Uusi kalavesien hoito-opas

Samankaltaiset tiedostot
Keskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL

Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa?

Työkaluja käyttö- ja hoitosuunnitelman laadintaan: hoito-opas, käyttö- ja hoitosuunnitelman runko ja pilottihanke Päijänteellä

KALATALOUDEN YMPÄRISTÖOHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)

Kalatalousalueiden aluesuunnittelupilotit

Tietoon perustuva kalatalouden suunnittelu. Jari Leskinen Lapin ELY -keskus

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin

Sisävesikalastuksen alueellinen seuranta- ja ohjausjärjestelmä. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

Ajatus innovaatio-ohjelmaksi

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus

Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunitelma

KALASTUSLAIN TOIMEENPANO miten hoidamme kalakantamme kuntoon

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

Aluesuunnittelupilotti kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvat alueet kartalle

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Vaelluskalojen kestävä kalastus

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

Ohjelma Torstai Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelma ja kalatalouden innovaatio-ohjelmat

Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa

Käyttö- ja hoitosuunnitelmat sekä yhteistyöryhmien roolit

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Merimetsojen vaikutus kalakantoihin

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018

Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnittelu ja Porvoon- Sipoon kalatalousalueen KHSluonnos

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI

Seuranta- ja ohjaus- PYÖRÄ pyörimään. Kalastuslain toimeenpanon käynnistämisseminaari

KEHITTÄMISTARPEITA JA IDEOITA JA KESKUSTELUA

Silakkakannan tila. Jari Raitaniemi Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman

Lohi (Salmo salar), Unionin vedet osa-alueilla (Pääallas ja Pohjanlahti)

Kalatalouden innovaatiopäivät , Vantaa

Sisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

Mitä Itämeren hylkeet syövät?

Luonnonvarataloustieteen näkökulmiakansallisen lohistrategiansuunnitteluun

Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen

Kalastuslain tavoitteena on kalavarojen elinvoimaisuuden varmistaminen

Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari

Pohjanlahden lohikantojen tila

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous

Kalatalouden neuvontajärjestöt vaelluskalakantojen hoitajina. Kalajoki Tapio Kangas Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

Seuranta- ja ohjaus- PYÖRÄ. Kalastuslakipäivät

Kalavarojen hoito-opas ja KHS-mallirunko

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1

Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen TAC

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

Itämeren kala elintarvikkeena

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Tietoon perustuva kalatalouden suunnittelujärjestelmä - kehittämishanke

Inarijärven kalatalousvelvoitteen muutostarpeiden selvitys

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kokous

Vaelluskalaseminaari 22. syyskuuta 2011 Näkökulmia vaelluskalojen hoidon kehittämiseen vesivoimalaitosten patoamissa joissa

Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiset Inarijärvi-asiat

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kuhan ala- ja ylämittasäätely kestävän kalastuksen välineenä

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa Matti Sipponen

Tutkitaan ennen kuin hutkitaan Taimentutkimuksen tulevaisuus

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

Taimenkantojen tulevaisuus on kappalepeliä mallinnus säätelyn avuksi

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia

LIITTEET. asiakirjaan. Komission ehdotus neuvoston asetukseksi

Selkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi Reposaari

Kalatalouspalvelut maakuntauudistuksessa MMM vuorovaikutuksen simulointitilaisuus Tampere

Kuhan ala- ja ylämittasäätely kestävän kalastuksen välineenä

Kuhakantoja ja kuhan kalastusta koskeva sidosryhmätilaisuus

Toimintasuunnitelma vuodelle 2018

Kalastuksen käytön ja hoidon järjestäminen käytännössä?

välinen kumppanuusohjelma

Järvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata?

Pitäisikö maailman kalakannat yksityistää?

Nostetta järvikalasta Särkikalat Itä-Suomen kalastuksessa Pekka Sahama ja Eetu Karhunen

LAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN KANNAKSI ITÄMERELLÄ SOVELLETTAVISTA KALASTUSKIINTIÖISTÄ VUONNA 2018

Vesijärvestä Sargassomerelle

Luonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet

Ekologisesti ja evolutiivisesti kestävä kuhan kalastus Oulujärvessä

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku Kuva: Esa Lehtonen

Kemijoen kalatalousvelvoitteiden muuttaminen

Saaristomeren kuhankalastuksen säätely tuoreimmat havainnot saaliiden koko- ja ikärakenteesta

Suomi nostaa esiin Itämeren lohikantojen sekakantakalastukseen liittyvät ongelmat.

Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICESin suositukset vuoden 2018 TAC:sta Itämeren kalakannoille

Kalakantojen tila vuonna 2016 sekä ennuste vuosille 2017 ja 2018

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2015/104 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

TENON VESISTÖN LOHIKANTOJEN TILA Lohikantakohtainen arviointi Tutkimus- ja seurantatiedon kerääminen. Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus

Luke 1942/ /2018

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Eduskunnan Ympäristövaliokunnalle

Suomen Kalastusopaskilta ry

Transkriptio:

Uusi kalavesien hoito-opas Matti Salminen ja Päivi Eskelinen Kalastuslakipäivät, Hotelli Arthur 1-2.12.2016

Opashankkeen tausta Hanke suunniteltiin osana Kalastustietohanketta MMM:n rahoitus hankkeelle saatiin 26.4.2016 Uusi opas on tarkoitettu uuden kalastuslain mukaisen tavoitteellisen ja kestävän kalavesien käytön ja hoidon apuvälineeksi Se tukee erityisesti kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmien laatimista ja toimeenpanoa Opas perustuu RKTL:n 2002 julkaiseman Kalavedet kuntoon -oppaan ( Bättre fiskevatten 2003) tuottamisesta ja käytöstä saatuihin kokemuksiin 2 30.11.2016

Oppaan aikataulu 3 30.11.2016

Oppaan aikataulu 4 30.11.2016

Oppaan tekijät Luonnonvarakeskus (30 kirjoittajaa) Heikki Auvinen, Esa Erkamo, Päivi Eskelinen, Outi Heikinheimo, Ari Huusko, Pekka Hyvärinen, Tapio Keskinen, Irma Kolari, Marja- Liisa Koljonen, Pekka Korhonen, Antti Lappalainen, Ari Leskelä, Panu Orell, Aki Mäki-Petäys, Tapani Pakarinen, Jorma Piironen, Jari Raitaniemi, Martti Rask, Jukka Ruuhijärvi, Matti Salminen, Pekka Salmi, Erno Salonen, Ari Saura, Ari Savikko, Jari Setälä, Tapio Sutela, Jouni Tulonen, Lauri Urho, Lari Veneranta, Ville Vähä Muut tahot (7) Jaakko Autio (Eduskunta), Sakari Kuikka (HY), Hannu Lehtonen (HY), Timo Marjomäki (JY), Mika Marttunen (SYKE), Seppo Hellsten (SYKE), Anssi Vainikka (UEF) Tekstitoimittaja Paula Böhling (Tutkimusviestintä Böhling Paula) 5 30.11.2016

Oppaan sisältö mitkä asiat päivitetään? Lähtökohtana uuden oppaan teossa on Kalavedet kuntoon oppaan sisältö, joka päivitetään vastaamaan uuden kalastuslain säädöksiä ja kalakantoihin ja niiden hoitoon ja hyödyntämiseen liittyvän tutkimuksen tuoreimpia tuloksia: Päivitys uusien säädösten mukaiseksi Kalastuslaki ja asetus: uuden lain mukainen kalatalouden suunnittelujärjestelmä; muuttuneet vastuut ja valtuudet; käyttö- ja hoitosuunnitelmien kasvanut merkitys; luonnonvaraisen lisääntymisen, vaelluskalojen ja uhanalaisten kantojen merkityksen korostaminen; säätelyn uudet keinot jne. Muut uudet säädökset: vieraslajit, vesienhoito, merenhoito, YKP Päivitys uusien tutkimustulosten mukaiseksi Uutta tietoa on saatavilla mm. rannikkolajien kutualueista, vieraslajien vaikutuksista, istutusten geneettisistä vaikutuksista, menestyvien istukkaiden tuottamisesta, kalateiden toimivuudesta, vesistökunnostusten menetelmistä, ilmastonmuutoksen vaikutuksista, kalastuksen evolutiivisista vaikutuksista, CR - kalastuksen vaikutuksista, suurten yksilöiden merkityksestä kalapopulaatioille, välimitasta, merimetsojen ja hylkeiden saalistuksen vaikutuksista jne. 6 30.11.2016

