PIKE-konseptin kehittäminen Mäntyharjun ja Rantasalmen kokemusten perusteella Mäntyharjun keskustan kehittämishanke (8/2012-6/2014) Projektissa luodaan Mäntyharjun keskustalle pitkän aikavälin kehittämisvisio ja kehittämissuunnitelmat tuleville vuosille. Kehittämisvisiosta käydään laajaa kansalaiskeskustelua (asukkaat, nuoret, yrittäjät, kiinteistöjen omistajat ja päättäjät). Kehittämisvisioita on vauhditettu arkkitehtiopiskelijoiden ideakilpailulla, joka käytiin syksyllä 2013. Mäntyharjun keskustassa kehittämispotentiaalia on tunnistettu erityisesti vapaa-ajan ja matkailun palveluiden sekä asumisen kehittämisessä. Matkailun kehittämispotentiaalista valmistuu selvitys kehittämisvision rakentamisen tueksi (03/2014). Ideakilpailutöiden ja matkailun kehittämisselvityksen pohjalta valitaan kehittämisvisio, jonka pohjalta linjataan jatkotoimet: tarkennettu strategia ja konkreettisemmat kehittämissuunnitelmat. VUOROVAIKUTTEINEN PIKE KEHITTÄMISKONSEPTI (Martti Wilhelms 2013) Pienen keskustan kehittämisestä olisi puhuttava pikemminkin koko keskuksen vetovoimaisuuden kehittämisenä (vs. kaupunkikeskustan kehittäminen, joka rajoittuu yleensä ytimen alueelle). keskukselle pitää löytää uskottava kehittämisvisio. Mikäli kokonaisvaltaista visiota ei haluta tehdä tai se on vastikään koko kunnan osalta laadittu, voidaan visiossa ja kehittämissuunnitelmissa keskittyä maantieteellisesti pienempään alueeseen tai esim. matkailullisen vision laatimiseen. Mikäli koko kunnalta puuttuu kehittämisvisio, on sitä ryhdyttävä työstämään keskuksen kehittämisen yhteydessä ilman kokonaisvisiota on vaikea luoda myöskään uskottavaa keskustankehittämisvisiota. PiKe:n kehittämistä ei voida ulkoistaa konsulttien vastuulle vastuu ja kasvot kehittämistyölle pitää löytyä toimeenpanevan tahon eli kunnan luottamus- ja virkamieskunnasta. Ulkopuolisesta näkökulmasta on kuitenkin hyötyä, sillä tyypillisesti yhteisön sisällä toimivilla saattaa olla epärealistinen kuva alueesta ja sen potentiaalisista mahdollisuuksista. Konseptii perustuu siihen, että kehittämistyössä pyritään vuorovaikutteisuuteen heti kehittämistyön alusta alkaen, jo siinä vaiheessa kun kehittämisen tavoitteita määritellään. Kokemukset osoittavat, että asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa - jo tavoitteiden asettamisvaiheessa - parantaa osapuolten sitoutumista kehittämistyöhön, joka puolestaan vaikuttaa positiivisesti kehittämistyön onnistumiseen.
