Työkaluja käyttö- ja hoitosuunnitelman laadintaan: hoito-opas, käyttö- ja hoitosuunnitelman runko ja pilottihanke Päijänteellä

Transkriptio

1 Työkaluja käyttö- ja hoitosuunnitelman laadintaan: hoito-opas, käyttö- ja hoitosuunnitelman runko ja pilottihanke Päijänteellä Matti Salminen Luonnonvarakeskus Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen alueen kalastusaluepäivä UKK-instituutissa

2 KHS- suunnitteluun liittyvät Luken hankkeet Uusi kalavarojen hoito-opas ( ) Sisältää opastuksen kalavarojen käytön ja hoidon suunnitteluun ja toimeenpanoon Ohjeet ja esimerkit kattavat käytännössä kaikki KHS:n laadinnan vaiheet Opas julkaistaan (pdf) marraskuun 2018 loppuun mennessä Kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman mallirunko (2018) Palvelusopimushanke, jossa laaditaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa uuden kalastuslain vaatimusten mukaisen käyttö- ja hoitosuunnitelman mallirunko Luonnos valmis Luken osalta marraskuun 2018 loppuun mennessä Kalatalousalueiden aluesuunnittelupilotit ( ) EMKR-hanke, jonka tavoitteena on tehostaa paikkatietoaineistojen käyttöä kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadinnassa. Pilottialueille (Porvoo Sipoo ja Päijänne) luodaan KHS:n valmistelua tukevat ja koko maahan yleistettävissä olevat paikkatietojen hankinnan ja hyödyntämisen toimintamallit Laaditaan KHS-mallirunkoa käyttäen KHS-mallisuoritus Porvoon-Sipoon alueelle Tulokset ovat valmiita elokuussa

3 KHS-suunnitteluun liittyvät Luken hankkeet Uusi kalavarojen hoito-opas ( ) Yksityiskohtainen opastus kalavarojen käytön ja hoidon suunnitteluun ja toimeenpanoon Ohjeet ja esimerkit kattavat käytännössä myös kaikki KHS:n laadinnan vaiheet Opas julkaistaan (pdf) marraskuun 2018 loppuun mennessä Kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman mallirunko (2018) Palvelusopimushanke, jossa laaditaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa uuden kalastuslain vaatimusten mukaisen käyttö- ja hoitosuunnitelman mallirunko Luonnos valmis Luken osalta marraskuun 2018 loppuun mennessä Kalatalousalueiden aluesuunnittelupilotit ( ) EMKR-hanke, jonka tavoitteena on tehostaa paikkatietoaineistojen käyttöä kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadinnassa. Pilottialueille (Porvoo Sipoo ja Päijänne) luodaan KHS:n valmistelua tukevat ja koko maahan yleistettävissä olevat paikkatietojen hankinnan ja hyödyntämisen toimintamallit Laaditaan KHS-mallirunkoa käyttäen KHS-mallisuoritus Porvoon-Sipoon alueelle Tulokset ovat valmiita elokuussa

4 Opashankkeen taustaa Opas on tarkoitettu uuden kalastuslain mukaisen tavoitteellisen ja kestävän kalavarojen käytön ja hoidon apuvälineeksi tukee erityisesti kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien laatimista ja toimeenpanoa perustuu RKTL:n 2002 julkaiseman Kalavedet kuntoon -oppaan ( Bättre fiskevatten 2003) tuottamisesta ja käytöstä saatuihin kokemuksiin MMM:n ja Luken rahoitus, 50/