Oppaan sisältö mitä uutta lisätään? Kalavedet kuntoon opasta laajemman käsittelyn uudessa oppaassa saanevat: Kalavesien käytön ja hoidon mallisuunnitelmat KHS -runko ohjeineen jäsentämään oppaan sisältöä Kalatalousalueen toimijoiden yhteistyön ja vuorovaikutuksen mallit Päätöksentekopuut, monitavoitearviointi, pelit oppimisen välineenä (Seos) Seurantatieto ja sen hyödyntäminen käytössä ja hoidossa Olemassa olevat kalakanta-, kalastus- ja ympäristötiedon varannot Rannikon lisääntymisalueet (VELMU), geneettiset aineistot, koekalastusrekisteri, VPD, merkintätietokanta, kaupallisten kalastajien saalistiedot, Kala-atlas, kalahavainnot.fi, SYKE:n järvirekisteri ym. Käytännön esimerkit hoidon/seurannan onnistumisista ja epäonnistumisista Suunnittelun ja toimeenpanon eri vaiheissa toimiviksi osoittautuneet käytännöt 30.11.2016

Webropol -kysely vanhan/uuden oppaan käyttäjille Toteutettiin syys- lokakuussa 2016 Kohdejoukkona 143 kalavesien käytön ja hoidon parissa työskentelevää henkilöä kalataloushallinnosta, neuvonnasta, järjestöistä ja oppilaitoksista Kyselyyn vastasi 42 henkilöä (29 %), joista suurin osa edusti neuvontaa ja hallintoa Kysely oli kaksiosainen: 1) kokemukset vanhasta oppaasta, 2) uuteen oppaaseen kohdistuvat toiveet ja odotukset Kysymys: Oletko lukenut / käyttänyt Kalavedet kuntoon opaskirjaa? 8 30.11.2016

Kysymys: Mitä aihealueita uudessa oppaassa tulisi mielestäsi erityisesti käsitellä? * Asteikko: Käsittelyn tarve 5 (erittäin suuri) - 3 (kohtalainen) - 1 (pieni) 9 30.11.2016

Kysymys: Mitä aihealueita uudessa oppaassa tulisi mielestäsi erityisesti käsitellä? * Asteikko: Käsittelyn tarve: 5 (erittäin suuri) - 3 (kohtalainen) - 1 (pieni) 10 30.11.2016

Suhtautuminen istutuksiin - sanallinen palaute Millaisiin käytännön tilanteisiin erityisesti odotat uudesta oppaasta apua? Yleisin kysymys osakaskunta-aktiivitutuilta on edelleen: mitäköhän meidän kannattaisi istuttaa? Istutuksiin käytetään tulevaisuudessakin paljon varoja, joten niiden toteutuksesta ja tuloksellisuudesta on hyvä löytyä tietoa ml. lyhyesti kuinka kilpailutetaan ja tilataan poikasia, ja kuinka istutusten tuloksellisuutta seurataan Uudet tiedot ja ajatukset istutuksiin valittavista kalakannoista Milloin kannattaa tuki-istuttaa ja milloin ei? Apua osakaskuntien toiminnan, esim. kalanistutusten, suunnitteluun Ohjeet tulevan sähköisen istutuspöytäkirjan käyttöön Istutusten kilpailutus, tilaus Istutuksia koskevissa osissa painotettava kantakohtaisia toimia geneettisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi Taimenen mätirasiaistutusten oikea tuloksellisuus Jne. 11 30.11.2016

Suhtautuminen istutuksiin johtopäätökset?? Istutukset ovat jatkossakin tärkeä hoitomuoto - pidetään periaatteessa istutustarkastelun entinen laajuus Korostetaan kaiken hoidon suunnitelmallisuutta ja esitetään istuttamiselle vaihtoehtoja Pääpaino elvytys- ja palautusistutuksissa Painotetaan istutuskannan valinnan merkitystä Pyritään ohjaamaan istutukset kohteisiin, joissa ne a) eivät aiheuta vahinkoa ja joissa b) niillä on edellytykset tuottaa hyvää tulosta Esimerkit onnistumisista ja epäonnistumisista Istutustarvearvioinnin työkalut, päätöksentekopuut 12 30.11.2016

