Tietoon perustuva kalatalouden suunnittelujärjestelmä - kehittämishanke

Transkriptio

1 Tietoon perustuva kalatalouden suunnittelujärjestelmä - kehittämishanke Matti Salminen ja Päivi Eskelinen Luonnonvarakeskus KALASTUSLAKIPÄIVÄT Tampere

2 Kehittämishankkeen tausta MMM:n myönsi Lukelle euroa yhteisrahoitteiseen hankkeeseen Tietoon perustuva kalatalouden suunnittelujärjestelmä Hanke toteuttaa uuden lain toimeenpanosuunnitelman tehtävää Seurantatiedon keruujärjestelmän suunnittelu Tehtävä on kuvattu seuraavasti: Laaditaan suunnitelma MMM:n tulosohjauksen ja hankkeen avulla yhteistyössä Luken, Elyjen, MH:n ja järjestöjen kanssa. Luken vastuuta tehostetaan kehittämishankkeen avulla Luken yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Ely-keskukset (Hannu Salo, Mikko Koivurinta, Vesa Vanninen, Niklas Ulenius, Markku Marttinen ja Markus Huolila) Metsähallitus (Olli Urpanen, varalla Mikko Malin) Kalatalouden keskusliitto (Risto Vesa, Vesa Karttunen, Markku Myllylä) Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (Ilkka Mäkelä, varalla Olli Saari) Hanke käynnistyi ja päättyy Lukessa hankkeesta vastaavat Päivi Eskelinen (vetäjä), Matti Salminen ja Pentti Moilanen

3 Hankkeen tavoitteet Millaista tietoa kalakannoista, kalastuksesta, kalastajista sekä kalastuksen ja kalaveden hoidon järjestämisestä tarvitaan? Miten tietoa kerätään? Miten tietoa käytetään kalastuksen ja kalavesien hoidon järjestämisessä ja viranomaistoiminnassa? 3 Päivi Eskelinen

4 Eri toimijoiden tietotarpeet a) Kalavesien paikallisen käytön ja hoidon suunnittelun tietotarpeet Tunnistetaan keskeiset paikalliseen kalastuksen säätelyyn, istutuksiin ja kunnostuksiin liittyvät tietotarpeet Arvioidaan miten erilaisissa seurannoissa (mm. VPD, velvoitetarkkailut) kerättävät ja rekistereissä ja tietokannoissa jo olemassa olevat tiedot vastaavat paikallisiin tiedontarpeisiin ja selvitetään miten näiden tietojen käyttöä suunnittelussa voitaisiin parhaiten edistää Arvioidaan millaista suunnittelussa tarvittavaa tutkimus- ja seurantatietoa kalatalousalueet mahdollisesti itse voisivat tuottaa b) Viranomaistoiminnan tietotarpeet Tunnistetaan keskeiset tietotarpeet suunnittelun ja päätöksenteon eri vaiheissa Arvioidaan miten olemassa olevat tilastot (esim. va-kalastustilasto) ja käynnissä olevat seurannat (mm. VPD) vastaavat tietotarpeisiin Selvitetään miten tiedot viehekalastuspaineen jakautumisesta tulisi kerätä? Suunnitelma Itsehoito-oppaaksi Suunnitelma kalatalousalueille suunnatusta "itsehoito-oppaasta", jossa esitellään erilaisia suunnittelun sekä kalastuksen säätelyn ja kalaveden hoidon malliratkaisuja tietotarpeineen