5 Miksi uusi opas? Säädöspohja on muuttunut Kalastuslaki ja asetus: uuden lain mukainen kalatalouden suunnittelujärjestelmä; muuttuneet vastuut ja valtuudet; käyttö- ja hoitosuunnitelmien kasvanut merkitys; luonnonvaraisen lisääntymisen, vaelluskalojen ja uhanalaisten kantojen merkityksen korostaminen; säätelyn uudet keinot jne. Muut uudet säädökset: vieraslajit, vesienhoito, merenhoito, YKP Runsaasti uutta tutkimustietoa Uutta tietoa on saatavilla mm. rannikkolajien kutualueista, vieraslajien vaikutuksista, istutusten geneettisistä vaikutuksista, menestyvien istukkaiden tuottamisesta, kalateiden toimivuudesta, vesistökunnostusten menetelmistä, ilmastonmuutoksen vaikutuksista, kalastuksen evolutiivisista vaikutuksista, CR - kalastuksen vaikutuksista, suurten yksilöiden merkityksestä kalapopulaatioille, välimitasta, merimetsojen ja hylkeiden saalistuksen vaikutuksista jne

6 Oppaan tekijät Luonnonvarakeskus (36 kirjoittajaa) Heikki Auvinen, Esa Erkamo, Jaakko Erkinaro, Päivi Eskelinen, Outi Heikinheimo, Ari Huusko, Pekka Hyvärinen, Mikko Jaukkuri, Katja Kangas, Marja Keinänen, Tapio Keskinen, Irma Kolari, Marja-Liisa Koljonen, Pekka Korhonen, Antti Lappalainen, Maare Marttila, Aki Mäki-Petäys, Mikko Olin, Panu Orell, Tapani Pakarinen, Jorma Piironen, Jari Raitaniemi, Martti Rask, Atso Romakkaniemi, Jukka Ruuhijärvi, Pekka Salmi, Matti Salminen, Erno Salonen, Ari Saura, Ari Savikko, Jari Setälä, Tapio Sutela, Jouni Tulonen, Lauri Urho, Lari Veneranta, Ville Vähä Muut tahot (9 kirjoittajaa) Sakari Kuikka (HY), Hannu Lehtonen (HY), Timo Marjomäki (JYU), Mika Marttunen (SYKE), Seppo Hellsten (SYKE), Anssi Vainikka (UEF), Jenny Fredrikson (KKL), Jukka Syrjänen (JYU), Maare Marttila (ELY) Toimittajat Matti Salminen (sisältötoimittaja) Paula Böhling (Tutkimusviestintä Böhling Paula) Taittaja Jussi Aho (Ahoy)

7 Oppaan aikataulu / Sisällön määrittely

8 Oppaan sisältö keskeiset luvut Kalavedet ja kalatuotanto Miksi kalavaroja pitää hoitaa? Kenelle kalavesien hoito kuuluu? Kalavarojen kestävä käyttö suunnittelu ja toteutus Kalojen elinympäristön kunnostaminen Kalaistutukset Kalastuksen ohjaus Kalastuksen valvonta Kalalajit ja niiden hoito Tutkimus ja seuranta Rapukantojen hoito

9 Mitä asioita oppaassa erityisesti painotetaan? à Kalavarojen käytön ja hoidon suunnittelu Ohjauspyörämalli käytön ja hoidon suunnittelussa ja ohjauksessa à Ohjauspyörän tietohuolto mistä tieto saadaan ja kuinka sitä käytetään Olemassa olevat kalakanta-, kalastus- ja ympäristötiedon varannot ja niiden hyödyntäminen ohjauspyörässä Uuden seurantatiedon hankinta ja hyödyntäminen à Yhteistyön ja vuorovaikutuksen mallit ja työkalut Monitavoitearviointi Luken Mallialueet -hankkeen työkalu

10 Käytön ja hoidon suunnittelu- ja ohjauspyörä ELY / Alueellinen kalatalouden yhteistyöryhmä - Kalastuslaki ja kalastusasetus - Valtakunnalliset hoitosuunnitelmat - Naapurialueiden KHS:t Kalastajien ja muiden intressiryhmien toiveet ja odotukset Kustannukset ja rahoitus Toimenpiteiden ja tukitoimien valinta Tavoitetilan ja osatavoitteiden asettaminen Nykytilan arviointi N E U V O T T E L U PÄÄTÖKSET KHS-ehdotus/ toimintasuunnitelma VUOROVAIKUTUS YHTEISTYÖ Ennalta sovitut indikaattorit Toteutus: kalastuksen ohjaus, kunnostukset, istutukset Seuranta Tutkimus Tukitoimet Tiedotus Valvonta TIETO NYKYTILASTA Paikallinen ja alueellinen tieto Valtakunnallinen tieto