Seurantatiedon kerääminen ja hyödyntäminen Millaisiin käytännön tilanteisiin erityisesti odotat uudesta oppaasta apua? Kalavesien ja kalaston seurantateemaa voisi yrittää nostaa esiin - kansalaishavainnointi, miten itse kukin voisi osallistua tiedonkeruutalkoisiin. Kalakannoista ja kalastuksesta kerättävän tiedon soveltaminen takaisin kalavesien hoitoon - mitä pitää mitata milloinkin ja mitä tuloksista pitäisi päätellä. Seurantatiedon (saaliit, pyyntimäärät, toiveet) ajantasaisempi ja aktiivisempi kerääminen sekä niiden huomioiminen päätöksenteossa Kalakantojen elinvoimaisuuden ja kalastuksen yhteensovittaminen Olisi tärkeää ymmärtää kalapopulaatioiden rakenne (vuosiluokat) ja niiden lukumääräinen ja fyysinen koko, sekä heijastaa nämä tiedot saaliiseen ja sitä kautta kalavesien käyttöön ja hoitoon Oppaalla voisi olla merkittävä rooli tai asema perusteoksena, jonka tietoja käytetään kalavesien käytön ja hoidon suunnittelussa (yhteys KHS:iin) sekä ns. ohjauspyöräprosessin (suunnittelu, toimenpide, seuranta, tulokset, mahdolliset muutokset toimenpiteissä, seuranta) tarpeisiin jne 13 30.11.2016

Kalavedet kuntoon! Uusi opas? 14 30.11.2016

ICES:in käyttämä kalakantojen (>200) luokittelu tiedon määrän perusteella viitearvojen johtaminen Kategoria 1 Kannat, joille tehdään täysi analyyttinen, kvantitiivinen kanta-arvio ja ennusteet 35% kannoista ((Kategoria 2 Kuten edellä, mutta kanta-arvion tulosten katsotaan jostakin syystä kuvaavan vain kalastuskuolevuuden, rekrytoinnin ja kutubiomassan trendejä)) - < 1% Kategoria 3 Kannat, joille on käytettävissä survey-pohjaisia tai muita indikaattoreita, jotka kuvaavat luotettavasti kannan tilaa kokonaiskuolevuutta, rekrytointia tai biomassaa 37% Kategoria 4 Kannat, joista on käytettävissä luotettava saalisaikasarja, jota käyttäen voidaan approksimoida MSY 3% Kategoria 5 Kannat, joista tunnetaan vain maihintuotu saalis 12% Kategoria 6 Kannat, joita lähinnä saadaan muun kalastuksen sivusaaliina, ja joiden maihintuotu saalis on olematon poisheitettyyn saaliiseen verrattuna 13% 15 30.11.2016

ICES:in käyttämä kalakantojen (>200) luokittelu tiedon määrän perusteella viitearvojen johtaminen Kategoria 1 Kannat, joille tehdään täysi analyyttinen, kvantitiivinen kantaarvio ja ennusteet SILAKKA, KILOHAILI, LOHI ((Kategoria 2 Kuten edellä, mutta kanta-arvion tulosten katsotaan jostakin syystä kuvaavan vain kalastuskuolevuuden, rekrytoinnin ja kutubiomassan trendejä)) Kategoria 3 Kannat, joille on käytettävissä survey-pohjaisia tai muita indikaattoreita, jotka kuvaavat luotettavasti kannan tilaa kokonaiskuolevuutta, rekrytointia tai biomassaa Kategoria 4 Kannat, joista on käytettävissä luotettava saalisaikasarja, jota käyttäen voidaan approksimoida MSY Kategoria 5 Kannat, joista tunnetaan vain maihintuotu saalis Kategoria 6 Kannat, joita lähinnä saadaan muun kalastuksen sivusaaliina, ja joiden maihintuotu saalis on olematon poisheitettyyn saaliiseen verrattuna 16 30.11.2016

Kategoria 1: Selkämeren silakka Aineistot: Suomen ja Ruotsin kaupallisen kalastuksen saaliit, saaliin ikä- ja pituusjakaumat 1973-2015; akustinen tutkimusmatka (ARANDA) 2007-2015, kaupallisen rusäkalastuksen aikasarja 1990-2006, vuotuinen sukukypsyysaineisto Suomen kaupallisesta kalastuksesta, luonnollinen kuolevuus 17 30.11.2016