5 Hankkeen toteutuksen vaiheet 1. Yleiskuvan luominen Tarkastellaan uuden lain edellyttämän tietohuollon kokonaisuutta. Tavoitteena on luoda yleiskuva sekä olemassa olevista tietovarannoista että uusiin säädöksiin liittyvistä uusista tutkimus- ja seurantatarpeista. 2. Kalakanta, kalastus ja kalastajatiedon saatavuuden ja tarpeen tarkastelu ja arviointi alan toimijoiden kanssa yhteistyössä Tietotarpeita kartoitetaan haastattelemalla toimijoita ja järjestämällä yhteinen työpaja. Tarkoituksena on tarkastella tiedon tarpeita ja sen tuottamisen mahdollisuuksia, hyviä käytäntöjä ja yhteistyötä eri toimijoiden näkökulmista. 3. Kalavesien itsehoito-oppaan alustavan suunnitelman laatiminen Perustana olisivat Kalavedet kuntoon - kirjan tuottamisesta ja käytöstä saadut kokemukset sekä tässä hankkeessa tehtävän tietotarpeiden tarkastelun tulokset. 4. Raportointi Luke laatii projektin aikana edellä kuvatuista osioista raportin

6 Yleiskuva: Kalastuslain lähtökohdat lainauksia lain perusteluista Suunnitteluprosessi olisi osallistava, alhaalta ylöspäin suuntautuva, ja suunnitelmien tulisi perustua parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon kalastuksen säätelyn tulee olla kokonaisvaltaista ja perustua parhaaseen käytettävissä olevaan tutkimus- ja seurantatietoon Lain järjestelmässä voidaan alueellisia kalastuksen säätelykeinoja pohdittaessa yhdistää valtakunnallinen tutkimustieto ja paikallinen tieto Ehdotetun lain avulla tietämys kalavaroista kasvaa ja niiden käytön ja hoidon suunnitelmallisuus lisääntyy Lisääntynyt tieto lisää kalastuksen säätelyn vaikutuksia, täsmällisyyttä ja sen hyväksyttävyyttä

7 Yleiskuva: Missä osissa suunnittelujärjestelmää tietoa tarvitaan? Uuden lain mukaisessa suunnittelujärjestelmässä tutkimus- ja seurantatietoa tarvitaan ja käytetään kaikilla tasoilla: Valtioneuvoston ja ministeriöiden säädösvalmistelussa Valtakunnallisten hoitosuunnitelmien valmistelussa!! Alueellisten kalatalouden suunnitteluryhmien työssä ELY-keskuksen hallintopäätösten valmistelussa Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmissa!! Osakaskuntien päätöksenteossa Käytännössä kyse voi olla yhdestä ja samasta tiedosta, mutta päätöksenteon mittakaava vain on erilainen!! KHS ja valtakunnalliset hoitosuunnitelmat ovat erityisen tärkeitä kootun ja pureksitun tiedon väyliä järjestelmään

8 Yleiskuva: Miten itse laki tukee tietohuollon järjestämistä? Uusi kalastonhoitomaksurekisteri auttaa va-kalastusta koskevien tiedustelujen otantakehikoiden rakentamisessa 94 Tietojärjestelmän rakenne ja sisältö Kalataloushallinnon tietojärjestelmä muodostuu: 2) kalastonhoitomaksurekisteristä, johon merkitään niiden Suomessa vakinaisesti asuvien henkilöiden nimet ja syntymäajat, joiden puolesta kalastonhoitomaksu on maksettu, suoritetun kalastonhoitomaksun määrä, maksuaika sekä aika, jolta kalastonhoitomaksu on maksettu; Sisävesien kaupallisten kalastajien saalisilmoitukset saattavat tuottaa käyttökelpoista saalis- ja yksikkösaalisaineistoa 90 Saaliiden ilmoittamisvelvollisuus Kaupallinen kalastaja on velvollinen pitämään muualla kuin merialueella tapahtuvasta kalastuksestaan päiväkirjaa ja vähintään kerran kalenterivuodessa ilmoittamaan Luonnonvarakeskukselle pyytämänsä ja lukuunsa pyydetyt saaliit

