Mistä rahat liikenneverkon kehittämiseen ja ylläpitoon? Kuljetusyrityksetkö maksajiksi? Logistiikkayritysten Liitto ry juhlaseminaari 20.5.2011 neuvotteleva virkamies Tuomo Suvanto
Sisältö Liikenteen hallinnonalan määrärahat lähitulevaisuudessa Kehysmenettelystä ja liikenteen rahoituksesta Käyttäjärahoitus Budjettiosasto 04.05.2011 04.05.2011 2
Tekninen kehys vuosille 2012-15 LVM:n hallinnonalan määrärahat ovat kehyskaudella keskimäärin 2,28 mrd. euroa vuodessa (2,06 mrd. vuonna 2011). Perusväylänpitoon 919 M /v, kehittäminen keskim. 562 M /v Kehyskauden alussa saatetaan loppuun 21 edellisen hallituksen käynnistämää isoa liikennehanketta. Vuosille 2012 ja 2013 ajoittuu myös valtion osuuden maksaminen neljästä ns. jälkirahoitushankkeesta (yhteensä 241 milj. euroa). Kolme uutta hanketta: Seinäjoki-Oulu lopputoteutus, Tampereen rantaväylä, Savonlinnan keskusta 3-vaihe Nimeämättömille hankkeille varattu 113 M vuonna 2014 ja 176 M vuonna 2015 Budjettiosasto 04.05.2011 04.05.2011 3
Miljoonaa euroa 700 600 500 400 300 200 Liikenneverkon kehittämisen menot keskimäärin vuosina 2008-11 ja vuosien 2012-2015 teknisessä kehyksessä Elinkaarihankkeet Jälkirahoitushankkeet Liikenneverkon kehittäminen Isoimpia kehittämishankkeita: Länsimetro Kehärata Kokkola-Ylivieska 2-raide Seinäjoki-Oulu Haminan ohikulku Koskenkylä-Kotka (PPP) 100 0 2008-11 2012 2013 2014 2015 Budjettiosasto 04.05.2011 04.05.2011 4
Kehysmenettely 1 Julkisen talouden liiallista velkaantumista voidaan estää etukäteen asetetuilla finanssipolitiikan liikkumavaraa rajoittavilla säännöillä (esim. julkisten menojen taso tai suurin sallittava budjettialijäämä) Erityisesti hallitusohjelman menosääntö eli vaalikauden menokatto (kehykset) määrittää finanssipolitiikan linjan Kehyksissä päätetään valtion budjetin määrärahojen tasoista hallinnonaloittain seuraavien neljän vuoden ajaksi Käytännössä Suomessa finanssipolitiikan keskeisimmästä asiasta (menosäännöstä) päättävät hallitusneuvottelijat Tämän takia hallitusneuvotteluissa menestyminen on erittäin tärkeää jokaiselle hallinnonalalle Budjettiosasto 04.05.2011 04.05.2011 5
Kehysmenettely 2 Liikennesektori menestynyt perinteisesti huonosti hallitusneuvotteluissa Infrastruktuuri-investointien määrärahat jääneet liian niukoiksi Tämä on johtanut luoviin ratkaisuihin eli kehysten kiertämiseen infrastruktuuri-investointien rahoittamisessa (esim. jälkirahoitus, elinkaarimallit) VM:n ratkaisuehdotus: Hallitusohjelman yhteydessä asetettavassa menokehyksessä varauduttaisiin riittäviin investointeihin. Edellyttäisi, että suurimmat hallituskaudella toteutettavat hankkeet ja niiden rahoitus päätetään hallitusohjelman yhteydessä. Budjettiosasto 04.05.2011 04.05.2011 6
Budjettirahoituksen lisäksi käytössä nykyisin Jälkirahoitusmalli Ulkopuolinen taho maksaa valtion investointihankkeen rakennusaikaiset kustannukset ja valtio maksaa osuutensa takaisin hankkeen valmistuttua. Elinkaarimalli Valtio ostaa yksityiseltä osakeyhtiöltä hankkeen elinkaaren aikaista kokonaishoitopalvelua, jossa investointi on osa väyläpalvelun hintaa. Valtio maksaa palvelun määrästä ja laadusta. Hyötyjä maksaa Kunta tai joku muu ulkopuolinen taho maksaa osan valtion vastuulle kuuluvista menoista saamansa hyödyn perusteella. Budjettiosasto 04.05.2011 04.05.2011 7
Esillä olleita vaihtoehtoja Infra Oy ei rakenna mitään, hankkisi vain rahoitusta järkeä jos paljon elinkaarihankkeita, muuten ei Rahastot mistä rahat rahastoon? Infrastruktuuri-investointien siirtäminen kehysten ulkopuolelle lisäisi investointeja, mistä rahat? halutaanko suosia liikenneinvestointeja muiden sektoreiden kustannuksella Budjettiosasto 04.05.2011 04.05.2011 8