PIKE-KEHITTÄMISKONSEPTIN VAIHEET Pike-prosessikaavio ALOITUSVAIHE 1. KEHITTÄMISTARPEIDEN TUNNISTAMINEN - asukas- / yrityskyselyt - verkkopaneeli - yleisötilaisuudet - työpajat 2. PROJEKTISUUNNITELMAN LAATIMINEN PROJEKTIN KÄYNNISTÄMINEN - hankesuunnitelma ja rahoituksen haku - verrokkikohteiden haku ja benchmarkkaus - hankkeen käynnistäminen - viestintäsuunnitelma 3. LÄHTÖTILANTEEN SELVITTÄMINEN - materiaalin kokoaminen: selvitykset, tutkimukset, suunnitelmat - haastattelut - kyselyt - yleisötilaisuudet - verkkopaneeli PROFILOINTIVAIHE 4. NYKYTILANTEEN ANALYYSI PROFIILIKUVAN LAATIMINEN paikkakunnan identiteetti - dokumenttien elinkeinorakenne ja työssäkäynti täydentäminen keskustan palvelurakenne - vertailu muihin vastaaviin rakennettu ympäristö - analysointi liikenneverkko - analysointi VISIOINTI- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA- VAIHE 5. VISIOINTITYÖSKENTELY - visiopajat (asiantuntijat, asukkaat, päättäjät) - opinnäytetyöt / arkkitehtikilpailu - ekskursiot / benchmarkkaus - vision aukikirjoittaminen ja julkistaminen 6. KEHITTÄMISSUUNNITELMIEN LAATIMINEN palvelurakenne - suunnitelmien laatiminen maankäyttö ja arkkitehtuuri omana työnä / konsulttityönä liikenneverkko ja pysäköinti kehittämistyön ja yhteistoiminnan vakiinnuttaminen
PIKE-KONSEPTIN SISÄLTÖKUVAUS 6 ASKELTA ESIMERKKEINEEN I ALOITUSVAIHE ASKEL 1 Kehittämistarpeiden tunnistaminen Kehittämistarpeet on määriteltävä, jotta muodostuu käsitys kehittämiskokonaisuudesta ja vastuujaosta. Avoimuus ja vuorovaikutteisuus jo kehittämistarpeiden tunnistamisvaiheessa lisäävät kuntalaisten ja yrittäjien kiinnostusta kehittämiseen ja luovat yleistä uskottavuutta. Kehittämistarpeet tulisi määritellä vuorovaikutteisesti ainakin seuraavien ryhmien kanssa: luottamushenkilöt, yrittäjät, asukasyhdistykset ja virkamiesjohto (mukaan lukien maankäytön suunnittelusta vastaavat). Harkinnan mukaan kannattaa kehittämistarpeista kuulla myös mm. seuraavia: kylätoimikunnat, nuorten parlamentti, kiinteistönomistajat. Huom! Pienen keskuksen kehittämistarpeista on syytä käydä vuoropuhelua varsinaista suunnittelualuetta laajemmin, usein koko paikallisyhteisön kanssa. Menetelmien valinta ohjaa vuorovaikutusta, joten siihen kannattaa kiinnittää huomiota. On myös syytä huomioida, että tuloksellinen vuorovaikutus edellyttää vuorovaikutustilaisuuksissa saadun palautteen dokumentointia. Kehittämistarpeet kootaan yhteen ja ryhmitellään. Kehittämisehdotusten kirjo on todennäköisesti suuri, alkaen hyvin pienistä ja konkreettisista ympäristönparannusehdotuksista, päättyen esim.vaatimukseen yrittäjien ja kunnan yhteistyön lisäämisestä. Menetelmät: - Asukas- /yrityskyselyt - Verkkopaneeli - Yleisötilaisuus - Työpaja (workshop) ESIMERKKI: Paikallislehden rooli hankkeessa (päätoimittaja Minna Ojamies/Pitäjän Uutiset 14.11.2013) - paikallisyhteisön etu ja kehitys on paikallislehden etu - omat roolit (kunta ja lehti), vastavuoroisuus, ei hyväksikäyttöä - ei ota kantaa, puolueeton paikallisyhteisön äänitorvi - hankkeen synnytyskivut voi vaikeuttaa lehden roolia - lehden ja päätoimittajan asenne ja keskuksen kehittämisen merkityksen tunnistaminen tärkeää - ajattelu lehden kannalta, kuvat, kartat, suunnitelmat lehden käyttöön - sisäänheittojutut : Mäntyharjulla torin siirto - kuvasuunnistus (lehteen ja nettiin), 10-15 kuvaa taajamasta, kerää kirjaimet, joista muodostuu sana, vastaus netin kautta kuntaan tai postitse lehteen, palkinnot