11 Ohjauspyörän tietohuolto ELY / Alueellinen kalatalouden yhteistyöryhmä - Kalastuslaki ja kalastusasetus - Valtakunnalliset hoitosuunnitelmat - Naapurialueiden KHS:t Kalastajien ja muiden intressiryhmien toiveet ja odotukset Kustannukset ja rahoitus Toimenpiteiden ja tukitoimien valinta Tavoitetilan ja osatavoitteiden asettaminen Nykytilan arviointi N E U V O T T E L U PÄÄTÖKSET KHS-ehdotus/ toimintasuunnitelma VUOROVAIKUTUS YHTEISTYÖ Ennalta sovitut indikaattorit Toteutus: kalastuksen ohjaus, kunnostukset, istutukset Seuranta Tutkimus Tukitoimet Tiedotus Valvonta TIETO NYKYTILASTA Paikallinen ja alueellinen tieto Valtakunnallinen tieto

12 Valtakunnallisen tiedon lähteitä

13 Ohjauspyörän tietohuolto ELY / Alueellinen kalatalouden yhteistyöryhmä - Kalastuslaki ja kalastusasetus - Valtakunnalliset hoitosuunnitelmat - Naapurialueiden KHS:t Kalastajien ja muiden intressiryhmien toiveet ja odotukset Kustannukset ja rahoitus Toimenpiteiden ja tukitoimien valinta Tavoitetilan ja osatavoitteiden asettaminen Nykytilan arviointi N E U V O T T E L U PÄÄTÖKSET KHS-ehdotus/ toimintasuunnitelma VUOROVAIKUTUS YHTEISTYÖ Ennalta sovitut indikaattorit Toteutus: kalastuksen ohjaus, kunnostukset, istutukset Seuranta Tutkimus Tukitoimet Tiedotus Valvonta TIETO NYKYTILASTA Paikallinen ja alueellinen tieto Valtakunnallinen tieto

14 Paikallisen tiedon hankinta / kerääminen: - Maptionnaire -kysely Oulujärven kuhasta

15 Ohjauspyörän tietohuolto ELY / Alueellinen kalatalouden yhteistyöryhmä - Kalastuslaki ja kalastusasetus - Valtakunnalliset hoitosuunnitelmat - Naapurialueiden KHS:t Kalastajien ja muiden intressiryhmien toiveet ja odotukset Kustannukset ja rahoitus Toimenpiteiden ja tukitoimien valinta Tavoitetilan ja osatavoitteiden asettaminen Nykytilan arviointi N E U V O T T E L U PÄÄTÖKSET KHS-ehdotus/ toimintasuunnitelma VUOROVAIKUTUS YHTEISTYÖ Ennalta sovitut indikaattorit Toteutus: kalastuksen ohjaus, kunnostukset, istutukset Seuranta Tutkimus Tukitoimet Tiedotus Valvonta TIETO NYKYTILASTA Paikallinen ja alueellinen tieto Valtakunnallinen tieto

16 Seurantamenetelmät Kalojen ja kalakantojen seuranta Saalisnäytteet Iän ja kasvun määrittäminen Kirjanpitokalastus Verkkokoekalastus Sähkökoekalastus Kaikuluotaus Mädinhaudontakokeet Kutupesälaskenta Poikastutkimukset Kalamerkinnät Populaatiomallinnus Myrkkypitoisuuksien määritykset Kalatieseurannat Kalastuksen ja kalastajien tutkimus Kalastuskysely Vuorovaikutteinen karttakysely Teemahaastattelu Nordic verkkokoekalastukset Hiidenvedellä Koekalastussaaliin perusteella Kiihkelyksenselälle, Mustionselälle ja koko Hiidenvedelle laskettu ekologinen laatusuhde (ELS4) sekä tilaluokka vuosina 2007, 2010, 2013 ja