Mistä lisää rahaa liikenneinvestointeihin? Ei ole poppakonsteja On vain kolme tapaa, joilla voidaan lisätä liikenneinvestointien rahoitusta 1. otetaan muilta sektoreilta kohdentamalla budjettirahat uudelleen 2. otetaan lisää velkaa 3. otetaan tienkäyttömaksut käyttöön 4. (tehostetaan toimintaa) pitkällä aikavälillä käyttäjärahoitus todennäköisin vaihtoehto Budjettiosasto 04.05.2011 04.05.2011 9
Tienkäyttömaksut ovat yleistymässä (Tie)tulleja on peritty kautta historian erityisesti kauttakulkuliikenteeltä Eivät varsinaisia tiemaksuja vaan tulleja Tienkäyttömaksut ovat sen sijaan aina liittyneet keskeisesti teiden rakentamisen ja ylläpidon rahoittamiseen Maksuja haluttu periä erityisesti kauttakulkuliikenteeltä Raskaan liikenteen tienkäyttömaksut ovat lisääntyneet nopeasti Budjettiosasto 04.05.2011 04.05.2011 10
Raskaan liikenteen tienkäyttömaksut 1990-luvulta lähtien kuorma-autoliikenteen tienkäyttömaksut ovat yleistyneet Ulkomaisen kaluston haluttu osallistuvan tienpidon kustannusten kattamiseen Myös muita motiiveja: kulkumuotojen väliseen työnjakoon vaikuttaminen, ympäristö, kuljetusten tehokkuuden lisääminen sekä kotimaisen ja ulkomaisen kuorma-autoliikenteen tasapuolinen kohtelu Maksujen asettamista edistänyt Eurovinjettidirektiivi, joka ollut voimassa vuodesta 1999 lähtien Budjettiosasto 04.05.2011 04.05.2011 11
Eurovinjetti Vinjettijärjestelmiä useissa maissa vuodesta 1995 Belgia, Tanska, Hollanti, Luxemburg, Ruotsi Saksa erosi 2003 Kansallisia vinjettejä Puola, Liettua, Unkari, Romania, Bulgaria Budjettiosasto 04.05.2011 04.05.2011 12
Kilometrivero Sveitsi 2001 Budjettiosasto 04.05.2011 04.05.2011 13
Kilometrivero Sveitsi 2001 Itävalta 2004 Budjettiosasto 04.05.2011 04.05.2011 14
Kilometrivero Sveitsi 2001 Itävalta 2004 Saksa 2005 Budjettiosasto 04.05.2011 04.05.2011 15
Kilometrivero Sveitsi 2001 Itävalta 2004 Saksa 2005 Tshekki 2006 Budjettiosasto 04.05.2011 04.05.2011 16
Kilometrivero Sveitsi 2001 Itävalta 2004 Saksa 2005 Tshekki 2006 Slovakia 2010 Budjettiosasto 04.05.2011 04.05.2011 17
Kilometrivero Sveitsi 2001 Itävalta 2004 Saksa 2005 Tshekki 2006 Slovakia 2010 Tekeillä: Puola, Ranska Budjettiosasto 04.05.2011 04.05.2011 18
Kilometrivero Sveitsi 2001 Itävalta 2004 Saksa 2005 Tshekki 2006 Slovakia 2010 Tekeillä: Puola, Ranska Suunnitteilla: Belgia, Kreikka Pysähdyksissä: Ruotsi, Englanti, Hollanti, Unkari, Tanska Budjettiosasto 04.05.2011 04.05.2011 19
Raskaan liikenteen tienkäyttömaksut Suomessa Suomi harvoja maita, jossa ei ole minkäänlaisia erillisiä tienkäyttömaksuja Suomi on myös kauttakulkumaa Tiemaksujen käyttöä on selvitetty Kaakkois-Suomen tienkäyttömaksuselvitys Vinjettiselvitys Pääkaupunkiseudun ruuhkamaksuselvitys Tulos: Suomessa on liian vähän kuorma-autoja. Keskieurooppalainen kilometrimaksu ei ole mahdollinen Suomessa Suunnitteilla ei ole raskaan liikenteen tienkäyttömaksuja, mutta... Budjettiosasto 04.05.2011 04.05.2011 20
EU:n valkoinen kirja liikennepolitiikasta EU:n valkoisessa kirjassa esitetään: Otetaan vaiheittaan käyttöön (vuoteen 2016 mennessä) pakollinen infrastruktuurimaksu raskaille ajoneuvoille. Korvaisi nykyiset käyttömaksut. Henkilöautojen osalta tiemaksuja pidetään yhä useammin vaihtoehtoisena keinona hankkia tuloja ja vaikuttaa liikenneja matkustustottumuksiin. Pitkän aikavälin tavoitteena on soveltaa käyttömaksuja kaikkiin ajoneuvoihin koko verkossa, jotta voitaisiin vastata vähintään infrastruktuurin ylläpitoon, ruuhkautumiseen, ilmansaasteisiin ja meluhaittoihin liittyvistä kustannuksista. Budjettiosasto 04.05.2011 04.05.2011 21
Yhteenveto Valtion budjettirahoitus tulee säilymään liikenneverkon tärkeimpänä rahoituslähteenä Tienkäyttömaksut tulevat yleistymään vähitellen ja täydentävät rahoitusta Autoilun verotuksessa siirrytään kohti kilometrimaksua Suomi todennäköisesti pikemmin jälki- kuin etujoukossa Budjettiosasto 04.05.2011 04.05.2011 22