ESIMERKKI: Mikkelissä ja Huittisissa on toteutettu vuorovaikutteisia menetelmiä jo kehittämistarpeiden tunnistamisvaiheessa; Yhteisömuotoiluksi nimettyä menetelmää on kehittänyt Mikkelin keskustan kehittämisyhdistys Mikke ry:n ex-toiminnanjohtaja Janne Viitamies. Mikkelin City 2020 -projektissa tavoitekeskusteluihin on kutsuttu asukkaiden ja yrittäjien lisäksi konsulttitarjokkaat, joilta on pyydetty tarjouksia kehittämiskokonaisuuden konsultoinnista yleisötilaisuuksiin osallistumisen jälkeen näin konsulttien tietoisuus kentällä olevista tarpeista on varmistettu. ASKEL 2 Toimintasuunnitelman laatiminen projektin käynnistäminen Kunnan tehtävänä on koordinoida kehittämistyötä ja käynnistää tarvittaessa kehittämishanke. Kuntien on mahdollista hakea ja saada hankeresursseja kehittämishankkeisiin mm. maakuntaliittojen jakaman Euroopan unionin aluekehitysrahastosta (EAKR). Hankesuunnitelman tekemiseksi kannattaa hakea esimerkkiä muiden toteuttamista hankkeista. Hankehakemuksessa tulee esittää toimintaohjelma ja sen mukainen hankebudjetti. Luontevin hankehallinnoija kunnalliselle hankkeelle on kunnan elinkeinoyhtiö. Myös yrittäjäyhdistys voi olla toimeenpaneva hankeisäntä, mikäli yhteistyö kunnan kanssa on saumatonta ja yhdistyksellä on resursseja (tarvitaan mm. riittävä kassa hankkeen maksuliikenteen pyörittämiseksi). Projektin toteuttamiseksi on suositeltavaa resursoida täysipäiväisen hankevetäjän palkkaamiseen. Vaihtoehtoisesti hankevetäjä voidaan löytää hallinnoijan omasta henkilökunnasta (silloinkin tulee palkkakustannukset budjetoida hankkeeseen). Ulkopuolinen henkilö voi tuoda parempaa asiantuntemusta ja voi myös olla eduksi, että projektinvetäjä on organisaation ulkopuolelta - henkilönä neutraalimpi kuin organisaation sisältä tuleva. Toimenpideohjelman ja budjetin laadinnassa on arvioitava, minkä verran on tarkoitus teettää konsulttitöitä suhteessa omaan / projektihenkilöstön työhön. Kehittämisvision ja sitä seuraavien kehittämissuunnitelmien laadinta on kokonaisuus, joka voidaan pilkkoa osiin; on harkittava lähdetäänkö konsulttiapua hankkimaan koko kokonaisuudelle, vai tarpeen mukaan ja paloitellen eri vaiheisiin. Riippuu myös hankeen toteutusajan pituudesta ja rahoituksen suuruudesta, että voidaanko koko prosessi viedä läpi yhden hankekokonaisuuden sisällä, vai joudutaanko työskentelyä käytännön syistä pilkkomaan eri hankkeisiin. Kilpailutusmenettelyjen vuoksi isommat konsultointikokonaisuudet ovat teknisesti vähemmän työllistäviä, eikä konsultin vaihtuminen kesken hankkeen välttämättä ole toivottu ratkaisu. Myös hankkeen haku- ja käynnistysvaiheessa kannattaa harjoittaa mahdollisimman avointa tiedottamista sekä sitouttaa hankehallinnoijan luottamushenkilöt ja taustajoukot hankkeelle myönteisiksi. Hankkeelle tulee nimetä ohjausryhmä, jonka kokoonpanoon vaikuttaa rahoittajan ohjeistus ohjausryhmän jäseniksi kannattaa valita henkilöitä, joilla on aitoa intressiä seurata hanketta sekä toimia asian puolestapuhujina omissa sidosryhmissään. Erityisen tärkeää on luoda hyvät suhteet paikallislehtiin, jotka ovat hyvin seurattuja ja toimivat mielipidevaikuttajina.