17 Yhteistyön mallit Mallialueet -työkalu

18 Yhteistyön mallit Mallialueet -työkalu

19 Yhteistyön mallit Mallialueet -työkalu Arviointiryhmän näkemykset Saaristomeren ammattikalastuksen pyyntitapojen kestävyydestä. Ryhmän painotuksista laskettu keskiarvo on vihreissä soluissa yli 3,5 ja keltaisissa soluissa alle 2,5. Valkoisissa soluissa keskiarvo jää näiden arvojen väliin. Vastanneiden lukumäärä N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=4 N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=10-12 Kestävyyden kriteerit/kalastustavat Ammattikalastus Saaristo- Silakka- Kuore- Ahven- Kuha- Ahven- Siika- Poisto troolaus rysä rysä rysä verkko verkko verkko kalastus Taloudellinen ulottuvuus Kannattavuus ja kilpailukyky Tuotteiden kysyntä Kasvupotentiaali Yritystaloudellinen merkitys Aluetaloudellinen merkitys Vaikutukset kaupalliseen tarjontaan Kalaomavaraisuuden kehittäminen Sosiaalinen ulottuvuus Mahdollisuus elää tai harjoittaa elämän tapaa paikkakunnalla Viihtyvyys Terveys Käyttäjätahojen osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet Ristiriidat Paikallisyhteisöjen tuki Sopivuus paikalliskulttuuriin Toimijoiden sopeutumisvalmiudet Toimintaympäristön vaikutukset toimintaan Ekologinen ulottuvuus Pyydettävän kalakannan uusiutuminen Sivusaalislajien uusiutuminen Kalakannan tuottavuus Biologinen monimuotoisuus Uhanalaiset kannat Vieraslajit Energiatehokkuus Ilmastovaikutukset

20 Oppaan julkaisumuoto ja jatkotoimet Marraskuussa 2018 opas julkaistaan nettioptimoituna PDF:nä Toimivat www-linkit Neliöformaatti 210 x 210 mm. Toimii hyvin aukeamanäkymänä 16:9 näytöillä, Toimii hyvin myös printattaessa, on A4 levyinen. Jos selkeitä virheitä ja puutteita havaitaan, mahdollisuus korjatun pdfversion julkaisemiseen vuoden 2019 alussa (helmikuu?) Sen jälkeen mahdollisuus painatukseen samalla taitolla, tilausten mukaan Ruotsinnos suunnitteilla: jos MMM:n rahoitus saadaan, ruotsinkielinen opas julkaistaneen lokakuussa

21 KHS-suunnitteluun liittyvät Luken hankkeet Uusi kalavarojen hoito-opas ( ) Yksityiskohtainen opastus kalavarojen käytön ja hoidon suunnitteluun ja toimeenpanoon Ohjeet ja esimerkit kattavat käytännössä myös kaikki KHS:n laadinnan vaiheet Opas julkaistaan (pdf) marraskuun 2018 loppuun mennessä Kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman mallirunko (2018) Palvelusopimushanke, jossa laaditaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa uuden kalastuslain vaatimusten mukaisen käyttö- ja hoitosuunnitelman mallirunko Luonnos valmis Luken osalta marraskuun 2018 loppuun mennessä Kalatalousalueiden aluesuunnittelupilotit ( ) EMKR-hanke, jonka tavoitteena on tehostaa paikkatietoaineistojen käyttöä kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadinnassa. Pilottialueille (Porvoo Sipoo ja Päijänne) luodaan KHS:n valmistelua tukevat ja koko maahan yleistettävissä olevat paikkatietojen hankinnan ja hyödyntämisen toimintamallit Laaditaan KHS-mallirunkoa käyttäen KHS-mallisuoritus Porvoon-Sipoon alueelle Tulokset ovat valmiita elokuussa