9 Yleiskuva: Keskeinen tietotarve koskee kalakantojen tilaa Päätöksenteko on monilla tasoilla ehdollistettu kalakantojen tilalle: VN:n, MMM:n ja ELY:n keskeiset valtuudet säädellä kalastusta (52, 53, 54, 55, 56 ja 65 ) liittyvät tilanteisiin, joissa kalakannan elinkierto, elinvoimaisuus tai tuotto on heikentynyt tai vaarantunut ELY:n alueellinen lupa kaupalliseen kalastukseen (13 ) ja kalastusopastoimintaan (18 ) voidaan myöntää vain siinä tapauksessa että kalakannan tila sen sallii. Kalatalousalueen on kuvattava KHS:ssa kalakantojen tila (36 ) ja siihen pohjautuen tehtävä ehdotus vaelluskalojen ja uhanalaisten kalakantojen turvaamiseksi tarvittavista toimista ja kalastuksen alueellisista säätelytoimista Osakaskuntien tulisi perustaa eri pyydysten käyttöä ja yksikköarvoa koskevat päätöksensä tietoon alueensa kalakantojen tilasta Kalakannan tilaa kuvaavat mm.: kokonaissaalis, yksikkösaalis, kalojen kasvunopeus, sukukypsyysikä ja -koko, kannan geneettinen alkuperä ja perinnöllisen muuntelun määrä, kutu- ja poikasalueiden laajuus ja kunto ja erityisesti vaelluskaloilla lisäksi jokeen nousevien emokalojen ja alas vaeltavien poikasten määrä ja poikasalueiden poikastiheys Kalakannan muutosten osoittaminen edellyttää joko näiden muuttujien aikasarjatietoa kohdevesistöstä tai vertailua muihin vesistöihin

10

11 Yleiskuva: Myös tieto kalastuksesta on oleellista Kalakantojen tilan lisäksi säätely- tai lupapäätöstä tekevän tahon on tunnettava myös kohdealueen kalastus: Kalakannan tietyn tilan taustalla on tietynlainen kalastuksen määrä ja rakenne Kalakannan turvaamiseksi tarvittavat kalastusta rajoittavat päätökset olisi kohdennettava ja rajattava mahdollisimman tarkoin niihin kalastusmuotoihin, jotka ensisijassa ovat johtaneet kalakannan muuttumiseen. Toisaalta toimet on sosiaalisen kestävyyden saavuttamiseksi pyrittävä kohdistamaan mahdollisimman tasapuolisesti eri kalastajaryhmiin. Tässä onnistuminen edellyttää monipuolista tietoa kalastuksen määrästä ja rakenteesta. Kalastuksen määrää ja rakennetta kuvaavat mm.: erilaisilla luvilla kalastavien kalastajien määrä, pyynnin ja saaliiden määrä erilaisilla pyydyksillä sekä pyynnin alueellinen ja ajallinen jakautuminen. Kalakannan muutoksiin liittyy usein muutos kalastuksen määrässä ja rakenteessa ja tämä muutos tulisi kyetä tunnistamaan näistäkin muuttujista tarvitaan siis aikasarjatietoa!

12 Yleiskuva: Päätösten perustana olevan tiedon on oltava laadukasta ja avoimesti saatavilla Etenkin kalastuksen määrää ja rakennetta koskevat päätökset ovat usein kiistanalaisia, ja saattavat pahimmillaan johtaa vaikeisiin riitoihin ja oikeuskäsittelyihin Tämän vuoksi päätösten taustalla olevan tutkimus- ja seurantatiedon olisi aina oltava luotettavaa ja laadukasta Päätöksenteon sosiaalinen kestävyys edellyttää, että taustatieto on avoimesti kaikkien asianomaisten saatavilla ja arvioitavissa Tietoa käytettäessä siihen liittyvät epävarmuudet olisi aina tunnettava, otettava huomioon ja tuotava julki! Varotaan perustamasta uusia seurantajärjestelmiä, jotka keräävät liian epävarmaa eli huonoa aineistoa!! Avoimet, vapaaehtoisuuteen perustuvat tiedonkeruun järjestelmät ovat tulevaisuutta, mutta voivat olla tiedon laadun suhteen ongelmallisia