Kehittämishanke käynnistetään hankesuunnitelman mukaisesti. Hanketyön käynnistyessä on viimeistään syytä selvittää mahdollisia referenssikohteita muualta. Kokemusten vaihto on monesti kaikkia osapuolia hyödyttävää. Verkostoissa on myös voimaa valtakunnallinen PiKe ohjelma tulee toivottavasti lisäämään pienten keskusten kehittäjien yhteistyötä jo lähitulevaisuudessa. Keskeiset toimenpiteet: - Hankesuunnitelman laatiminen ja rahoituksen haku - Verrokkikohteiden haku ja tutustuminen - Hankkeen käynnistäminen ja siitä tiedottaminen - Viestintäsuunnitelman laatiminen II PROFILOINTIVAIHE ASKEL 3 Lähtötilanteen selvittäminen Ensimmäinen työvaihe on selvittää olemassa oleva lähtötilanne. Kootaan yhteen olemassa olevat selvitykset, tutkimukset ja suunnitelmat, jotka liittyvät aiheeseen ja kehittämisalueeseen. Sovitaan tapaamisista ja haastatteluista keskeisten toimijoiden kanssa. Tutustutaan toimintaympäristöön fyysisesti kiertämällä esim. kaikki keskeiset toimipaikat (palveluyritykset, laitokset, kunnan virkamiehet). Haastattelemalla luottamushenkilöitä, yrittäjiä ja kunnan virkamiehiä kerätään tietoa nykytilanteesta sekä kuullaan osapuolten näkemyksiä kehittämishaasteista ja -mahdollisuuksista. Myös tavallisten kuntalaisten kuulemista kannattaa harjoittaa. Haastatteluissa kuulee usein suorempaa palautetta ja kritiikkiä mm. kunnan toiminnasta, kuin kokouksissa ja julkisissa yleisötilaisuuksissa. Kerrotaan myös haastateltaville ja yleisötilaisuuteen osallistuville kehittämishankkeesta ja sen tavoitteista sekä käytettävissä olevista toimintaresursseista. Kentällä saattaa olla suuret odotukset siitä, että hankkeen myötä käynnistyy jo pian näkyviä uudistuksia mikäli odotuksia ei kyetä reivaamaan realistiseen suuntaan, ihmiset kokevat, että hankkeessa ei tapahdu mitään. Menetelminä voidaan käyttää samoja kuin kehittämistarpeiden tunnistamisvaiheessa sekä alla olevia esimerkkejä. Lähtöasetelman selvittämiseksi on suositeltavaa tehdä kyselytutkimuksia asukkaiden ja yrittäjien kehittämisajatuksista (jos ei ole tehty jo aloitusvaiheessa) sekä kutsua koolle keskustelufoorumeja. Nuoria voidaan osallistaa mm. pyytämällä heiltä dia / videoesityksiä koetusta elinympäristöstään (tätä on onnistuneesti kokeiltu Mäntyharjussa). ESIMERKKI: Mäntyharjulla toteutettiin laaja verkkopaneelimuotoinen kysely, johon houkuteltiin vastaamaan vakiasukkaita, vapaa-ajanasukkaita ja yrittäjiä. Konsulttityönä internetissä toteutetun kaksiosaisen paneelin tuloksena saatiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tietoa asukkaiden mielipiteistä ja arvostuksista sekä konkreettisia keskustan kehittämisehdotuksia.
Vastausmahdollisuus annettiin kaikille täysi-ikäisille kuntalaisille, vapaa-ajan asukkaita ja yrittäjiä lähestyttiin kirjeitse. Paneeli toimi hankkeessa myös osallistavana elementtinä, modernina versiona yleisötilaisuudesta. Erityisen ilahduttavaa oli vapaa-ajanasukkaiden osallistumisaktiivisuus. (Raportti paneelista: Suvi Kuusniemi, Simo Andersson: Mäntyharjun keskustan kehittäminen Kyselytutkimuksen loppuraportti Helmikuu 2013). ESIMERKKI: Mäntyharjulla järjestettiin profilointivaiheessa yrittäjien kehittämisriihiä, kolme istuntoa, joista kahteen kutsuttiin lisäksi mukaan kunnanvaltuutettuja ja yhteen keskustan kiinteistönomistajat. Kehittämisriihet olivat käytännössä keskustelutilaisuuksia, joihin oli valittu jokin keskustan kehittämiseen liittyvä teema. Myös pienellä paikkakunnalla huomataan, että kaikki palveluyrittäjät eivät edes tunne toisiaan, saati että olisivat vaihtaneet mielipiteitä ja kehittämisajatuksia keskenään. Kehittämisriihien tulokset kirjataan ylös hyödynnettäväksi työskentelyn seuraavissa vaiheissa. ESIMERKKI: Saarijärvellä Small Town Networks hankkeessa kutsuttiin koolle teemaryhmiä, jotka kokoontuivat keskustelemaan ja ideoimaan yhteistyön kehittämistä ja teeman mukaisia kehittämisideoita. Teemaryhmiä olivat: palveluyrittäjien ryhmä, nuorten teemaryhmä ja kaupunkikuvaryhmä. (Näistä