22 KHS rungon laadinnan periaatteet 1) Lähtökohtana on kalastuslain 36 :n KHS:lta edellyttämä sisältö: 1) perustiedot vesialueiden ja kalakantojen tilasta 2) suunnitelma kalastuksen kehittämis- ja edistämistoimenpiteiksi ja näitä koskeva tavoitetila sekä ehdotus vapaa-ajan kalastuksen yhtenäislupajärjestelmän kehittämiseksi; 3) suunnitelma kalakantojen hoitotoimenpiteiksi; 4) ehdotus vaelluskalojen ja uhanalaisten kalakantojen elinkierron sekä muun biologisen monimuotoisuuden turvaamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä; 5) ehdotus tarvittaviksi kalastuksen alueellisiksi säätelytoimenpiteiksi; 6) ehdotus kalastonhoitomaksuina kerättävien varojen omistajakorvauksiin käytettävän osuuden jakamiseksi; 7) kalataloudellisesti merkittävien alueiden sekä kaupalliseen kalastukseen ja kalastusmatkailutarkoitukseen hyvin soveltuvien alueiden määritys; 8) kullakin kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvalla alueella kaupalliseen kalastukseen soveltuvien pyydysten määritys; 9) suunnitelma kalastustietojen seurannan ja kalastuksenvalvonnan järjestämiseksi

23 KHS rungon laadinnan periaatteet 2) Runkoon lisätään laissa mainittujen asioiden lisäksi muun muassa seuraavat asiat - Nykytilan kuvaukseen on tarpeen lisätä laissa mainitun kalakantojen nykytilan lisäksi kalastuksen nykytila (ml. ravustus) - Laissa mainitun kalastuksen tavoitetilan lisäksi on tarpeen määritellä erikseen myös kalakantojen tavoitetila (ml. rapukannat) - Kuhunkin tavoitetilaan liitetään yksi tai useampia osatavoitteita, joiden toteutumista pystytään mittamaan ja seuraamaan - Lisätään osio vesialueiden käytön alueellinen suunnittelu ja yhteistoiminnan kehittäminen - Lisätään vieraslajien hallintaa koskeva osio jossa määritellään muun muassa täplärapukantojen hallintatoimet - Mukaan liitetään myös suunnitelmat istutuksista ja viestinnästä - Lisätään kohta käyttö- ja hoitosuunnitelman toimeenpano - Lisätään kohta vaikuttavuuden arviointi ja suunnitelman päivitys

24 KHS rungon laadinnan periaatteet 3) Runkoa järjestetään siten, että se tukee paremmin systemaattista ja tavoitteellista kalavarojen käytön hoidon suunnittelua, jota havainnollistaa ns. ohjauspyörämalli:

25 KHS rungon laadinnan periaatteet 4) Olosuhteiltaan monimuotoisilla kalatalousalueilla (kaikilla?) suunnitelman ydinosat tehdään osa-alueittain Esimerkki mahdollisesta aluejaosta(* - Osa-alue 1 Keskusjärvi (merellä Rannikko ) - Osa-alue 2 Virtaavat vedet - Osa-alue 3 Pienet järvet Osa-alueittain tehtäviä asioita olisivat - Alueen nykytilan kuvaus - Tavoitetilojen ja osatavoitteiden määrittely - Vesialueen käytön alueellinen suunnittelu - Hoitotoimenpiteiden määrittely - Valvonnan määrittely - Seurannan määrittely *) HUOM: Alueen profiili voi olla myös aivan toisenlainen. Jos alueella esimerkiksi on useita isoja järviä, ne saattavat kaikki tarvita oman, erillisen käsittelynsä. Samoin oman otsikointinsa saattavat vaatia säännöstellyt vedet