13 Yleiskuva: Keskeisiä tietovarantoja 1/2 Va-kalastustilastot (Luke) Tiedot kattavat koko maan ja kaikki kalastajien ikäryhmät Kalastuksen määrä ja saaliit lajeittain, pyyntimuodoittain ja kalastusalueittain Ammattikalastuksen saalisilmoitukset (Kake) Tiedot kaikilta merialueen ammattikalastajilta; uuden lain myötä järjestelmä rakentumassa siis myös sisävesille Saaliit, pyyntiponnistukset, yksikkösaaliit VPD-koekalastukset järvissä ja virtavesissä (Luke, KAVERI) Kalastopohjainen vesien tilan luokittelu Tietoja noin 300 järvestä ja virtavesimuodostumasta Järvet: kalaston rakenne, petokalojen osuus; virtavedet: poikastiheys Muut virtavesiseurannat (Luke, KAVERI) Tärkeät vaelluskalavesistöt Kalaston rakenne, vaelluskalojen poikastiheys Velvoitetarkkailut Koekalastus-, kirjanpito- ja saalistiedusteluaineistoja sadoista vesistä Kalasto, lajisaaliit, pyynnin määrä ja rakenne, yksikkösaaliit Ei koottua tietokantaa?

14 Yleiskuva: Keskeisiä tietovarantoja 2/2 Merkintätietokanta (Luke) Kattaa käytännössä kaikki luontaiset ja istutetut vaelluskalakannat ja - vesistöt Istutettujen vaelluskalojen vaellusreitit, pyynnin rakenne, kasvu Vanhat Suomi kalastaa tutkimukset (Luke) Kalastus kalastusalueilla UUTTA JA LUPAAVAA: Rannikon kalakantojen kutualuekartoitus (Luke, Syke) Eri hankkeissa (mm. VELMU) koottua tietoa kuhan, hauen ja siian kutualueista Mallinnus alueiden sijainnista olemassa koko rannikolle Ei vielä koottua tietokantaa UUTTA JA LUPAAVAA: Hyvin laaja ja kasvava geneettinen data (Luke) Lohi, järvilohi, nieriä, taimen, siika, kuha Mm. taimendataa koko rannikolta, Keski-Suomesta, Vuoksen vesistöstä Ei vielä koottua tietokantaa Jne

15 Yleiskuva: Keskeisten tietovarantojen arviointi Arvioidaan tiedon laatu ja käyttökelpoisuus kalavesien käytön ja hoidon suunnittelussa, tarvittaessa muutetaan tiedonkeruun käytäntöjä Turvataan toimijoiden yhteistyöllä keskeisten aineistojen karttuminen ja aikasarjojen jatkuvuus Turvataan tiedon tarvitsijoille helppo ja vapaa pääsy käyttökelpoiseen dataan

16 SELKÄMERI Esimerkki geneettisen datan käytöstä: Isojoen / Lapväärtinjoen taimenkantojen hoitoyksiköt Tässä dataa käytetty hoitoyksiköiden määrittelyyn Jos näytteitä kerätään esim. 5 vuoden välein, voidaan geneettisen datan perusteella myös seurata muuntelun määrän ja kantojen alkuperäisyyden säilymistä SELKÄMERI KRISTIINANKAUPUNKI + N 1 Idbäcken Lapväärtinjoki Osittainen nousueste KARIJOKI Kalatie, toimivuudesta ei tietoa Nousueste 6 2 I Meritaimenen esiintymisalue Meritaimenen potentiaalinen nousualue Kärjenjoki Karijoki 9 7 Iso joki Metsäjoki Hanhioja 7 II ISOJOKI 3 Kariluoma Pajuluoma + 12 Iso joki Kortesluoma 19 4 Heikkilänjoki 20 Kärki- Sarviluoma Riitaluoma Tuohiluoma Hukanluoma Meraluoma 17 Majaluoma 18 luoma Kortesnevanoja Haukihaara Lohiluoma III 5 Töllinoja 22 IV 6 Näätäluoma 23 Jutila E, Koljonen M-L, Koskiniemi J Taimenen perinnöllinen erilaistuminen ja hoidon järjestäminen Isojoen vesistössä. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus s

