeudellisen luvan? 31

Toteuttaja: ELY-keskus Ryhmä: Toimenpiteet, jotka ovat mahdollisia, mutta joita halutaan arvioida tarkemmin? TAI Toimenpiteet, joiden toteutettavuus tai vaikuttavuus tulviin on huono? 33

Uusi tekojärvi, Tiisten allas Säännöstelytilavuutta tekojärvellä olisi esim. noin 35 milj.m 3. Edellyttää Lapuanjoen perkaamista Kuortaneenjärven ja Tiisten tekojärveen johtavan täyttökanavan välillä. Maapengertä noin 7 km ja maamassoja penkereiden rakentamiseen noin 880 000 m 3, pinta-ala noin 650-850 ha Vesivoimala tekojärven yhteyteen Suuri merkitys tulvien pienentämisessä. Tulvavirtaaman pienennys 50 m 3 /s. Kustannukset yli 30 milj. Suuria haitallisia vaikutuksia ympäristöön Luonnonuomaan jäisi vähävetinen osuus täyttökanavan ja purkutunnelin välille Vaatii vesioikeudellisen luvan Toteuttaja: ELY-keskus Ryhmä: Toimenpiteet, jotka ovat mahdollisia, mutta joita halutaan arvioida tarkemmin? 34

Tiisten allas

Hirvijärven ja Varpulan säännöstelyn muutos ja lisäveden johtaminen Kuortaneenjärvestä Hirvijärven säännöstelykapasiteetti on noin 44 milj.m 3 ja Varpulan säännöstelytilavuus noin 10 milj.m 3. Tavoitteena Varpulan tai Hirvijärven säännöstelytilavuuden lisääminen (10...30 milj.m 3 ) ja lisäveden johtaminen Kuortaneenjärven suunnasta. Vaatii penkereiden korottamista ja uusien uomien kaivamista ja perkaamista. yksinään merkitystä Lapuan tulvavahinkojen vähentämisessä. vedenpinnan nosto edellyttää merkittäviä muutoksia maapatoon sekä mahdollisesti säännöstelyrakenteisiin. 36

Hirvijärven ja Varpulan säännöstelyn muutos ja lisäveden johtaminen Kuortaneenjärvestä Varpulan tekojärven korotus 1,5 m (+30 milj.m 3 ) Kanava välille Kuorasluoma-Varpula Mikonnevan kanava Lapualla tulvavirtaaman pienennys noin 30-40 m 3 /s, joka merkitsee noin 30 cm alempaa vedenkorkeutta Lapuanjoen tulvavettä siirretään Nurmonjoen alueelle Kuortaneenjärvestä pumppausta hyväksikäyttäen 150 milj.mk v.1989 (50 milj. v. 2013) 37

Hirvijärven ja Varpulan säännöstelyn muutos ja lisäveden johtaminen Kuortaneenjärvestä

Hirvijärven nykyinen yläraja N 43 +88,70 m Ylärajan nosto 0,5 m 10 milj.m 3 Ylärajan nosto 1,2 m 20 milj.m 3 Ylärajan nosto 1,6 m 30 milj.m 3 Vedenpinnan nosto edellyttää merkittäviä muutoksia maapatoon (sekä säännöstelypatorakenteisiin) vapaa-ajan rakennuksille koituisi tulvavahinkoja Vaatii vesioikeudellisen luvan Toteuttaja: ELY-keskus, voimayhtiö, kunnat Ryhmä: Toimenpiteet, joiden toteutettavuus tai vaikuttavuus tulviin on huono? 39