26 KHS rungon laadinnan periaatteet 5) Rungon kuhunkin otsikkoon liitetään ohjeluonnos, jossa kuvataan mitä asioita kyseisen otsikon alla olisi hyvä käsitellä. Ohjeluonnosten perustana ovat: - Uuden kalavarojen hoito-oppaan tekstit - kalastuslain perustelut (HE 192/2014, Hallituksen esitys eduskunnalle kalastuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi) HUOM: Mallirungon ensimmäisissä luonnosversioissa ohjeita täydensivät keksityt esimerkit käyttö- ja hoitosuunnitelman eri kohtien muotoilusta ja sisällöstä. Ristiriitaisen vastaanoton vuoksi niistä kuitenkin luovuttiin ja niiden sijaan yhdelle kalatalousalueelle laaditaan kokonainen ja todellinen käyttö- ja hoitosuunnitelman mallisuoritus

27 KHS mallirungon isot otsikot 1. Johdanto 2. Suunnitelma osa-alueelle 1 ( Keskusjärvi ) 2.1. Perustiedot vesialueesta sekä kalakantojen ja kalastuksen (ml. ravut) nykytilasta 2.2. Kalakantojen ja kalastuksen (ml. ravut) tavoitetilat ja osatavoitteet 2.3. Vesialueiden käytön alueellinen suunnittelu ja yhteistoiminnan kehittäminen 2.4. Toimenpiteet kalakantojen hoitamiseksi ja kalastuksen kehittämiseksi ja edistämiseksi 2.5. Suunnitelma kalastuksenvalvonnan järjestämisestä 2.6. Suunnitelma kalastusta ja kalakantoja koskevan seurannan järjestämisestä [ 3. Suunnitelma osa-alueelle 2 ( Virtavedet ) ] [ 4. Suunnitelma osa-alueelle 3 ( Pienet järvet ) ] 5. Vaelluskalojen, uhanalaisten kalakantojen ja biologisen monimuotoisuuden huomioiminen toimenpiteissä 6. Täpläravun ja muiden vieraslajien huomioiminen toimenpiteissä 7. Ehdotus kalastuksenhoitomaksuina kerättävien varojen omistajakorvauksiin käytettävän osuuden jakamiseksi 8. Suunnitelma viestinnästä 9. Käyttö- ja hoitosuunnitelman toimeenpano 10. Vaikuttavuuden arviointi ja suunnitelman päivitys

28 KHS mallirungon ohjeet 1. Johdanto 2. Suunnitelma osa-alueelle 1 ( Keskusjärvi ) 2.1. Perustiedot vesialueesta sekä kalakantojen ja kalastuksen (ml. ravut) nykytilasta 2.2. Kalakantojen ja kalastuksen (ml. ravut) tavoitetilat ja osatavoitteet 2.3. Vesialueiden käytön alueellinen suunnittelu ja yhteistoiminnan kehittäminen 2.4. Toimenpiteet kalakantojen hoitamiseksi ja kalastuksen kehittämiseksi ja edistämiseksi 2.5. Suunnitelma kalastuksenvalvonnan järjestämisestä 2.6. Suunnitelma kalastusta ja kalakantoja koskevan seurannan järjestämisestä [ 3. Suunnitelma osa-alueelle 2 ( Virtavedet ) ] [ 4. Suunnitelma osa-alueelle 3 ( Pienet järvet ) ] 5. Vaelluskalojen, uhanalaisten kalakantojen ja biologisen monimuotoisuuden huomioiminen toimenpiteissä 6. Täpläravun ja muiden vieraslajien huomioiminen toimenpiteissä 7. Ehdotus kalastuksenhoitomaksuina kerättävien varojen omistajakorvauksiin käytettävän osuuden jakamiseksi 8. Suunnitelma viestinnästä 9. Käyttö- ja hoitosuunnitelman toimeenpano 10. Vaikuttavuuden arviointi ja suunnitelman päivitys

29 KHS mallirungon isot ohjeet 2.3. Vesialueiden käytön alueellinen suunnittelu ja yhteistoiminnan kehittäminen Kalataloudellisesti merkittävät alueet Kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvat alueet ja niillä käytettävät pyydykset Kalastusmatkailuun hyvin soveltuvat alueet Vapaa-ajankalastuksen yhtenäislupa-alueet ja järjestelmän kehittäminen Yhteistoiminnan kehittäminen kalatalousalueilla

