Ekologisesti ja evolutiivisesti kestävä kuhan kalastus Oulujärvessä

Transkriptio

1 Ekologisesti ja evolutiivisesti kestävä kuhan kalastus Oulujärvessä (Itä-Suomen & Oulun yliopisto, Oulu) Pekka Hyvärinen (RKTL, Paltamo) 18 CPUE (grams / gillnet)

2

3 Johdanto Kalastuksen evolutiiviset vaikutukset ovat saaneet huomiota varsinkin merikalastuksen yhteydessä, mutta toistaiseksi vähemmän sisävesillä

4 Johdanto Sisävesikalastuksessa säätely perustuu vahvasti alamittaan Alamittojen nostamiseksi on painetta, mutta luodaanko samalla ei-toivottua valintaa pyytämällä vain isokokoisia kaloja? Kuha (Sander lucioperca) on yksi tärkeimmistä sekä vapaaajan kalastuksen että ammattikalastuksen saalislajeista

5 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuinka ekologiset ja evolutiiviset kestävyysnäkökulmat toteutuvat eri alamittavaihtoehdoilla Tutkia onko istutuksista merkittävää hyötyä Arvioida kuhakannan saaliskaloihin kohdistamaa predaatiopaineitta Tässä esitelmässä & jatkosuunnitelmissa: - Arvioida kuinka sukukypsymiskoko ja kasvunopeus vaikuttavat arvioihin optimaalisesta alamitasta - Arvioida vaihtoehtoja alamittaperusteiselle säätelylle, 6th WRFC, Berlin 211 4/15

6 Menetelmät Ikä-, pituus-, ja sukukypsyys-rakenteinen evolutiivinen malli (taustalla julkaisematon Vainikka, Brännström, Gårdmark, Boukal & Dieckmann malli) Kaksivaiheinen Lesterin (24) kasvumalli II-tyypin toiminnallinen vaste yhdistettynä Keskisen & Karjalaisen bioenergeettiseen informaatioon Beverton-Holt -rekrytointi normaali (tai log-normaali) jakautuneella virheellä PMRN Alamittaisten kalojen vapautuskuolleisuus Oulujärven seurantadata, kirjallisuus, VPA, 6th WRFC, Berlin 211 5/15

7 Menetelmät 1,2 1,8,6,4,2 -,

8 Menetelmät, VPA-perusteiset F:t

9 , 6th WRFC, Berlin 211 5/15

10 Tulokset Osa 1 (julkaistut) Saalis vs. alamitta 12 yield (1 kg) Biomass Fishing mortality, F, 6th WRFC, Berlin 211 6/15

11 Results Optimal MSL depends on discard mortality Sport fishing scenario (F=.5 for undersized fish): 12 Biomass yiel ld (1 kg) Fishing mortality, F

12 Stockings No stockings MSL = 37 cm MSL = 45 cm MSL = 5 cm

13 Stockings No stockings MSL = 37 cm MSL = 45 cm MSL = 5 cm

14 Maturoitumiskoon ennustetaan laskevan ESM MS (mm) Current F 37 mm 45 mm 5 mm Clearly a pressure towards decreased size at maturation Fishing mortality (F)

15 Maturoitumiskoon ennustetaan laskevan Biomas ss yield (1 kg) 1 37 mm 9 45 mm 8 5 mm ,,25,5,75 1, 1,25 1,5 1,75 2, Fishing mortality (F)

16 Valintaa kohti pienempää ikäkohtaista pituutta: Size selectivity (% a -1 ) 5 mm 45 mm 37 mm Fishing mortality, F

17 Valintaa kohti pienempää ikäkohtaista pituutta: mm 45 mm 37 mm 1.1 Size selectivity (% a -1 ) Fishing mortality, F

18 Siirtymäajat

19 Tulokset Osa 2 (julkaisemattomat) Saalis (1 kg) ± 9% vaihteluväli F=,7; alamitta=45 cm Evoluution hinta: n. 1 eur / cm / vuosi Maturoitumiskoko (mm)

20 Tulokset Osa 2 (julkaisemattomat) Saalis (1 kg) ± 9% vaihteluväli Alamitta (mm)

21 Tulokset Osa 2 (julkaisemattomat) ± 9% vaihteluväli SSB (1 kg) Alamitta (mm)

22 Tulokset Osa 2 (julkaisemattomat) Biomassa SSB Kokonaissaalis Isojen (>7cm) saalis F=.7, ei istutuksia 3 25 Mas ssa (tonnia) Alamitta (mm) Sa aalis (kg)

23 Tulokset Osa 2 (julkaisemattomat) Pitu uus (mm) v kuhan pituus 1 v kuhan pituus 7 v kuhien sel.d. 1 v kuhien sel.d Alamitta (mm) Selek ktiodif (%)

24 Tulokset Osa 2 (julkaisemattomat) Pituus (mm) / paino (g) Selektiodif (%) 1 5 Sukukypsien kp Saaliskalan keskipaino Kasvuselektio Alamitta (mm)

25 14 Biomass yield ( 1 kg) Tulokset Osa 2 (julkaisemattomat)

26 14 Biomass yield ( 1 kg) Tulokset Osa 2 (julkaisemattomat)

27 Muita evolutiivisia lisähuomioita Consequences of optimal foraging Lengt th (cm) Mat-age 1 Mat-age 9 Mat-age 8 Mat-age 7 Mat-age 6 Mat-age 5 Mat-age 4 Mat-age 3 Mat-age 2 Mat-age 1 Niche shift size Age

28 Tulokset Osa 2 (julkaisemattomat) Matu uration size (cm) ESS Fitness minimum Current MS Yield after evolution Yield Minimum size limit (maximum = minimum + 2 cm)

29 Yhteenvetoa Alamittaan perustuva säätely ei ole evolutiivisesti kestävää Korkeammat alamitat toimivat paremmin kuin matalat Tiheysriippuvainen kasvu voi syödä istutusten ja alamitan noston tuomat hyödyt Istutuksilla voidaan ylläpitää keinotekoisesti ylikalastusta ja n. 2 mm alempaa alamittaa kuin ilman istutuksia Kuha on merkittävä peto ja voi vaikuttaa hyvin merkittävästi muikun kokorakenteeseen, populaatiodynamiikkaan ja kalastukseen

30 Jatkosuunnitelma Yleistää kuhamallia muille kuhakannoille: 1) stereotyyppikannat (hidaskasvuinen, nopeakasvuinen, myöhään maturoituva, aikaisin maturoituva jne.) 2) esimerkkikannat (Vesijärvi, Pääjärvi, Vanajavesi?) Tutkia ylämitan ja välikoon säätelyn evolutiivisia vaikutuksia Empiirinen PMRN:n estimointi aikasarjoista?? Alkuperäisen ekolokeromallin julkaiseminen

31 Kiitos! Rahoitus: RKTL, Suomen Akatemia ja Emil Aaltosen säätiö