Fishing pressure Stock size 2013 2014 2015 2014 2015 2016 Maximum Sustainable Yield F MSY Appropriate MSY B trigger Above Precautionary approach F pa, F lim Below potential candidate reference points B pa, B lim Above potential candidate reference points Management Plan F MGT - - - Not applicable SSB MGT - - - Not applicable Neuvo vuodelle 2017: ICES advices that when the MSY approach is applied, catches in 2017 should be no more than 134 556 tonnes 18 30.11.2016

ICES:in käyttämä kalakantojen (>200) luokittelu tiedon määrän perusteella viitearvojen johtaminen Kategoria 1 Kannat, joista on niin paljon aineistoa, että niille voidaan tehdään täysi analyyttinen, kvantitiivinen kanta-arvio ja ennusteet ((Kategoria 2 Kuten edellä, mutta kanta-arvion tulosten katsotaan jostakin syystä kuvaavan vain kalastuskuolevuuden, rekrytoinnin ja kutubiomassan trendejä)) Kategoria 3 Kannat, joille on käytettävissä survey-pohjaisia tai muita indikaattoreita, jotka kuvaavat luotettavasti kannan tilaa kokonaiskuolevuutta, rekrytointia tai biomassaa TURSKA, KAMPELA, ANKERIAS Kategoria 4 Kannat, joista on käytettävissä luotettava saalisaikasarja, jota käyttäen voidaan approksimoida MSY Kategoria 5 Kannat, joista tunnetaan vain maihintuotu saalis Kategoria 6 Kannat, joita lähinnä saadaan muun kalastuksen sivusaaliina, ja joiden maihintuotu saalis on olematon poisheitettyyn saaliiseen verrattuna 19 30.11.2016

Kategoria 3: Kampela (ICES-alueet 27, 29-32) A B Aineistot: - Maihin tuodut kaupalliset saaliit - Biomassaindeksi, joka on yhdistelmä neljästä koeverkkokalastuksesta (Muuga, Küdema, Muskö ja Kvädöfjärden) (kg kalastuspaikka 1). Neuvonannon perusta: - Edellisen vuoden saalissuositus kerrotaan indeksin 2 viimeisimmän vuoden (A) ja niitä edeltäneiden kolmen vuoden keskiarvon (B) osamäärällä - Muutos saa kuitenkin olla korkeintaan 20% vuodessa) Varovaisuusperiaatteen mukainen neuvonanto vuodelle 2017: Kaupallisen maihin tuodun saaliin pitäisi olla korkeintaan 329 tonnia (= A/B* saalissuositus_2016, + 20% rajoitin!) 20 30.11.2016

Kategoria 3: Ankerias Aineistot: - Ei saalistietoja - Indeksi: GLM sovitettuna 40 poikasaikasarjaan - EE: UK, Irlanti, Ranska, Espanja, Portugali, Italia NS:Norja, Ruotsi, Saksa, Tanska, Hollanti, Belgia Vertailutaso: - Indeksin vuosien 1960-79 keskiarvo Varovaisuusperiaatteen mukainen neuvonanto: Kaikki ihmisen toiminnasta aiheutuva kuolevuus saatava niin lähelle nollaa kuin mahdollista 21 30.11.2016

Kestävyyden ulottuvuudet miten ne yhdistetään? Taloudellinen kestävyys VS. Sosiaalinen Sosiaalinen kestävyys Ekologinen kestävyys Taloudellinen Ekologinen kestävyys Anthony T. Charles 2001. Sustainable Fishery Systems. John Wiley & Sons. 384 p. - YKP Euroopan unionin yhteinen kalastuspolitiikka - Kalastuslaki?? 22 30.11.2016

Seurantatiedon kerääminen ja hyödyntäminen johtopäätökset??? 23 30.11.2016

Oppaan julkaisumuoto Projektin rahoitussuunnitelman pohjana nettijulkaisu e-dockers: http://stat.luke.fi/e-lehti-hintatilastot-2015/index.html#/article/1/page/1 toimivat www-linkit kuviin saatavissa laaja/vaihtuva informaatiosisältö (ks. sivu 25, Kalan tuonnin ja viennin määrä) printattavuus mahdollisuus painatukseen samalla taitolla, tarpeen mukaan Muita vaihtoehtoja: perinteinen painettu kirja, verkkosivusto Webropol: eri julkaisumuodoille annetut pisteet (asteikko 1-5): 24 30.11.2016

Kiitos! 25 30.11.2016

26 Teppo Tutkija 30.11.2016

27 30.11.2016