30 Esimerkki: KHS-mallirungon ohjeet Kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvat alueet ja niillä käytettävät pyydykset Kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuville alueille ei ole asetettu yleisiä valintakriteerejä. Sopivimpia ovat todennäköisesti alueet, joilla jo harjoitetaan kaupallista kalastusta ja kalakannat ovat pyynnin hyvin kestäneet. Uusia alueita voidaan määritellä sinne, missä kalastus on vähäistä kalakantojen tuottokyky huomioon ottaen. Vajaasti hyödynnettyjen kalakantojen, esimerkiksi särkikalojen kaupalliseen kalastukseen hyvin sopiva alue voi olla myös muihin lajeihin kohdistuvan aktiivisen vapaa-ajan kalastuksen alueella. Sopivien pyydysten määrittelyssä on puolestaan otettava huomioon se, mitä kalalajia kullakin alueella voidaan ja on tarkoitus kalastaa. Alueet ja pyydysvalikoima tulisi pyrkiä määrittelemään kestävän käytön suomissa rajoissa mahdollisimman laajoiksi ja ehdot tarpeen mukaan niin joustaviksi, että elinkeinoille todella jää elintilaa ja kehittymismahdollisuuksia. Kaupalliseen kalastukseen käytettävistä alueista sekä niiden käytön tavoitteista, ehdoista ja rajoituksista on tärkeätä sopia hyvässä yhteistyössä elinkeinojen harjoittajien kanssa. Alue- ja pyydysmäärityksillä on merkitystä etenkin siinä tapauksessa, että ELY-keskus myöntää alueelle kalastuslain 13 :n mukaisia alueellisia lupia kaupallisen kalastuksen harjoittamiseen. Tähän pykälään ei tarvitse turvautua, jos kaupalliset kalastajat saavat haluamansa luvat suoraan paikallisilta kalastusoikeuden haltijoilta. Nämä voivat halutessaan myöntää lupia kaupallisen kalastukseen muillakin kuin tässä määritellyillä alueilla ja pyydyksillä. Tässä esitetään suunnitelma (myös karttapohjalla) kaupalliseen kalastukseen hyvin sopivista alueista ja niillä käytettävistä pyydyksistä. Alueiden kuvaukseen ja perusteluihin liitetään tieto niiden mahdollisesta linkittymisestä viereisten kalatalousalueiden vastaaviin aluevarauksiin

31 Jatkotoimet Luken luonnos ohjeineen lähettiin ministeriöön xx Rungon valmistelu jatkuu ELY-vetoisena Päätös runkoon tulevista otsikoista, otsikoiden järjestyksestä ja ohjeiden tarpeesta ja sisällöstä Päätös KHS:n tulevasta teknisestä toteutuksesta Pdf vai sähköinen pohja koko suunnitelmalle tai osalle siitä? Ohjeistusta paikkatiedon hankinnasta ja käytöstä saadaan myöhemmin pilottialuehankkeesta (Päijänne, Porvoo-Sipoo) Mallisuoritus Porvoon - Sipoon kalatalousalueelta valmistuu syksyllä 2019 (valmistelu Luken ja kalatalousalueen yhteistyönä) à Käyttö- ja hoitosuunnitelmaan sisällytettävistä seikoista voidaan säätää tarkemmin MMM:n asetuksella

32 KHS-suunnitteluun liittyvät Luken hankkeet Uusi kalavarojen hoito-opas ( ) Yksityiskohtainen opastus kalavarojen käytön ja hoidon suunnitteluun ja toimeenpanoon Ohjeet ja esimerkit kattavat käytännössä myös kaikki KHS:n laadinnan vaiheet Opas julkaistaan (pdf) marraskuun 2018 loppuun mennessä Kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman mallirunko (2018) Palvelusopimushanke, jossa laaditaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa uuden kalastuslain vaatimusten mukaisen käyttö- ja hoitosuunnitelman mallirunko Luonnos valmis Luken osalta marraskuun 2018 loppuun mennessä Kalatalousalueiden aluesuunnittelupilotit ( ) EMKR-hanke, jonka tavoitteena on tehostaa paikkatietoaineistojen käyttöä kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadinnassa. Pilottialueille (Porvoo Sipoo ja Päijänne) luodaan KHS:n valmistelua tukevat ja koko maahan yleistettävissä olevat paikkatietojen hankinnan ja hyödyntämisen toimintamallit Laaditaan KHS-mallirunkoa käyttäen KHS-mallisuoritus Porvoon-Sipoon alueelle Tulokset ovat valmiita elokuussa