17 Yleiskuva: Millä alueilla erityisesti tarvitaan (uutta) tietoa? 1) Ammattikalastuksen keskeiset kohdejärvet/-alueet, koko rannikko Keskeisten kalakantojen hyödyntäminen suurelta osin kaupallista kalastusta Sisävesillä tärkeät muikkuvedet ( ks. erinomainen SeOS II hankeraportti) 2) Muut kalataloudellisesti merkittävät järvet ja alueet Kalatalousalue on määritellyt alueen kalataloudellisesti tärkeäksi (36 ) Näitä alueita voisivat olla vaelluskalavesistöt, kalakantojen suojelun kannalta merkittävät alueet sekä kotitarve- ja virkistyskalastuksen, kalastusmatkailun ja kaupallisen kalastuksen kannalta tärkeät alueet Pääasiassa va- mutta myös kaupallista kalastusta ja kalastusmatkailua 3) Muut (vapaa-ajan)kalastukselle tärkeät järvet ja alueet Ei 36 :n mukaista määrittelyä, mutta paikallisesti merkittävä alue va-kalastukselle 4) Luokka Valkea-/Valkjärvet, Valkeiset Lähinnä paikallista pyydys- ja vapakalastusta Valtaosa Suomen järvistä ei välttämätöntä tarvetta minkäänlaiselle tiedonkeruulle

18 Yleiskuva: Millaista paikallista seurantaa/lisätietoa lähinnä voidaan tarvita? 1/2 Kokonaissaaliit ja yksikkösaaliit oman alueen keskeisiin kalakantoihin kohdistuvassa pyynnissä kalakantojen tilan seuranta Kalastajien määrä ja rakenne kalastuksen kysyntä, säätelyn kohdentaminen Erilaisten pyydysten ja pyynnin määrä säätelyn kohdentaminen Saaliiden lajikoostumus eri kalastusmuodoissa säätelyn kohdentaminen Saaliiden ikä- ja kokorakenne eri kalastusmuodoissa alamitat, silmäkoot Tärkeiden paikallisten lajien kasvu ja sukukypsyysikä alamitat, silmäkoot Tärkeiden lajien paikalliset kutuajat ja alueet rauhoitusalueet ja ajat Kalastajien näkemykset mm. säätelystä ja istutuslajeista hoidon tavoitteet jne

19 Yleiskuva: Millaista paikallista seurantaa/lisätietoa lähinnä voidaan tarvita? 2/2 Tarvitaan siis aivan perinteistä tietoa kalakannoista, kalastajista ja heidän kalastuksestaan! Mutta: olisiko olemassa uusia tapoja tarvittavan tiedon keräämiseen, käsittelyyn ja hyödyntämiseen? Uusien tapojen tarvetta lisää mm. perinteisten kalastustiedustelujen vaikeutuminen postikyselyihin ei enää vastata!

20 Siian kutu- ja poikasalueiden mallinnus + tarkentava paikallinen tieto rauhoitusalueiden verkosto rannikolle? Veneranta, L Merikarvian merikutuinen siika - luontaisen poikastuotannon kartoitus. Tutkimusraportti

21 Itsehoito-opas??? Formaatti ei ehkä enää olisi painettu kirja (vrt. Kalavedet kuntoon), vaan nettiin kartutettava ja päivitettävä aineisto Missä järjestyksessä mahdollisen oppaan kokoaminen tulisi aloittaa?? Hoidon suunnittelu, KHS-mallit ja ohjeet Keskeiset säätelymenetelmät ja niiden tietotarpeet Keskeiset seurantamenetelmät, tiedon laadun varmistaminen! Seuranta-aineiston analysointi? Kuka kustantaa? Milloin aloitetaan? Ketkä osallistuvat?

22 Keskeinen viesti Yritetään selvitä mahdollisimman pitkälle olemassa olevilla tietokannoilla ja käynnissä olevilla tiedonkeruujärjestelmillä, näitä tarpeen mukaan muokaten Uuden tiedon keruussa keskitytään sinne, missä tietoa todella tarvitaan Tehdään vain tarpeellinen, mutta tehdään se tehokkaasti ja laadukkaasti!

23 Kiitos!

24 24 Teppo Tutkija