palveluyrittäjien ryhmä jatkoi työskentelyä vielä hankkeen päättymisen jälkeen, elinkeinoyhtiön koolle kutsumana.) ASKEL 4 Lähtötilanteen analyysi - profiilikuvan laatiminen Kerättyjen tietojen ja dokumenttien pohjalta laaditaan analyysi alueen nykytilasta eli tuotetaan alueen profiilikuva. Profiilikuvan avulla asemoidaan keskus ympäröivään aluerakenteeseen ja mikäli mahdollista tehdään myös profiilivertailua muihin vastaavan kokoisiin keskuksiin. Profiilikuvassa esitettävät elementit: - paikkakunnan identiteetti (asukkaiden ja ulkopuolisten näkemys) - elinkeinorakenne ja työssäkäynti, - keskuksen palvelurakenne (julkiset, kaupalliset), - keskuksen fyysinen rakenne, - liikenneverkko ja liikenneympäristö Profiilikuvan avulla toimijoiden ymmärrys alueen nykytilasta kasvaa. Mikäli vastaava analyysi tehdään muutaman vuoden kuluttua kehittämishankkeen käynnistämisen jälkeen, voidaan alueen profiilissa tapahtuneita muutoksia havainnoida. Mikäli alkukartoitusta ei ole tehty, menetetään tämä mahdollisuus seurata ilmiöiden kehitystä tulevaisuudessa. Toimenpiteet ja menetelmät: - dokumenttien (selvitykset, tilastot ja suunnitelmat) kerääminen ja järjestäminen ja mahdollinen täydentäminen - valokuvien ottaminen
- teemahaastattelut / kyselyt - nuorten osallistaminen (valokuvat, suunnitelmat) - vertailutietojen kerääminen muualta III VISIOINTI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAVAIHE ASKEL 5 Visiointityöskentely Päämäärätietoinen kehittäminen edellyttää aina vision (eli tavoiteltavan kehityskuvan) määrittelemistä kauemmas tulevaisuuteen. PiKe -kehittämistyössä visio tulisi määritellä koko alueelle eli keskukselle ja sen vaikutusalueelle. Hyvä visio perustuu aina lähtökohtaisesti nykytilanteeseen, mutta vision tulee ehdottomasti sisältää tahtotila tulevaisuuden odotuksista. Mitä kauemmas vision tavoitevuosiluku asetetaan, sitä rohkeampi visiosta voidaan rakentaa. Pitää kuitenkin muistaa, että mikäli siltaa nykytilan ja vision välillä ei ole nähtävissä, visio voidaan kokea liian utopistisena, ja tämä johtaa kehittämistyön halvaantumiseen tai vähintäänkin vision hylkäämiseen suunnittelua ohjaavana asiakirjana. Visiokuvassa esitetyn tavoitetilan ei tarvitse poiketa radikaalisti nykytilanteesta, mutta sen täytyy antaa vahva ja uskottava viesti halutusta kehittämissuunnasta kentälle. Vision kautta kunta ja elinkeinoelämä (mikäli on sitoutettu mukaan) viestivät sisäisesti ja ulospäin siitä, mihin suuntaan kuntaa ja sen keskusta tullaan kehittämään. Visiotyöskentelyn perustana voidaan käyttää esim. SWOT-analyysiä, jossa määritellään alueen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. PiKe-visiossa tulee olla esitys siitä, mihin keskuksen olemassaolo eli asukkaiden ja liike-elämän elinkeinopohja perustuu esim. 10- tai 15- vuoden kuluttua. Vision aikajänne tulee olla korostetun pitkä, jotta päästään irti nykypäivän tilanteesta. Visiokuva on idealistinen malli tulevaisuudesta ja pohjimmiltaan sen on oltava optimistinen tulevaisuus on kaukana edessä ja vision toteutumiseksi on ryhdyttävä tekemään töitä ja suoritettava oikeita linjavalintoja. Alustava visio voidaan laatia jo ennen projektin käynnistämistä, mutta visiota tulee tarkastella ja täsmentää projektin aikana mahdollisuuksien mukaan vuorovaikutteisesti sidosryhmien kanssa. Visiotyöskentelyä voidaan tehdä joko kapealla osallisten joukolla (esim. luottamushenkilö- ja virkamiesjohtoporukalla) tai suuremmalla foorumilla, jossa visiotyöskentelyyn osallistetaan laajemmin sidosryhmien edustajia. Lopullisesta visiosta päättää korkein päätösvaltainen elin eli kunnanvaltuusto. Visiolla ei sinänsä ole oikeusvaikutteista asemaa maankäytön suunnittelun kannalta. Päätöstentekijöiden sitoutuminen visioon punnitaan eteen tulevien suunnitelmien ja kaavoitusratkaisujen äärellä visiossa esitetyt mallit ja ratkaisut pitää olla huolellisesti perusteltuja, jotta visioon sitoudutaan ja sillä on suunnittelua ja elinkeinoelämää ohjaavaa vaikutusta.