33 Hyödynnettävät paikkatietoaineistot Päijänne (kummatkin kalatalousalueet) Kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvat alueet Valvontatiedot: missä eri pyydyksillä kalastetaan Järvitaimenen merkintäaineisto: missä ja miten kalastetaan istutetut vs. luonnontaimenet? Rapu / täplärapu kysymykset Ym. Porvoo Sipoo Havaintoaineistot ja kyselytiedot kuhan ja hauen kutualueista Meritaimenen merkintäaineisto: missä ja miten kalastetaan istutetut vs. luonnontaimenet? Ym. Porvoo Sipoo: KHS-mallisuoritus!

34 Hyödynnettävät paikkatietoaineistot Päijänne (kummatkin kalatalousalueet) Kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvat alueet Valvontatiedot: missä eri pyydyksillä kalastetaan Järvitaimenen merkintäaineisto: missä ja miten kalastetaan istutetut vs. luonnontaimenet? Rapu / täplärapu kysymykset Ym. Porvoo Sipoo Havaintoaineistot ja kyselytiedot kuhan ja hauen kutualueista Meritaimenen merkintäaineisto: missä ja miten kalastetaan istutetut vs. luonnontaimenet? Ym. Porvoo Sipoo: KHS-mallisuoritus!

35 Missä kalastetaan - valvontatiedon hyödyntäminen K-S kalatalouskeskuksen Pohjois-Päijänteen aineisto Yhteensä 1575 havaintoa avovesikaudelta Luokittelu verkko, vapa, katiska, rapumerta, trooli ja muut

36 Pohjois-Päijänne Punainen: verkko Vihreä: katiska Ruskea: rapumerta Sininen: vapakalastus

37 Verkko- ja vapapyynnin alueellinen jakautuminen Verkkotiheys, verkkoa/km 2 Vapapyyntihavainnot

38 Valvonnan hyödyntäminen ongelmia ja mahdollisuuksia Jakautuminen ei satunnaista Jääpeitteinen aika ei mukana Valmiit työkalut Valvonnan suunnittelu myös muihin tarkoituksiin

39 Mitä jatkossa? Esimerkki Päijänteelle siitä, mitä tietoja ja paikkatieto-osaamista voidaan hyödyntää päätöksenteon pohjana Kalastuspaine (vapaa-ajan ja kaupallinen) Vesialueiden omistus Asutus, ml. vapaa-ajan asunnot Uhanalaiset lajit Yms. Selkeät ohjeet tiedon hankintaan ja käsittelyyn -> mahdollisuudet parempiin KHS:iin

40 Lopuksi: mitä KHS on! On hyvä pitää mielessä, että KHS on kalatalousalueen itseään varten tekemä suunnitelma oman alueensa kalavarojen käytöstä ja hoidosta Puitteet suunnittelulle tulevat laista, asetuksesta ja valtakunnallisista hoitosuunnitelmista, mutta alue itse asettaa toimintaansa ohjaavat konkreettiset tavoitetilat ja osatavoitteet Pitkän voimassaoloaikansa (jopa 10 vuotta) vuoksi KHS on ennen muuta väljähkö strateginen raami toiminnalle, jonka yksityiskohdat kuvataan tarkemmin alueen toimintasuunnitelmassa Suunnittelun tueksi on valmistumassa hyviä työkaluja!

41 Kiitos!

42 42 Teppo Tutkija