Visiota voidaan työstää työpajatyyppisesti, suositeltava metodi on esim. GOPP-työpaja (Goal Oriented Project Planning -metodi). Visioprosessissa ja vision rakentamisessa voidaan käyttää konsulttiapua. Visiossa tehtävistä linjavalinnoista päättää aina vision isäntä; konsultin roolina on toimia prosessin ja vuorovaikutuksen menetelmäasiantuntijana sekä apuna vision auki kirjoittamisessa. Vision rakentamisvaiheessa olisi hyvä käydä projektiryhmän kesken tutustumassa verrokkikohteisiin ja vaihtaa kokemuksia. Visiossa voi olla erilaisia osioita, jotka esitetään eri formaateissa: tekstin lisäksi voidaan esittää visiokuvia kohdealueesta (karttapohjalla). Kuvien ja karttojen esittämisessä varhaisessa visiointivaiheessa on kuitenkin haasteena se, että ihmisten on vaikea mieltää kuvien sisältämiä esityksiä visiotasoisesti - esitetyt rakennukset ym. sijoittuvat katsojan silmissä täsmällisesti kuvassa esitettyyn paikkaan, jolloin ne mielletään konkreettisena suunnitelmana, eikä alustavana vapaan ideoinnin ja keskustelun pohjana (kysytään: mihin tästä on hävinnyt nykyinen lasten leikkipaikka? ). Fyysisen ympäristön kehityskuvan rakentamiseen voidaan osallistaa opiskelijoita ja oppilaitoksia. Mäntyharjussa toteutettiin arkkitehtiopiskelijoille suunnattu ideakilpailu keskusta-alueen kehittämiskuvasta syksyllä 2013. Kilpailun tuotoksena saatiin uusia ideoita fyysisen ja toiminnallisen ympäristön kehittämiseksi ja rakenteen tiivistämiseksi ja elinvoimaisuuden vahvistamiseksi. Arkkitehtikilpailun parhaat työt vietiin Internetiin kuntalaisten arvioitavaksi ja kommentoitavaksi. Kuntalaisten kommentit kootaan yhteen ja viedään kunnanvaltuustolle tiedoksi ja valtuuston visioseminaariin pohjustukseksi. Toimenpiteet ja menetelmät: - workshopit / visiopajat (asiantuntijat, asukkaat, vapaa-ajanasukkaat, päättäjät) - arkkitehtikilpailu / opinnäytetyöt - nuorten osallistaminen (työpajat, valokuvanäyttelyt) - täydentävät kehittämisselvitykset (esille nousseista tarpeista) - vision auki kirjoittaminen ja hyväksyttäminen - ekskursiot verrokkikohteisiin ASKEL 6 Kehittämissuunnitelmien laatiminen Hyvät kehittämissuunnitelmat perustuvat visioon eli määriteltyyn tulevaisuuden kehityskuvaan, jota kehittämissuunnitelmissa puretaan pienempiin osiin ja aikataulutetaan. Vision tulisi olla hyväksytty ennen kuin ryhdytään laatimaan varsinaisia kehittämissuunnitelmia, mutta käytännössä usein joudutaan kehittämissuunnitelmien laatimisessa tyytymään vaillinaiseen ja täydennettävään visioon.
Kehittämissuunnitelmia voidaan tehdä joko organisaation omana työnä tai konsulttiavusteisesti. Etenkin maankäytön suunnittelua ja arkkitehtiosaamista vaativissa osissa on suositeltavaa käyttää konsultteja, joilla on asiantuntemusta mm. kustannuslaskentaan ja hallitsevat myös tekniset asiat, kuten suunnitelmien havainnollistamisen. Mikäli visiointivaiheessa on käytetty ulkopuolisia konsultteja, on luontevaa jatkaa työskentelyä samojen asiantuntijoiden kanssa. Seikka joka olisi huomioitava ja tarjouspyyntövaiheessa, jotta ei tarvitse uudestaan kilpailuttaa! Kehittämissuunnitelmassa voidaan rajautua tiettyyn paikkaan (esim. torialueen ympäristöllinen kehittämissuunnitelma) tai toimintoon (esim. katukuvaohjeistus). Pyrittäessä pitkäjänteiseen ja kokonaisvaltaiseen työhön, kannattaa kehittämissuunnitelmissa tavoitella ensin isompien kokonaisuuksien suunnittelua. Erityisesti pienessä keskustassa, ei ole mielekästä paloitella suunnitelmia, vaan pyrkiä kokonaisvaltaiseen esitykseen. Kun kokonaisuus on saatu hahmotettua, voidaan toki suunnitelmia tarkentaa jonkin yksittäiskohteen osalta. Keskuksen kehittämissuunnitelmat voidaan laatia joko yhdessä tai erikseen seuraavista elementeistä: - palvelurakenne (kaupalliset ja julkiset) - maankäyttö ja arkkitehtuuri - liikenneverkot ja pysäköinti - kehittämistyön ja yhteistoiminnan vakiinnuttaminen Kehittämissuunnitelmat sisältävät investointisuunnitelmat; kehittämissuunnitelmien toteuttamisen vaatimat investoinnit ja niiden vaiheistus pitää esittää kootusti sekä julkisten ja yksityisten investointien osuudet. Kunta lopulta vahvistaa kehittämissuunnitelmat ja sitoutuu tarvittaviin investointeihin, joten kuntapäättäjät pitää osallistaa myös kehittämissuunnitelmavaiheeseen, jotta ei päädyttäisi suunnitelmiin, joiden toteuttamiseen ei löydy sitoutumista. HUOM! Kehittämissuunnitelman osiin, joiden toteutuminen vaatii kaavaratkaisuja, kuten maankäyttö ja rakentaminen, täytyy ottaa huomioon kaavoitusmenettelyssä vaadittu vuorovaikutusmenettely. Mikäli halutaan nopeuttaa kaavoitusprosessia, voidaan kaavoituksen vaatimia kuulemiskäytäntöjä integroida kehittämissuunnitelmavaiheen kuulemismenettelyihin. Tämä vaatii hyvää yhteispeliä projektiorganisaatiolta ja kaavaviranomaiselta, mutta on ehdottomasti hyvä ratkaisu, joka vähentää päällekkäistä työtä ja nopeuttaa lopputulokseen pääsemistä. Kehittämistyön jatkuminen olisi varmistettava projektin aikana. Asiasta pitää käydä keskusteluja sidosryhmien kanssa ja sopia kenen vastuulla jatkotyöskentely kussakin asiassa on. Kunnan sitoutuminen kehittämissuunnitelman investointeihin on tärkein varmistettava asia, mutta myös projektin aikana virinnyt sidosryhmien välisen yhteistyön jatkuvuus olisi hyvä varmistaa. Toimenpiteet ja menetelmät: - Kehittämissuunnitelmien laatiminen ja kuuleminen - Kehittämistyön jatkotyöskentelystä sopiminen
ESIMERKKI: Pohjois-Pohjanmaalla on tehty 2000-luvulla tuloksellista PiKe-kehittämistyötä rakennetun ympäristön kehittämiseksi maakuntaliiton ja Oulun yliopiston arkkitehtuurin laitoksen kanssa; opiskelijoiden harjoitustöinä on tehty suunnitelmia, kaikkiaan viidessätoista pikkukaupunki- ja kuntakeskuksessa, kolmessa eri kehittämishankkeessa, joista viimeisin oli Meidän City hanke 2008 2010 (Raportti: Anu Soikkeli, toim., Rakennettu ympäristö voimavarana MECI-hankkeen loppuraportti, Pohjois-Pohjanmaan liitto 2011). Rantasalmen kuntakeskuksen uusiutumispotentiaaliselvitys (1/2014-5/2014) Rantasalmen kunta on kilpailuttanut osana kunnan keskustan osayleiskaavan valmistelua taajamarakenteen uusiutumispotentiaalin arvioinnin (osatehtävä 1) yleiskaavan tavoitteiden asettamiseksi. Osatehtävässä tulee - inventoida pääosin olemassa olevaan aineistoon perustuen taajaman kehittämisen lähtökohtia, merkityksiä, arvoja, rakentamistapaa, keitaita ja urbaaneja kesantoja - tuottaa kehittämisen ennustetietoa sekä kerätä eri tahojen näkemyksiä taajaman kehittämiseksi ja koostaa suosituksia ja ehdotuksia taajaman kehittämiseksi. Työssä tulee määritellä paikallisyhteisön tahtotila Rantasalmen keskustan roolista ja elinvoimasta. Taajamarakenteen uusiutumispotentiaalin arviointi tulee suorittaa vuorovaikutteisena prosessina sitouttavia suunnittelutyökaluja hyödyntäen. Työ tulee laatia niin, että lopputulos voidaan hyödyntää osayleiskaavan tavoitteen asettelussa sekä muussa taajaman kehittämisessä. Tehtävän kantavat ajatukset: - Elinvoima perustuu ihmisiin ja toimintoihin. - Uusiutumispotentiaali on ihmisten korvien välissä sekä ihmisten keskinäisessä vuorovaikutuksessa, kyvyssä toimia yhdessä yhteisen edun vuoksi (sosiaalinen pääoma) - Maaseutukunnan taajaman tulevaisuus ei ole taattu, se pitää tehdä.
Case Rantasalmen kaksi päävaihetta (Mäntyharjun kokemuksia soveltaen): 1) NYKYTILANNEANALYYSI 2) KUNTAKESKUKSEN VISIOINTI JA UUSIUTUMISPOTENTIAALIN SELVITTÄMINEN Tavoite: Olemassa olevan materiaalin ja tietopohjan kokoaminen ja esittely Tavoite: A) Erilaisten kehittämisideoiden (tarpeiden) kirjaaminen Kyselyvaihe 1. (fakta- ja ennustetieto) B) Eri ideoiden (tarpeiden) saaman kannatuksen selvittäminen ( yhteisön tahtotila) PROJEKTIN TYÖN TULOKSIA OVAT: Kyselyvaihe 2. 1) Eritellään osayleiskaavatyössä hyödynnettävät tarpeet ja tavoitteet 2) Esihankkeistetaan vuorovaikutuksesta saadut kehittämisideat ja vastuutetaan niiden edistäminen paikallisille toteuttajatahoille 3) Sytytetään kuntalaiset toimimaan oman kunnan tulevaisuuden rakentamiseksi
Työn eteneminen ja aikataulu: Kunnassa tapahtuva ja näkyvä toimiminen Aikataulu (konsulttien taustatöitä) Viestintä(suunnitelma) Laaditaan työn alussa ja se kattaa koko projektin. Viestintään sisältyy: joulu-tammikuu nykytilanneanalyysiä, projektin esittelymateriaalin valmistelua - infotilaisuus päättäjille - avoin seminaari kuntakeskuksen kehittämisestä - blogi + pehmogis - paikallislehti + karttaplanssit Projektiryhmän työpalaveri tammikuu Kyselyvaiheen 1. suuntaavien kysymysten pohtiminen Päättäjäinfo Ohry sekä kh ja kv Kerrotaan projektista, kuullaan ja kootaan näkemyksiä Vuorovaikutusviikot, jalkautuminen ja jututtaminen kyselyvaihe 1. Koululais- ja seniorityöpaja Vapaa-ajan asukkaiden tavoittaminen Yrittäjien aamukahvit Huoltoaseman parlamentti muut tapahtumat (esim. järjestöjen organisoimat tilaisuudet) muita. tammikuu nykytilanneanalyysiä, toimintaympäristön ja toimijoiden inventointia helmi maaliskuu kohtaamisiin valmistautuminen, keskusteluista syntyvän tiedon koontia ja analysointia laadullista tietoa kyselyvaihe 2. Kehittämistarpeiden kannatuksen selvitys, eli tahtotilan selvittäminen Avoin työpaja (tarjouksen tilaisuus 4.) Kunnan yhteisen tahtotilan kokoaminen kuntalaisjulistus -muutostarpeista huhtikuu määrällistä tietoa laadullisen kannatuksesta huhtikuu projektin tulosten toteaminen ja kirjaaminen, raportointi Avoin seminaari kuntakeskuksen kehittämisestä ja tavoitetilasta / päätöstilaisuus projektin tulosten esittely toukokuu